Daikin Perfera 30 ja 40
- Keskustelun aloittaja kfr60
- Aloitettu
hanks
Aktiivinen jäsen
Kaverilla uus Perfera 40. Ei suostu yhdistämään sovellukseen, kumpikaan tapa, WPS-painikkeella tai sisäyksikön wifi-adapterin hotspotin kautta ei tuota toivottua tulosta. Asentaja kehotti kokeilemaan puhelimen mobiilidata pois päältä, ei auttanut sekään. Reititin toimii kyllä, nettiin pääsee jne.
Epäilyttää että onko wifi-yksikössä jotakin vikaa.
Onko jollakulla tullut samanlainen ongelma vastaan?
Epäilyttää että onko wifi-yksikössä jotakin vikaa.
Onko jollakulla tullut samanlainen ongelma vastaan?
Harrastelija
Vakionaama
Kun pumpun laittaa hotspot moodiin niin löytääkö esim kännykkä pumpun luoman wifi verkon?
Sen kännykän kanssa ei saa olla liian kaukana pumpusta. Meinaan että jos pumppu vaikka erillisessä autotallissa ja kännykkä asunnossa niin voi olla ettei kännykkä löydä pumpun luomaa verkkoa.
Sen kännykän kanssa ei saa olla liian kaukana pumpusta. Meinaan että jos pumppu vaikka erillisessä autotallissa ja kännykkä asunnossa niin voi olla ettei kännykkä löydä pumpun luomaa verkkoa.
hanks
Aktiivinen jäsen
Löytää, mutta jotenkin se ei sitä setuppia saa vietyä loppuun sitäkään kautta, siis sovellusta käyttäen. Vai tarkoititko että puhelin ihan ilman sovellusta kytkettäisiin pumpun hotspottiin? Miten homma jatkuu siitä?
Etäisyys ei pitäisi olla ongelma, samassa tilassa, reititin myös.
Etäisyys ei pitäisi olla ongelma, samassa tilassa, reititin myös.
Harrastelija
Vakionaama
Eli hotspot päälle ja esim kännykällä yhteys pumpun wifi verkkoon.
Kännykän selaimella yhteys pumppuun. IP osoite löytyy wifi modulista tms. (Tässä vaiheessa voi olla hyvä sammuttaa kännykän mobiiliyhteys)
Siellä (pumpussa) pitäisi olla netti sivu jonne laitetaan oman wifi verkon ssid ja salasana.
Nuo talletetaan ja sitten wifi moduli käynnistyy itse tai pitää tehdä manuaalisesti. Tämän jälkeen pumppu käyttää sitä omaa wifi verkkoa nettiyhteyteen.
Minulla ei ole Daikinista kokemusta mutta noin se usein menee yleisesti melkein kaikenlaisten wifi laitteiden kanssa jos wps:ää ei saa toimimmaan.
Sitten kun pumppu on omassa wifi verkossa voi kokeilla sovellusta eli lisätä pumpun pilveen. (Vaihda kännykkä omaan wifi verkkoon)
Kännykän selaimella yhteys pumppuun. IP osoite löytyy wifi modulista tms. (Tässä vaiheessa voi olla hyvä sammuttaa kännykän mobiiliyhteys)
Siellä (pumpussa) pitäisi olla netti sivu jonne laitetaan oman wifi verkon ssid ja salasana.
Nuo talletetaan ja sitten wifi moduli käynnistyy itse tai pitää tehdä manuaalisesti. Tämän jälkeen pumppu käyttää sitä omaa wifi verkkoa nettiyhteyteen.
Minulla ei ole Daikinista kokemusta mutta noin se usein menee yleisesti melkein kaikenlaisten wifi laitteiden kanssa jos wps:ää ei saa toimimmaan.
