Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

K

korsteeni

Vieras
...........

Oli kyseessä sitten mikro tai mikä tahansa muu invertteri niin kannattaa kiinnittää huomiota myös sen liitettävyyteen. Onko talon muu kulutus mittaroitavissa, millaiset liitännät datakeruuta varten löytyy, missä data säilötään, onko kuormille ohjauksia, millaiset aplikaatiot ja web-portaalit laitteille löytyy, dokumentaatio, tuki ja takuu. Ja tietysti nämä kaikki asiat eivät ole kaikille yhtä tärkeitä. Joku saattaa haluta nakertaa kaikki itse ja toiset vaan laittaa rahat tiskiin ja nauttia jonkun muun työn hedelmistä.

nostit sopivasti esiin, tosikot älkööt vaivautuko lukemaan
kun lähteee reilun sukupolven verran takaa-ajoasemista voin toedeta että mielestäni nuo kaikki ovat toisarvoisia
tavoitehan on tuottaa paneleilla ostosähköä korvaavaa sähköä edullisesti
panelit voi laittaa minne vain mihin aurinko paistaa ja edullisimmin ja helpoiten saa, esmes ripustaa kuin taulut seinälle, liittää ne yksinkertaisimmillaan vaikka karjasta luopumisen jälkeen jääneellä piikkilangalla......on edullista

kun tehdään suunnitelma, haetaan luvat, asennukset, liittymismaksut, telineet katolle, kourut ja putket, ostetaan mustina, pesetetään tislatulla vedellä, fronius ja siihen oheistuotteet ja optimoijat, pilvet porttaalit ja apit, tuki takuu ja tarkastukset, vaihdetaan vermeet kahden vuoden välein kun sertifikaatteja muutetaan, kotitalousvähennys josta seuraa koko kiinteistön elinkaaren ajan korotettu kiinteistövero
homma on rahastettu jo niin sukupuuttoon ettei niistä kokonaisuutena maksaja mitään hyödy
 

ard3

Tulokas
Onko kukaan käyttänyt sarjaporttipalvelinta (esim. Moxa NPort) Froniuksen invertterin ja Smart Meterin yhdistämiseen?
Tuo houkuttelisi enemmän vrt. 60m kaapelin kaivaminen maahan
 

markok

Aktiivinen jäsen
Enphase ja Hoymiles lienee niitä yleisimpiä mikroja. Yleensä ne majailee siellä aurinkopaneelin alla. Elektroniikan kestävyyteen vaikuttaa usein lämpötilat ja sen muutokset. Tämä suhteen tuo panelin alusta ei varmaan ole mikään paras paikka. Mutta mistäs sitä oikein ennakolta osaa sanoa että koska joku laukeaa.

Oli kyseessä sitten mikro tai mikä tahansa muu invertteri niin kannattaa kiinnittää huomiota myös sen liitettävyyteen. Onko talon muu kulutus mittaroitavissa, millaiset liitännät datakeruuta varten löytyy, missä data säilötään, onko kuormille ohjauksia, millaiset aplikaatiot ja web-portaalit laitteille löytyy, dokumentaatio, tuki ja takuu. Ja tietysti nämä kaikki asiat eivät ole kaikille yhtä tärkeitä. Joku saattaa haluta nakertaa kaikki itse ja toiset vaan laittaa rahat tiskiin ja nauttia jonkun muun työn hedelmistä.
Enphase taitaa olla ainut länsimainen mikroinverttereiden valmistaja? Tuo vaikuttaisi muuten hyvältä, mutta en ainakaan heidän tuotesivuilta löytänyt malleja, missä voisi kytkeä useamman paneelin samaan mikroon. Tämä vähän nostaa kustannuksia näitä käytettäessä. Hoymilesillä näyttäisi olevan laaja tuotevalikoima, mutta hintoja näistä en ole vielä kysellyt.

Minulla panelit tulevat autotallin päädyssä olevan katoksen katolle ja itse olen kyllä laittamassa invertterit katon alapuolelle. Tuossa on niin helppo kierrättää kaapelit seinän ja katon välistä alapuolelle eikä kaapelin pituuskaan kovin paljon alkuperäisestä pitene. Yksi ylimääräinen liitos kyllä tulee. Minulla asennus olisi tarkoitus myös tehdä vasta ensi keväänä, joten aikaa on vielä katsella sopivat laitteet ja tarvikkeet. Asennuksen tekisin mielelläni itse kytkentää lukuunottamatta. Onko kellään tiedossa Pohjois-Savon alueella sähkömiehiä, jotka kytkisi itse asennetut paneelit?
 
