Kaisai VILPejä Puolasta halvalla

pjr

Aktiivinen jäsen
Virittelin karkeaa hetkellisen COPin laskentaa modbussin kautta(ohjauspaneeli <-> modbus rtu ethernet gw <-> node-red <-> domoticz)

Rekistereistä saa pihalle:
reg: 118 outdoor_unit_current - virta A
reg: 119 outdoor_unit_voltage - jännite V
reg: 140 output_power - ulos puskettava teho, kymmentä wattia

Harmi kun virta ei sisällä yhtään desimaalia niin jää tuo mittaustarkkuus aika onnettomaksi. Pitänee viritellä vielä erillinen sähkönmittaus tähän.

Lisäksi sieltä saa ns. "lifetime"-kulutusmittarilukemat kulutukselle ja tuotolle kilowatteina:
reg: 143 elec_consumption_highbit - Electricity consumption (higher bits)
reg: 144 elec_consumption_lowbit - Electricity consumption (lower bits)
reg: 145 power_output_highbit - Power output (higher bits)
reg: 146 power_output_lowbit - Power output (lower bits)

Näistä pystyy jo vähän haarukoimaan mitä pumppu on itse mieltä asioista:
1770729394326.png


Samalla tuli viritettyä käyttöön SilentMode jolla saa rajattua pumpun tehoja:
1770729715594.png


Ja ecomode joka on käsittääkseni käytännössä vain käyrän vaihto toiseen ohjauspaneelin kautta ecomoden päälle laitossa valittuun:
1770729770661.png


Tällä sattui mitoitus suht nappiin. Pumppu alkoi ottamaan vastuksia kaveriksi -24,5c huitteilla.

Jos joku kaipailee node-red-flowia tai domoticz mqtt-mapper konffia niin voin puskea niitä githubiin jakoon.
 
Viimeksi muokattu:

teehookoo

Jäsen

Ädler

Tulokas
Voisko joku asiaan perehtynyt heittää tänne että mitä arvoja näistä kannattaa muuttaa ja mihin ne vaikuttaa. Varmasti hyödyllistä kaikkien kannalta saada jonkinlainen "manuaali"
 

Elek

Jäsen
Onko Tw2 käytössä? Millä käyrällä ajat? Mikä sulla on T4H1 säätöarvo?
Ei ole TW2 käytössä, käyrä jyrkimmällä eli 8 tai 9. T4H1 on -15c

Tässä pumpun Operational Parametrit
ONLINE UNITS NUMBER: 1
OPERATE MODE: HEAT
SV1 STATE: OFF
SV2 STATE: ON
SV3 STATE: OFF
PUMP_I: ON

PUMP_O: ON
PUMP_C: OFF
PUMP_S: OFF
PUMP_D: OFF
PIPE BACKUP HEATER: OFF
TANK BACKUP HEATER: OFF

GAS BOILER: OFF
T1 LEAVING WATER TEMP.: 42 °C
WATER FLOW: 0.89 m³/h
HEAT PUMP CAPACITY: 3.02 kW
POWER CONSUM: 5308 kWh
Ta ROOM TEMP.: – °C

T5 WATER TANK TEMP.: 43 °C
Tw2 CIRCUIT2 WATER TEMP.: – °C
T1S C1 CLI. CURVE TEMP.: 43 °C
T1S2 C2 CLI. CURVE TEMP.: – °C
TW_O PLATE W-OUTLET TEMP.: 43 °C
TW_I PLATE W-INLET TEMP.: 40 °C

Tbt1 BUFFERTANK_UP TEMP.: – °C
Tbt2 BUFFERTANK_LOW TEMP.: – °C
Tsolar: – °C
IDU SOFTWARE: 26-10-2021 V99

ODU MODEL: 14 kW
COMP. CURRENT: 4 A
COMP. FREQUENCY: 47 Hz
COMP RUN TIME: 534 min
COMP TOTAL RUN TIME: 1941 hrs
EXPANSION VALVE: 208 P

FAN SPEED: 570 r/min
IDU TARGET FREQUENCY: 48 Hz
FREQUENCY LIMITED TYPE: 0
SUPPLY VOLTAGE: 224 V
DC GENERATRIX VOLTAGE: 480 V
DC GENERATRIX CURRENT: 9 A

