Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

[Mikki]

Hyvä kuulla, että tarkkuus on noinkin hyvä. Tuon poistoilman/jäteilman saanen mitattua vaikka ullakolla, missä on pitkä suora pätkä tietty putkea. Vähennän sitten luvusta sen Radon putken lukeman, kun sen saan kanssa hyvästä suorasta putkesta.

Samoin voisin tehdä tuloilman suhteen. Nyt tulee muuten sitten tyhmä kysymys....

Minä kun haluaisin vain tietää, että tulo ja poisto on suunnilleen tasoissa tuon Radon putken liittämisen jälkeen, niin voiko sen tehdä tuo ullakonluukku auki, eli ammottava aukko ulkoilmaan.

Siis tavoittelen sitä, että saan tuloilman mitattua suht luotettavasti ja sitten nostan poistoilmaa, kunnes se miinus radonputken mittaus vastaisi tuloilmaa. Onko tässä mittauksessa väliä onko ikkunat auki tai ei? En siis mihinkään venttiileihin koske, enkä tuloilman nopeuteen.

 

[Lappanen]

Lähtökohtaisesti mittaus pitäisi tehdä "normaalissa" tilassa, eli jos joku väliovi pidetään yleensä auki niin se on auki myös mittauksen aikana, sama ikkunoissa ja ulko-ovissa (yleensä ne kai on kiinni muutenkin), jne. Ehkä ainakin kaikki ulkoilmaan johtavat reitit pitäisin kiinni näin mutuheittona. Voithan mitata ensin ikkunat auki ja perään ikkunat kiinni jostakin kanavasta, että vaikuttaako mitään.

 

[jmaja]

Runkokanavissa 3 metrin suorat osuudet

Jos tuollainen luksus mittaamiseen löytyy, homma helpottuu huomattavasti. Tuohan lienee jo 20x halkaisija suuruusluokkaa. Kerrotaanko Testolle kanavan muoto ja vetosuunta? Miksi noissa on noin pitkiä suoria? LTO kaukana ensimmäisestä venttiilistä?

@Mikki mittauksessa varmasti siis tuosta radonputken suorasta pätkästä saatu virtaus on tarkin.

 

[Mikki]

Joo Testolle kerrotaan kanavan muoto ja halkaisija ja vetosuunta. Se mittaa lämpötilan kanssa ja sitä mietin että pitääkö tikun antaa olla ensin aika pitkään putkesssa että asettuu lämpötila todelliseen mahd. hyvin.

Tuo vehje tuntuu käteen hintaansa laadukkaammalta tuotteelta. Ja yhteys kännykkään toimii kuin ajatus.

 

[Lappanen]

Jos tuollainen luksus mittaamiseen löytyy, homma helpottuu huomattavasti. Tuohan lienee jo 20x halkaisija suuruusluokkaa. Kerrotaanko Testolle kanavan muoto ja vetosuunta? Miksi noissa on noin pitkiä suoria? LTO kaukana ensimmäisestä venttiilistä?

@Mikki mittauksessa varmasti siis tuosta radonputken suorasta pätkästä saatu virtaus on tarkin.

Testolle kerrotaan putken muoto ja halkaisija sekä onko kyseessä tulo- vai poistoilma. Jälkimmäisellä ei taida olla muuta arvoa kuin että se näkyy logeissa ja helpottaa muistamaan että mitä on mitattu.

Mulla IV-kone yläkerran teknisessä tilassa, lattialla seisova malli. Nuo pitkät runkolinjat kieppaa yläkerran katon kautta ulkoseinälle ja siitä välipohjan läpi alakerran katoon jolloin suoraa osuutta tulee useampi metri.