Sitten kun pumppu on omassa wifi verkossa voi kokeilla sovellusta eli lisätä pumpun pilveen. (Vaihda kännykkä omaan wifi verkkoon)
Viimeksi muokattu:
Kaksi päivää sitten asennettu Perfera 30 sammuu välillä itsestään. Siis sillai että menee läpät kiinni ja valot sammuu. Vika vai ominaisuus ? Tuo on 10A sulakkeen sähköliitännässä sisäpistorasiassa. Sulake ei ole lauennut kertaakaan.
Samassa sulakkeessa on keittiön valot joita ei ole montaa, vievät ehkä 200 W tehoa maks kun on pari hehkulamppua vielä. Jos koteloa painaa kädellä virtanapin alta laite sammuu. Näköjään herkkä toi virtanapin kytkin.
Sitä jo tässä mietin että saako toi jostain infrapunasignaalin mikä tuon sammuttaa vai onko vika jossain muualla. Oudosti tosiaan välillä sammuu. Käsittääkseni noiden valojen ei pitäisi ikinä sammua jos pumppu on "päällä" tilassa ? Käytössä on Daikinin kännykkäappi jolla välillä ohjaan tuota pumppua.
Samassa sulakkeessa on keittiön valot joita ei ole montaa, vievät ehkä 200 W tehoa maks kun on pari hehkulamppua vielä. Jos koteloa painaa kädellä virtanapin alta laite sammuu. Näköjään herkkä toi virtanapin kytkin.
Sitä jo tässä mietin että saako toi jostain infrapunasignaalin mikä tuon sammuttaa vai onko vika jossain muualla. Oudosti tosiaan välillä sammuu. Käsittääkseni noiden valojen ei pitäisi ikinä sammua jos pumppu on "päällä" tilassa ? Käytössä on Daikinin kännykkäappi jolla välillä ohjaan tuota pumppua.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös joku kirjoittanut pari päivää sitten että lämpölaajenemisen seurauksena kotelo painaa laitteen sammuksiin? Olikohan sulatuksen aikana.
Ok, no tuo voisi olla selitys. Saisikohan tämän jotenkin korjattua..
Harrastelija
Vakionaama
Takuun alainen laite niin myyjä/asennusfirmaan yhteyttä.
Onko asennuksessa tullut jotain… tai onko sovitukset vaan liian naftit ja pitää hieman työstää jottei kotelo ja virtakytkin osu toisiinsa.
En tiedä.
Onko asennuksessa tullut jotain… tai onko sovitukset vaan liian naftit ja pitää hieman työstää jottei kotelo ja virtakytkin osu toisiinsa.
En tiedä.
Ei ainakaan täällä. Nyt on ollut pakkasta 8-18 astetta ja pumppu on sulatellut Muutaman tunnin välein mitä nyt olen huomannut. Tosin en aina edes huomaa kun tuo sulattaa. Toki ilmankosteus on pakkasella alhainen joten sulatukselle tulee muutenkin vähemmän tarvetta. Tuon wifin käyttöönoton jälkeen pumppu ainakin päivitti itsensä. Uusin firmisversio lienee mahdollista ladata tolla tavalla.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Luulenpa että etäohjauksen kautta tulevat päivitykset liittyvät juurikin siihen etäohjaukseen tai sen sovittimen. Pumpun softaa tuskin muu päivittää kuin huoltomies tarvittaessa.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Meille tulossa tammikuussa Daikin Perfera 30 H.
Sopimuksessa lukee
Sähköt pistorasialta (maadoitettu) tai turvakytkimeltä
Mites teillä on vedetty sähköt koneeseen?
Meillä on 16 amppeerin sulake pistorasia sisällä lähellä tulevaa sisäyksikköä minkä vaatii.
Mutta ulkona ei ole ulkoyksikön lähellä.
Eikö sähkönsyöttö ole järkevä ottaa pistorasian tai jakorasian kytkennässä ja liittää Myös samalla turvakytkimeen ulkona
Näin saadaan laite erotettua turvallisesti esim huoltoa varten ?
Sopimuksessa lukee
Sähköt pistorasialta (maadoitettu) tai turvakytkimeltä
Mites teillä on vedetty sähköt koneeseen?