T3 OUTDOOR EXCHANGE TEMP.: -9 °C
T4 OUTDOOR AIR TEMP.: -7 °C
TF MODULE TEMP.: 7 °C
P1 COMP. PRESSURE: 2640 kPa
ODU SOFTWARE: 17-03-2022 V62
HMI SOFTWARE: 30-08-2022 V38A

TW_O PLATE W-OUTLET TEMP.: 43 °C
TW_I PLATE W-INLET TEMP.: 40 °C
T2 PLATE F-OUT TEMP.: 41 °C
T2B PLATE F-IN TEMP.: 59 °C
Th COMP. SUCTION TEMP.: -9 °C
Tp COMP. DISCHARGE TEMP.: 67 °C

Tässä HEAT asetukset:
Sivu 1/3

3.1 HEAT MODE: YES
3.2 t_T4_FRESH_H: 0,5 h
3.3 T4HMAX: 20 °C
3.4 T4HMIN: -25 °C
3.5 dT1SH: 3 °C

Sivu 2/3

3.6 dTSH: 3 °C
3.7 t_INTERVAL_H: 65 min
3.8 T1SH1: 50 °C
3.9 T1SH2: 25 °C
3.10 dT4H1: -15 °C

Sivu 3/3

3.11 T4H2: 10 °C
3.12 t_ZONE1H-EMISSION: 5 RADN
3.13 t_ZONE2H-EMISSION: 51 FCU
3.14 t_sDELAY_PUMP: 2,0 min


Lämmitettävä ala 120m2,
10 alkuperäistä patteria
Rakennettu 1965
200l puskurivaraaja ja koko järjestelmä pyörii VILP pumpulla, erillistä kiertovesipumppua ei siis ole.
 

teehookoo

Jäsen
Eli käytät pumppua pelkästään lämmitykseen? Jos näin niin miksi sulla on pumppu käyttövesimoodissa?

edit: nyt vasta ymmärsin lukemani. Lähtisin kaivamaan syytä tästä;

koko järjestelmä pyörii VILP pumpulla, erillistä kiertovesipumppua ei siis ole.

Nyt taitaa käydä niin että kun pattereiden termarit on kiinni niin VILP.n vesivirtaus rajoittuu ja lämpöä ei saada siirretyksi -> surkea COP. Termareiden vaikutuksen voit kokeilla niin, että irrotat termarit pattereista eli kaikki piirit täysin auki.

Pumppu kyllä yrittää kaikkensa, sillä tulistuslämpö on ok ja paineet myös eli tuota veden virtausta nyt ensimmäisenä tutkimaan.
 
Viimeksi muokattu:

Omantec

Jäsen
Virittelin karkeaa hetkellisen COPin laskentaa modbussin kautta(ohjauspaneeli <-> modbus rtu ethernet gw <-> node-red <-> domoticz)

Rekistereistä saa pihalle:
reg: 118 outdoor_unit_current - virta A
reg: 119 outdoor_unit_voltage - jännite V
reg: 140 output_power - ulos puskettava teho, kymmentä wattia

Harmi kun virta ei sisällä yhtään desimaalia niin jää tuo mittaustarkkuus aika onnettomaksi. Pitänee viritellä vielä erillinen sähkönmittaus tähän.

Lisäksi sieltä saa ns. "lifetime"-kulutusmittarilukemat kulutukselle ja tuotolle kilowatteina:
reg: 143 elec_consumption_highbit - Electricity consumption (higher bits)
reg: 144 elec_consumption_lowbit - Electricity consumption (lower bits)
reg: 145 power_output_highbit - Power output (higher bits)
reg: 146 power_output_lowbit - Power output (lower bits)

Näistä pystyy jo vähän haarukoimaan mitä pumppu on itse mieltä asioista:
katso liitettä 113876

Samalla tuli viritettyä käyttöön SilentMode jolla saa rajattua pumpun tehoja:
katso liitettä 113877

Ja ecomode joka on käsittääkseni käytännössä vain käyrän vaihto toiseen ohjauspaneelin kautta ecomoden päälle laitossa valittuun:
katso liitettä 113878

Tällä sattui mitoitus suht nappiin. Pumppu alkoi ottamaan vastuksia kaveriksi -24,5c huitteilla.

Jos joku kaipailee node-red-flowia tai domoticz mqtt-mapper konffia niin voin puskea niitä githubiin jakoon.
Jostaki sellanen mielikuva jääny päähän et silentmode vois parantaa hyötysuhdetta. Onko tietoa?
 

