Kaupalliset kotiakut

Lurkus

Vakionaama
kysympä tässäkin ketjussa että miten se menee jos kaupallisella akulla on reservimarkkinoilla niin montako vuotta voi olla ja kertooko sen joku että milloin akku ei kelpaa enään reserviin?
 

fraatti

Hyperaktiivi
BYDiltä uusi akkumalli. Rinnankytkettynä korkejänniteakkumoduleista saa koottua maks ~90 kWh patterin.


Näemmä oma invertteri putkahtanut myös
 

kkk

Aktiivinen jäsen

"Reservituotteita on kahdeksan sen mukaan, miten nopeasti jouston pitää tapahtua ja kuinka pitkäksi aikaa joustoa tarjotaan.

Vielä kaksi vuotta sitten kaikkein tuottoisin tuote oli viidessä minuutissa aktivoituva automaattinen taajuudenpalautusreservi aFRR ja nimenomaan sen alassäätötuote.
Yhden megawatin teholla aFRR-reserviä olisi tienannut yli miljoona euroa vuodessa. Kuluneena vuonna tienestiä olisi tullut enää 165 000 euroa.

..suurinta kasvua on tiedossa mFRR-nimisessä alassäätötuotteessa. Se tarkoittaa kykyä lisätä sähkön kulutusta tai vähentää tuotantoa 12,5 minuutissa.
Kasvu johtuu ennen kaikkea tuulivoiman kasvusta."
 

kotte

Hyperaktiivi

"Reservituotteita on kahdeksan sen mukaan, miten nopeasti jouston pitää tapahtua ja kuinka pitkäksi aikaa joustoa tarjotaan.

Vielä kaksi vuotta sitten kaikkein tuottoisin tuote oli viidessä minuutissa aktivoituva automaattinen taajuudenpalautusreservi aFRR ja nimenomaan sen alassäätötuote.
Yhden megawatin teholla aFRR-reserviä olisi tienannut yli miljoona euroa vuodessa. Kuluneena vuonna tienestiä olisi tullut enää 165 000 euroa.

..suurinta kasvua on tiedossa mFRR-nimisessä alassäätötuotteessa. Se tarkoittaa kykyä lisätä sähkön kulutusta tai vähentää tuotantoa 12,5 minuutissa.
Kasvu johtuu ennen kaikkea tuulivoiman kasvusta."
^Eikö teollinen sähkökattila varalla osu kummallekin sektorille (aFRR tai mFRR) kuin "nyrkki suutarin silmään"? Halvempaa ja tuottavampaa laitetta on vaikea enää keksiä, kun tehoa on mahtavasti ja nopeasti ohjattavissa ja resurssin käyttö vielä tuottaa kovalla hinnalla myytävää tuotetta (kuten kaukolämpö). Ongelmana tietenkin on, että sittenpä laite on pidettävä varalla käyttämättömänä, jos on myyty reservinä (kuten muodossa tai toisessa kaikki reserviksi tarjotut resurssit). Tuokin on haitta vain, kun sähkö on poskettoman halpaa (puoli-ilmaista, ilmaista tai peräti "ongelmajätettä") ja sitä voisi polttaa muutoinkin surutta. Vaihtoehtona toki tuolloin tuuliturbiinejakin voisi ja kannattaisi moisessa tilanteessa usein lepuuttaa, jos on rakennettu moiselle valmius.
 

Mikki

Hyperaktiivi
30kWh akku alle 3kEUR. Hinnat tippuu kyllä näköjään vauhdilla.

IMG_9948.jpeg
 

-Teme-

Vakionaama
30kWh akku alle 3kEUR. Hinnat tippuu kyllä näköjään vauhdilla.

katso liitettä 107470
Tutustuin tuohon aiemmin, kun luulin että käyttävät uusia EVE MB56 kennoja mutta onkin 16S2P rakenne, jolloin kaikkia kennoja ei erikseen monitoroida.
Basengreen laitteissa on Seplos BMS. Siihen saa päivitettyä firmiksen, mikä on hyvä asia koska nykyisessä v3 ver1.5 firmiksestä puuttuu float mode
Hinta on kyllä aika maukas verrattuna korkeajännite akkuihin.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Tässä olisi maukkaan hintainen paketti kanssa. 17kWh DIY paketti 1400€ kotiin tuotuna.


