Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

A

Abso

Jäsen
Ei noilla "kinnkun paistomittari" laskelmilla tee mitään.

Kun joskus on aikaa niin teen lyhyen videon IV-mittauksista.

Voisin myös lainata/vuokrata manometriä, Fläktin mittaustilpehööriä ja pitot putkea pääkaupunkiseudulla, jos sille on tarvetta.

Tuo IV -säätö on aika tavalla sellainen ala, missä oikeasti toimii vain laskutus. Sen vuoksi se kannattaa tehdä silloin tällöin itse, jos vain aikaa on. Aikaa sihen saa sitten menemään ihan riittävästi.

Itse hakkasin kirjaimellisesti päätäni kanavan äänenvaimentimeen säätöpeltien paineita mittaillessa. Iiriksissä kun on inhottavia turbulenttisia virtauksia, jotka mittaa kyllä pitot putkella, mutta heikonlaisesti itse iiriksillä. Manometrin tarkkuus ei kerro mitään mittauksen todellisesta tarkuudesta. Iiriksissä tarkkuus näyttää olevan +- 10 % ja venttiileissä +- 20 %. Pitiot putkella taas saa parempia tuloksia, mutta mittauksia pitää ottaa yhdestä mittareiästä systemaattisesti kanavan eri kohdista N kpl. Virtaus puken sisällä on todella turbulenttia. Tarvitaan keskiarvo.
 
S

staari

Aktiivinen jäsen
Lisätään tänne omakin kokemus.

Talon valmistuttua tilattiin mittaus ja säätö alan "ammattifirmalta" joilla meni vähän yli tunti torvella mitaten ja raportti tuli valmiiksi siinä samalla joka noudatti suunnitteluarvoja. Tulos että tulisijoja ei voinut käyttää enää lainkaan koska savut heti sisälle. Epäilys heräsi ja pyysimme käymään uudelleen, lupasivat mutteivat koskaan tulleet kun laskukin oli jo maksettu.

Soitettiin toiseen firmaan ja saatiin paikalle oikea Ammattimies joka oli henkilökohtaisestikin kiinnostunut ilmastointijärjestelmien säädöstä ja teoriasta. Selvisi heti että ensimmäisen jäljiltä oli kaikki pielessä. Meni muutama tunti ja tuli vielä uudelleen seuraavana päivänä, sanoi että oli illalla lukenut meidän koneemme speksit ja vinkit netistä. Koukkuputkella mittasi, kaikki venttiilit moneen kertaan ja kahdella koneen nopeudella. Pyysin jättämään pienemmän alipaineen kuin suunnitelmissa kun luottamus pelasi. Toimii kuin unelma IV. Laskun maksoi mielellään. Toki tulisijojen kanssa vieläkin omat kikat mutta se ei liity säätöön.
 
Viimeksi muokattu:
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Tuosta mittauksesta ja säädöstä mieltä askarruttaa, vaikka sen luultavasti teetänkin jollakin säätöfirmalla, että miten homma pitäisi mennä omassa systeemissä. Osaisi sitten vähän tarkkailla, ettei mittaile ja säätele ihan omiaan.

IV-koneelta lueteltuna siis Ø200 mm tulo- ja poistokanavat joista eteenpäin:
-> äänenvaimentimet molemmille kanaville
-> Ø200 mm T-haarat jotka haaroittaa tulon ja poiston ylä- ja alakertaan samalla supistaen ne Ø160 mm kanaviksi
-> tässä kohtaa irikset joka Ø160 mm kanavalle eli yhteensä 4 kpl, joilla toivon saatavan ilmamäärät (tälle varmaan joku korrektimpi sana/määritelmä?) säädettyä tasapainoon ylä- ja alakerran välillä
-> Ø160 mm runkolinjat ylä- ja alakerrassa kulkee talon keskellä josta haarautuu Ø125 mm kanaviksi kohti kohdehuonetta ja T-haaralla sitten kääntyy huonetilaan samalla supistaen kanavan Ø100 mm kanavaksi ja siihen sitten tulo/poistoilmaventtiili.

Miten tuollaisen systeemin mittaus ja säätö voisi käytännössä edetä?
 
A

Abso

Jäsen
Lappanen sanoi:
Tuosta mittauksesta ja säädöstä mieltä askarruttaa, vaikka sen luultavasti teetänkin jollakin säätöfirmalla, että miten homma pitäisi mennä omassa systeemissä. Osaisi sitten vähän tarkkailla, ettei mittaile ja säätele ihan omiaan.