Omantec

Jäsen
Oma 12kW Kaisai ollu ny ctc puskurivaraajas kiinni reilun vuoden. Hyvin on pelannu. Käsi pelin puhelimesta säätäny lämpöä varaajaan. Käyttövesi kun lämmitetään kierukan läpi. Talvisin öisin 35-37 asteisena pidelly ja ennen suihkuttelua nostanu lämpöä. kesällä sit pitäny 40-42asteisena. Aurinkoisilla keleillä ajellun sit sinne varaajaan nii paljo ku saanu eli60-65asteista. Paneeleista sähkö siihen. Lifetime(vuosi ja viikko) coppi apista 2.36.. helmikuu 1.84. Lattiakierto 132neliöö. Vuosi kulutus ollu näköjää shellyn mukaan 6700kWh. Sisältää toki käyttöveden tulistusta vastuksilla. Arvioisin vastuksien käyttöä tuosta olevan noin 1000kWh
 
Viimeksi muokattu:

teehookoo

Jäsen
Jostaki sellanen mielikuva jääny päähän et silentmode vois parantaa hyötysuhdetta. Onko tietoa?
Parantaa. Silent 1 ei oikein tee muuta kuin pienempää puhaltimen RPM mutta Silent 2 kajoaa myös kompuran hertzeihin. Jos on tarpeeksi kylmä niin silent asetukset eivät vaikuta mihinkään, vaan pumppu vetää jollain omalla tehollaan joka tulee jostain logiikan syövereistä
 

r290

Aktiivinen jäsen
Tässä pumpun Operational Parametrit
ONLINE UNITS NUMBER: 1
OPERATE MODE: HEAT
SV1 STATE: OFF
SV2 STATE: ON
SV3 STATE: OFF
PUMP_I: ON

PUMP_O: ON
PUMP_C: OFF
PUMP_S: OFF
PUMP_D: OFF
PIPE BACKUP HEATER: OFF
TANK BACKUP HEATER: OFF

GAS BOILER: OFF
T1 LEAVING WATER TEMP.: 42 °C
WATER FLOW: 0.89 m³/h
HEAT PUMP CAPACITY: 3.02 kW

POWER CONSUM: 5308 kWh
Ta ROOM TEMP.: – °C

T5 WATER TANK TEMP.: 43 °C
Tw2 CIRCUIT2 WATER TEMP.: – °C
T1S C1 CLI. CURVE TEMP.: 43 °C
T1S2 C2 CLI. CURVE TEMP.: – °C
TW_O PLATE W-OUTLET TEMP.: 43 °C
TW_I PLATE W-INLET TEMP.: 40 °C


Tbt1 BUFFERTANK_UP TEMP.: – °C
Tbt2 BUFFERTANK_LOW TEMP.: – °C
Tsolar: – °C
IDU SOFTWARE: 26-10-2021 V99

ODU MODEL: 14 kW
COMP. CURRENT: 4 A
COMP. FREQUENCY: 47 Hz

COMP RUN TIME: 534 min
COMP TOTAL RUN TIME: 1941 hrs
EXPANSION VALVE: 208 P

FAN SPEED: 570 r/min
IDU TARGET FREQUENCY: 48 Hz
FREQUENCY LIMITED TYPE: 0
SUPPLY VOLTAGE: 224 V
DC GENERATRIX VOLTAGE: 480 V
DC GENERATRIX CURRENT: 9 A

T3 OUTDOOR EXCHANGE TEMP.: -9 °C
T4 OUTDOOR AIR TEMP.: -7 °C
TF MODULE TEMP.: 7 °C
P1 COMP. PRESSURE: 2640 kPa
ODU SOFTWARE: 17-03-2022 V62
HMI SOFTWARE: 30-08-2022 V38A

TW_O PLATE W-OUTLET TEMP.: 43 °C
TW_I PLATE W-INLET TEMP.: 40 °C
T2 PLATE F-OUT TEMP.: 41 °C
T2B PLATE F-IN TEMP.: 59 °C
Th COMP. SUCTION TEMP.: -9 °C
Tp COMP. DISCHARGE TEMP.: 67 °C