Yläkerran runkolinja on sitten vähän hankalampi kun siinä ei paljoa suoraa ole ennen kuin menee höyrynsulun läpi. IV-koneen päällä heti vaimentimet, vaimentimien päällä T-haarat joista sivuhaarat lähtee alakertaan ja suoraan jatkuvat haarat yläpohjaan. Molemmissa T-haaroissa vajaan 0,5 metrin päässä on irikset (eli 4 kpl yhteensä) joista saan ehkäpä luotettavasti mitattua myös yläkerran runkokanavan ilmamäärät, siihen mulla on Teston 510i paine-eromittari olemassa ja jos löydän halvalla niin asennan jokaiseen irikseen kiinteät paine-eromittarit jotka osaa näyttää suoraan litramäärät näytöllä. Sitten tarvisi vain venttilit säätää tasapainoon kun kokonaismäärät näkisi suoraan näytöiltä (menee kyllä liian helpoksi).

 

[Lappanen]

Joo Testolle kerrotaan kanavan muoto ja halkaisija ja vetosuunta. Se mittaa lämpötilan kanssa ja sitä mietin että pitääkö tikun antaa olla ensin aika pitkään putkesssa että asettuu lämpötila todelliseen mahd. hyvin.

Tuo vehje tuntuu käteen hintaansa laadukkaammalta tuotteelta. Ja yhteys kännykkään toimii kuin ajatus.

Sama tullut huomattua, varsinkin tuloilmaa mitatessa mittapäätä pitää pitää kanavassa minuutin-pari että alkaa näyttää tasaisia tuloksia. Poistoilmahan on aika lailla saman lämpöistä kuin kanavan ulkopuolella joten "sopeutusta" ei tarvitse niin pitkään suorittaa.

Mittarihan näyttää myös ilmavirran nopeuden.

 

[Mikki]

Vielä kysyn kun löytyi Testo käyttäjä... Eilen testailin sitä keskiarvomittausta niin että napsuttelin 30-40 kertaa nappia edes takaisin tikkua hitaasti putkessa liikuttaessa. Ja sitten tulos ylös ja toisto.

Tuollain toistot antoi aika saman tuloksen joka kerta. Tuntuisi ihan hyvältä tavalta... Vai?

 

[Lappanen]

Varmaan tuokin toimii, mutta itse käytän sitä Average-mittausta (en nyt muista varmaksi oikeaa nimeä), jolla säästyy tuolta napsuttelulta kun mittaus vaan painetaan käyntiin, vedetään mittapää kanavan läpi vakionopeudella (oikea nopeus selviää kokeilemalla, millä saa tasaisia tuloksia) ja lopuksi mittaus ensin laitetaan pauselle ja sitten stopille jolloin mittauksen keskiarvo tallentuu.

 

[Mikki]

Joo, se asetus mitä käytin on "Multi-point", jokainen napinpainallus ottaa sen hetken lukeman ylös. Ja sitten Stopilla se laskee yhteen keskiarvon kaikista painalluksista. Minusta tuntuisi lonkalta että etenkin 110mm putkessa se yksi veto on vähän lyhyt mittaus.

 

[Lappanen]

Muistaakseni noin 1 sekuntti/cm on sopiva vetonopeus, jolloin 125mm kanavassa se veto kestää sen noin 13 sekunttia.

100mm kanavassa en ole onnistunut saamaan enää mielestäni luotettavia tasaisia tuloksia tuolla tavalla, ehkä siinä ilma pyörteilee sitten liikaa tai jotain muuta mikä vaikuttaa mittauksen toistettavuuteen.. Siksi valitsin tuon 125mm kanavan mitta-adapteriksi, sen saa supistuksilla sopimaan 100mm venttiileihin. 100mm kanavassa varmaan tuo multi-poimt toimii sitten paremmin kun saa useamman pisteen eri kohdista mitattua.

 

[jmaja]

Joo, se asetus mitä käytin on "Multi-point", jokainen napinpainallus ottaa sen hetken lukeman ylös. Ja sitten Stopilla se laskee yhteen keskiarvon kaikista painalluksista.