K

korsteeni

Vieras
No, taitaa olla asentajilta kyllä kurssit käymättä jos tosiaan tuota käyttävät ja ovat myyneet nimenomaan muuhun kuin pienjänniteasennukseen.

Jännitteen kesto on tuossa vain 75V.
nyt on vaihdettu kaikki kaapelit kuvanmukaisiin mustaan ja punaiseen ettei jää väristä kiinni
en tiedä kelpaako nämä (f)raatille, mutta kiitokset myyjäliikkeelle, otti entiset takaisin
 

Liitteet

  • IMG_20220729_124946.jpg
    IMG_20220729_124946.jpg
    431,2 KB · Katsottu: 168
K

korsteeni

Vieras
Selvisikö miksi olit saanut väärää johtoa alunperin?
joo, kyllä se oli ihan väärinkäsitys, sama myyjä ei ollut mutta arveli kun täällä saimaan rannoilla myydään mökkipaketteja pikkuakuilla että myyjä on olettanut että mökille tulee, eriittäin hyvin onnistui kaapeleiden vaihto ja kustannuskin muutaman kympin kun oli kolmessa osassa......siis paremmin kuin hyvin
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Erikoinen huomio kahden lappeen järjestelmästä: itä-lape tuottanut tähän mennessä noin 1,44MW ja etelä-lape 1,45MW. Tästä voisi jopa tehdä johtopäätöksen, että itä-lape on näistä kahdesta tuottavampi, koska valtaosa SPOT-hintapiikeistä keskittyy aamuihin (itä-lape) ja iltoihin (länsi-lape).

Olisin hyvinkin voinut olettaa, että tuottoero olisi ollut paljon tätä suurempi.
 

roots

Hyperaktiivi
Erikoinen huomio kahden lappeen järjestelmästä: itä-lape tuottanut tähän mennessä noin 1,44MW ja etelä-lape 1,45MW. Tästä voisi jopa tehdä johtopäätöksen, että itä-lape on näistä kahdesta tuottavampi, koska valtaosa SPOT-hintapiikeistä keskittyy aamuihin (itä-lape) ja iltoihin (länsi-lape).

Olisin hyvinkin voinut olettaa, että tuottoero olisi ollut paljon tätä suurempi.
Kyllä se kellahtaa toisinpäin. Nyt on ollut, ainakin täällä, valoisia aamuja ja pilviä enempi iltapäivällä semmonen kuukauden päivät
 

fraatti

Hyperaktiivi
Invertterin melu
Kannattaako asentaa tuulikaappiin vai ulos?
Ainakin jos invertteri on aktiivisella jäähdytyksellä niin ulos. Tuo oma taitaa pitää jotain ininää myös puhaltimien äänen lisäksi. En laittaisi sitä asuintiloihin. Mulla se on varastossa jossa ääni ei haittaa. Tosin aika vähän olen kuunnellut tuota joten en sano tuota ininää aivan varmaksi.

Osassa inverttereitä jäähdytys on passiivinen. Näistä ei tietysti puhaltimen ääntä kuulu mutta en ole varma voiko niistä kuulua jotain muuta ääntä.

Toinen juttu on sitten että laitteista syntyy hukkalämpöä. Varastossa se ei haittaa mutta jossain asuintiloissa siitä voi myös olla harmia.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
En ole mikään sähköalan ammattilainen, mutta noita mikroinverttereiden ohjeita vaan plärätessä näytti siltä että ei niitä sen kummoisemmin talon verkkoon tarvitse kytkeä kuin AC kaapeli vaan johonkin kiinni.
En muista että olisin standardissa nähny (kerran pikasesti lukassu läpi) mainintaa, mutta. Jos syöttävälle järjestelmälle ei ole omaa dedikoitua johdonsuojaa, on teoreettinen (ja ehkä ihan käytännössäkin toteutuva) mahdollisuus että johtimen virransietokyky ylitetään.