Meillä on 16 amppeerin sulake pistorasia sisällä lähellä tulevaa sisäyksikköä minkä vaatii.
Mutta ulkona ei ole ulkoyksikön lähellä.
Eikö sähkönsyöttö ole järkevä ottaa pistorasian tai jakorasian kytkennässä ja liittää Myös samalla turvakytkimeen ulkona
Näin saadaan laite erotettua turvallisesti esim huoltoa varten ?
Pistorasia kelpaa erotusvehkeeksi .. ja tuo taitaa olla sisäyksikön kautta syötettävä ihan luonnostaan.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Tulee aika karmean näköinen tolla ehdotuksella
Harrastelija
Vakionaama
ILPin sähköt kytketään yleensä joko ulko- tai sisäyksikköön. Nykyään useimmissa ulkoyksikköön. Tämä johto on pistorasialta tai turvakytkimeltä. Pistorasia kytkentä on jo itsessään ”turvakytkin” huollon ajaksi mutta esim jakorasia kytkentä tarvii varsinaisen turvakytkimen. Sulake ei taida kelvata turvakytkimeksi ja sulakkeen kanssa sähköt katkeaa muualtakin kuin pumpulta.
Lisäksi sisä- ja ulkoyksikön väliin tulee johto joka ei liity pistorasiaan eikä turvakytkimeen mitenkään. Tämä menee yleensä samassa nipussa ja kotelossa kylmäputkien kanssa.
Jos sähkön ottaa olemassa olevalta sulakkeelta niin kannattaa arvioida mitä laitteita tuon sulakkeen takana voi olla samanaikaisesti (vaikka vain väliaikaisesti). Ikävämpää jos sulake katkaisee sähköt pumpulta. Esim vanhempi imuri voi viedä jo 8A (uudemmat ovat pienempitehoisia). Pumppu lähes saman. Mutta onhan 16A sulake jo aika paljon varsinkin kun se kestää hieman enemmänkin hetken aikaa.
Lisäksi sisä- ja ulkoyksikön väliin tulee johto joka ei liity pistorasiaan eikä turvakytkimeen mitenkään. Tämä menee yleensä samassa nipussa ja kotelossa kylmäputkien kanssa.
Jos sähkön ottaa olemassa olevalta sulakkeelta niin kannattaa arvioida mitä laitteita tuon sulakkeen takana voi olla samanaikaisesti (vaikka vain väliaikaisesti). Ikävämpää jos sulake katkaisee sähköt pumpulta. Esim vanhempi imuri voi viedä jo 8A (uudemmat ovat pienempitehoisia). Pumppu lähes saman. Mutta onhan 16A sulake jo aika paljon varsinkin kun se kestää hieman enemmänkin hetken aikaa.
Ainakin pumppu halusi käynnistää itsensä uudelleen päivityksen jälkeen, joten jotain ohjaukseen liittyvää tuossa päivittyi. Voi toki olla, että vaan se wifiohjain.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Joo Esim. ulkopistorasioissa ei ole yleensä jatkuvaa kuormitusta, joten niistä voi usein jatkaa/haaroittaa sähköistyksen ilmalämpöpumpulle. Sitä juuri mietin että kuuluuko tälläinen perus pakettiin näillä asennus firmoilla.
Kiinteä sähköistys turvakytkimellä on paras ja siistein ratkaisu.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Niin mikä se helppo paikka yleensä
On?. Esim tolla seinällä mihin ulkoyksikkö tulee niin ei ole maadoitettua pistorasiaa valmiina.
Tietenkin sisältä sen saa ,mutta eriasia saako hienosti.
Harrastelija
Vakionaama
Käsittääkseni kuuluu hintaan jos esim puuseinästä pitää porata reikä sähköjohdolle sisäpistorasian viereen. Piuhan päässä pistotulppa joten turvakytkintä ei tarvi.
Jos sähkö otetaan pistorasian sisältä (kiinteästi) niin sitten turvakytkin tarvitaan. Tuossa voisi olla se hyvä puoli että reiän saisi ehkä rasian taakse jolloin sisällä ei näy mitään ylimääräistä (jos sähkö pitää kytkeä ulkoyksikköön).