Tässä HEAT asetukset:
Sivu 1/3

3.1 HEAT MODE: YES
3.2 t_T4_FRESH_H: 0,5 h
3.3 T4HMAX: 20 °C
3.4 T4HMIN: -25 °C
3.5 dT1SH: 3 °C

Sivu 2/3

3.6 dTSH: 3 °C
3.7 t_INTERVAL_H: 65 min
3.8 T1SH1: 50 °C
3.9 T1SH2: 25 °C
3.10 dT4H1: -15 °C

Sivu 3/3

3.11 T4H2: 10 °C
3.12 t_ZONE1H-EMISSION: 5 RADN
3.13 t_ZONE2H-EMISSION: 51 FCU
3.14 t_sDELAY_PUMP: 2,0 min


Lämmitettävä ala 120m2,
10 alkuperäistä patteria
Rakennettu 1965

200l puskurivaraaja ja koko järjestelmä pyörii VILP pumpulla, erillistä kiertovesipumppua ei siis ole.
Onko torppa alunperin varustettu avopaisunta-patteri-(öljy/koksi)- kattila-systeemillä+karaventtiilit patterissa (valurauta vai pelti?)??

Naapurillani oli sellainen ennen Kaisaita!
Aluksi huuhdeltiin järjestelmä uppopumpulla +kaivovedellä 2 tuntia huuhtelusuuntaa vaihtaen (=patteri+putkiosuudet)=>pirusti mustaa sakkaa!

Ei ollut luottoa huuhtelukykyyn!
Annoin vanhan Mako-2-siipisen vesipumpun paineen/virtauksen nostatukseen=>lisäsakan määrällä ei tuntunut olevan rajoja!

Eli:
En ihmettelisi,vaikka putkistoissasi (3/4" ?) olisi mahtavat mällit putkiston/patteriston tukkeena ,ellet alunperin huuhdellut hyvin .

Jos kuitenkin yo.skenaario/diagnoosi pielessä ,avaa paluupuolen sakkafiltteri kontrollimielessä!
Johonkin kuitenkin lämpöä menee 3 Kelvinin meno/paluu-erolla ja max 14kW VILPpi ajaa 3.2kW/4A:n ryömintävaihteella!
Lämmitätkö siis pelkästään bufferia?Tuntuuko patterilämpöä ilmenevän?


Tehoja invertteripumpulla voit arvioida resistiivisellä kuormalla :

1770979394817.png
 

Elek

Jäsen
Eli käytät pumppua pelkästään lämmitykseen? Jos näin niin miksi sulla on pumppu käyttövesimoodissa?

edit: nyt vasta ymmärsin lukemani. Lähtisin kaivamaan syytä tästä;



Nyt taitaa käydä niin että kun pattereiden termarit on kiinni niin VILP.n vesivirtaus rajoittuu ja lämpöä ei saada siirretyksi -> surkea COP. Termareiden vaikutuksen voit kokeilla niin, että irrotat termarit pattereista eli kaikki piirit täysin auki.

Pumppu kyllä yrittää kaikkensa, sillä tulistuslämpö on ok ja paineet myös eli tuota veden virtausta nyt ensimmäisenä tutkimaan.
Pattereiden termarit on auki (pl. autotallin kaksi patteria) mutta tämä ei vaikuta virtausnopeuteen, virtausnopeus yleensä on 0,8-2,0m3 eli pumppu säätää tätä tarpeen mukaan jolloin hyötysuhteen pitäisi olla hyvä? Minulla on myös bypass ohivirtausventtiili joka päästää vettä läpi jos patterikierto on tukkoinen.
Onko torppa alunperin varustettu avopaisunta-patteri-(öljy/koksi)- kattila-systeemillä+karaventtiilit patterissa (valurauta vai pelti?)??

Naapurillani oli sellainen ennen Kaisaita!
Aluksi huuhdeltiin järjestelmä uppopumpulla +kaivovedellä 2 tuntia huuhtelusuuntaa vaihtaen (=patteri+putkiosuudet)=>pirusti mustaa sakkaa!

Ei ollut luottoa huuhtelukykyyn!
Annoin vanhan Mako-2-siipisen vesipumpun paineen/virtauksen nostatukseen=>lisäsakan määrällä ei tuntunut olevan rajoja!

Eli:
En ihmettelisi,vaikka putkistoissasi (3/4" ?) olisi mahtavat mällit putkiston/patteriston tukkeena ,ellet alunperin huuhdellut hyvin .