IV-koneelta lueteltuna siis Ø200 mm tulo- ja poistokanavat joista eteenpäin:
-> äänenvaimentimet molemmille kanaville
-> Ø200 mm T-haarat jotka haaroittaa tulon ja poiston ylä- ja alakertaan samalla supistaen ne Ø160 mm kanaviksi
-> tässä kohtaa irikset joka Ø160 mm kanavalle eli yhteensä 4 kpl, joilla toivon saatavan ilmamäärät (tälle varmaan joku korrektimpi sana/määritelmä?) säädettyä tasapainoon ylä- ja alakerran välillä
-> Ø160 mm runkolinjat ylä- ja alakerrassa kulkee talon keskellä josta haarautuu Ø125 mm kanaviksi kohti kohdehuonetta ja T-haaralla sitten kääntyy huonetilaan samalla supistaen kanavan Ø100 mm kanavaksi ja siihen sitten tulo/poistoilmaventtiili.

Miten tuollaisen systeemin mittaus ja säätö voisi käytännössä edetä?
Klikkaa laajentaaksesi..




Jos haluat ihan oikeat miitaukset, niin teet itse. Kaivat IV-suunnitelman esiin. Suunnitelmassa yleensä lukee se, mittaatko tehostettuna vai "normaaliteholla". Sitten lasket varmuuden tulon ja poiston summat. Tarkistat että tulon ja poiston summat on oikein laskettu. Usein ei ole. Sen jälkeen päätät miten mittaat. Yleensä päädyt mikromanometriin, koska haluat käyttää niitä iiriksiä. Sitten kiinnität sen mittarin iiriksiin ja mittaat paine-eroa ja lasket virtauksen iiristehtailijan antaminen k-lukuarvausten mukaan. Vaihtoehtoisesti olet hankkinut mittarin, jossa on esiasennettuina yleisimpien venttiilien k-arvot. Käytät joko ohjelmoitavaa laskinta, läppäri/tablettia ja exceliä tai sormia ja ruutupaperia tai ohjelmoitavaa mittaria ilmamäärien laskemiseen.

Minimi laitevaatimus: mikromanometri, Fläk-Woods mittasarja (koukkku, piikki ja venttiilin kannen mm-mittasabluuna), dB-mittari. Tarvittaessa täydennät mittaripatteristoa tuuliviirillä, kuumalangalla, huppumittarilla jne. Mikromanometriin voi myös hankkina pitot-putken näyttääksesi asiantntijalta. Värkkejä voi toki myös vuokrata.

Kun olet saanut iirikset tuomaan ja viemään oikeita ilmamääriä per sekuntti, siirryt säätelemään venttiilejä. Arvaat venttiilien oikeat asennot. Lähdet mittaamaan tulopuolelta kaikkien ulommaisen ja poistopuolelta kaikkein lähimmän venttiilin. Kierrät mittaamassa venttiilit niin monta kertaa, että saat halutut arvo (tai edes sinne päin). Kupletin juoni on siinä, että jokaisen venttiilin asetusten muuttaminen vaikuttaa kaikkiin muihinkin - jossain määrin. Vedät näitä Newtonin–Raphsonin iteraatiokierroksia siihen asti että alkaa väsyttää. Kun oikein hatuttaa, niin siinä vaiheessa mittaat dB -mittarilla melun ja toivot, ettei normi ylity. Jos kovasti humisee, niin eikun tukkuun lisäosia hankkimaan.

Homma ei ole älyä vaativaa, mutta aikaa siihen menee ehdolla, että haluaa ihan oikean säädön eikä sellaista tavanomaista ABC:llä kaffella kirjoitettua mittauspöytäkirjaa.
 
V

vwg4

Vakionaama
Onko okt mittakaavassa merkitystä yksittäisten tilojen litramäärillä kunhan haluttu paine suhde vaipan yli löytyy?
 
A

Abso

Jäsen
vwg4 sanoi:
Onko okt mittakaavassa merkitystä yksittäisten tilojen litramäärillä kunhan haluttu paine suhde vaipan yli löytyy?
Klikkaa laajentaaksesi..

Eri huoneilla on erilaiset ilmamäärätarpeet. Periaatteessa toleranssi on 20 %.

Olen huvikseni mittaillut omien rakennusteni painesuhteita vaipan yli. Tulos riippuu mittauspaikasta, ilmanpaineesta, lämpötilasta, tuulen suunnasta. Jos pienen alipaineen haluaa säilyttää jatkuvasti, niin se edellyttäisi dynaamista järjestelmää ja mittarointia.