Jos ei ole kiviseiniä eikä pitkä matka niin kuuluvat yleensä hintaan.
Piuhaahan voi vetää valmiiksi jotta välttää lisäkustannuksia. Piuhan kytkemiseen tarvitaan kuitenkin joku luvat omaava mutta kytkeminen on usein (ajallisesti) pikku juttu piuhan vetoon verrattuna. Mutta pahimmillaan joutuu tekemään muutoksia sähkökaappiinkin.
Jos sähkö otetaan pistorasian sisältä (kiinteästi) niin sitten turvakytkin tarvitaan. Tuossa voisi olla se hyvä puoli että reiän saisi ehkä rasian taakse jolloin sisällä ei näy mitään ylimääräistä (jos sähkö pitää kytkeä ulkoyksikköön).
Jos ei ole kiviseiniä eikä pitkä matka niin kuuluvat yleensä hintaan.
Piuhaahan voi vetää valmiiksi jotta välttää lisäkustannuksia. Piuhan kytkemiseen tarvitaan kuitenkin joku luvat omaava mutta kytkeminen on usein (ajallisesti) pikku juttu piuhan vetoon verrattuna. Mutta pahimmillaan joutuu tekemään muutoksia sähkökaappiinkin.
Jos laite on ulkoyksikköön syötettävä sen sähkön voi toki vetää mistä vaan, vaikka kellarista jos sellainen sattuu talossa olemaan, ei sen sitten enää tarvitse tulla sisäyksikön suunnalta ollenkaan. Jos esmes sähkön mittakeskus on ulkona siinä saattaa hyvinkin olla muutama vapaa johdonsuoja - ei tarvitse tehdä lisää reikiä seiniin. ILPin asennuksessa seinään amatöörivoimin tehtävä reikä on suurin ongelma - se puhkoo kaikki höyrynsulut sun muut ja pitäisi siis tehdä ymmärryksen kanssa, mutta asentajalla ei välttämäti ole seinärakenteista sen tason kiinnostusta.
Miten Perfera H 30 saa kytkettyä wifiin? Tässä pitäisi olla integroitu sovitin, niin AP/run ledejä ei ole mitä ohjeessa näyttäisi olevan. Ei auta vaikka WPS toiminto on aktivoitu reitittimeltä, ei löydy myöskään syöttämällä laitteen tarrassa oleva SSID ja KEY Daikin sovellukseen. Useamman kerran kokeillut ja tarkastanut, että SSID ja KEY on tarran mukaiset.. Onkohan jokin aktivointi proseduuri, jota en hoksannut..
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Korjaus tuohon 1 sulatuksen aktiiviseen sulatusaikaan, joka olikin noin 12 minuuttia.
Tulikin joulukuussa Daikinin kulutusennätys 971 kWh ja mentiin heittämällä ohi tammi- ja helmikuun kulutuksista.
Koko vuonna 2021 pumpun otti sähköä 5313 kWh lämmitykseen ja talouden kokonaiskulutus oli siinä 21 125 kWh. Jos uskaltaa arvioida koko vuoden COP:in olevan kolmen hujakoilla, niin olisi säästänyt sen 10 000 kWh sähköä. Pumppu maksaa itsensä takaisin tällä menolla 2 vuodessa.
Millaisia vuosikulutuksia muilla Daikinin omistajilla?
Koko vuonna 2021 pumpun otti sähköä 5313 kWh lämmitykseen ja talouden kokonaiskulutus oli siinä 21 125 kWh. Jos uskaltaa arvioida koko vuoden COP:in olevan kolmen hujakoilla, niin olisi säästänyt sen 10 000 kWh sähköä. Pumppu maksaa itsensä takaisin tällä menolla 2 vuodessa.
Millaisia vuosikulutuksia muilla Daikinin omistajilla?