Jos kuitenkin yo.skenaario/diagnoosi pielessä ,avaa paluupuolen sakkafiltteri kontrollimielessä!
Johonkin kuitenkin lämpöä menee 3 Kelvinin meno/paluu-erolla ja max 14kW VILPpi ajaa 3.2kW/4A:n ryömintävaihteella!
Lämmitätkö siis pelkästään bufferia?Tuntuuko patterilämpöä ilmenevän?


Tehoja invertteripumpulla voit arvioida resistiivisellä kuormalla :

Huuhtelin patteriputkistoa niin kauan kun mustan moskan tuleminen loppui ja mutasihti on puhdistettu 2kk käyttöönoton jälkeen.
Alla kuva kytkennästä:
1cgSIyH.png
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Elek, oletko ollut tyytyväinen 14 kw Kaisai R32 monoblock-pumppuun? Oliko asennuksessa jotain erityistä? Ymmärsin, että tämä pumppu on ainut lämmönlähde talossasi. Kovasti olen tämän pumpun hankintaa pohtinut kalliin kaukolämmön korvaajaksi 2000-luvun alun lattialämmitystalooni pääkaupunkiseudulla (lämmitettävä lattiapinta-ala 200 m2).
 
Viimeksi muokattu:

teehookoo

Jäsen
erillistä kiertovesipumppua ei siis ole.

Mulle ei oikein vieläkään aukea, miksi käytät konetta käyttövesitilassa (DHW) etkä pelkässä lämmitystilassa (HEAT), koska sulle on käyttövedelle oma varaaja?

DHW tilassa on omia erikoisuuksiaan, jotka liittyy mm. vastusten käyttöön ja DHW logiikka on menee aina lämmityslogiikan edelle. Suosittelen disabloimaan DHW moden serviceasetuksista.

Eli;

- DHW mode settings --> non

Tämän jälkeen pitää tehdä hieman anturivalintoja. Eli Input define valikon takaa

Tbt1 ---> yes

Sitten joudut ottamaan koneen kuoret auki ja siirtämään nykyisen lämpötila-anturin T5 portista Tbt1 porttiin.

Millä asetuksella kiertovesipumppu on saatu jatkuvalle käytölle kun järjestelmässä ei ole muita kiertovesipumppuja joka kierrättäisi vettä pattereille?
 
Viimeksi muokattu:

Jounis

Aktiivinen jäsen
Jep. Meinasinki ottaa 14kW koneen ku ilmeisesti sama kone 12/14/16 koneet. Saa vaa dippikytkimil valita. Mutten ollu satavarma onko vieläki. Pitää varmistaa ku alkaa kytkee konetta et onko dipeil valittavis. 8ja10 kW pitäs kans ollla sama kone. Olis itelle piisannu 8kW mut yks vaihe kompura nii otin 12kW. Vieläku sama hinta suurinpiirtein
 

Elek

Jäsen
Elek, oletko ollut tyytyväinen 14 kw Kaisai R32 monoblock-pumppuun? Oliko asennuksessa jotain erityistä? Ymmärsin, että tämä pumppu on ainut lämmönlähde talossasi. Kovasti olen tämän pumpun hankintaa pohtinut kalliin kaukolämmön korvaajaksi 2000-luvun alun lattialämmitystalooni pääkaupunkiseudulla (lämmitettävä lattiapinta-ala 200 m2).
Olen ollut, käyttöönotto oli helppoa ja lämpöä riittänyt, heikko sovelluksen näyttämä COP vaan ihmetyttää mutta tämä tuskin liittyy pumppuun vaan asentajaan. Nyt greenstor.pl myy tätä verkkokaupassa 2320e https://greenstor.pl/pl/pompy-ciepla/345-pompa-ciepla-monoblok-khc-14ry3-b-14kw.html
Mulle ei oikein vieläkään aukea, miksi käytät konetta käyttövesitilassa (DHW) etkä pelkässä lämmitystilassa (HEAT), koska sulle on käyttövedelle oma varaaja?

DHW tilassa on omia erikoisuuksiaan, jotka liittyy mm. vastusten käyttöön ja DHW logiikka on menee aina lämmityslogiikan edelle. Suosittelen disabloimaan DHW moden serviceasetuksista.