Reaalielämässä ilmanvaihto ja kansantaloustiede ovat kummatkin epätieteellisiä ja -tarkkoja. Itse asiassa ilmanvaihdon mittaus/säätö ja talousennuste ovat aika samalaisia. Pskoja hommia - tulipahan tehtyä.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Voi olla typerä kysymys/ehdotus, mutta mahtaisiko tuo ilmamäärän mittaus onnistua venttiileiltä helpoiten näin:

Rakentelee vaikka viemäriputkesta/muusta sileäseinäisestä X-pituisen mittausadapterin jonka toinen pää asettuu tiiviisti venttiilin ulkokehyksen ympärille ja toiseen päähän sitten mittari jolla mitataan ilmamäärä ja kaikki ilma kulkisi siis vain tuon mittarin läpi.

Tuolla putkivirityksellä siis haen sitä, että se mittaus tapahtuisi aina samalla tavalla samasta kohdasta helposti. Eikös tuo sen todellisen ilmamäärän heti kertoisi kun venttiiliä/venttiileitä on säädetty?

Olen siis tässä vaiheessa päätynyt tilaamaan pelkän kanavien nuohouksen ennen käyttöönottoa ja säädöt teen sitten itse (tarvittaessa moneenkin kertaan).
 
A

Abso

Jäsen
Lappanen sanoi:
Voi olla typerä kysymys/ehdotus, mutta mahtaisiko tuo ilmamäärän mittaus onnistua venttiileiltä helpoiten näin:

Rakentelee vaikka viemäriputkesta/muusta sileäseinäisestä X-pituisen mittausadapterin jonka toinen pää asettuu tiiviisti venttiilin ulkokehyksen ympärille ja toiseen päähän sitten mittari jolla mitataan ilmamäärä ja kaikki ilma kulkisi siis vain tuon mittarin läpi.

Tuolla putkivirityksellä siis haen sitä, että se mittaus tapahtuisi aina samalla tavalla samasta kohdasta helposti. Eikös tuo sen todellisen ilmamäärän heti kertoisi kun venttiiliä/venttiileitä on säädetty?

Olen siis tässä vaiheessa päätynyt tilaamaan pelkän kanavien nuohouksen ennen käyttöönottoa ja säädöt teen sitten itse (tarvittaessa moneenkin kertaan).
Klikkaa laajentaaksesi..

Nuohous on se nopea toimenpide, kun taas hyvin tehty säätö vaatii aikaa. Jos säätää, niin samantien nuohoaakin itse.

Huppumittarin uudelleenkeksimisessä on yhtä paljon mieltä kuin pyörän. Huppumittari on suhteellisen arvokas laite yhden talon mittauksiin. Mutta, jos tykkää esimerkiksi ostaa tai keksiä autonosturin yhden auton öljynvaihtoja varten, niin samaan syssyyn menee tuokin. Kalliinpuoleinen harrastus.


Ottaa nyt vaan rassin kauniisiin käsiin ja hankkii sopivan pituiset rassin akselin oikeankokoisille harjoilla, mikromanometrin ja F-W:n mittauspaketin. Tai vaihtoehtoisesti ostaa saman palveluna.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Abso sanoi:
Nuohous on se nopea toimenpide, kun taas hyvin tehty säätö vaatii aikaa. Jos säätää, niin samantien nuohoaakin itse.

Huppumittarin uudelleenkeksimisessä on yhtä paljon mieltä kuin pyörän. Huppumittari on suhteellisen arvokas laite yhden talon mittauksiin. Mutta, jos tykkää esimerkiksi ostaa tai keksiä autonosturin yhden auton öljynvaihtoja varten, niin samaan syssyyn menee tuokin. Kalliinpuoleinen harrastus.


Ottaa nyt vaan rassin kauniisiin käsiin ja hankkii sopivan pituiset rassin akselin oikeankokoisille harjoilla, mikromanometrin ja F-W:n mittauspaketin. Tai vaihtoehtoisesti ostaa saman palveluna.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuo nuohous ilman säätöjä lienee kuitenkin sen verran halpa operaatio, että mielelläni sen teetän kun sitä varten kuitenkin pitäisi jonkinlaista varustearsenaalia hankkia.

Tuossa itse juuri vastasit siihen, miksi mieluummin itse huppumittarin keksin uudelleen kuin sellaisen valmiina hankin kun vuokraamallakaan niitä ei varmaan järkihintaan saa.

En nyt siis saanut vastausta, että voisiko tuollainen omatekele huppumittari ajaa virkansa tässä tapauksessa. Ja kumpi on tarkempi ja helpompi mittaustapa venttiilien säätöön, huppumittari vai mikromanometri? Iiriksien säätöön tietenkin tuo mikromanometri tulisi tarpeeseen.

