Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

[pelzi_]

Niinhän se tietysti on, että iso kanava/putki ja pieni venttiili tuottaa parhaan auktoriteetin.

Kuitenkin kun on kyse kiinteästi asetettavista venttiileistä, niin venttiilin koko on tavallaan irrelevantti - tietysti säätö menee epätarkemmaksi nyhräykseksi, mutta jos se saadaan tehtyä sopivaan asentoon, niin en oikein tiedä onko silloin väliä onko se pieni venttiili reilusti auki vai suuri venttiili lähes kiinni, kun tarkastellaan vaan virtauksen muuttumista kun systeemin muut osat muuttaa paineolosuhteita.

Tämä vaatinee aika korkeaa fysiikkaa mallintaa ja riippunee tapauksesta, tuskin geneeristä vastausta voi antaa. Mutta säätyvä venttiili osana säätölooppia tietysti toimii merkittävästi paremmin kun se ei ole ylimitoitettu ja sen yli on tarpeeksi painehäviötä aina.

 

[Espejot]

Asiaa löyhästi sivuten huomasin että olihuone/keittiö kahdesta tuloilmaventiilistä toinen on huomattavasti pölyisempi. Välimatkaa on joku viisi metriä. Ventiilit on eri kokoiset.

 

[repomies]

Asiaa löyhästi sivuten huomasin että olihuone/keittiö kahdesta tuloilmaventiilistä toinen on huomattavasti pölyisempi. Välimatkaa on joku viisi metriä. Ventiilit on eri kokoiset.

Onko oikeasti pölyä venttiilissä vai venttiilin ympärillä? Minulla ei ole ikinä ollut tuloilmaventtiilissä ja sen vieressä mitään muuta kuin huoneilmassa pyörivää "tuulen tuomaa". Putkesta tuleva ilma on enimmäkseen pölytöntä.

Pitäisi mittailla omat venttiilit uusiksi, mutta motivaatiopuuska ei ole vielä iskenyt. Yhden pistemittauksen tein ja sain saman tuloksen kuin mikä
viralliseen mittauspöytäkirjaan oli jäänyt amatilaiselta edellisellä kierroksella. Mikä oli lupaavaa.

 

[Espejot]

Onko oikeasti pölyä venttiilissä vai venttiilin ympärillä?

Ventiilin ympärilla on likaa. Suuremman ventiilin ympäristö pölytön mikä viittaa paine-eron ja ilmavirran nopeuden vaikutukseen.

 

[Jule]

Tää on nyt sen verran pitkä ketju että huolellisesti en jaksanut lukea läpi, mutta mikä siinä tuulimittarin ja putkenpätkän systeemissä oli vikana?

Mulla on tuolla jostain käsiin joutunut tuulennopeusmittari, antaa tiedot ihan metreinä sekunnissa (ja muutamana muuna vastaavana nopeusyksikkönä), mun järjen mukaan jos tiedetään putken pinta-ala ja sen läpi virtaavan ilman nopeus voidaan laskea sen ilman tilavuuskin. Eihän tuo nyt tietenkään mitenkään supertarkka metodi ole, mutta ei kai sitä nyt voi miltään kymppien hintaluokassa toimivalta ratkaisulta vaatiakaan.

 

[Lappanen]

Tää on nyt sen verran pitkä ketju että huolellisesti en jaksanut lukea läpi, mutta mikä siinä tuulimittarin ja putkenpätkän systeemissä oli vikana?

Mulla on tuolla jostain käsiin joutunut tuulennopeusmittari, antaa tiedot ihan metreinä sekunnissa (ja muutamana muuna vastaavana nopeusyksikkönä), mun järjen mukaan jos tiedetään putken pinta-ala ja sen läpi virtaavan ilman nopeus voidaan laskea sen ilman tilavuuskin. Eihän tuo nyt tietenkään mitenkään supertarkka metodi ole, mutta ei kai sitä nyt voi miltään kymppien hintaluokassa toimivalta ratkaisulta vaatiakaan.

Parempi kai tuokin kuin ne esson baarissa raapustetut mittauspöytökirjat "alan ammattilaisilta".. Varmasti säkällä tai suosittelujen kautta löytyy ihan osaavaakin säätäjää maksua vastaan, mutta kyllä tuon iv:n saa DIY-menetelmillä hyvinkin kohdilleen.

 

[pre]

DPT flow mittarista video. Konffattavuus virtauksen reaaliaikaiseen mittaukseen on aika muikea ja sondit tarkkoja.

 

[pre]

HK mittasensoria saa myös tytäryhtiöstä hieman eri nimellä: Ilmamäärämittayhde PP-PK. https://www.produal.com/fi/pp-pk.html

 

[jarp]

Öhöm. Luin tämän kejun läpi, oikeasti, mutta en oikein keksinyt, että mikä mittari (lue: järkevän hintainen, tarpeeksi tarkka, käytettävä) olisi tällä hetkellä järkevin valinta omakotitalon ilmamäärien säätämiseen? Niin paljon erilaisia mittareita täälläkin on pyörinyt ja heti perään useita kommentteja, ettei tarkkuus riitä jne. Onko konsensusta, että mikä olisi tällä hetkellä tolimiva ratkaisu?

Taustana on se, että minulla on ammattilaisen vastikaan säätämät ilmamäärät nyt täällä ilmanvaihtosuunnitelman mukaisesti, mutta oh ja voi, ilmanvaihtosuunnitelmassa on mielestäni virhe. Työhuoneeseen on piirrettä sen verta pieni tuleva ilmamäärä, että kun isokokoinen ukko alkaa töitä raivokkaasti tekemään, niin hiilidioksiditasot ampuu kaikista rajoista yli hyvinkin pian. Vaikka IV-koneen laittaisi täysille, niin jos oven pistää kiinni (kuten työhuoneen tapauksessa olisi tarkoitus), niin ilmanvaihto ei vaan riitä (on siis CO2 mittari). Tekisi mieli vähän ruuvata tuloilmanventtiiliä isommalle, mutta jotain mittaustulosta olisi hyvä saada ja pystyä varmistumaan, ettei vahingossa säädä taloa ylipaineiseksi...

 

[Espejot]

Tällä oli vähän sama tilanne... tytär lukee pääsykokeisiin ja huoneessa seisahtuneen oloinen ilma. Ruuvasin ventiilin auki ja tilanne parani. Mulla on Testo 521 joka mittaa paine-eroa vaipan yli ja siinä ei tapahtunut mitään dramaattista muutosta joten jätin jatkomittaukset tekemättä. Teston hankin ebay.de huutokaupasta.

 

[Mikki]

Öhöm. Luin tämän kejun läpi, oikeasti, mutta en oikein keksinyt, että mikä mittari (lue: järkevän hintainen, tarpeeksi tarkka, käytettävä) olisi tällä hetkellä järkevin valinta omakotitalon ilmamäärien säätämiseen? Niin paljon erilaisia mittareita täälläkin on pyörinyt ja heti perään useita kommentteja, ettei tarkkuus riitä jne. Onko konsensusta, että mikä olisi tällä hetkellä tolimiva ratkaisu?

Testo 405i Lämpölanka-anturi

Langatonta lämpölanka-anturia käytetään yhdessä älypuhelimen tai tablet-laitteen kanssa. Kompakti anturi mittaa ilman nopeuden, lämpötilan ja ilman virtauksen. Anturin teleskooppivarren pituus on avattuna 400 mm, ja se soveltuu joustavaan käyttöön erilaisissa tiloissa ja kanavissa.

www.staypro.fi

Tämä ajanee asiansa. Helppo käyttää

 

[Lappanen]

Voihan sieltä työhuoneesta avata esim kierroksen verran tuloventtiiliä ja seuraavasta lähimmästä tuloventtiilistä saman verran kiinni. Ei tuo varmaan ihan lineaarisesti yksyhteen mene, mutta tarpeeksi lähelle ettei nyt hirveästi pitäisi tulo-poistosuhdetta pilata.

 

[kotte]

Tämä ajanee asiansa. Helppo käyttää

Miten tuo mittaa ilmavirtausmäärän, kuten ymmärsin luvattavan? Periaate ei selviä tuotelehdykästä. Tarkkuuteen nimittäin on vaikea uskoa virtausmäärän osalta ilman lisätietoja periaatteesta (ainakaan, jos pitäisi onnistua ilman kanavan kylkeen tehtyä reikää, josta sondia voi liikutella kanavassa eri syvyvyyksillä tai erikoista venttiilin ulkopuolelle tökättävää mittaussuppiloa).

 

[Espejot]

Miten tuo mittaa ilmavirtausmäärän, kuten ymmärsin luvattavan? Periaate ei selviä tuotelehdykästä. Tarkkuuteen nimittäin on vaikea uskoa virtausmäärän osalta ilman lisätietoja periaatteesta (ainakaan, jos pitäisi onnistua ilman kanavan kylkeen tehtyä reikää, josta sondia voi liikutella kanavassa eri syvyvyyksillä tai erikoista venttiilin ulkopuolelle tökättävää mittaussuppiloa).

Tarkkuusongelmat liittyy enemmänkin mittaustapahtumaan kuin itse mittareihin. Mittarit voi olla vaikka kuinka tarkkoja mutta kun sitä mittaustapahtumaa on vaikea vakioida.

 

[pökö]

Tuollaisella laitteella saa sata eri tulosta. Aloittelijalle joku mittari missä kaikki ilma ohjataan potkurin läpi on parempi.

 

[Espejot]

Jos pyrkii hyödyntämään Monte Carlo menetelmää niin sata voi olla ihan sopiva määrä

 

[Mikki]

Tuollaisella laitteella saa sata eri tulosta. Aloittelijalle joku mittari missä kaikki ilma ohjataan potkurin läpi on parempi.

Ehkä... Mutta en onnistunut tuossa. Sain vain muutaman desimaalin eroa toistoissa. Mitä tein väärin?

Testo on ihan laadukkaiden mittareiden valmistaja. Onhan tottakai parempia mittareita olemassa, mutta kyllä tuolla pikkumittarilla ainakin talon kokonaispoiston ja tulon sai mielestäni aika luotettavan oloisesti mitattua.

 

[Lappanen]

Tuollaisella laitteella saa sata eri tulosta. Aloittelijalle joku mittari missä kaikki ilma ohjataan potkurin läpi on parempi.

Ihan toistettavia tuloksia tuolla saa, kunhan on apuvälineet ja menetelmät kunnossa. Jossain aiemmin taisinkin mainita, että tuli vaihdettua tuloventtiilit yhdessä huoneessa erimallisiin ja tsekkasin ennen vaihtoa vielä niiden vanhojen ilmamäärät ja vertasin jokusen kuukautta vanhoihin mittaustuloksiin ja tulokset käytännössä samat. Ja uudet venttiilit säädin tuolla sitten taas oikeisiin arvoihin.

 

[pre]

TESTO 521mittarille on ulkoinen virtalähde " TESTO power unit 0554 0088 " 12V DC. Hommasin powerin kun mittari on perso syömään 9V pattereita. Tehtaan ulkoista poweria on joskus saanut RS:ltä. Teston Saksan support ei osannut sanoa powerin napaisuudesta . Mittari toimii hyvin ulkoisella DC 12V "negative center pole" powerilla.

Testailin ja mittailin "uutta" iv-konetta väliaikaisella jäteputkella. Vanha rexovent kone on edelleen käytössä hieman vajaalla putkituksella. Switch over vanhasta koneesta uuteen vie hetken aikaa: ovi auki ja jäteputki ovenraosta pihalle. Raitisilmaputkisto on ulkoritilään saakka. Kanaviston painehäviölaskennan excel antoi aproximaatiot esiasetuksille. Poimin excelistä kaikkien venttiilien esisäätöarvot. Mittarina Testo 521, mittasondi Fläktin mittauskitin koukku. Yksittäisten tuloventtiilien virtausmittaustarkistus on vielä tekemättä, kun sopiva mittasondi (staypro kauppa) on vielä postissa ja Fläktin mittauskitin sondi ei mahdu Climeconin Klik :iin. Puhallintehojen säädössä nopeutti HK instruments Floxact mittasensorit runkokanavissa joten kaikkia tulo- ja poistoventtiilejä ei edes ole pakko mitata vielä kun ei ole sopivaa mittasondiakaan.

Säädin poistopuhaltimen ja tulopuhaltimen eron sillä, että pääsin Floxact summapoistossa ja summatuloissa esisäätölaskelmassa oleviin tavoitearvoihin eli esisäätöhehtaarille. Mittasin mielenkiinnosta nuo poistoventtiilien yksittäiset toteumat ja deltat esisäätöarvoihin. Suunnitellun ja mitatun poistolitramäärän suurin delta oli 1L/s ja keskimäärin 0,5L/s per poistoventtiili, mikä on hyvin onnekasta. "Vaatimusten mukaisessa normikäytössä" konetta ajettaisiin 47% koneteholla. Asetuksissa tulopuhallin on seitsemän prosenttiyksikköä kovemmalla kuin poisto (50/43). Koska jäteputkisto on nyt tynkä, niin poistoon pitää lisätä potkua lopulliseen systeemiin. Suodattimet EU7 tulossa ja poistossa EU5. Tulopuolella on lisäksi elixair sähköinen suodatin (malli 250mm, sovellettu 30Pa painehäviötä sähköfiltterille). Excelistä kanavistolle painetuottotarve tulopuolelle 100Pa ja poistolle pienellä (+6) turvamarginaalilla 70Pa. Aloitusarvot propelitehoille karkeasti tehtaan simulaattorista ja kun tuloa oli liian vähän suhteessa poistoihin niin lisäsin eroa 2% yksikön stepeillä, että päästiin esisäätöjen floxact summa-arvojen hehtaarille. Sitten konevoimaa vielä pari %-pykälää lisää. Lopulliset mittaukset tekemättä. Ihan hyvä stetson menetelmä, mutta tuo excel laskenta oli kovin työläs ja vaati hyvää excel-ajokorttia.

Pitää vielä rakentaa tuo jäteilmahormi katolle asti vanhan kattoläpiviennin kohdalle ja suurentaa reikää ja eristää putkistoa ja sitten taas säätöä uusiksi.

Tein koneelle teknisessä tilassa kuvan mukaisen pikaisen melumittauksen (link: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.gamebasic.decibel&hl=fi&gl=US). Puhelimen mikrofoni saa melua kiinni, koska iv-koneen pieni huolto-ovi on auki ja peitelevy ei ole kiinni. Puhelimen runko on suoraan metallin päällä. Min ja max äänet tuli siitä kun piti laittaa mittaus päälle ja asetella kamera koneeseen. iv-koneessa on kantikkaat suodattimet tulossa ja poistossa ja niiden perässä lisäksi säkkisuodattimet. Tehtaan simulaattori lupasi 54Db melua rungon läpi.

Ainoa koneongelma tähän mennessä on, että toisen käyttöpanelin lcd näyttö on pimeä = rikki vai yhteensopimaton softaversio. Ledit vilkkuu sisällä, mutta näytössä ei näy mitään.

Edit:
Tuo panelivika voi olla, että bus osoitteet on vinossa, kun osoiteliittimien oikosulkupalat ei ole ihan oikein. Lisäksi kone ilmoittaa
"PDS10 painevahti OFF" puutteesta
Sähkökaaviosta löytyy PDS10 ja kerrotaan vain "paine-ero vahti" , mutta ei kerrota mitä vahditaan.
Toisaalla kuvissa lukee PDS10 TF-puhaltimen paine-erokytkin ja input emokortilla D17

Koneen sisällä tuossa paine-erokytkimessä on tehtaalta arvo ~18.
Paljonkohan tuohon pitäisi laittaa sopivaksi kytkeytymisen paine-eroksi pascaleina. Asteikko on 20 - 200Pa ja laitteen tyyppi on HK PS200 paine-erokytkin. Pitää varmaan jatkaa vika-aiheesta enerventin huoltoa kotikonstein osiossa

 

[Espejot]

TESTO 521mittarille on ulkoinen virtalähde " TESTO power unit 0554 0088 " 12V DC. Hommasin powerin kun mittari on perso syömään 9V pattereita. Tehtaan ulkoista poweria on joskus saanut RS:ltä. Teston Saksan support ei osannut sanoa powerin napaisuudesta . Mittari toimii hyvin ulkoisella DC 12V "negative center pole" powerilla.

Olen käyttänyt TrustFire 9V 650 mAh litiumi akkuja. Laitailut normi NiMH-akkulaturilla

 

[Jocke]

Testo 405i Lämpölanka-anturi

Langatonta lämpölanka-anturia käytetään yhdessä älypuhelimen tai tablet-laitteen kanssa. Kompakti anturi mittaa ilman nopeuden, lämpötilan ja ilman virtauksen. Anturin teleskooppivarren pituus on avattuna 400 mm, ja se soveltuu joustavaan käyttöön erilaisissa tiloissa ja kanavissa.

www.staypro.fi

Tämä ajanee asiansa. Helppo käyttää

Meikäläistä kiinnostaa myös mittari jolla saisi itse mittailtua ja säädettyä omakotitalon ilmanvaihdon ilmamääriä ja myös ketjun lukeneena jäi hiukan epäselväksi mikä mittari tähän lopulta hyvin soveltuisi. Pystyykö tällä Testo 405 mittarilla siis mittaamaan ilmamäärät suoraan tulo- ja poistoilmaventtiileistä, vai tarvitaanko toimenpiteeseen vielä jotain apuvälineitä? Mittari itsessään on ainakin houkuttelevan hintainen verrattuna siihen, jos paikalle hankkii firman hoitamaan mittaukset.

 

[pre]

Alla taulukko jossa muutama lukuvertailuja tarkkuuksista ja virheen arviointia Pa tai % näkökulmasta.

405i kanttikanavamittauksessa useammasta reijästä ja keskiarvoistamalla mitta-arvoja:

14" pyöreä putki, josta mitataan 1134 CFM ~ 535L/s
Air flow (cfm): 1134 => Air velocity (ft/s): 17.68 joka vastaa 5,39m/s
Tarkkuushaarukka +- (0.3m/s + 5% mitatusta arvosta ) pelkkä 5% 5,4m/s :stä olisi noin 0,3m/s
-mitähän tuo alla olevan taulukon teston lupaama tarkkuusarvo tarkoittaa?

Measuring range	0 to 30 m/s
Accuracy	±(0.1 m/s + 5 % of mv) (kanavanopeuksilla 0 to 2 m/s) ±(0.3 m/s + 5 % of mv) ( kanavanopeuksilla 2 to 15 m/s)

=> haarukka nopeudelle on 5,1m/s --- 5,4m/s --- 5,7m/s ja sen perusteella putkessa voi virrata ilmaa
507L/s --- 535L/s --- 567L/s => noin +- 5 --- 6% tarkkuus
Eli jos huoneeseen 12L/s ja heitto +-5% => mittaus heittää noin 0,5L/s

testo 405i thermal anemometer with smartphone operation

The testo 405i thermal anemometer with smartphone operation is ideal for measuring air velocity, temperature and volume flow in ventilation ducts.

www.testo.com

appi: https://play.google.com/store/apps/details?id=de.testo.smartprobesapp&hl=fi&gl=US

Tarvitset porakoneen lisäksi ja reikiä pitää porata kanavistoon rauhallisiin virtauskohtiin. => Ei voi mitata venttiilistä suoraan.

Voi toki ajatella, että tulossa arvioidaan mittauslukema hieman yläkanttiin ja poistossa hieman alakanttiin, niin epätarkalla mittarilla pääsee kokonaisuudessa varmasti alipainehakuiseen tilanteeseen virisäätöjen jälkeen. Mittari on halpa, että ei tuossa konkurssiin mene vaikka olisi epätarkkoja mittauksia.

 

[Lappanen]

Meikäläistä kiinnostaa myös mittari jolla saisi itse mittailtua ja säädettyä omakotitalon ilmanvaihdon ilmamääriä ja myös ketjun lukeneena jäi hiukan epäselväksi mikä mittari tähän lopulta hyvin soveltuisi. Pystyykö tällä Testo 405 mittarilla siis mittaamaan ilmamäärät suoraan tulo- ja poistoilmaventtiileistä, vai tarvitaanko toimenpiteeseen vielä jotain apuvälineitä? Mittari itsessään on ainakin houkuttelevan hintainen verrattuna siihen, jos paikalle hankkii firman hoitamaan mittaukset.

Tarvitset 125 mm kanavaa 70-100 cm pätkän, siihen 14-16 mm mittareikä toiseen päähän noin 30 cm kanavan päästä, sitten yhteitä jolla saat kanavan venttiilin tilalle ja venttiilin kiinni kanavan toiseen päähän. Kanava niin päin, että ilmavirta tulee siitä päästä josta mittareikä kauempana. Sitten vaan mittari reiästä sisään, keskiarvomittauksella vetelemään mittaria kanavan läpi reiän vastakkaisesta päädystä reikää päin (niin ettei anturiosa tule reiästä ulos), kanavan koko ja muoto asetuksista 125 mm pyöreä. Vaatii muutaman harjoituskerran, että oppii sopivan vetotahdin ja tasaisuuden, mutta kun tuon on oppinut niin saa toistettavia tuloksia.

 

[Jocke]

Tarvitset 125 mm kanavaa 70-100 cm pätkän, siihen 14-16 mm mittareikä toiseen päähän noin 30 cm kanavan päästä, sitten yhteitä jolla saat kanavan venttiilin tilalle ja venttiilin kiinni kanavan toiseen päähän. Kanava niin päin, että ilmavirta tulee siitä päästä josta mittareikä kauempana. Sitten vaan mittari reiästä sisään, keskiarvomittauksella vetelemään mittaria kanavan läpi reiän vastakkaisesta päädystä reikää päin (niin ettei anturiosa tule reiästä ulos), kanavan koko ja muoto asetuksista 125 mm pyöreä. Vaatii muutaman harjoituskerran, että oppii sopivan vetotahdin ja tasaisuuden, mutta kun tuon on oppinut niin saa toistettavia tuloksia.

Kiitokset selvennyksestä. Muutaman venttiilin sijainti saattaa aiheuttaa ongelmia tämän mittaustavan kanssa meikäläisen kohteessa, etenkin saunan kanavat.

Onko tuommonen siipiratasmittari mittaustötteröön asennettuna ainoa vaihtoehto mittariksi, jos metrin pätkä ylimääräistä iv kanavaa ei mahdu kanavan suulle asentumaan? Toki jos tekee useammalla mutkapätkällä niin varmaan saisi taiteiltua sellaisen jatkospätkän joka mahtuisi kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

 

[Lappanen]

Kiitokset selvennyksestä. Muutaman venttiilin sijainti saattaa aiheuttaa ongelmia tämän mittaustavan kanssa meikäläisen kohteessa, etenkin saunan kanavat.

Onko tuommonen siipiratasmittari mittaustötteröön asennettuna ainoa vaihtoehto mittariksi, jos metrin pätkä ylimääräistä iv kanavaa ei mahdu kanavan suulle asentumaan? Toki jos tekee useammalla mutkapätkällä niin varmaan saisi taiteiltua sellaisen jatkospätkän joka mahtuisi kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

Joku teorian paremmin tunteva varmaan oikaisee jos oletus väärä, mutta tuskin kovin paljoa tulee heittoa säätöön jos sopivan mutkan asentaa venttiilin paikalle, jolla saa mittakanavan parempaan asentoon.

 

[pre]

Karkealla simulaattorilla voi laskea painehäviö-arvion yhdelle 90 asteen kurville. Android appi laskentaan:

Air Duct Calculation - Apps on Google Play

Air Duct Calculation Velocities Pressure Drop

play.google.com

Joku viitseliäämpi teorian paremmin tunteva voi kertoa osaako simusofta laskea riittävän hyvin. Jos se antaa virhettä, niin tulee sitten systemaattisesti sekä tulopuolelle, että poistopuolelle. Simuohjelmalla painehäviö R125mm 90 asteen kurvilla 12L/s antaa noin 0,24Pa.

Venttiilien asennuksen kiinnityskehyksiä käytettäessä on vaikea tuota mittakanavaa saada kiinni mittajatkoksi. EDIT: koskee valmista putkistoa, jossa kehykset niitattu kiinni. Tulopuolen venttiileihin (ilman asennuskehystä) onnistuu iv-sisäliittimellä jatkon lisääminen. Useimmiten nuo myytävät halvat siipiratasmittarit on lähinnä tarkoitettu tuulen nopeuden karkeaan mittaamiseen ja mittatarkkuus on mitä sattuu.

Fläktin KSO poistoventtiilit mittasin Fläktin mittaussarjan mittauskoukulla ja paine-eromittarilla. https://www.taloon.com/poistoilmaventtiili-kso-125-c-cleanvent-flakt-woods. En ole vielä kokeillut tötteröllä Teston siipiratasmittaria, jonka saan kaverilta lainaksi. Hän sääti sillä oman talonsa aikanaan LTR3:lle.

 

[Lappanen]

Yleensä ne asennuskehykset kyllä saa irti helposti, meillä niitä ei edes ole ruuvattu mitenkään kiinni kattoon kun pysyvät hyvin tiivisteensä voimalla. Parissa paikassa tosin oli maali liimannut ne kiinni, mutta irtosivat silti nätisti.

Suihkussa se kehys kylläkin oli seinälaatan alla, joten siihen askartelin 125/100 muuntoliittimestä ja teipistä sellaisen osan joka tiivistyi siihen asennuskehykseen kiinni ja pysyi siinä vähän kädellä mittakanavaa kannatellen. Ajatuksissa kyllä tehdä muuntoliittimestä ja venttiilin "kierreosasta" siihen sopiva adapteri jossain välissä.

 

[jmaja]

Alla taulukko jossa muutama lukuvertailuja tarkkuuksista ja virheen arviointia Pa tai % näkökulmasta.

SDP810:lle luvataan 3% tarkkuus lukemasta. Tarkkuus on siis enemmän kuin riittävä IV-mittauksiin.

 

[Lappanen]

SDP810:lle luvataan 3% tarkkuus lukemasta. Tarkkuus on siis enemmän kuin riittävä IV-mittauksiin.

Taitaa säätömittauksien virheet olla kaksinumeroisissa prosenttiluvuissa paine-eromittarilla + venttiililautasen avautuman mittauksella tehtynä? Ainakin tuloilmaventtiilien lautaset heiluvat miten sattuu kun niitä käpälöi vaikka lukitusmutteri olisi tiukassa, tai eivät ainakaan ole suorassa muuten.

 

[Espejot]

SDP810:lle luvataan 3% tarkkuus lukemasta. Tarkkuus on siis enemmän kuin riittävä IV-mittauksiin.

Toi on mittarin tarkkuus. Suurin virhe tulee itse mittaustapahtumasta. Mitattu tulos voi olla sitten jotakin 3-20% riippuen miten mittaustapahtuma saadaan vakioitua. Mutta joo, 3% virhe mittarille on ihan asiallinen kun ei näillä ammuta.

 

[jmaja]

Mutta joo, 3% virhe mittarille on ihan asiallinen

Se on kyllä poikkeuksellisen tarkka, kun on tosiaan lukemasta eikä FS, kuten yleensä. Siis 500 Pa anturilla voi mitata tarkasti sekä asunnon alipaineen että säätää venttiilit oli niissä sitten 5 tai 100 Pa paine-ero.

 

[Espejot]

Se on kyllä poikkeuksellisen tarkka, kun on tosiaan lukemasta eikä FS, kuten yleensä. Siis 500 Pa anturilla voi mitata tarkasti sekä asunnon alipaineen että säätää venttiilit oli niissä sitten 5 tai 100 Pa paine-ero.

Mittari on tarkka, kyllä. Mutta mittaustapahtuma ei. Mutta onha se mukavaa että mitariin voi luottaa niin sarjalla saa tarkuuttaa mittauksiin. Mulla toi Teston mittari +/-0,5Pa -> 20Pa asti ja lukemat kyllä heittelehtii vaikka mittaan mittausyhteestä. Mutta ottamalla esim 50 näyttettä sekunnin valein niin ihan toistettavia tuloksia tulee. Mutta silti olen skpetinen mittausten tarkkuksien suhteen koska ilma on ilmaa. Vedellä taidetaan saada tarkempia tuloksia ja silläkin linjureiden vrheet on 5-8% luokkaa.

 

[Lappanen]

Tuulisella säällä kyllä tulee välillä mitä sattuu lukemia, paras hetki iv-säätöön/mittaukseen mielestäni 0-keli tai parin asteen pakkanen ja tyyni ilma.

 

[pre]

Mittari on tarkka, kyllä. Mutta mittaustapahtuma ei. Mutta onha se mukavaa että mitariin voi luottaa niin sarjalla saa tarkuuttaa mittauksiin. Mulla toi Teston mittari +/-0,5Pa -> 20Pa asti ja lukemat kyllä heittelehtii vaikka mittaan mittausyhteestä. Mutta ottamalla esim 50 näyttettä sekunnin valein niin ihan toistettavia tuloksia tulee. Mutta silti olen skpetinen mittausten tarkkuksien suhteen koska ilma on ilmaa. Vedellä taidetaan saada tarkempia tuloksia ja silläkin linjureiden vrheet on 5-8% luokkaa.

Teston 521 mittarissa voi vaimennuksen voimakkuutta (damping) mittanäytteiden heittelylle parametroida. Mutta sekin on eräänlaista kaunistelua arvoille. Äijä heiluu portailla, mittarin lukemat vaeltaa ylös ja alas ikkunassa toistuvasti, sondikäsi ei ole vakaa ja sondin asento voi muuttua, lautasen akseli heiluu, lautanen ei ole lineaariseti auki, muovinen ilmaohjuri ei ole tiivis ja vinkuu, Floxactkitkaan tai Irikset ei ole tarkkoja. Virhettä kerrakseen.

Itse tykkään tuon mittarin keskiarvotoiminnosta ja annan mittarin ottaa näytteitä (sarja) pidemmästä aikaikkunasta ja mittauksen loppumisen jälkeen mittarista saa keskiarvon eikä tarvitse arvuutella, mitä laittaisi tulokseksi. Mittasin myös Teston 417 lainamittarilla, johon oli iso ja pienempi mittatötterö. Pidin 521:stä enemmän kuin 417 :sta, joka kertoo tulokset joko m/s tai m3/h (!) asteikolla. Mitta-arvot erosivat noin 0,5L/s 521:n arvoista joten 417 on ihan kelpo mittari. 521 kertoo suoraan Pa:na. 417 tukee myös keskiarvoistamista mittasarjalla. Venttiilimittaukset saa todennäköisesti käytyä läpi nopeammin tuolla 417 mittarilla kuin 521:llä.

Kypsyin hieman Fläkt KTI tulolautasventtiiliin, joihin saa ilmaohjureita näppärästi kiinni. Kalliin KTI:n piti olla hitekkiä, mutta petyin hieman, kun lautasen avauma ei ole sama koko kehällä. Otin Climeconin Rino magneettipalasäädettävän tilalle. Rino on arvokas, vaikka sitä juuri nyt tällä viikolla saa tarjouksessa. EDIT: jos KTI venttiiliä pyörittelee ja passailee asentoja , niin löytyy hiljaisempi kohta, kun "taipumiset osuu paremmin kohdalleen". Ongelma johtunee venttiilin takana olevasta jousirautalangasta, joka ei pidä säätöakselia keskellä vaan notkuu. KTI:lle luvataan alemmat dB:t mutta ne on hankala saavuttaa ja vaatii asentokikkailua.

 

[mimique]

Mielenkiinnosta kysyn miten huomioisitte jäteilman ja raitisilman putkissa liikkuvan ilman lämpötilan vaikutus saatavaan L/s virtausmäärän tarkkuuteen pyöreän putken FloXact sondilla.
Minkälaisella muunnoskertoimella säädettäisiin virtauksen korjauskertointa kaavaan ja huomioidaan ilman tiheyden vaihtelu lämpötilan mukaan. Sinällään kierran mittaamisongelman sillä, että varsinaiset summa-ilmamäärien sondimittaukset teen tuloilmalle ja poistoilmalle sellaisista putkiston kohdista, että lämpötilan ero virtauksessa on "pienehkö". Vai onko lämpötilaero jäteilma vs. raitis-ilma tuossakin niin pieni, että paine-eron ja mittasondin mittaustarkkuuden rajoissa ei ole mitään käytännön merkitystä.

Minkälaiseen muunnoskertoimeen olet päätynyt? HK Instrumentsin FloXact-dokumentti on hiukan tulkinnanvarainen, itse ajattelin mennä seuraavanlaisella korjauksella:

/* calculate air flow (l/s) from the pressure difference (Pa) and air temperature (C)
 *
 * Air density https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143717/heikkinen_taavi.pdf
 *    20C 1,204 kg/m3
 *    25C 1,184 kg/m3
 *    30C 1,165 kg/m3
 *    40C 1,127 kg/m3
 * rho = -0.00390*T + 1.282    (weighted linear regression)
 */
float airFlow(int dP, float temp) {
    const float Kv    = 15.62;                        // FloXact-R160
    const float rho20 = 1.204;                        // air density in 20C
 
    float rho = -0.00390*temp + 1.282;                // calculate air density in a given temperature (range 20C..40C)
    float q   = Kv*sqrt(static_cast<float>(dP));      // calculate air flow assuming air temperature of 20C
 
    return (q / sqrt(rho/rho20));                     // correct the different air temperature
}

Muoks: return-lauseessa ollut kertolasku muutettu jakolaskuksi. Ilman lämpötilan kasvaessa, sen tiheys pienenee, jolloin paine-eroa ei ymmärtääkseni muodostu niin voimakkaasti. Tämä täytyy kompensoida vahvistamalla hiukan FloXactin Pitot-putkikaavan antamaa lukuarvoa suhteessa ilman tiheyteen Kv-kertoimen määrittelylämpötilassa (20^oC).

 

[Janos]

Nostellaas tätä kun ajankohtainen itselle, uusi talo johon teetetty iv säätö mutta epäilyttää pitääkö litramäärät paikkaansa.
Varsin makkari epäilyttää kun aamulla hiilidioksiditasot huitelee siellä 1200 paikkeilla.
Eli onko tuo Testo 405 ja pätkä iv-putkea edelleen se paras vaihtoehto omatoimiseen mittaukseen vai löytyykö jotain muuta? Hinnalta tuo Testo olisi ihan siedettävissä tällaiseen yksittäiseen mittaukseen

 

[Husky]

Onko kukaan vuokrannut ns paremman laatuista mittaria ja mitä kokemuksia?
Varmaan pitää ottaa pariksi päiväksi, kun menee sekoiluun aikaa

 

[iro]

Nostellaas tätä kun ajankohtainen itselle, uusi talo johon teetetty iv säätö mutta epäilyttää pitääkö litramäärät paikkaansa.
Varsin makkari epäilyttää kun aamulla hiilidioksiditasot huitelee siellä 1200 paikkeilla.
Eli onko tuo Testo 405 ja pätkä iv-putkea edelleen se paras vaihtoehto omatoimiseen mittaukseen vai löytyykö jotain muuta? Hinnalta tuo Testo olisi ihan siedettävissä tällaiseen yksittäiseen mittaukseen

Millainen CO2-mittari sinulla on? Itse olen huomannut että VOC-analyysiin perustuvan (SGP30-anturi) mittarin eco2-lukemat vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin puhtaasti CO2-tasoa mittaavan (SCD30-anturi) mittarin co2-lukemat. Vertailu liitteessä, käyrän alun korkeat eco2 ja voc-arvot joutunevat saunan ja takan lämmityksestä.

Minulla IV-koneen vaihdon yhteydessä asentaja teki säädöt turhan suurille paineille. Virittelin säädöt uuslksi käyttämällä Testo 510 painemittaria ja mittakoukkua.

 

[Janos]

Millainen CO2-mittari sinulla on? Itse olen huomannut että VOC-analyysiin perustuvan (SGP30-anturi) mittarin eco2-lukemat vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin puhtaasti CO2-tasoa mittaavan (SCD30-anturi) mittarin co2-lukemat. Vertailu liitteessä, käyrän alun korkeat eco2 ja voc-arvot joutunevat saunan ja takan lämmityksestä.

Minulla IV-koneen vaihdon yhteydessä asentaja teki säädöt turhan suurille paineille. Virittelin säädöt uuslksi käyttämällä Testo 510 painemittaria ja mittakoukkua.

Ostin Airthings Wave plus mittarin, ihan loogisia ja esim Valloxiin verrattuna näyttää samoja lukuja.
Nyt esim mittari tyhjässä makkarissa jossa ovi kiinni

 

[Tekniikkatulitaloon]

Nostellaas tätä kun ajankohtainen itselle, uusi talo johon teetetty iv säätö mutta epäilyttää pitääkö litramäärät paikkaansa.
Varsin makkari epäilyttää kun aamulla hiilidioksiditasot huitelee siellä 1200 paikkeilla.
Eli onko tuo Testo 405 ja pätkä iv-putkea edelleen se paras vaihtoehto omatoimiseen mittaukseen vai löytyykö jotain muuta? Hinnalta tuo Testo olisi ihan siedettävissä tällaiseen yksittäiseen mittaukseen

Onko makuuhuoneessa pelkkä tuloilma vai myös poistoilma? Jos pelkkä tulo pitää poistuvalla ilmalla olla ovirako tai muu reitti huoneesta. Yhtä venttiiliä ei välttämättä kannata alkaa säätämään riippuen järjestelmästä saattaa sekoittaa tasapainoa paljonkin, mutta jos alkaa säätämään niin vahinkoa ei pääse käymään kun raottaa säätämisen jälkeen ikkunaa ja nenällä tunnustelee että ilma virtaa hieman ulkoa sisäänpäin eikä toisinpäin.