Eli;

- DHW mode settings --> non

Tämän jälkeen pitää tehdä hieman anturivalintoja. Eli Input define valikon takaa

Tbt1 ---> yes

Sitten joudut ottamaan koneen kuoret auki ja siirtämään nykyisen lämpötila-anturin T5 portista Tbt1 porttiin.

Millä asetuksella kiertovesipumppu on saatu jatkuvalle käytölle kun järjestelmässä ei ole muita kiertovesipumppuja joka kierrättäisi vettä pattereille?
Olin laittanut DHW moden päälle että näen varaajan lämpötilan etänä Kaisain APPin kautta, anturit löytyy nykyjään myös shellystä niin en tätä enää tarvinnut joten otin sen alkuviikosta pois, pumpun toiminnassa en huomannut eroja mutta oikeassa olet että varmaan muuttaa käyttölogiikkaa jollain tavalla, aika näyttää.

En ohjekirjasta löytänyt mihin VILP tarvitsee tuota Tb1 anturidataa mutta kävin sen nyt sinne siirtämässä, eli T5 on nyt Tbt1.
Kiertovesipumppuun en löytänyt mitään ohjauksia eli käy silloin kun VILP niin haluaa, pakkasella vesi kiertää käytännössä kokoajan mutta epäilen osaako VILP säätää pumpun nopeutta parhaalla hyötysuhteella tässä järjestelmässä.
 

teehookoo

Jäsen
Tbt1 anturi on varaajan (ylä)lämpötilatieto VILP.lle HEAT-moodissa.

Pitää hiukan pohtia tutkia tuota kytkentää, ymmärrän kyllä ajatuksen mitä tuolla on haettu mutta olen silti hiukan epäileväinen...
 
Viimeksi muokattu:

Elek

Jäsen
Tbt1 anturi on varaajan (ylä)lämpötilatieto VILP.lle HEAT-moodissa.

Pitää hiukan pohtia tutkia tuota kytkentää, ymmärrän kyllä ajatuksen mitä tuolla on haettu mutta olen silti hiukan epäileväinen...
Tämä oli selvä mutta mitä VILP tällä tiedolla tekee oli kysymys, nyt käytös on muuttunut siten että kiertovesipumppu ei käy jatkuvasti 0,88m3/h vaan ainoastaan kompuran käydessä ja virtaus sillon 1,74m3/h mitä seuraillut. Kompura myös käy harvemmin eli tuo Tbt1 anturi ohjaa pumpun käyntiä. Sovelluksen kertoma COP on pyörinyt nyt pari päivää 1.2-2 välillä eli pientä nousua aikasempaan havaittavissa, toki viikonloppuna oli lämmintä. Seuraillaan..
 

teehookoo

Jäsen
Joo Tbt1 anturi ohjaa koko koneen käyntiä. dT1SH.lla määritellään raja-arvot käynnille.

Esimerkki.

Asetat näytöltä veden lämpötilaksi +30°C.
Asetat service -valikosta dT1SH arvoksi 2°C

---> kone lähtee päälle kun Tbt1 anturin arvo on +28°C ja sammuu kun arvo on +32°C. Eli dT1SH määrittää +/- hystereesin.

Mitä tulee vesipumppuun niin HEAT modessa kiertovesipumppua ajetaan tarpeen mukaan 0,6 - 2,2m3/h ja sammutellaan aina välillä. Tämä sammutus on sun tapauksessa hieman huono juttu, koska tällöin vesi ei virtaa pattereissa ja siksi olenkin kiinnostunut miten DHW ja HEAT moden logiikka eroaa kiertovesipumpun osalta.

Omat havainnot on saman suuntaisia kuin sulla, että COP ei kyllä ole lähellekkään siellä missä pitäisi vaan lähes jatkuvasti alle datasheetin ilmoittamien suoritusarvojen. Joku 0,5 heitto menisi vielä toleranssiin, mutta kun kadoksissa on tasaisesti 1.xx verran niin kyllä tämä ihmetyttää.