Jos on 16 A johdonsuoja, jonka takana on pistorasia. Ja aurinkosähkö (esim 3,5 kW noin 15-16 A) haaroitetaan kalvorasialla johdonsuojan ja pistorasian välistä. Tällöin auringon paistaessa täysillä, pystyy pistorasiasta ottamaan 30 A virtaa (esim monihaaroittavan jatkojohdon avulla pari kolme tehokasta lämmitintä kytketty siihen) ilman johdonsuojan laukeamista. Kalvorasian ja pistorasian välinen 2,5 mm2 kupari on jo kovilla, samoin jatkojohdon ja pistorasian välinen liitos.
 
K

korsteeni

Vieras
En muista että olisin standardissa nähny (kerran pikasesti lukassu läpi) mainintaa, mutta. Jos syöttävälle järjestelmälle ei ole omaa dedikoitua johdonsuojaa, on teoreettinen (ja ehkä ihan käytännössäkin toteutuva) mahdollisuus että johtimen virransietokyky ylitetään.

Jos on 16 A johdonsuoja, jonka takana on pistorasia. Ja aurinkosähkö (esim 3,5 kW noin 15-16 A) haaroitetaan kalvorasialla johdonsuojan ja pistorasian välistä. Tällöin auringon paistaessa täysillä, pystyy pistorasiasta ottamaan 30 A virtaa (esim monihaaroittavan jatkojohdon avulla pari kolme tehokasta lämmitintä kytketty siihen) ilman johdonsuojan laukeamista. Kalvorasian ja pistorasian välinen 2,5 mm2 kupari on jo kovilla, samoin jatkojohdon ja pistorasian välinen liitos.
nää on niitä ja näitä juttuja
- 16A johdonsuoja suojaa verkosta tulevaa johtoa, niinkuin pitääkin siihen rasialle/?/32A/ryhmis/mikä vaan virtaa haukkaava
- vertiltä tuleva 16A johdonsuoja suojaa vertiltä tulevaa siihen rasialle/?/32A/ryhmis/mikä vaan virtaa haukkaava
- rasia/?/32A/ryhmis/mikä vaan suojataan käyttötarkoituksen mukaan esmes 25A ropulla
- roippeet tietty virran mukaan
missään ei ylity mikään ja virtaa saadaan vaikkapa siihen kiesin lataamiseen paisteella reiluusti vs siankärsä
näin yksivaiheisessa, mutta jokaisellahan on 3kW 3~ Fronius
 

mobbe

Vakionaama
Erikoinen huomio kahden lappeen järjestelmästä: itä-lape tuottanut tähän mennessä noin 1,44MW ja etelä-lape 1,45MW. Tästä voisi jopa tehdä johtopäätöksen, että itä-lape on näistä kahdesta tuottavampi, koska valtaosa SPOT-hintapiikeistä keskittyy aamuihin (itä-lape) ja iltoihin (länsi-lape).

Olisin hyvinkin voinut olettaa, että tuottoero olisi ollut paljon tätä suurempi.
Jos ja kun talosi lappeen suunta on etelään kompassin mukaan mutta aurinko ei seuraa kompassineulaa vaan näillä pituusasteilla hieman aikaisemmin on auringon sijainti on korkeinmillaan etelässä kuin kompassista voisi päätellä magneettipohjoisen ja karttapohjoisen erannosta johtuen asteina ahvenamaan 6 ja itä-suomen 14 asteen välillä siksi saa itälape oletettua enempi aurinkoa ja etelälape oletettua vähemmän.Paneelien suuntauksessa asia on pieni mutta ei aivan merkityksetön jos lape on tarkasti etelän suuntaan kompassin mukaan oikein hifistelemällä paneelirivin vasenta laitaa pitäisi vähän nostaa:) .Tarkan auringon korkeuden ja keskipäivän omalla paikkakunnalla päivämäärän mukaan voi tarkistaa tuosta esimerkiksi tänään Tampereella on aurinko "etelässä" ja korkeimmillaan vasta kello 13.31 kun kesäaika on käytössä.

http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=Por&dy=12&mn=7&yr=2022
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
En muista että olisin standardissa nähny (kerran pikasesti lukassu läpi) mainintaa, mutta. Jos syöttävälle järjestelmälle ei ole omaa dedikoitua johdonsuojaa, on teoreettinen (ja ehkä ihan käytännössäkin toteutuva) mahdollisuus että johtimen virransietokyky ylitetään.

