Kommentointia LN-mallin lämmityjaksoista ja sulatustoiminnosta

jed

Jäsen
Ihme juttu, että itsellä ollut viimepäivinä LN35:n sulatusväli ihan tasaisesti 2 tuntia 10 minuuttia. Pakkasta ollut 18 ja ILPin pyynti 31 astetta.
Samanlaista sulatusväliä omalla modaamattomalla LN35, Nyt 2 tuntia, mutta viikonloppuna 2,5 tuntiakin ollut. Itsellä pyynnit vaihtelee 22-25 asteessa HA ohjaamana.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Samanlaista sulatusväliä omalla modaamattomalla LN35, Nyt 2 tuntia, mutta viikonloppuna 2,5 tuntiakin ollut. Itsellä pyynnit vaihtelee 22-25 asteessa HA ohjaamana.
Äkkiseltä näyttää siltä, että LN35:t sulattelee näillä keleillä pidemmillä sulatusväleillä kuin LN25:t. Olisiko niin, että 35:t antavat niin paljon enemmän sulatukseen lämpöä kuin 25:t, jotta aktiiviset sulatukset jäävät lyhemmiksi kuin 25:lla?

Mitä tarkoittaa HA ohjaamana?
 
Tiedätkö minkä ikäinen se sinun pumppu on? Ensimmäiset LN:t edellyttävät alle kahden minuutin aktiivisen sulatuksen, jotta sulatusvälit lähtevät pitenemään. Myöhemmät LN1:set kolme minuuttia. Näyttää myös siltä, että myös LN2:set edellyttävät sen kolme minuuttia.

Myöhemmät LN1:set alkavat pidentämään sulatusväliä yli neljän minuutin aktiivisella sulatusajalla. Tiedä vaikka nuo ensimmäiset LN1:set alkavat lyhentämään sulatusväliä jo alle neljän minuutin aktiivisella sulatusajalla.

Viestien perusteella näyttää siltä, että ainakin FH ja FD 35:set tekevät pidempiä sulatusvälejä kuin nämä LN:t. Olisi mielenkiintoista tietää, että millä aktiivisella sulatusajalla ne pidentävä ja lyhentävät sulatusaikaa?
Mulla on tätä myöhäisempää mallia eli 3 min on sulatusrajana. Ja kovemmalla pakkasella pyyntilämpötilaa nostamalla pääsen pois hullukierteestä, yhden kokeilun perusteella ainakin näin. Näyttäisi että omissa oloissa tämä toimisi hyvin jos saisi pyöriä kovilla kierroksilla. Tällöin riittäisi tehoa sulatuksiin. Mutta pieni tila eikä tätä halua ylikuumanakaan pitää. Lauhemmat kelit ja pikkupakkasilla on ainakin tänä talvena toiminut kohtuullisesti.
 

Whitejack

Tulokas
Oletko ihan varma, että sulattaa?
Oletko kuunnellut ulkona kompuran sulatusääniä? Varmin tapa selvittää sulattaako vai huilaako.
Huilatessaan monesti pyöräyttää 4-tieventtiilin toiseen asentoon, jolloin sisäyksikköön pääsee kylmenpää ainetta ja ulkoyksikölle lämpimämpää. Ei ole sulatus kuitenkaan kyseessä Ilman kompuran päällä oloa ja selvää sulatusääntä.

Vai olisiko vain pätkäkäyntiä? Mistä mittaat tuon lämpötilan, sillä lasku on todella vajavainen oikealle sulatukselle.
Näin ainakin olettaisin, mutta en ole varma. Venttiili suhahtaa ja puhallut sammuu tai hidastuu. Samalla ilmanohjaus kääntyy alasuunnasta ylös.
Takkatoiminto on koko ajan päällä, joten kuuluisiko sen tuollaista pätkäkäyntiä tehdä sisäyksiköllä myös silloin, kun huonelämpö on korkeampi kuin ILP pyyntilämpö...
Tarkoitus olisi kuvata timelapse tuosta ulkoyksiköstä, niin sitten ainakin näkee sulamisjaksot, ja onko kennossa ollut edes sulatettavaa.

Anturi on tuossa puhallusilmaa haistelemassa.

DSC06266.jpg



Tässä datassa anturi oli vähän syvemmällä noissa suuttimissa. Tuolloin jaksot tiuheni 1.5h -->50min.
2021-12-08_20-40-55.png
 

Liitteet

  • 2021-12-08_20-40-55.png
    2021-12-08_20-40-55.png
    136,3 KB · Katsottu: 133

PolyEsko

Vakionaama
Lähenpänä kattoa näyttäsiis olevan kuin meillä. Meillä 50-52 mm.

Ei nuo sulatuksia ole, jos vain suhahtaa. Pätkäkäyntiä, jota tekee meilläkin. Sulatukset sitten n. 2,5 tunnin välein meillä ollut. Tosin nykyisin tuolla Inkbirdin bluetooth mittarilla ei tee oikein mitään, kun sen kännysoftan pilasivat totaalisesti.