Kuinkas paha tämmöinen olisi kasata... Ruuvari pysyy käsissä kyllä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä olisi maukkaan hintainen paketti kanssa. 17kWh DIY paketti 1400€ kotiin tuotuna.


Kuinkas paha tämmöinen olisi kasata... Ruuvari pysyy käsissä kyllä.
Tämä on kyllä tuota diy settiä.


 

Mikki

Hyperaktiivi
Tämä on kyllä tuota diy settiä.

Niin... Onhan se kasattava itse, mutta opettavainen juttu se olisi. Tämmöisiä olisi kiva kasata porukalla niin voisi sparrata ja tarkistetella ristiin että tulee kunnolla kasatuksi.

Ja piharakennukseen itse tämmöisen tälläisin tai jopa pieneen koppiin siitäkin erillään.
 

-Teme-

Vakionaama
Tässä olisi maukkaan hintainen paketti kanssa. 17kWh DIY paketti 1400€ kotiin tuotuna.


Kuinkas paha tämmöinen olisi kasata... Ruuvari pysyy käsissä kyllä.
Vahvasti näyttää ulkoisesti Seplos mason pystykotelolta, mutta sisällä parempi JKbms
Kotelosta review
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Kyllä tuossa jokin Seplos-kytkentä on, kun teknisen tuen tekstissä mainitaan "Remote diagnostics via SEPLOS BATTERYMONITOR software"
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tämä on kyllä tuota diy settiä.
Ei oikeastaan, jos tulee sertfikaatit kokonaisuuksille niin kyse on kaupallisesta aukustosta. Tukesin vipu on vakuutusyhtiöt ja tämän tyyppisillä akustolla on valmistaja. Akkumodullien asenus kuuluu siis asennukseen.

Niin... Onhan se kasattava itse, mutta opettavainen juttu se olisi. Tämmöisiä olisi kiva kasata porukalla niin voisi sparrata ja tarkistetella ristiin että tulee kunnolla kasatuksi.

Ja piharakennukseen itse tämmöisen tälläisin tai jopa pieneen koppiin siitäkin erillään.
Lisäähän se palokuormaa mutta muuten LFP ei syty palamaan. Toi on todettu Tukesin tiedonannon jälkeisessä keskustelussa... sitä ei sanota suoraan mutta myönnetään rivien välissä *

*) Sanamuodosta voidaan sitten vääntää, sytyttikö tulipalon LFP-kennot vaiko huono (tai olematon) suunnittelu.
 
Viimeksi muokattu:

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Vahvasti näyttää ulkoisesti Seplos mason pystykotelolta, mutta sisällä parempi JKbms
Kotelosta review
Mitkä kennot tuohon kannattaisi valita noista vaihtoehdoista?

Olen vähän miettinyt "köyhän miehen" systeemiä, jossa latailisin akkulaturilla tuollaista kun katolla olevasta aurinkosysteemistä tulee sähköä ja ostaisin torista 165€:lla 1600W:n mikroinvertterin, jolla syöttäisin verkkoon öisin ja silloin kun sähkö on kallista. Latauksen ohjailulle saa pistotulppamokkuloita, jotka säätyvät pörssisähkön mukaisesti, mutta toimiiko moinen kauko-ohjattava tulppa myös mikroinvertteristä sähköverkkoon päin?
En tiedä saisiko mikroinvertterin kännykkäappilla rajoitettua sentehoa verkkoon päin, toki tiedän talon tyhjäkäyntikulutuksen niin tarkasti että syöttöä voisi katkoa ja antaa netotuksen hoitaa "tehorajoituksen" :hmm:
 