Jos on 16 A johdonsuoja, jonka takana on pistorasia. Ja aurinkosähkö (esim 3,5 kW noin 15-16 A) haaroitetaan kalvorasialla johdonsuojan ja pistorasian välistä. Tällöin auringon paistaessa täysillä, pystyy pistorasiasta ottamaan 30 A virtaa (esim monihaaroittavan jatkojohdon avulla pari kolme tehokasta lämmitintä kytketty siihen) ilman johdonsuojan laukeamista. Kalvorasian ja pistorasian välinen 2,5 mm2 kupari on jo kovilla, samoin jatkojohdon ja pistorasian välinen liitos.
Kyllä tuo on mahdollista ja noin ei ole luvallista tehdä että 'lainaisi' toisen ryhmän johdonsuojaa, molemmille oma 16A lähtö keskukselta...
Tuo tuplasyöttö ongelma siirtyy sinne keskukselle, keskuksellakin pitää se virtakesto olla sitten riittävä ja yleensä se on ainakin isompi kuin nuo 16A ryhmät.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko kukaan käyttänyt sarjaporttipalvelinta (esim. Moxa NPort) Froniuksen invertterin ja Smart Meterin yhdistämiseen?
Tuo houkuttelisi enemmän vrt. 60m kaapelin kaivaminen maahan
Tuollainen ratkaisu on tullut aikaisemmin vastaan. Tuo on ollut puolalaisten ratkaisu smart meterin langattomuuteen.

 

Espejot

Hyperaktiivi
Tässä juttu missä vertaillaan SolarEdge vs Enphase... kummasakin on omat ongelmansa ja etunsa.

Solaredge optimoija
- dc/ac muunnos keskusinverterissä
- optimoijilla pitkä takuu 25v
- vaatii keskusinverterin
- kekusinverterin takuu 10v, yksi vaihto paneelien elinkaaren aikana.
- luotettavuusongelmia viimmeaikoina
- LG akkusysteemi
- optimoijat on edullisempia kuin microinverterit. Tämä suosii isompia voimaloita.

Enphase microinverteri
- dc/ac muunnos katolla
- IQ mallisarja luotettava
- IQ ei ole taaksepäin yhteensopiva
- Pitkä takuu 25v, kattaa panelien elinkaaren
- tehokas ja joustava systeemi
- microinverteri kallis -> ison voimala hinta kalliimpi
- microinverterin hinta suosii pieniä ja laajenettavia voimaloita
- teoreettinen lämpötilaongelma koska mickroinverterit katolla (1)
- tuoteperheessä vajavaisuutta
- vaatii AC akkusyteemin


(1) https://solaray.com.au/how-enphase-iq-microinverters-stand-up-to-extreme-heat-in-australia/


 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tuo tuplasyöttö ongelma siirtyy sinne keskukselle, keskuksellakin pitää se virtakesto olla sitten riittävä ja yleensä se on ainakin isompi kuin nuo 16A ryhmät.
Niin, 25A keskus voi ainakin periaatteessa helposti ylikuormittua. 35A olisi siinä rajoilla, että kestää, jos kalustetaan 25A pääsulakkeilla (eikä 35A). Yli 16A:n edestä paneelisyöttöähän ei kaiketi kotitalousliittymään saa asentaa (vaihemäärästä riippumatta).
 

Tulihäntä

Vakionaama
Yli 16A:n edestä paneelisyöttöähän ei kaiketi kotitalousliittymään saa asentaa (vaihemäärästä riippumatta).
Ainakin Carunan verkossa on näin. Suurin invertterikoko, tai inverttereiden yhteenlaskettu teho, ilman Carunalta kysyttyä lupaa on 11kw jaettuna tasaisesti kaikille vaiheille. Eli jos on 1- ja 3-vaiheinen invertteri, niin suurin sallittu on 16A tai 3,6kw/vaihe kaikki invertterit huomioiden. Tässä voi olla ikävä tilanne jos on vanhemman standardin mukainen 3kw invertteri ja haluaisi laajentaa järjestelmää. Vaihtoehtona on ottaa vanha invertteri pois ja viedä se ser keräykseen, ja asentaa sen jälkeen uusi isompi3-vaiheinvertteri. Tai sitten asentaa vanhan rinnalle eri vaiheisiin 1 tai 2kpl uusia max 3,6kw 1-vaiheinverttereitä.
 