Kiitoksia ymmärtäväisistä vastauksista tähän mennessä :)
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Riittävän pitkä(1,5m) pätkä ilmastointiputkea, toiseen päähän tiiviste ja toiseen ilmastointiventtiilin istukka.
Puoliväliin reikä kylkeen josta sisään esim testo 405-V1 kuumalankamittari. Venttiili siirretään putken päähän
putki painetaan venttiilin paikalle. Jos syöttää putken pinta alan mittariin niin se näyttää suoraan ilmamäärän.
Ei tarvi mitään venttiilitaulukoita, vain tieto paljonko ilmaa ko.venttilistä pitää kulkea. Venttiiliä on samalla helppo
säätää. Kokonaisilmamäärä ja tasapaino on myös helppo tarkistaa koneelta lähtevistä putkista.
Putkien koko vain täytyy huomioida. Ilmamääran mittaus ei taida olla millään mittareilla aivan pilkkuhommaa,
mittarivirheet, pyörteily,rakojen mittaus ym, pääasia että kokonaisuus on oikeassa suhteessa.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Sakarikk sanoi:
Riittävän pitkä(1,5m) pätkä ilmastointiputkea, toiseen päähän tiiviste ja toiseen ilmastointiventtiilin istukka.
Puoliväliin reikä kylkeen josta sisään esim testo 405-V1 kuumalankamittari. Venttiili siirretään putken päähän
putki painetaan venttiilin paikalle. Jos syöttää putken pinta alan mittariin niin se näyttää suoraan ilmamäärän.
Ei tarvi mitään venttiilitaulukoita, vain tieto paljonko ilmaa ko.venttilistä pitää kulkea. Venttiiliä on samalla helppo
säätää. Kokonaisilmamäärä ja tasapaino on myös helppo tarkistaa koneelta lähtevistä putkista.
Putkien koko vain täytyy huomioida. Ilmamääran mittaus ei taida olla millään mittareilla aivan pilkkuhommaa,
mittarivirheet, pyörteily,rakojen mittaus ym, pääasia että kokonaisuus on oikeassa suhteessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Juuri tuollaista juuri jatkojalostelin päässäni. Erotuksena, että venttiili olisi edelleen omalla paikallaan mutta tuo yllä kuvailemasi mittaputki painettaisiin sitten venttiilin ympärille. Ilmavirta olisi tasaista ja mittaus olisi samanlainen joka venttiilille.

Vaikka en ole siis ilmamääriä mittaillutkaan, niin tuo tuntuisi mututuntumalta luotettavimmalta ja parhaiten toistettavalta tavalta niitä tässä tapauksessa mitata, verrattuna esim. jollai mittaputkella mittailuun venttiilin raosta jossa ilman pyörteily jo itsessään antaa erilaisia tuloksia.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Kun venttiili siirretään putken päähän sitä voi säätää ja samalla seurata mittaria.
Kuvittelen että ilma kulkee vakaammin siinä normaalissa paineessa jota venttiilin lautanen ei vielä ole häirinnyt.
Yhden pisteen mittaus keskeltä putkea edellyttää tasaista virtausta.
Kokeilin aluksi mitata kartiolla venttiilin päältä mutta mittarin lukema oli kovin rauhaton ilmeisesti pyörteilystä johtuen.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Sakarikk sanoi:
Kun venttiili siirretään putken päähän sitä voi säätää ja samalla seurata mittaria.
Kuvittelen että ilma kulkee vakaammin siinä normaalissa paineessa jota venttiilin lautanen ei vielä ole häirinnyt.
Yhden pisteen mittaus keskeltä putkea edellyttää tasaista virtausta.
Kokeilin aluksi mitata kartiolla venttiilin päältä mutta mittarin lukema oli kovin rauhaton ilmeisesti pyörteilystä johtuen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Aivan totta, eli vakaimman häiriöttömän virtauksen mittaputkeen saisi kun poistoa mitattaessa venttiili olisi seinässä ja tuloa mitattaessa venttiili olisi mittaputken vapaassa päässä. Kuumalankamittarin anturi olisi aika helppo mitoittaa ja kiinnittää keskelle mittaputkea.

Ei tarvitsisi laskeskella eri mittauspisteiden keskiarvojen eikä venttiilin välyksen kanssa sitä ilmamäärää vaan sen saisi tuolla mitattua suoraan ja joka venttiililtä samalla tavalla.
 