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Olen mittaillut viime talvena ja nyt alkutalvella noita aktiivisia sulatusaikoja ja huomannut kaavan milloin itsellä teki noita kaksoissulatuksia.
Jos tuo sulatusaika oli välillä 12-13 minuuttia niin silloin teki tuon toisen sulatuksen siihen perään.
Kun sulatusaika jäi alle tuon pumppu sulatti kerran.
Nyt tänä alkutalvena aktiiviset sulatusajat ovat olleet kennon ollessa paksussa kuuran peitossa 8-10 minuuttia.
Jos tuo sulatusaika oli välillä 12-13 minuuttia niin silloin teki tuon toisen sulatuksen siihen perään.
Kun sulatusaika jäi alle tuon pumppu sulatti kerran.
Nyt tänä alkutalvena aktiiviset sulatusajat ovat olleet kennon ollessa paksussa kuuran peitossa 8-10 minuuttia.
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Onkos tähän löytynyt jotain ratkaisua? Oletko kokeillut tuota hiljainen ulkoyksikkö toimintoa?
Meni minullakin vajaa kahden viikon jälkeen pumppu sulatuskierteeseen ensimmäisen kerran koko 1.5 vuoden käytön aikana. Noin 45 minuutin lämmitysjaksoja ilman todellista sulatus tarvetta. Toki pumppu siitä toipui mutta itse en 
.
Kävin katkaisemassa ulkoyksikön piirikortin J8 hyppylangan ja pumppu käyttäytyy nyt sivistyneesti. Sivulla 7 on kuva piirikortista (Jukka 95 lähettämä).
Kuvan tekstissä on selvennys jumpperi asetukselle. "J8 asetus sulatuksen suorituskyvyn parantamiseksi kun laitetta käytetään
ympäristöolosuhteita, kuten Euroopassa."
Miksi asetus ei ole oletuksena sitten käytössä täällä Euroopassa? Varsinkin vielä kun käytämme laitetta Pohjois-Euroopassa.
Jumperin katkaisu on helppo itsekin suorittaa. Päälikansi auki (3 ruuvia). Etu ritilä pois (4-5 ruuvia). Etuseinä pois(4-5 ruuvia).
Piirikortti on oikeassa ylänurkassa ja jumpperit kortin oikeassa yläreunassa. Kolmas Jumpperi ylhäältä on J8. Piirikorttia EI TARVITSE irrottaa. Itsellä oli pienikärkiset pihdit jolla nytkytin varovasti langan irti. Siihen käy myös pienet sivuleikkurit, jolla langan saa helposti poikki. Kamat sitten vastaisessa järjestyksessä paikalleen. Itsellä meni toimenpiteeseen kokonaisuudessa n. 20 minuuttia. Helppo homma.
Mitään muuta toiminnalista muutosta ei pumppuun ilmaantunut - ainoastaa siis se, että nyt laite toimii niin kuin se on suunniteltu. Ei tuplasulatuksia eikä tarpeettomia lyhyitä sulatusvälejä.
Aina kun lämpötila on alle 0°C niin sulatus on tapahtunut vasta kun höyrystin on paksun kuuran peitossa. Sulatusväli on riipuvainen pumpun kuormituksesta ja ilman kosteudesta (kastepisteestä). Nyt kun on lämpötila on +2°C niin sulatuksia ei enää tapahdu ollenkaan.
Kannattaako toimenpide tehdä - ehdottomasti. Jokainen toki toimii omalla vastuullaan.
.Kävin katkaisemassa ulkoyksikön piirikortin J8 hyppylangan ja pumppu käyttäytyy nyt sivistyneesti. Sivulla 7 on kuva piirikortista (Jukka 95 lähettämä).
Kuvan tekstissä on selvennys jumpperi asetukselle. "J8 asetus sulatuksen suorituskyvyn parantamiseksi kun laitetta käytetään
ympäristöolosuhteita, kuten Euroopassa."