K

korsteeni

Vieras
Ainakin Carunan verkossa on näin. Suurin invertterikoko, tai inverttereiden yhteenlaskettu teho, ilman Carunalta kysyttyä lupaa on 11kw jaettuna tasaisesti kaikille vaiheille. Eli jos on 1- ja 3-vaiheinen invertteri, niin suurin sallittu on 16A tai 3,6kw/vaihe kaikki invertterit huomioiden. Tässä voi olla ikävä tilanne jos on vanhemman standardin mukainen 3kw invertteri ja haluaisi laajentaa järjestelmää. Vaihtoehtona on ottaa vanha invertteri pois ja viedä se ser keräykseen, ja asentaa sen jälkeen uusi isompi3-vaiheinvertteri. Tai sitten asentaa vanhan rinnalle eri vaiheisiin 1 tai 2kpl uusia max 3,6kw 1-vaiheinverttereitä.
naapuriin tuli viikko sitten 13kW verttii ja siihen reilusti paneleita, 3x25 liittymä, hyväksyttiin ja kytkettiin ilman mitään erikoiskyselyjä
 

Tulihäntä

Vakionaama
naapuriin tuli viikko sitten 13kW verttii ja siihen reilusti paneleita, 3x25 liittymä, hyväksyttiin ja kytkettiin ilman mitään erikoiskyselyjä
3x25A saa tehoa 17kw asti. Eli periaatteessa se on myös suurin mahdollinen aurinkovoimalan teho ilman että liittymää ja pääsulakkeita aletaan suurentelemaan. Mutta Caruna ainakin omilla sivuillaan ilmoittaa että 11kw saa laittaa pelkällä ilmoituksella. Sitä suuremmat pitää ilmoittaa heille ennakkoon. Kait sitten tietyissä tapauksissa tulee mahdollisia lisätoimenpiteitä. Kait tässä on takana linjojen kesto jos syötön joka torppaan vedeltäisiin tuollaiset voimalat.
 

Harrastelija

Vakionaama
No tommonen 11kW ja yli taitaa vaatia jo sähkötaulun uusimisen tai päivittämisen.
Jos pääsulakkeet ovat 25 ja invertteriltäkin voi tulla 25 niin taulun sisäiset kytkennät pitää olla mitoitettu 50A.
Pääkytkin ja pääsulakkeet riittää edelleen 25A. Kiskojen väliset piuhat (ja kiskot) pitää olla 50A.
Vai miten se nyt oli? Oliko tämä harmaata aluetta?
 

roots

Hyperaktiivi
No tommonen 11kW ja yli taitaa vaatia jo sähkötaulun uusimisen tai päivittämisen.
Jos pääsulakkeet ovat 25 ja invertteriltäkin voi tulla 25 niin taulun sisäiset kytkennät pitää olla mitoitettu 50A.
Pääkytkin ja pääsulakkeet riittää edelleen 25A. Kiskojen väliset piuhat (ja kiskot) pitää olla 50A.
Vai miten se nyt oli? Oliko tämä harmaata aluetta?
11kW invertteriltä voi tulla 'vain' 16A...
 

fraatti

Hyperaktiivi
3x25A saa tehoa 17kw asti. Eli periaatteessa se on myös suurin mahdollinen aurinkovoimalan teho ilman että liittymää ja pääsulakkeita aletaan suurentelemaan. Mutta Caruna ainakin omilla sivuillaan ilmoittaa että 11kw saa laittaa pelkällä ilmoituksella. Sitä suuremmat pitää ilmoittaa heille ennakkoon. Kait sitten tietyissä tapauksissa tulee mahdollisia lisätoimenpiteitä. Kait tässä on takana linjojen kesto jos syötön joka torppaan vedeltäisiin tuollaiset voimalat.
Riippuu myös oikosulkuvirrasta eli millainen kaabeli kiinteistöstä lähtee eteenpäin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
No tommonen 11kW ja yli taitaa vaatia jo sähkötaulun uusimisen tai päivittämisen.
Jos pääsulakkeet ovat 25 ja invertteriltäkin voi tulla 25 niin taulun sisäiset kytkennät pitää olla mitoitettu 50A.
Pääkytkin ja pääsulakkeet riittää edelleen 25A. Kiskojen väliset piuhat (ja kiskot) pitää olla 50A.
Vai miten se nyt oli? Oliko tämä harmaata aluetta?
Keskuksen nimellisvirta pitää olla vähintään pääroput + muu tuotto. Yleensä näin onkin.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Keskuksen nimellisvirta pitää olla vähintään pääroput + muu tuotto. Yleensä näin onkin.