A

Abso

Jäsen
Sakarikk sanoi:
Riittävän pitkä(1,5m) pätkä ilmastointiputkea, toiseen päähän tiiviste ja toiseen ilmastointiventtiilin istukka.
Puoliväliin reikä kylkeen josta sisään esim testo 405-V1 kuumalankamittari. Venttiili siirretään putken päähän
putki painetaan venttiilin paikalle. Jos syöttää putken pinta alan mittariin niin se näyttää suoraan ilmamäärän.
Ei tarvi mitään venttiilitaulukoita, vain tieto paljonko ilmaa ko.venttilistä pitää kulkea. Venttiiliä on samalla helppo
säätää. Kokonaisilmamäärä ja tasapaino on myös helppo tarkistaa koneelta lähtevistä putkista.
Putkien koko vain täytyy huomioida. Ilmamääran mittaus ei taida olla millään mittareilla aivan pilkkuhommaa,
mittarivirheet, pyörteily,rakojen mittaus ym, pääasia että kokonaisuus on oikeassa suhteessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Putken lisäys ei tuo mitään erityistä lisäetua. Putken sisällä on sen verran turbulentti virtaus, ettei tuosta saa järkeviä mittausarvoja. Jos reikään työntää pitot putken ja tekee N kpl mittauksia ja laskee mittausten keskiarvot, voi saada osapuilleen kelvollisia mittauksia.

Mutta mutta, mies, mikromanometri ja mittauskoukku -yhdistelmä on jo kotimatkalla siinä vaiheessa kun putkimies vasta virittelee keksintöään.

Toisaalta, miksi tehdä mitää helpolla tavalla, jos suuremmalla rahalla saa vaikeaa ja aikaa vievää.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Kotonahan tuo mittaus tehdään, joten putkimies virittelee keksintönsä kotona ja on saman tien työmaalla valmiina kun se on viritelty ;)

Tuollaiselle keksinnölle hintaa tulisi mittarista riippuen varmaan jotai 100-200 euron väliltä. Ja sen tekeminenhän menee normaalin harrastuksen puitteissa. Joihinkin harrastuksiin verrattuna tuo ei ole raha eikä mikään.

Eikös oppaissa aina haluta, että ennen venttiiliä olisi suoraa osuutta vähintään se 2x putken halkaisijasta jotta virtaus olisi tasaista. Näin ei ainakaan omassa kohteessani ole, eikä varmaan kovin monessa muussakaan. Tuollainen 1-1,5 metrinen suora osuus kaiken järjen mukaan tuottaa jo hyvinkin pyörteettömän virtauksen verrattuna siitä venttiilin juuressa olevaan.

Sitten jos ja kun se vielä toimii kuten suunniteltu ja on helppokäyttöisempi ja nopeampi kuin mikromanometrimittatikkumiehen menetelmä niin koko asetelma voikin kääntyä päälaelleen, että miksi on aina tehty noin hankalasti kun voisi tehdä helpomminkin ;)
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Ylläolevaan liittyen asiat eivät ole edenneet kun rakennushommat edelleen kesken.

Mutta tuli tuosta perinteisestä paine-eromittauksesta ainakin yksi kysymys mieleen:

Kun talossa on koneellinen tulo ja poisto, niin eikös mittaukset mene paine-erolla mitattuna aika hankaliksi kun mittari käsittääkseni siis vertaa sisätilan painetta venttiilin takaiseen paineeseen. Nyt kun vaikka mitataan ensialkuun poistoa, niin tuloilman määrähän on mitä sattuu kun sitä ei ole vielä säädetty.

Kun poistoilman määrät venttiileistä on hinkattu kohdilleen, siirrytään tuloventtiilien kimppuun. Kun ne on saatu kohdilleen, niin eikös poistoventtiilit nyt ole sitten väärissä säädöissä kun sisäilman paine käsittääkseni muuttuu kun tulopuolta on säädelty?

Sitten kun poistoventtiilit käydään uudelleen läpi niin muuttuukos sitten taas tulon säädön tarve samasta syystä kuin edellisessä?

JOS asia menee kuten yllä ajateltu, niin tuolla "keksinnöllä" jolla toivottavasti saa ilmavirrat suoraan mitattua l/s homma hoituisi ainakin nopeammin jos ei helpomminkin. Mittauspisteitä ja toistettavuutta. "Keksinnöllä" mittauspisteitä on yksi vs paine-erolla 4(?) ja toistettavuus pitäisi ainakin teoriassa "keksinnöllä" olla paljon parempi kuin monen mittauspisteen keskiarvoista laskemalla.

Antakaa paremmin tietävät sapiskaa vaan jos meni ajatukset plöröksi, ilman kummempia taustaopintoja tässä ihmetellään vaan :p
 
P

PolyEsko

Vakionaama
Minä kyllä hieman komppaan @Lappanen postia.
Painerosäädöin pakko iteroida/säätää noita useammman kierroksen verran. Ja se onnistuu yleensäkin jos onnistuu, riippuu ihan millaiset venttiilit jne kämpässä sattuu olemaan. Toki ilmamääränkin mittauksella on ainakin yksi tarkastuskierros tehtävä, ehkä toinenkin, jos aluksi oli aivan persiillään säädöt, kuten ne lienevät normitilanteessa, jos säätöä ei ole vielä tehty tai joku kämpän joskus rakentanut sen paremmin mitään kukkan säädellyt.