Toki on huomautettava, että COP on meidän tapauksessa laskennallinen ja sen mittarointi tapahtuu meillä yöaikaan kun ei ole muuta kulutusta häiritsemässä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tällainen Kaisai Monoblock vertautuu muihin noihin saman hintaluokan pumppuhin? Onko näissä mitään riskiä että laite sekoaa tms jos tämä ei lämmiyuskäytössä pakkasilla ja varaajassa 80 asteinen vesi mikä puukattilalla lämmitetty ja kun sulana pito toiminto välistä pyöräyttää kiertovesi pumppua nii sit menee myös kaisaille melkolämmintä vettä. Törmäsin johonkin keskusteluun et joku vilppi oli mennyt vikatilaan edellämainituissa tilanteessa. Jonkun monoblockin aattelin nyt kevät talvella ostaa mikä ois sopiva hinnaltaan. Tulis kevät syksy käyttöön, pakkasjaksot tarkoitus mennä edelleen puukattilalla.
 
Koetin lueskella äsken tuosta ja Googlen mukaan pystyisi itse kuittaamaan jos mennyt vikatilaan ylikuumeneminen takia. Tuo kaisai ois hinnaltaan houkutteleva, varmaan tarjouspumppuja kyllä löytyy muitakin kun ei mikään kiire sen kanssa
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Voihan se olla, että kyseessä on vain lämpövastusten ylilämpösuoja ja ettei itse pumppu lämmöstä muuten edes säikähdä. Pitäs kaivella tuo kytkentäkaavio, että tuleeko tuosta lämpösuojalta edes tietoa pumpun emolevylle.

1771872404337.png
 

Ädler

Tulokas
Oma Kaisai on kytketty puukattilan rinnalle, pakka välissä ja glykolikierto. Käyttää samaa latauspumppua, ottaa 750l varaajan alaosasta veden, menee kattilan läpi pakkaan ja sieltä kiertoon. En saanut kaisaita tyydyttävästi toimimaan omalla ohjauksella juurikin glykolikierron takia, joten kytkin Shellyn Uni'n varaajaan joka toimii "huonetermostaattina".
Pannuhuoneessa myös Shellyn 1PM lisäosalla johon kytketty 5 anturia, vilpin meno, paluu, puukattila, meno pattereille ja ulkolämpötila. Latauspumppua ohjaa Shellyn 2PM jonka kautta myös Kaisain käyntilupa (tippuu pois jos kattilan lämpö nousee yli 47 astetta)
Latauspumppu lähtee päälle kun pakalta palaava glykoli yli 45 astetta, sammuu kun laskee alle 39, tällä jää pois sulatuksen tehohäviö. Ohjaus on itse suunniteltu, kaikkea ei jaksa tänne kirjoitella varsinkin kun on kaukana valmiista.
Kaisai ei ole seonnut vaikka puukattilasta lähtevä lämpö välillä yli 80 astetta (tekee sulanapitosyklejä ajoittain)

Mitään laskelmia en ole tehnyt, enkä tee, on tehty sillä ammattitaidolla millä pärjää kentälläkin ja Vilpillä on tarkoitus pärjätä vain sinne -13°C huitteille. Vanha rintamamiestalo jossa yksilehtiset patterit pääasiassa + 2 ilppiä.
 
OK kiitoksia tiedosta. Mulla ouman hoitaa tuon ilmalämmityksen patterille kierron säädetyn käyrän mukaan. Sit sisällä vielä termostaatti mikä katkaisee kiertovesipumpun jos liika lämmintä. Se niin säädetty et vaan kesäaikaan pätkii sitä. Käytännössä kesällä ei pyöri, ainoastaan välillä sitä käännän sen verran isolle et pyörii hetken että ettei jumittu kiertovesipumppu. Meinasin tosiaan ny vaihtaa puukattilan nykyaikasempaan ja laittaa lisäks vanhan 1800 litran varaajan lisäks 750 litraisen sarjaan. Saa talvikäytössä lämmitysväliä pitemmäksi, kesällä se saa olla kylmänä. Vilpillä ajatus tehdä noin 35 asteista vettä tuo 1800litran varaaja täyteen sulan veden aika. Se riittää ok lämmitykseen ja esilämmittää käyttöveden. Noin olettas vilpin käyvän hyvällä hyötysuhteella ne ajat kun sitä käyttää.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joo, laaja on vaihteluväli. Tuossa kuvassa kone on käynyt ilmeisesti "täysillä" parin kolmen asteen pakkasessa ja saanut vedettyä vajaan tunnin käyntijaksolla lämmön 30->noin 35 °C, COP käyrä seilannut aika paljon eli suunnilleen kahdesta neljään. Setä antaa noissa lämpötiloissa (35><-3°C) varsin tarkasti kolmosen COPin, mutta ei "täysillä" käydessään. Jos käyntiaikaa kovin lyhentää ja lämpimän saa jaettua, täysillä noinkin lämpimässä kirnuava kone ei mahda olla kaikkein tehokkaimmillaan. COP luultavasti paranisi jos se saisi tilaisuuden käydä vähän kevyemmin. COPin ei pitäisi seilata noin paljon. Ennen sulatusta COP pitäisi olla heikoimmillaan, kun silloin on huurrettaja korkein tuottolämpötila.