-Teme-

Vakionaama
Akkulaturi pitää olla silleen älykäs että ymmärtää latausvirran päälle ja pudottaa latausta kun akut täyttyvät ja mielellään olisi viekö säädettävissä se teholähde
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Akkulaturi pitää olla silleen älykäs että ymmärtää latausvirran päälle ja pudottaa latausta kun akut täyttyvät ja mielellään olisi viekö säädettävissä se teholähde

Tähän täytynee? valjastaa off grid hybridi-invertteri, jotta latauspuolta saa säädettyä ja tehoa esim. 24V/80A alle 200€ kotiin kannettuna. Osaatko asiaan perehtyneenä sanoa onko manuaalista löytyvä taulukon 26-35 kohdissa olevat määrittelyt riittävät lifepo4 akkupaketille joka voisi alkuvaiheessa olla vaikka 12 voltin 2x340Ah GokWh "hupiakut" sarjaan kytkettynä (8,7kWh alle 800€). Vai saavutetaanko akkukennoista itse kokoamalla tietyllä BMS.llä jotain etua. Sama homma kuin Mikillä, eli ruuvari pysyy kädessä.

linkki: https://workdrive.zohopublic.com.cn/file/ql5oq60e688a936b04062b09c696cab2b0723
 

-Teme-

Vakionaama
Tähän täytynee? valjastaa off grid hybridi-invertteri, jotta latauspuolta saa säädettyä ja tehoa esim. 24V/80A alle 200€ kotiin kannettuna. Osaatko asiaan perehtyneenä sanoa onko manuaalista löytyvä taulukon 26-35 kohdissa olevat määrittelyt riittävät lifepo4 akkupaketille joka voisi alkuvaiheessa olla vaikka 12 voltin 2x340Ah GokWh "hupiakut" sarjaan kytkettynä (8,7kWh alle 800€). Vai saavutetaanko akkukennoista itse kokoamalla tietyllä BMS.llä jotain etua. Sama homma kuin Mikillä, eli ruuvari pysyy kädessä.

linkki: https://workdrive.zohopublic.com.cn/file/ql5oq60e688a936b04062b09c696cab2b0723
Valmiit asetukset löytyy näemmä vain AGM akuille. Samoin varaustilan näyttö toimii AGM ja ehkä NMC akkujen kanssa. Ks.kuva
Löytyy manuaali mode, jolla saa tehtyä omat asetukset ylä- ja alarajalle, sekä float modelle.
LFP kemian alaraja on 2.5v min (n.2.65v fiksu) ja yläraja 3.65v max (n.3.55v fiksu), float kannattaa asettaa n.3.45v tasoon.
Float ajat sitten BMS balanserin ja kennojen epätasapainon mukaan
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
NKON on lähtenyt eurooppalaisena toimijana tarjoamaan aggressiivisesti omia pakettejaan:
Teknisestihän noissa ei ole kummoisia edistysaskeleita kun BMS:t on Seplosta ja kennot EVE:ä sekä CORNEXia. Plussana valmistajan ja EU-alueelle markkinoille tuojan vastuut saa Hollantilaiselle toimijalle eikä tuossa enää kovin kummoisille tuntipalkoille pääse DIY tekemisen kanssa jos samoista Grade-A kilkkeistä kasaa.

5 kWh luokassa Dynessin ja Deyen akut on 80 € sisällä ja alta tonnilla alkaa olla jo oikeasti ruuhkaa. Nopeasti pyöritellen nyt on akkujen hinnan laskunopeus tipahtanut tasolle, jossa akuilla on mahdollista säästää euroja nopeammin kuin vastaavan järjestelmän hinta laskee :)
 

Espejot

Hyperaktiivi
NKON on lähtenyt eurooppalaisena toimijana tarjoamaan aggressiivisesti omia pakettejaan:
Teknisestihän noissa ei ole kummoisia edistysaskeleita kun BMS:t on Seplosta ja kennot EVE:ä sekä CORNEXia. Plussana valmistajan ja EU-alueelle markkinoille tuojan vastuut saa Hollantilaiselle toimijalle eikä tuossa enää kovin kummoisille tuntipalkoille pääse DIY tekemisen kanssa jos samoista Grade-A kilkkeistä kasaa.
Rahti on 332 EUR.