Vanhassa talossa olevien venttilien mitä lieneekään, virtaustietoja eri paine-eroilla ei ole olemassa missään eikä ole mitään muuta säätöä kuin kierretanko ja pyörivä lautanen, niin...
Säädä siinä sitten painerojen avulla. Uusissakin venttiileissä niiden muoto ja suoruus jne ei aina ole identtiset, eli noidenkin tarkkuus lienee hieman tai enempi sinne päin. Tuskin sen tarkempia oikeasti kuin ilmamäärämittarilla (l/s) mitatut, jossa heittoa toki on ihan reippaasti.

Kunhan tässä mietiskellyt asiaa.
 
T

tuna

Vakionaama
Lappanen sanoi:
Kun talossa on koneellinen tulo ja poisto, niin eikös mittaukset mene paine-erolla mitattuna aika hankaliksi kun mittari käsittääkseni siis vertaa sisätilan painetta venttiilin takaiseen paineeseen. Nyt kun vaikka mitataan ensialkuun poistoa, niin tuloilman määrähän on mitä sattuu kun sitä ei ole vielä säädetty.

Kun poistoilman määrät venttiileistä on hinkattu kohdilleen, siirrytään tuloventtiilien kimppuun. Kun ne on saatu kohdilleen, niin eikös poistoventtiilit nyt ole sitten väärissä säädöissä kun sisäilman paine käsittääkseni muuttuu kun tulopuolta on säädelty?
Klikkaa laajentaaksesi..

Sisätilan absoluuttisen ilmanpaineen muutos ei näy paine-eromittarin lukemassa, joka mittaa venttillin yli olevaa virtauksen aikaansaamaa paine-eroa. Putkessa sisällä oleva staattinen ilmanpaine tietty seurailee putken ulkopuolella olevaa painetta jos ulkopuolinen paine muuttuu.
 
T

tepa

Aktiivinen jäsen
julli100 sanoi:
Jonkun laskurin mukaan 8 cm ilmapatsasta on yksi pascali?, tarkkaa on mittarin paikka.
Klikkaa laajentaaksesi..

Mittarin paikalla ei ole väliä, kunhan anturin puoliskojen/anturien korkeusasema on toisiinsa nähden sama. Lienee riittävän lähellä samaa oli sitten kapula kädessä miten päin vaan. Mittari mittaa kuitenkin painetta anturin kohdalla, ei sieltä letkun päästä. Tällöin korkeusaseman vaikutus kumoutuu.
 
mtrantalainen

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
tepa sanoi:
Mittarin paikalla ei ole väliä, kunhan anturin puoliskojen/anturien korkeusasema on toisiinsa nähden sama. Lienee riittävän lähellä samaa oli sitten kapula kädessä miten päin vaan. Mittari mittaa kuitenkin painetta anturin kohdalla, ei sieltä letkun päästä. Tällöin korkeusaseman vaikutus kumoutuu.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kannattaa sitten uuden mittarin saamisen jälkeen testailla sitä mittaria ensin tunnetussa kohdassa. Jotkut mittarit ovat asentoherkkiäkin ja voivat näyttää väärää tulosta, jos mittaushetkellä mittari on eri asennossa kuin tavallisesti. Lähellä 0-painetta taitaa olla se hankalin hetki monelle mittarille.
 
mtrantalainen

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
fraatti sanoi:
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Jos ihan virallisillakin mittalaitteilla on haasteita mittauksessa niin saati mitä tuloksia saa tuollaisela tötteröllä & ropelilla. Ei herätä kyllä luottamusta. Lisäksi jos tuloilmaventtiili peitetään laidoilta niin ilmanvirtaus/heittokuvio ei ole enää sama mikä se on normaalisti ja luulen että tämä saattaa vaikuttaa myös tuloksiin. Painehan tuloilmaventtiileissä on varsin heikko.

Itsehän hommasin tuon analogisen kinukkimittarin. Se tarkkuutta on epäilty mutta eipä kukaan muukaan täällä ole esitellyt mittareitaan tai saati sitten niiden kalibrointitodistuksia. Kinkkimitarin painealue on varsin pieni ja tarvittaessa tietysti voi ostaa toisen jossa on mitta-asteikko joka piisaa pidemmälle.

Ja kinkkimittarista.