25 päivä helmikuuta kun oli pakkasta suunnilleen -20 niin pitkän ajan COP näytti olevan hieman yli 1.
Onkohan mitään vertailupohjaa kulutuksesta ja lämmityksen onnistumisesta. Kahta tai yli COP tuskin on ollut mutta joku 1,7-1,9 voisi vielä hyvinkin irrota 20 asteen pakkasessa jos kone muuten käy ja kukkuu. Itse puhun nettocopista, josta on vähennetty sulatukset. Käynninaika tarkasteltuna on realistista saada kakkosen COP niin kauan kuin kone käy ja ottaa täydet kierrokset. Siinä vaiheessa kun kone alkaa hyytyä pakkaseen, COP alkaa hiipua nopeasti eli aste tai kaksi ulkolämpötilassa voi vaikuttaa paljonkin.
 
Viimeksi muokattu:

teehookoo

Jäsen
Jotain tuossa on kyllä pielessä kun noin laajasti COP muuttuu. Onko mahdollista että COP mittaus olisi virheellinen?

Teoriassa on mahdollista. Ottoteho mitataan, mutta antotehon laskee kone. Ottoteholle saatiin mittari 19 helmikuuta.


Sehän tässä onkin suurin vitsi, että konetta ajetaan minimiteholla, koska kone on ylimitoitettu nykytarpeeseen. Minimi hertzit on tässä koneessa 32.

Vertailukohtana on tammikuu jolloin energiaa kului 2472kWh ja pakkasta oli -9.9 astetta. Tämä lukema sisältää myös käyttösähkön. Talo oli koko tammikuun suorasähkölämmitteinen.

Laite kytkettiin päälle tammikuun viimeisinä päivinä eli helmikuu on ensimmäinen "ehjä" mittausjakso. Helmikuun lukema on 1723kWh ja pakkasta oli -10.8 astetta. Tämäkin lukema sisältää käyttösähkön.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sehän tässä onkin suurin vitsi, että konetta ajetaan minimiteholla, koska kone on ylimitoitettu nykytarpeeseen. Minimi hertzit on tässä koneessa 32.

Omaa R32 laitetta voin ajaa laajalla skaalalla eri tehoilla niin että COP pysyy liki samana mutta pakkaselle mennessä huomasin että matalat kierroset eivät enää sovellu hyvän COP:n ylläpitämiseen. Niinpä ajoin pakkajaksot kone täysillä kierroksilla. Nyt se taas saa mennä vajaalla nopeudella kun ollaan nollan tuntumassa.

Tuo tehon rajoittaminen voi selittää nuo oudot COP käyrät.
 

Elek

Jäsen
Miltäs meno nyt viikon jälkeen näyttää?

Vähän itsekin viime aikoina tutkiskellut omia logeja niin totta totisesti, aika surkealla cop.lla painaa laite menemään...

Nyt pyynti on ollut viikon ajan 40-50c ja ulkolämpötila nollan tuntumassa, tällähetkellä pyynti 42c ja COP tänään ollut 2-3 välillä, alla pumpun äpin COPit viikon ajalta.


cop.jpg
 

teehookoo

Jäsen
Kokeilin poistaa tehon rajoituksen käytöstä. Tällä ei ollut minkäänlaista vaikutusta mihinkään.

Oma epäilys on kylmäaineen ylitäyttö koska kompuran otto jatkuvasti n.300W suurempi kuin mitä tehtaan pappa on speksannut.

Selittäisi outoa paisuntaventtiilin toimintaakin. Venttiili ajetaan minimiin jolloin ampuu kaasun lämmöt ylärajalle, sitten tilanteeseen puututaan avaamalla venttiiliä. Kuitenkin jo 3% avaamisella laite menee ihan polvilleen kun tuotto romahtaa ja siitä kone ajautuu limboon
 
Back
Ylös Bottom