Miksi asetus ei ole oletuksena sitten käytössä täällä Euroopassa? Varsinkin vielä kun käytämme laitetta Pohjois-Euroopassa
.Jumperin katkaisu on helppo itsekin suorittaa. Päälikansi auki (3 ruuvia). Etu ritilä pois (4-5 ruuvia). Etuseinä pois(4-5 ruuvia).
Piirikortti on oikeassa ylänurkassa ja jumpperit kortin oikeassa yläreunassa. Kolmas Jumpperi ylhäältä on J8. Piirikorttia EI TARVITSE irrottaa. Itsellä oli pienikärkiset pihdit jolla nytkytin varovasti langan irti. Siihen käy myös pienet sivuleikkurit, jolla langan saa helposti poikki. Kamat sitten vastaisessa järjestyksessä paikalleen. Itsellä meni toimenpiteeseen kokonaisuudessa n. 20 minuuttia. Helppo homma
.Mitään muuta toiminnalista muutosta ei pumppuun ilmaantunut - ainoastaa siis se, että nyt laite toimii niin kuin se on suunniteltu. Ei tuplasulatuksia eikä tarpeettomia lyhyitä sulatusvälejä.
Aina kun lämpötila on alle 0°C niin sulatus on tapahtunut vasta kun höyrystin on paksun kuuran peitossa. Sulatusväli on riipuvainen pumpun kuormituksesta ja ilman kosteudesta (kastepisteestä). Nyt kun on lämpötila on +2°C niin sulatuksia ei enää tapahdu ollenkaan.
Kannattaako toimenpide tehdä - ehdottomasti. Jokainen toki toimii omalla vastuullaan.
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Näin juuri.Perfera on toiminut moitteettomasti jumpperin katkaisun jälkeen.
puuteknikko
Vakionaama
Oliko tuo nyt siis ainoastaan tuohon 30 minuutin sykliin vai johonkin muuhunkin erikoisempaan sulatustoimintaan? Ja ilmeisesti suositeltavaa vain niille koneille, jotka tekevät kunnolla töitä? Meillä näytti olevan tuossa parinkympin pakkasilla päiväkulutus 9 kWh luokkaa, joka on aika vähän.
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Tuo katkaisu ei siis poista kokonaan tuota 30 min sulatusvälin mahdollisuutta,mutta itsellä pumppu sulatti usein 2 kertaan syystä tai toisesta. Näiden sulatusten väli oli 20 min joskus jopa alle. Eli tuohon 2 kertaan sulatteluun ainakin itsellä auttoi.
Viimeksi muokattu:
Pumppu toimii tämän ohjelman (hyppylanka katkaistu) kanssa varmemmin kaikissa tilanteissa. Kaksoisulatukset ja lyhyet sulatusvälit on historiaa. Tämä normaali ohjelma (ehjä hyppylanka) on varmaan tarkoitettu Eurooppaan ja sillä varmaan on tarkoitus estää tilanne jossa pumppu pääsisi jäätymään erikoisen säätilan seurauksena. Valitettavasti huonosti koodattu softa tuo joskus ongelmia ja aiheuttaa näitä kummallisia sulatuksia.
"Uudessa ohjelmassa" on sellainen erikoisuus alle nolla asteessa, että jos lämmitysjakso on kestänyt yli 3 tuntia niin tehdään "varmistussulatus". Jos sulatettavaa ei ole, niin sulatus kestää vain n. 3 minuuttia. Sulatus ei pidä käytännössä mitään meteliä ja saattaa jäädä huomaamatta. Muuten sulatetaan kun on tarvis. Yleensä sulatusvälit ovat pitkiä n. 2-3 tuntia. Jos kelit ovat haasteelliset niin kuin viikko sitten, silloin välit luonnollisesti lyhenevät kun kenno kerää paksun jää kerroksen lyhyemmässä ajassa. Itsellä lyhin lämmitysjakso on ollut 1 tunti 15 minuuttia. Silloin paksu kuurakerros höyrystimessä.
Yli nollan keleissä ei kätännössä tule sulatuksia, niin kuin ei tullut aikaisemminkaan.