Taulukko ilmamäärien säätämista/mittaamista varten

Oli tuossa vapailla "ylimääräistä" aikaa ja muutenkin itsellä oli tarvetta moiselle taulukolle ja manuaalisesti laskeminen on hidasta. Sinällään oli hyvä että hommasin itse mittarin ja aloin ottamaan asioista selvää. Sen verran perseellään säädöt ovat olleet ilmanvaihdon "säätäneiden" herrojen...
lampopumput.info lampopumput.info
49Dr05G.png
Klikkaa laajentaaksesi..

Vau... meillä on melkein samanlainen sillä erolla, että meillä asteikko on 0-60 Pa. Ostin tuon pari vuotta sitten aliexpress:stä hintaan 3.80 euroa (todennäköisesti hinnoitteluvirhe, kun muut kiinamallit ovat olleet luokkaa 35 euroa) ja olen ollut tyytyväinen. Olen verrannut tuota ruuvitagin mittaamiin tuloksiin tulokset vaikuttivat uskottavilta, joten jos Bosch BME 280 -anturin uskoo pitävän paikkansa, niin tuo kiinamittari pääsee vähintään 1-2 Pa tarkkuuteen. Sellainen varoitus tuosta kiinamittarista pitää sanoa, että vaikka kuvasta ei sitä huomaa, niin tuo kokoluokkaa kahvilautanen eikä mikään pikkumittari. Lisäksi tuo on TODELLA asentoherkkä – jos mittari kallistuu edes hieman niin mittaustulos heittää heti 5-10 Pa. Eli aina liikuttamisen jälkeen pitää vääntää säätöruuvista nollaan, kun molemmat paineliitännät on ilman letkuja.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Olen tässä tänään perehtynyt IV mittauksen saloihin Fluke 922 mittarilla. Aluksi olen mittaillut päätelaitteet.

Meillä on IV mittauksissa tulo 62 ja poisto 78 l/s. Poistossa mukana sauna -7 l/s. Saunassa on KSO-S-100 ventiili jossa vetonuppi millä ko ventiili saadaan auki. Kysymys, kuuluuko toi nuppi olla auki vain kun saunotaan. Mutta kun ventiil mitataan niin oletettavasti kiinni asennossa vai...

Muten olen sitä mieltä että suunnitelmissa poistoa on kohtuullisen paljon verratuna tuloon. Mikä on nykyään poiston ja tulon suhde?
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Meillä on IV mittauksissa tulo 62 ja poisto 78 l/s. Poistossa mukana sauna -7 l/s. Saunassa on KSO-S-100 ventiili jossa vetonuppi millä ko ventiili saadaan auki. Kysymys, kuuluuko toi nuppi olla auki vain kun saunotaan. Mutta kun ventiil mitataan niin oletettavasti kiinni asennossa vai...

Muten olen sitä mieltä että suunnitelmissa poistoa on kohtuullisen paljon verratuna tuloon. Mikä on nykyään poiston ja tulon suhde?
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos venttiilin pystyy painamaan kiinni saakka niin sitten normaalisti kiinni. Jos jää raolleen niin sitten sen on tarkoitettu olevan hiukan auki aina ja vain tarvittaessa sitten poisto. Tämä näkyy myös iv-kuvissa että onko sinne piirretty poistoa.

Nykyään tasapainoiseksi. Säätäisin silti muutaman litran alipaineiseksi.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Jolberious sanoi:
Pitäisi itsekin iv-mittari hankkia. Mitä muuta laitetta olit miettinyt, kuin tätä flukea, ja miksi päädyit siihen?
Klikkaa laajentaaksesi..

Löytyi käytettynä kohtuu hyvin :p Kyttäsin ebaystä ja torista aikani ja sitten ostin torista.

Tarkkuus on 1 Pa ja se on liian paljon pienien virtausten kanssa. Mulla on yksi päätelaitteen paine-ero 5 Pa ja mittavirhe on kyllä aika iso.
Ostan vielä HK Instrumenti mittausyhteet kanaviin niin saan IV koneen % keralla kohdalleen. Ne on Virosta 40EUR / kpl 160mm kanavaan.
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Jos venttiilin pystyy painamaan kiinni saakka niin sitten normaalisti kiinni. Jos jää raolleen niin sitten sen on tarkoitettu olevan hiukan auki aina ja vain tarvittaessa sitten poisto. Tämä näkyy myös iv-kuvissa että onko sinne piirretty poistoa.

Nykyään tasapainoiseksi. Säätäisin silti muutaman litran alipaineiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kuviin on merkattu poisto. Eli säädän sen poiston mitä kuvissa (-7 l/s) on suljetussa asenossa? Ja saunoessa sitten avaataan jolloin poistoa tulee enemmän.
 