Tässä taitaa olla niin että puuttuu sertifikaatit kokonaisuudelle. CE todistus tulossa. AInakaan JK:lla ei ole annettu julkisuuteen CE merkintätodistusta. Onko Seplosille CE todistusta tai mitään todistusta ylipäätänsä? Onko tietoa että mikä on se sertifikaatti mikä pitäisi täyttää? Tästä on erimielisyyttä koskeeko määräykset mataljänniteakkuja...

Gobel Poweri on laitanut jakoon tuotteiden testiraportit jne todistuksia. Siiten kun bvielä saadaan BMS:lle CE todistukset niin juu... mutta edeleekin olen epäileväinen kiinakoteloiden suhteen koska mekaniikaa on helppo halpuuttaa jäämättä siitä kiinni. Ennenkuin.

Mikä etu saavutetaan käyttämällä Seplosin BMS ja JKS balanseria eikä JK BMS jossa on katiivinen balansointi?
 
Viimeksi muokattu:

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Tässä taitaa olla niin että puuttuu sertifikaatit kokonaisuudelle. CE todistus tulossa. AInakaan JK:lla ei ole annettu julkisuuteen CE merkintätodistusta. Onko Seplosille CE todistusta tai mitään todistusta ylipäätänsä? Onko tietoa että mikä on se sertifikaatti mikä pitäisi täyttää? Tästä on erimielisyyttä koskeeko määräykset mataljänniteakkuja...
CE:t on valtaosin itsesertifiointeja ja mikään ei estä NKON:a sertifoimasta esim BMS:ä osana heidän pakettia vaikkei erillisenä sertiä löydykään. Joitain osia akuista, varsinkin korkeajännite, voi joutua sertifoimaan ulkopuolella, mutta se on markkinoille saattajan vastuulla selvittää. Eurooppalaiselta markkinoille tuojalta ostaessa on se hienous ettei noita tarvitse turhaan pohtia kun vastuutaho löytyy helposti kun itse tuodessa Kiinasta vastuu jää artistille.
 

Espejot

Hyperaktiivi
CE:t on valtaosin itsesertifiointeja ja mikään ei estä NKON:a sertifoimasta esim BMS:ä osana heidän pakettia vaikkei erillisenä sertiä löydykään. Joitain osia akuista, varsinkin korkeajännite, voi joutua sertifoimaan ulkopuolella, mutta se on markkinoille saattajan vastuulla selvittää. Eurooppalaiselta markkinoille tuojalta ostaessa on se hienous ettei noita tarvitse turhaan pohtia kun vastuutaho löytyy helposti kun itse tuodessa Kiinasta vastuu jää artistille.
NKON ja esim Gobel Power on akkupakettien suhteen valmistajia koska myyvät tuotetta omalla tuotenimellä. Kennojen suhteen ovan maahantuojia. EU alueelta ostettaessa maahantuojan virallien vastuu on jotakin ja vakuutusyhtiön näkemys vastuusta on jotakin eikä nämä ole vältämättä sama asia. Viittaan jälleen Fennia vs. Kärkäinen oikeudenkäyntiin missä vakuutusyhtö hävisi eli maahantijan vastuu on loppupeleissä aika laimea vrt valmistaja. Valmistajan velvollisuudelle on akkudirektiivissä kohtuullisen selvät kriteerit. Vakuutusyhtiöt pelottelee ja etujärjestöt lobbaavat jäsentensä etua mutta näidenkin välillä on ristivetoa ja kaikkein aggressivisemmin asioitansa ajaa vakuutusyhtiöt koska se on heidän ansaintamalli ja heillä on siihen resurssit.
 
Viimeksi muokattu:

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Kiinitin huomiota että vaikka nimelisjännite on 51,2V niin jännitealue yltää 58,4V saakka. Olen ollut siinä käsityksessä että 56V olisi ns. järkevä raja.
3,65V (tyypillinen LFP max latausjännite) x 16 = 58,4V. Ihan normaali speksi. Vähän voi saada lisää käyttöikää jos lataa vaikka 3,55V/kenno, mutta tuolla 3,65V speksilläkin pitäisi päästä useisiin tuhansiin sykleihin. Yleiset 6000/8000 syklin käyttöiät on speksattu tuolla 3,65V jännitteellä.

Ennemmin nämä akut taitaa kalenteri-ikääntyä kuin kulua sykleistä vaikka lataisi täyteen 3,65 volttiin. Toisinsanoen akun käyttöä ei kannata liikaa varoa. Sykliä vaan, sillä saa takaisinmaksuaikaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
3,65V (tyypillinen LFP max latausjännite) x 16 = 58,4V. Ihan normaali speksi. Vähän voi saada lisää käyttöikää jos lataa vaikka 3,55V/kenno, mutta tuolla 3,65V speksilläkin pitäisi päästä useisiin tuhansiin sykleihin.
Olen ymärtänyt että kapahyöty on minimaalinen kun mennään 3,55V yli. Mulla max lautsjännite on 55V (Vivctron) ja 55,2V (JK)
Yleiset 6000/8000 syklin käyttöiät on speksattu tuolla 3,65V jännitteellä.
Noissa taitaa merkata myös lämpötilat ja C-luku että kohtuulisen monimutkainen yhtälö. Ja kun tietää että siellä suoritusarvojen äärirajoilla ei ole saavutettavissa juurikaan hyötyä niin jätän urheilun muille. Olen yritänyt pitää lautauksen/purun 1/3 nimelliskapasta.
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Eihän sieltä tosiaan montaa prosenttia lisää kapaa ole saatavilla, lähinnä akku latautuu vähän nopeammin täyteen (lyhyempi bulk aika + mahdollisesti hieman parempi balansointi).

Mutta sikäli kun kalenteri-ikä tulee ennen syklejä täyteen, niin itse ainakin ajan akkuja "täysillä". Todellisuudessa ollaan kaukana täysillä ajamisesta sillä lataus ja purkuvirrat ovat pieniä.

Sitten kun nämä kennot menevät vanhaksi (ehkä 10-15v päästä?), niin markkinoilla lienee vielä parempia kennoja saatavilla halvempaan hintaan. Mä käytän OVP 3,65V ja latausjännitteenä 3,6V /kenno. Float 3,4V.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Eihän sieltä tosiaan montaa prosenttia lisää kapaa ole saatavilla, lähinnä akku latautuu vähän nopeammin täyteen (lyhyempi bulk aika + mahdollisesti hieman parempi balansointi).
Tässä taitaa olla se suurin ero näihin kaupalisiin akkuihin eli ei ole aktiivista balansointia. Mielenkiintoista olisi kuulla että mitä asetuksia näissä kaupallisissa pääsee muokkaamaan.

Mutta sikäli kun kalenteri-ikä tulee ennen syklejä täyteen, niin itse ainakin ajan akkuja "täysillä". Todellisuudessa ollaan kaukana täysillä ajamisesta sillä lataus ja purkuvirrat ovat pieniä.

Sitten kun nämä kennot menevät vanhaksi (ehkä 10-15v päästä?), niin markkinoilla lienee vielä parempia kennoja saatavilla halvempaan hintaan. Mä käytän OVP 3,65V ja latausjännitteenä 3,6V /kenno. Float 3,4V.
Vanhenemiseen vaikuttaa moni asia ja lämpö taitaa olla se myrkylisin asia. Ja korkeat tehot nostaa lämpötilaa. Olen itse etsinyt kipupisteen nimen omaan lämpötiljen kautta koska jos lämpöä tulee maltillisesti niin hyötysuhdekin pysyy parempana. Olen myös ymmärtänyt että vanhenemiseen vaikuttaa myös akkujen seisottaminen eli akku tykkää olla käytössä. Tämän vuoksi akuissa on vähintäänkikn henkinen "parasta ennen käyttöönottopäivä" eli akkut halutaan tuoreina. Mutta palataan aiheeseen.

Saako ton kyseisen akun liitettyä mihin tahansa systeemiin vai vaatiiko Hoymilesin inun?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eli tarvitsee hoymilesin inun. BMS:stä löysin kolme mainintaa jotka käsiteli nukumatiloja. Täytyy tutustua. Muuten, tämä on periaattelisella tasolla turvalisempi ratkaisu kun kenno ja oma BMS koska paketilla on hyväksyntä mutta teknisesti vaikea sanoa koska BMS tiedot puuttuu täysin. Akkustohan on käytännössä kennot + kotelo + virtakatkasija + BMS. Näiden pakettien yksi heikous tulevaisuudessa varaosasaanti. Veikkaan että kennot kestää kauempin kuin elektroniikka eli BMS. Tekniikka on tasapainotelua erilaisten tarpeiden välillä ja jokaisen täytyy itse asettaa painopistealueet. Mitä tähän maksaa inut?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jälleen kerran riippuu mitä etsitään. (edit; vilkasin @makke viestihostoriaa ja ihan ei selvinnyt mitä haetaan) Pienimän malli akkuteho taitaa olla 5 kW ja PV-paneelien teho 10 kWp, kaksi paneeli ketjua. Eli määräävä tekijä on paneelikenttä ja sitä pitäis tähyillä ensin. Eikö vain? Edit: jos taas on jo pv inu niin silloin tällä rahalla saa jo mielenkiitoisempi akkuinuja.
1756651315535.png
 

Esäätäjä

Vakionaama
Näistä Emaldo, Elisa, Powera akkujen hintoja kun yleensä täällä pidetään ihan ryöstönä niin usein unohdetaan se reservimarkkinoille pääsy ja se että niiden hintoihin sisältyy asennus ja rahdit.

Itseäni kiinnostaisi akkuvarasto johon ei tällä hetkellä tulisi paneeleita eli aurinkoinverteriä ei tarvitsisi. No tuossa on sellainen mutta kun tuohon laskee asennuksen ja rahdin niin eipä se kauaksi jää reserviakun hinnasta.

Ralos Energiavarasto L (16 kWh) - Ralos https://share.google/GTQQxnx3qRgUj0ekq
 

Espejot

Hyperaktiivi
Näistä Emaldo, Elisa, Powera akkujen hintoja kun yleensä täällä pidetään ihan ryöstönä niin usein unohdetaan se reservimarkkinoille pääsy ja se että niiden hintoihin sisältyy asennus ja rahdit.

Itseäni kiinnostaisi akkuvarasto johon ei tällä hetkellä tulisi paneeleita eli aurinkoinverteriä ei tarvitsisi. No tuossa on sellainen mutta kun tuohon laskee asennuksen ja rahdin niin eipä se kauaksi jää reserviakun hinnasta.

Ralos Energiavarasto L (16 kWh) - Ralos https://share.google/GTQQxnx3qRgUj0ekq
Asiaa hämää että reserviakussa tärkeämpää on se inu ja akku on pieni.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Asiaa hämää että reserviakussa tärkeämpää on se inu ja akku on pieni.
Niin tuossa on 5kW inu. Emaldossa 10-11kW mutta onhan niissä kotiakkuversioissa 15kWh akkua josta 5kWh varattu reservikäyttöön.

(Korjattu hätäisesti kirjoitettuun yksiköt oikein)
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Niin tuossa on 5kW inu. Emaldossa 10-11kW mutta onhan niissä kotiakkuversioissa 15kW akkua josta 5kW varattu reservikäyttöön.
Käytät nyt tehon yksikkö sekä inusta että akusta. Mutta. Kotiakulla ja reservillä on erilainen tarve. Reservi vaatii tehoa. Kottiakku vaati isoa kapaa ja mutta myös hyvää alavääntöä. Minä melkeimpä tutkisin olisiko järkevää ostaa kaksi laitetta jos haluaa kaksi käyttötarkoitusta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näistä Emaldo, Elisa, Powera akkujen hintoja kun yleensä täällä pidetään ihan ryöstönä niin usein unohdetaan se reservimarkkinoille pääsy ja se että niiden hintoihin sisältyy asennus ja rahdit.

Itseäni kiinnostaisi akkuvarasto johon ei tällä hetkellä tulisi paneeleita eli aurinkoinverteriä ei tarvitsisi. No tuossa on sellainen mutta kun tuohon laskee asennuksen ja rahdin niin eipä se kauaksi jää reserviakun hinnasta.

Ralos Energiavarasto L (16 kWh) - Ralos https://share.google/GTQQxnx3qRgUj0ekq
Omasta mielestä näiden kanssa tärkein on se softa ja että se toimii oikein. Muuten huonossa tapauksessa saa akun, jota saa ohjelmoida käsin joka päivä. Hyvä toimii osta ja unohda periaatteella.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Omasta mielestä näiden kanssa tärkein on se softa ja että se toimii oikein. Muuten huonossa tapauksessa saa akun, jota saa ohjelmoida käsin joka päivä. Hyvä toimii osta ja unohda periaatteella.
On se ohjelmisto isossa roolissa mutta noiden heikkous on minust edelleenkin että jos oikea komponentii hajoaa niin korjaaaminen voi olla vaikeaa. Esim BMS hajoaminen pakottaa uusimaan koko akuston koska varaosien saatavuus voi olla muutaman vuoden kulttua kiven alla. Koko reservi on vielä sen verran uutta että firmat rakentaa kaikki omia laitteita vaikka ainostaan se ohjausboxi tarvitsisi olla omaa. Vielä nyt mennään rauta edella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
On se ohjelmisto isossa roolissa mutta noiden heikkous on minust edelleenkin että jos oikea komponentii hajoaa niin korjaaaminen voi olla vaikeaa. Esim BMS hajoaminen pakottaa uusimaan koko akuston koska varaosien saatavuus voi olla muutaman vuoden kulttua kiven alla. Koko reservi on vielä sen verran uutta että firmat rakentaa kaikki omia laitteita vaikka ainostaan se ohjausboxi tarvitsisi olla omaa. Vielä nyt mennään rauta edella.
Itse olen kyllä ollut siinä ajatuksessa että checkwatit sun muut toimii niin että siellä on jonkun valmistajan hilut kiinni ja niitä varten on erillinen purkki mikä ohjaa koko kokonaisuutta.

Kotiakuissa jotka ymmärtävät aurinkosähkönpäälle edes jotain, yleisin toiminta taitaa olla että akku ladataan päivällä ja puretaan yöllä. Tälläisessä kyllä näkisin selkeää hyötyä sillä että laite osaa itsenäisesti myös ladata itseään halvoilla tunneilla myös talvella eli jonkinmoista pösä ohjausta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itse olen kyllä ollut siinä ajatuksessa että checkwatit sun muut toimii niin että siellä on jonkun valmistajan hilut kiinni ja niitä varten on erillinen purkki mikä ohjaa koko kokonaisuutta.
Taitaa olla poikeus nyt mutta tulevaisuudessa valtavirtaa
Kotiakuissa jotka ymmärtävät aurinkosähkönpäälle edes jotain, yleisin toiminta taitaa olla että akku ladataan päivällä ja puretaan yöllä. Tälläisessä kyllä näkisin selkeää hyötyä sillä että laite osaa itsenäisesti myös ladata itseään halvoilla tunneilla myös talvella eli jonkinmoista pösä ohjausta.
Juu, aika harvassa taitaa olla. Moni sitä on lupaillut mutta Elisa ja Victronissa on, onko muissa?
 
Back
Ylös Bottom