Tätä on tullut pohdittua kun talossa on rakentaja nuukaillut ja pääkeskus on 25A leimoilla ja samoin liittymä 3x25

Tekniseen tilaan tulee alakeskus, josta suurin osa isoista kuormista tulee lähtemään ja jonne voisi invertterinkin kytkeä. Ainakin maalaisjärjen mukaan tuo ratkaisi asian mutta miten lienee virallisesti.
 

Harrastelija

Vakionaama
No se problematiikka tulee monimutkaisemmaksi.
Alakeskuksen pitää olla mitoitettu alakeskuksen pääsulake + invertteri virralle.
Pääkeskuksen pitää edelleen olla mitoitettu pääsulake + invertteri virralle.
Lisäksi iso paneelisto saattaa vaikuttaa alakeskuksen pääsulakkeen kokoon ja sen syöttökaapeliin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tätä on tullut pohdittua kun talossa on rakentaja nuukaillut ja pääkeskus on 25A leimoilla ja samoin liittymä 3x25

Tekniseen tilaan tulee alakeskus, josta suurin osa isoista kuormista tulee lähtemään ja jonne voisi invertterinkin kytkeä. Ainakin maalaisjärjen mukaan tuo ratkaisi asian mutta miten lienee virallisesti.
Joo, mulla oli sama ongelma. Hommasin itse mittauskeskuksen Onnimarkkinoilta rakennusaikana ja en katsonut muuta kuin että päällisin puolin oli saman näköinen kun kaverilla....
Ja hutihan siitä tuli kun oli "mökki keskus".

Oman mielenrauhan vuoksi keskuksen nimellisvirta nostettiin 50A.





Keskuksiin liittyen selasin noita vanhoja kuvia foorumilta. Useamman invertterin omistajille tuolla on tälläinen päänsärky myös eli kaikki on oltava kytkettävissä pois yhdestä turvakatkaisijasta.
 
K

korsteeni

Vieras
....


Keskuksiin liittyen selasin noita vanhoja kuvia foorumilta. Useamman invertterin omistajille tuolla on tälläinen päänsärky myös eli kaikki on oltava kytkettävissä pois yhdestä turvakatkaisijasta.

katkaisinmyyjällä heinäaika kun sattuu mikroinvertterien omistaja astumaan kauppaan

kyllä kaappikin jäähdytystä vaatii, laitoin ensin siilejä mutta kyllä puhallin on poikaa kun 8 SSR'ää on tuossa kyljessä kiinni
 

Liitteet

  • IMG_20220801_084939.jpg
    IMG_20220801_084939.jpg
    165,5 KB · Katsottu: 182
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
K

korsteeni

Vieras
onks noi kaapelit kutosta vai kymppiä, jos 50A kilkkeet, näyttää vaan kuvassa vähän piikaselle

meillä on mökillä joku edu 25 mökkikeskus, oli vähän nauru herkässä kun vääntelin siihen AXMK 4x70 nousukaapelin
ei se edes mahtunut kaapin liittimiin niin laitoin siihen kolmevitoset tumpit väliin

1659334126398.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
onks noi kaapelit kutosta vai kymppiä, jos 50A kilkkeet, näyttää vaan kuvassa vähän piikaselle

meillä on mökillä joku edu 25 mökkikeskus, oli vähän nauru herkässä kun vääntelin siihen AXMK 4x70 nousukaapelin
ei se edes mahtunut kaapin liittimiin niin laitoin siihen kolmevitoset tumpit väliin
Sisäinen johdutus taisi muuttua 6 mm2 → 10 mm2. Olisko tuo/nuo maadoituskarvan pätkät ollut sitten 16mm2. En muista enää varmaksi. Valmistajan tyyppihyväksytyssä kaapissa myös tällöin sulakepohjat ovat suuremmat joten ne meni myös vaihtoon. N 130€ maksoi muutososat.
1659341445167.png
 
Back
Ylös Bottom