J

Jolberious

Vakionaama
Espejot sanoi:
Kuviin on merkattu poisto. Eli säädän sen poiston mitä kuvissa (-7 l/s) on suljetussa asenossa? Ja saunoessa sitten avaataan jolloin poistoa tulee enemmän.
Klikkaa laajentaaksesi..
Periaatteessa näin.
Ennemmin tekisin seuraavaa: Unohtaisin kuviin merkatut poistot, KSOS rajoitin pois, jotta sen saa suljettua kokonaan ja siirtää sauna+suihku poistot pelkästään suihkun poistoon.
Tämä toimii, mikäli saunominen jälkeen pidetään saunan ovea auki (tai on puukiuas, ja pelti suljetaan vasta aamulla).

Suihkuihin piirretään IMO liian pienet poistot normaalisti (ja lattialämmitysputket asennetaan liian harvaan).
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Onko se niin että poisto on IV koneelle helpompi ja moottorin % on pienemmät kuin tulopuolen puhaltimen %. Suomeksi: jos tulo ja meno tasapainossa niin poistomoottorin % on pienemmällä... kö
 
Viimeksi muokattu:
R

roots

Hyperaktiivi
Jolberious sanoi:
Periaatteessa näin.
Ennemmin tekisin seuraavaa: Unohtaisin kuviin merkatut poistot, KSOS rajoitin pois, jotta sen saa suljettua kokonaan ja siirtää sauna+suihku poistot pelkästään suihkun poistoon.
Tämä toimii, mikäli saunominen jälkeen pidetään saunan ovea auki (tai on puukiuas, ja pelti suljetaan vasta aamulla).

Suihkuihin piirretään IMO liian pienet poistot normaalisti (ja lattialämmitysputket asennetaan liian harvaan).
Klikkaa laajentaaksesi..
Täällä on toteutus juurikin tuolla tavalla ja itseasiassa saunan poisto on aina kiinni ei ole tarvetta ollut availla...
ja paikat on kuivana hyvin nopsaan. No vuotaahan tuo saunan vena hiukan ettei se nyt ihan zero L/s ole...
Saunan pelti suljetaan kyllä jo illalla.
 
J

Jolberious

Vakionaama
Espejot sanoi:
Onko se niin että poisto on IV koneelle helpompi ja moottorin % on pienemmät kuin tulopuolen puhaltimen %. Suomeksi: jos tulo ja meno tasapainossa niin poistomoottorin % on pienemmällä... kö
Klikkaa laajentaaksesi..
Riippuu kanaviston rakenteesta tietenkin, mutta kyllä näin taitaa pääsääntöisesti olla.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Saunaventtiili on aikalailla huuhaa vehje. Välillä se unohtuu kiinni ja välillä auki. Saunaan tulo ja poisto tasapainoon ja litroja esim 5-8 molempiin. Ei se sen kummempaa tarvi.
Ja kun se unohtuu auki siitä menevät litrat on pois esim vessasta.
 
C

cossuesco

Jäsen
Saunassa pitäisi olla kaksi poistoa, toinen lauteiden alla joka on säädetty vakioksi ja tämä katossa tai katonrajassa oleva vedettävä ventiili on käytössä saunomisen aikana.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
cossuesco sanoi:
Saunassa pitäisi olla kaksi poistoa, toinen lauteiden alla joka on säädetty vakioksi ja tämä katossa tai katonrajassa oleva vedettävä ventiili on käytössä saunomisen aikana.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei silloin kattoventtiiliä tarvita ollenkaan. Kiinni se muutenkin on syytä pitää saunoessa.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
cossuesco sanoi:
Saunassa pitäisi olla kaksi poistoa, toinen lauteiden alla joka on säädetty vakioksi ja tämä katossa tai katonrajassa oleva vedettävä ventiili on käytössä saunomisen aikana.
Klikkaa laajentaaksesi..

Nyt on vaan yksi, katossa. Eli nyt katossa oleva säädetään -7 l/s ja kun saunotaan niin nykästään auki jolloin tulee lisää poistoa. Mikä tässä on ajatus, miksi saunaan halutaan alipaine saunomisen aikana? Vetää lämmin ilma alaspäin niin että jalkoja ei palele... kaiketi.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Nyt on vaan yksi, katossa. Eli nyt katossa oleva säädetään -7 l/s ja kun saunotaan niin nykästään auki jolloin tulee lisää poistoa. Mikä tässä on ajatus, miksi saunaan halutaan alipaine saunomisen aikana?
Klikkaa laajentaaksesi..

Saunomisen jälkeen nyppäät sen hantaakin sieltä katosta auki, annat pahimpien höyryjen paeta putkistoon ja käyt sitten sulkemassa myöhemmin räppänän. Näin minä olen kasittänyt että tuon pitää pelittää eli tuuletusta varten koko värkki.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom