Astronomiseen paikannukseenko? Toki hyvä kronometri on aina parempi kuin vain keskinkertainen, mutta nykaikainen keskinkertainen on hyvä sekin. Aikamerkin taatusti saa joka puolelle maapallolle riittävän luotettavasti, vaikka lyhyitä katkoja palvelussa joskus olisikin. En ainakaan itse näe, missä nimenomaan todella tarkasta absoluuttisesta ajasta olisi todellista hyötyä tarkan paikannuksen tueksi.
GNSS paikoituksessa hyvinkin.
Jos sinulla on tarkka aika ja tieto missä olet, voit erinäisillä menetelmillä, ml. range gating, lisätä korrelaatiota ja siten häiriönkestoa useita desibelejä.
Lisäksi saat PNT ratkaisun vähemmillä signaaleilla.
Näin mm. sotilasvastaanottimet tekevät, siksi jokaisessa USN aluksessa on atomikello kyydissä.
Tuosta olen hiukan eri mieltä ja niin on moni varsinainen asiantuntijakin. RTK tarvitsee suhteellisen tiheän referenssiasemien verkoston, eli noiden väli ei voi olla kovin monta kymmentä kilometriä, jotta tarkkuus ei verkoston harvuuden takia laske.
Näinpä, ja tiheän verkoston lisäksi OSR signaali on joka paikassa yksilöllinen.
Sen sijaan SSR signaali voidaan samanlaisena jakaa paljon laajemmalle maantieteelliselle alueelle, vaikka satelliitistä lähettämällä, kuten Galileo tekee.
Laskentakapasiteettia toki tarvitaan, mutta verrattuna edellä esillä olleisiin kamerakuva-tekoälyratkaisuihin minimaalista vähemmän suhteessa.
Laskentakapasiteetti ei tarvita käytännössä yhtään. Nuo nyky-vastaanottimet tekevät RTK laskennan ihan vastaanotinpiirillä. Se ei ole ongelma.
Kunhan referessiasemia on riittävän tiuhassa, ilmakehän ilmiöt, kiertorataepävarmuudet sun muut kompensoituvat luonnostaan varsin hyvin. Referenssiverkostoon on myös helppo rakentaa automaattinen ja täysin omaehtoinen laatukontrolli ja varoitus mahdollisesta laatupoikkeamasta, kunhan edes kohtuullinen osa jonkin GNSS-konstellaation singaaleista saadaan vastaanotetuksi referenssiasemilla ja seurattavassa ajoneuvossa.
Nii-in.
SSR on vaan modernimpi ja ylivertainen tapa tehdä sama asia. Kyllä sekin maa asemien verkon tarvitsee, tottakai. Muttei joka paikkaan yksilöityä signaalia, siinä homman pihvi.
Onhan noita nytkin laajalti käytössä tarkkaan 3-d reaaliaikaiseen paikannukseen esimerkiksi seuraamaan, ettei kaivinkoneen kauha osu maanalaisiin putkistoihin tai kaapeleihin, joiden paikka on asennusvaiheessa mitattu tarkasti absoluuttisessa koordinaatistossa maanpinnan suhteen. Tuo systeemi myös kompensoi maanpinnan säännöllisen vuorovesi-ilmiön, joka sotkisi nimenomaan maankaivuutöissä ilman suhteellisen tiheää referenssiverkkoa. Tie onneksi liikkuu sekin lähinnä pystysuuntaan vuorovesiaallon tahdissa, millä ei ole yhtä paljon merkitystä kuin sivusuuntaisella liikkeellä.
Maankaivuu, maanmittaus jne ovat nimenomaan oivia kohteita legacy RTK:lle. Siellä niitä tullaan käyttämään jatkossakin.
Sen sijaan modernimpi PPP-RTK on juurikin vaikka autoille, lentokoneille ja laivoille ylivertainen ratkaisu. Sillä peitetään maanosia, kun RTK on aina vähän paikallisempi ratkaisu.
Tarkkuus kuitenkin molemmissa samaa luokkaa, toki aina hieman parempi viimeisen päälle paikallisella RTK tukarilla.