Ei kuullosta hyvältä pyöreässä putkessa. Kun vedät anturia reunasta reunaan, otat näytteitä eri säteiltä. Niiden keskiarvo ei vastaa virtaamaa, vaan ne pitää painottaa pinta-alalla. Yhden suikaleen pinta-ala on 2 x Pii × r × dr. Siis keskeltä putkea suuren nopeuden alueella pinta-ala on pieni ja reunoilla hitaan nopeuden alueella suuri. Keskiarvo mittauksista antaa siis liian suuren nopeuden.

Turbulentilla alueella onneksi nopeuserot eivät ole valtavia eli tippuu nopeasti reunalla ja sitten keskellä on vain hiukan suurempi.

 

[Mikki]

Tuossa Testossa luulisi olevan laskennassa huomioitu asioita, kun se on kuitenkin kalibroitu mittari. Luulen että kun mittaan noita 160mm putkia, niin tuo hidas tasainen veto on oikea. Ja sitten 110mm putkessa täytynee testatata vetämällä ja multi-pointilla, että miten eri luvut saa ja jos on eri luvut niin päättää kumpaa käyttää

Kuten on todettua omakotitaloissa näihin lukuihin oikeasti ei hirmuisesti voi luottaa. Väittäisin että 90%+ taloista on säätetty vähän miten sattuu.

 

[jmaja]

Tässä turbulentti nopeusprofiili pyöreässä putkessa. Ympyröillä merkitty on Reynoldsin luvulla 23 000, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin IV-kanavissa (tuossa @Mikki radonputkessa n. 10 000). Pinta-alasta puolet on 0,7-1 säteellä ja 1/4 0,87-1 eli noita hitaita nopeuksia pitää painottaa reilusti. Tekeekö Testo sen tuossa vetomittauksessa?

 

[Lappanen]

Osaisikohan tuo mittari tuolla Averagella laskea virtauksen tuolleen miten se ilmeisesti pitäisikin laske? Oletettavaa kuitenkin on, että tuolla averagella on tarkoituskin mitata vetämällä putki läpi tasaisella nopeudella, jolloin mittari osaisi suhteuttaa tulokset määritellyn kanavan mukaan.

Kunhan saan aikaiseksi, voisin mitata noilla eri teston mittareilla kanavasta ja iriksen yli ilmamäärät, meneekö edes hehtaarille.

Vaikka ei menisikään yks yhteen, niin kyllä tuolla 405i:llä saa ainakin okt-käyttöön luotettavia vertailukelpoisia tuloksia mitattua jolloin iv:n saa säädettyä, vaikka absoluuttiset ilmamäärät ei oikein olisikaan.

 

[Mikki]

Sain nyt tasan saman lukeman tuolla vetotyylillä kuin napsimalla ison määrän satunnaisia otoksia eri kohdista putkea. Tuntuu hyvältä että laite ei ainakaan arvo lukemia pahasti.

 

[jmaja]

Sain nyt tasan saman lukeman tuolla vetotyylillä kuin napsimalla ison määrän satunnaisia otoksia eri kohdista putkea. Tuntuu hyvältä että laite ei ainakaan arvo lukemia pahasti.

Mutta tuolla satunnaisella siis laite ei voi tietää, missä kohtaa putkea ollaan eli ei voi tehdä muuta kuin laskea keskiarvon. Jos näin on, sama juttu vetotyylillä eli laite käyttäisi putkigeometriaa vain pinta-alan laskuun ja saa liian suuria virtaamia. Tai voihan siellä olla joku korjaus putkigeometrialle.

Siihen viittasi myös saamasi tulos radonputkesta vs. lämpötilamuutos poistossa. Lämpötiloista voi laskea varsin hyvin suhteet, mutta tietysti voi olla, ettei nuo ole sekoittuneet hyvin lämpötilan mittauspisteessä.

Valehtele putki neliöksi, jolla on sama poikkipinta-ala. Muuttuuko tulos? Pitäisi muuttua!

 

[Mikki]

Valehtele putki neliöksi, jolla on sama poikkipinta-ala. Muuttuuko tulos? Pitäisi muuttua!

Muuttui se. Muutin 110mm putken sisähalkaisijaksi oikeamman arvon 103mm ja tein testin ensin neliönä ja sitten pyöreänä. Käytin sitä "vetotyyliä" eli "Timed-average"

Nyt tuo radonputki on aika hyvä. Tuosta se nousee lähelle 10l/sec ja kokonaispoisto tavoitteena 62l/s ja tulo noin 51l/s

 

[Lappanen]

Sain nyt tasan saman lukeman tuolla vetotyylillä kuin napsimalla ison määrän satunnaisia otoksia eri kohdista putkea. Tuntuu hyvältä että laite ei ainakaan arvo lukemia pahasti.

Mittasitko nuo pisteet järjestyksessä seinästä seinään, vai randomina pitkin poikin putkea?

 

[Mikki]

Mittasitko nuo pisteet järjestyksessä seinästä seinään, vai randomina pitkin poikin putkea?

Siis randomina pitkin poikin. Mutta luontaisesti varmaan isompi osa reunoilta.

 

[jmaja]

Siis tuossa on nyt ensin 10,6 l/s 103 mm pyöreällä ja sitten 7,4 l/s 91 mm neliöllä, jolla olisi sama poikkipinta-ala?

Kerrotaanko tuolle randomille myös kanavan muoto?

 

[Lappanen]

Siis randomina pitkin poikin. Mutta luontaisesti varmaan isompi osa reunoilta.

Ok, kai se sitten vaan laskee keskiarvona suoraan nuo molemmilla tavoilla (olettaen, ettei isommilla kanavilla sitten tule jotain korjausta mukaan peliin).

 

[Mikki]

Siis tuossa on nyt ensin 10,6 l/s 103 mm pyöreällä ja sitten 7,4 l/s 91 mm neliöllä, jolla olisi sama poikkipinta-ala?

Kerrotaanko tuolle randomille myös kanavan muoto?

Äh... ymmärsin siis väärin... mittasin pyöreälle 103mm ja sitten neliölle 103x103mm.. Tuo ensimmäinen lukema on neliön lukema. Testaan uusiksi.

 

[jmaja]

mittasin pyöreälle 103mm ja sitten neliölle 103x103mm..

Kertoo tuokin jo, että tuolla on jonkinlainen korjaus keskiarvolle tai tulkinta pistejoukolle. 103 mm neliössä pinta-alaa on 27% enemmän kuin 103 ympyrässä, mutta virtaamissa kuitenkin lukema on 43% suurempi.

 

[Lappanen]

Ehkä tuo osaa nopeuksista/ilmamääristä sitten päätellä tuossa pistemittauksessakin, että missä kohtaa kanavaa oletettavasti mennään kunhan niitä pisteitä on mitatattu tarpeeksi kattavasti?

 

[Mikki]

Tuntuma on että laite on ihan pätevä. Käyttäjä lienee suurempi virhelähde. Tuo veto 103mm putkessa on vaikea toistaa samalla nopeudella joka kerta, mutta tuntuu toistojen tarkkuus olevan hyvä.

Uskon että tarkkuus riittää hyvin siihen mitä teen. Hintaansa laadukkaammalta tuotteelta tuo tuntuu.

 

[Lappanen]

Oli kyllä positiivinen yllätys, pointsit myös siitä että mittauslogin saa tallennettua suoraan exceliin tai pdfään, kätevä kun mittaa erikseen tulot/poistot/kokonaismäärät tietyssä järjestyksessä ja tulostaa niistä logit pihalle. Uskalsin saman sarjan paine-eromittarinkin ostaa tuon laadun takia, ja sekin on yhtä laadukas vaikken sillä ole paljoa ehtinyt mittaillakkaan vielä.

 

[Mikki]

Nyt olen mittaillut ja lukemat on tämän hetken asetuksilla:

- Radon-putki 8,6l/s
- Jäteilma 65l/s
- Tuloilma 54,5l/s

Erotus: -1,9l/s (noin)

Mitäs mieltä olette? Olisiko tässä suht ok kokonaisuus?

 

[Espejot]

Nyt olen mittaillut ja lukemat on tämän hetken asetuksilla:

- Radon-putki 8,6l/s
- Jäteilma 65l/s
- Tuloilma 54,5l/s

Erotus: -1,9l/s (noin)

Mitäs mieltä olette? Olisiko tässä suht ok kokonaisuus?

Olisit mitannut mitä saat ilman radon putkea ja verranut säätömiehen lukemiin.

 

[Mikki]

Tuloilmaan en siis koskenut että sen mukaan poistoilman asetukset tein. Koetin hakea että radon imu osuu STUKn suosituksiin ja että talo jää hieman alipaineiseksi mittamiehen epävarmuuden vuoksi.

Molempiin kohtiin tuli rasti. Ehkä

 

[pelzi_]

Se alipaine kannattaa kokeilla jonkun postiluukkuun teipatun letkun avulla, huomaat kyllä vetääkö se sisään vai ulos viimeistään märällä kädellä.

 

[Espejot]

Kanavista mittaaminen on kovin haasteellista. Pitäisi olla pitkä suora pätkä (vähintään 5 halkaisijaa), mutta eihän sellaista juuri koskaan ole.

Iiriksillä ja mittausyhteillä on pienemmät turvaetäisyydet, tyypillisesti 2xD *. Minä testasin omalla mittarilla kaksi peräkkäistä mittausta FloXact yhteestä niin tuli sama lukema. Sarjan yksitäiset lukemat heitelehti aika paljon mutta useammankymmen sekunnin mittainen mittaussessio tasottaa heiluntaa **.

Noissa paremmissa kiinteästi asennettavissa mittareissa on mittauksen hidastin manuaalinen ylä ja automaattinen alapään kalibrointi. Yläpään kalibrointi vaatii sitten olosuhteita/rautaa mihin kotiolosuhteisa ei mahdollisuutta. Mittausyhteistä voi lisäksi asentaa useampia ja ottaa keskiarvoa.

- - - -

* Lueskelin Fläktin iirispellin esitteen ja häiriöttömässä virtauksessa 5% tarkkuus, suojaetäyseedet huomioiden 7-10%. HK:n FloXact mittausyhteissä turvaetäisyydet 2D (tai alle) paitsi jos mutkan säde on alle D niin silloin turvaetäisyys on 4D. FloXact mittausyhteelle luvataa 2% tarkkuus.

** Arviointi on hieman kesken ja mietisken ostasinko toisen setin mittausyhteitä ja kiinteät mittarit.

 

[pökö]

Minuu kiinnostaa miten radonilman lämpö muuttuilee vuodenaikojen mukaan

 

[Mikki]

Minuu kiinnostaa miten radonilman lämpö muuttuilee vuodenaikojen mukaan

On muuten täysin mahdoton löytää googlella mitään tuosta. Ihmeellinen juttu jos ei ole koskaan mitattu, että mitä radonimuri poistaa pihalle. STUK:n radon-ohjeessa on vain todettu että kolmasosa radonimurin hommanneista valittelee sen jäätymistä...

No shit... jos imetään lämmintä ilmaa pakkaseen suoraan ilman sulatuksia

 

[Kooo]

Keskustelun innoittamana alkoi tuo 405i-mittarin hankinta kiinnostaa. Jos mittailee raitis- ja jäteilmamäärät suorilta osuuksilta yläpohjassa, tarvitaan reikä iv-kanavaan. Mikä tulpaksi? Pelkkä teippi?

 

[Mikki]

Keskustelun innoittamana alkoi tuo 405i-mittarin hankinta kiinnostaa. Jos mittailee raitis- ja jäteilmamäärät suorilta osuuksilta yläpohjassa, tarvitaan reikä iv-kanavaan. Mikä tulpaksi? Pelkkä teippi?

Minä laitoin vain teipin. 10mm reiät tein. Kun reikä meni Betterpipe eristeen läpi niin vähän vaikea oli arvioida milloin tikku on tulossa ulos.

Ratkaisu: teipinpala 60mm kärjestä tikun ympäri niin ulosvetäessä osasi stopata helposti.

 

[Espejot]

Keskustelun innoittamana alkoi tuo 405i-mittarin hankinta kiinnostaa. Jos mittailee raitis- ja jäteilmamäärät suorilta osuuksilta yläpohjassa, tarvitaan reikä iv-kanavaan. Mikä tulpaksi? Pelkkä teippi?

Vaikka ei itselle olekaan tarvetta niin totakin mietinyt... kannake missä esim SK1/2-3/4" kierteet ja kiristää sen reiän kohdalle. Tulppa sitten kannakeeseen. Kannakeen ja kanavan väliin armaflex teippiä tiivisteeksi. Itsellä on hyllyssä 160mm RST kannakeita mihin ajatelin hitsata puolimuhvin mihin anturitasku kiinnitetään... mut sit se tig hajos.

Halvempi ratkaisu on panta... siinä on tiivistävä sisäpinta. Mulla on FloXact mittauyhteet pannalla kiinni.

 

[pökö]

On muuten täysin mahdoton löytää googlella mitään tuosta. Ihmeellinen juttu jos ei ole koskaan mitattu, että mitä radonimuri poistaa pihalle. STUK:n radon-ohjeessa on vain todettu että kolmasosa radonimurin hommanneista valittelee sen jäätymistä...

No shit... jos imetään lämmintä ilmaa pakkaseen suoraan ilman sulatuksia

Olen noita radonputkia ja imureita (maan yläpuolinen osuus) muinoin laittanut ja myös alapohjien täyttösoran kuivauksia vastaavalla menetelmällä.

Aina on pikkasen kiinnostanut miten maanalaiset lämmöt ja katolle menevän ilman lämpö näissa käyttäytyy läpi vuoden, mutta kukaan omista tutuista ei ennen ole tätä mittaillut.

Hattua päästä kun @Mikki viitsii kokeilla. Moni muu ei uudessa talossaan uskalla koskea mihinkään.

Ei kauaa mene kun tohon pilppiin on viemärituuletuskin kyt.......

 

[Mikki]

Hattua päästä kun @Mikki viitsii kokeilla. Moni muu ei uudessa talossaan uskalla koskea mihinkään.

Kiitos kiitos. Jonkun täytyy kokeilla aina ensimmäisenä. Ja ehkä maksaa oppiläksyt.

Ei kauaa mene kun tohon pilppiin on viemärituuletuskin kyt.......

Ja nyt sitten loppuu keskustelu tästä aiheesta ja HETI. F750 poistopuhallin on nimittäin vasta 64%:ssa.

 

[Espejot]

Kiitos kiitos. Jonkun täytyy kokeilla aina ensimmäisenä. Ja ehkä maksaa oppiläksyt.

Sanotaan että "hullut" aukaisevat oven ensimäisenä, muut sitten seuraa perässä. Harmi että PILP ehti kärvähtää

 

[pre]

Lainaukset

Yläkerran runkolinja on sitten vähän hankalampi kun siinä ei paljoa suoraa ole ennen kuin menee höyrynsulun läpi. IV-koneen päällä heti vaimentimet, vaimentimien päällä T-haarat joista sivuhaarat lähtee alakertaan ja suoraan jatkuvat haarat yläpohjaan. Molemmissa T-haaroissa vajaan 0,5 metrin päässä on irikset (eli 4 kpl yhteensä) joista saan ehkäpä luotettavasti mitattua myös yläkerran runkokanavan ilmamäärät, siihen mulla on Teston 510i paine-eromittari olemassa ja jos löydän halvalla niin asennan jokaiseen irikseen kiinteät paine-eromittarit jotka osaa näyttää suoraan litramäärät näytöllä.

* Lueskelin Fläktin iirispellin esitteen ja häiriöttömässä virtauksessa 5% tarkkuus, suojaetäyseedet huomioiden 7-10%. HK:n FloXact mittausyhteissä turvaetäisyydet 2D (tai alle) paitsi jos mutkan säde on alle D niin silloin turvaetäisyys on 4D. FloXact mittausyhteelle luvataa 2% tarkkuus.

** Arviointi on hieman kesken ja mietisken ostasinko toisen setin mittausyhteitä ja kiinteät mittarit.

Kun iriksen voi säätää muutamaan kohtaan asteikolla 0, 1 ... 7 (asentonumerot), niin millä nyrkkisäännöllä kannattaa laittaa valittava säätöarvo, että mittaus olisi tarkempi ja painehäviötä (ja mahdollista ääntä) ei olisi liikaa, jos suunniteltua virtausta on noin 47L/s ja vauhti noin 2.34m/s. Jos iris on enemmän kiinni niin jarruttaa painehäviötä enemmän ja jos vähän auki, niin vähemmän jarrua. Tarve olisi saada säästöpiste jossa paine-eron lisäys olisi kohtuullinen, hyvä mittatarkkuus ja iv konetta ei tarvitsisi ajaa paljon kovemmalla painehäviön kasvun takia. MR mittarengas on myös ok, mutta nuohousta varten pitäisi tehdä huoltoluukut molemmin puolin. Kuvassa 160mm iris ja MR vertailun vuoksi

EDIT: teknisen esitteen Iris 160 asentokäyräpisteitä (asentonumerolla) ja suunniteltu painehäviö (y-akseli) ja 47L(s virtaukselle (x-akseli):
2: p-ero on reilusti alle 5Pa
3: p-ero on noin 6Pa
4: p-ero on noin 9Pa
5: p-ero on noin 17Pa

EDIT: pdf manuaali, josta painehäviön arviokuva on poimittu ei sisällä k arvoja eli on hieman vajaa "tekninen" ohje
IRIS Tekninen esite - sivu 3

IRIS MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITE | FläktGroup Finland Oy

Ihanteellinen ratkaisu ilmavirtojen tarkkaan ja nopeaan mittaukseen ja säätöön. Muodostuu säätösäleistä, säätömutterista tai säätökahvasta.

www.flaktgroup.com

EDIT: pdf manuaali, josta löytyy k-arvot, joiden avulla voi laskea virtauksen [L/s]: q = k * sqrt(delta p) , kaavoja: http://www.mittarimato.fi/flaktwoods.pdf
IRIS Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje - sivu 3

Käytettävän paine-eromittarin tarkkuus pitäisi olla noin +-1Pa, että mitta-arvio menee suunnilleen hehtaarille. Iris-tuotteen luvattu tarkkuus pdf-dokumentissa on häiriöttömälle virtaukselle +-5% ja tuotteen mukana olevassa läpyskässä luvataan +-10%. 10% 10Pa:sta olisi tuo 1Pa.

Teknisen esitteen kuvan perusteella iris asentokäyrällä 4 ääni ei olisi ongelma ja painehäviön odotusarvo olisi noin 9-10Pa. Virtausarvio litroille 50L/s marginaalilla +-3L/s pitää tehdä k-arvokäyrän perusteella. Iristä käytettäessä koneen kokonaispainetuoton tarve nousisi hieman. Jos tässä hommassa on jotain varmaa, niin se on epävarmuus...

EDIT:
kts. jmajan kommentit alempana johdattivat oikeaan tulkintaan. Muokkasin siksi yllä olevaa osuutta. Virtauksen mitattavan määrän saa käyttämällä asennusmanuaalia eikä teknistä manuaalia. Lukemalla iriksen säädetyn asentonumeron asennetusta laitteesta ja taulukosta asennusarvon k arvon ja mitatattavan painehäviön niin laskemalla saa virtauksen kaavalla. Kun iris dokumentoidaan kahdella eri manuaalilla yhden sijaan, niin voi tulla lukilukivirheitä......