Vs: Enerventin huoltoa kotikonstein!
Ihmetyttää että esim jäätymisen syistä ei ole juuri keskusteltu, vain kritiikkiä ?
Jäätymistä aiheuttaa pääasiassa seuraavat syyt:
1) ilmamäärät tai talo on ns. karvalakki systeemillä, eli makuuhuoneisisiin ja olohuoneeseen + saunaan on yleensä tulo, mutta poistot pääasiassa märkätilat ja wc, keittiö, vaatehuone ?
Eli poistoilman suhteellinen kosteus voi olla 60-80%, ilman vesisisältö on luokkaa 10-12g/kg, huom ilman kastepiste on n. 14-16C, kun pyörivän kiekon hyötysuhde on normaalisti n.75 80%, siten -10C ulkolämpötilalla poistoilma (jäteilman lämpötila kiekon jälkeen on n. -2C.
Jos kosteus ei silloin tiivisty tai huurru on joko huono LTO tai mittaukset pielessä.
Huom. tilannetta helpottaa jos ilmanvaihto suunnitellaan oikeasti, eli mitoitusperusteeksi otetaan esim 1dm3/s/m2 koko asunnon alalta ja min. 1/3-osaa ilmasta poistetaan kuivista tiloista, näin toimien poistoilman suhteellinen kosteus laskee hyväksyttävälle tasolle (näin toteutetuista taloista en ole kuullut yhtään LTO:n jäätymistapausta).
Itselläni kiekko on joskus pidemmän saunomis jakson loppupuolella hiukan rahissut "kiekko on ollut hiukan huurteessa LTR6"
2) Ilma määrät on säädetty pieleen, esim eniten käytettyjen lautasventtiileiden säätötarkuus on ilman suuntauksen sektoripelleillä luokkaa +/-50% eli mittaustulos on lähinnä uskonvarainen?
Kun tätä täydennetään krynnäreiden karvalakki suunnitelmillä (halpa/hyvä) on ihme jos nykyisillä eristyspaksuukilla talot eivät ole 5-10v iässä homeessa " mahuuhuoneet ylipaineisia, märkätilojen suhteellinen kosteus klo 17.00-22.00 yli 70%.
3) Yritetään säästää energiaa ja laitetaan ilmanvaihto minimiin
Yllensäkin pyykin kuivatus sisätiloissa aiheuttaa ongelmia jos samalla nuukaillaan ilmanvaihdossa.
Itselläni LTR6:n sähköenergian kulutus on mittarin mukaan . 1200-1500 kwh/vuosi, sisäänpuhallus n. +17-18C, sähköpatteri. Huomattava osuus sähkön kulutuksesta tulee kesällä, kun käytän yö tuuletusta.
Vesimittari on hyvin usein juorukelleo kosteusongelmista, eli vedenkulutuksen ylittäessä rajan 175 dm3/asukas alkavat kosteusongelmat "suuri huonekosteus ja alimittainen ilmanvaihto ?"
Ohessa asioita jotka eivät ole mitenkään yksinkertaisia, eli ei kannata kettään syyllistää, vaan on pyrittävä analysoimaan ongelmie aiheuttavat syyt sekä selvittämään mitä on tehtävissä:
a) säätö- ja ilmanvaihdon tehojen käyttötatapoja muuttamalla.
b) omien tai asukkaiden märkätilojen käyttötottumuksien - ja yleensäkin pyykin kuivatuksen toiminta tavat sekä huonekostuttimet.
Asuintilojen suhteellinen kosteuden pitäisi talvikaudella olla alle 40% sillä usein halutulla 50% kosteudella rakenteiden kosteus ylittää silloin 60% rajan, jonka jälkeen alkavat homekasvustot juhlia?