Mistä saisi uuden? Mikä olisi hyvä? Mikä sinulla on tuo?
 

puu

Aktiivinen jäsen
Nuo metallikoteloidut anturit ovat aika hitaita reagoimaan, eli isoimmat lämpötilan muutokset eivät näy mittauksessa.
 

timbba

Vakionaama
Aikoinaan sulatushuijausta testatessani tein PANAsta huomion että kylmässä (-10 asteen alapuolella) deltaT on sitä pienempi mitä kylmempää on eikä sulatusta liipaisevaa muutaman asteen lämpötilaeroa ehkä koskaan saavuteta (kenties tästä syystä pumppu normaalisti menee 40 min kellosulatuksille jo pikkupakkasilla). Suunnittelin jo ulkolämpötilaan perustuvaa deltaT-asetusta tai COPiin perustuvaa sulatuksen liipaisua, mutta COP-toteutumia seurattuani totesin että "säälisulatus" seitsemän tunnin välein on riittävä (tässäkin siis mennään kellosulatuksiin, mutta ei pelata niin varman päälle kuin Panan omassa toteutuksessa).
Tämä on aivan totta. Itsekin huomannu, että ku on riittävästi pakkasta, niin oman huijauksen määrittäminen pelkkää anturia huijaten on äärimmäisen hankalaa. Kellosulatus ois varmin fallbackina, tosin ei tietenkää näitä valmistajien 30-40 min käyttäen vaan öljy ynnä muut huomioiden järkevä kompromissi.

Niin, se on lähinnä tämä ns. Toshiba-osasto joka harjoittaa tätä haukkumista, mikä on varsin läpinäkyvää, mutta joka tapauksessa jos tehdään mutkat suoriksi yksinkertaistuksia kylmäpiiristä ja toimintaolosuhteista, niin kannattaa aina muistaa että ne on rankkoja yksinkertaistuksia, sulatuksiin liittyy myös mm. öljyn paluu kylmissä olosuhteissa (on tiedossa että se pakkautuu kylmässä höyrystimeen) ja liuta asioita, joita minä en väitä tietäväni suunnittelijoita paremmin, mutta jotkut tuntuu vaikka samalla tuntuu ettei ole edes tiedossa sitäkään vähää asiaan liittyvistä muuttujista.
Olipas pitkä lause... lähinnä, ku ajattelin pureutua toho alkupäähän :D Mut joo..

En mie tiiä onko tääl Toshiba miehet ainoita, jotka kritisoivat tätä Mitsun sumeaa logiikkaa. Kyllä mä uskon (ja palstaa lukien todettuna), että kriittisiä löytyy myös laitteen omistajista, jotka suoranaisesti haukkuvat tätä logiikkaa. Se on totta, että pumput tehdään selviämään ns. vaativimpiinkin olosuhteisiin, mutta turha tässä on täysin myöskään alkaa kehumaan ja puolustelemaan insinöörien ratkaisuja. Mitsun sulatusrumba -logiiikka on luokaton: se ei parane sitä kehumalla eikä oikeastaan kritisoimallakaa. Jos on huono, niin on huono.. minkä sille teet. Iha samalla tapaa omassa pumpussani on samanlainen luokaton viritys...

Ja syyt tälle luokattomuudelle on juurikin siinä, että lämpöpumppu lämmittimenä markkina on marginaalinen verrattuna jäähdytyspuoleen (johon nämä vehkeet oikeasti on suunniteltu). Markkinamiehet voivat sitten höpöttää näitä "Pohjolan oloihin" lätinöitään, mutta nekin kannattaa ottaa korvasta sisään ja korvasta ulos periaatteella. Ei valmistajaa oikeasti kiinnosta optimoida, vaan tehdään (oliko se Vesa, joka sanoi osuvasti): riittävän hyvä ja sellainen joka toimii pomminvarmasti. Tässä on sitten tulos, joka aikuisten oikeasti on "Pohjoisen oloihin" yhtään kaunistelematta aika p****a. Jos laite sulattaa huurteetonta kennoa 30 minuutin välein, niin se on karmea floppi eikä sitä saa häivyttää puolustelemalla vaativammilla oloilla. Laite hyvin suunniteltuna pitäisi mukautua oloihin, jota Mitsu ei tee... ei sinnepäinkään!

Panan taipumus jäätyä lumisella säällä umpeen ikävä kyllä ei ole houkuttava ominaisuus, Mitsut ei ole vielä koskaan tehneet sitä.
Tämä oli jännä havainto. Onkoha tää Panan jäätyminen siis ongelma enemmän uudemmissa malleissa? Meillä nimittäin reilu 10v vanha Panan pumppu ja se sulattaa kyl niin pitkään (varmaan tuplaten kauemman kuin Mitsu), niin kenno on aina täysin sula oli keli mikä tahansa. Ei oo koskaan tarvinnu pelätä että pumppu menisi jäähän.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: puu

puu

Aktiivinen jäsen
Mielenkiinoista. Itse nimittäin en ole LN25 kanssa havainnut että asettamallani 5 asteen ΔT (delta-T, lämpötilaero ulkoilman ja ulkokennon välillä) olisi liikaa kovallakaan pakkasella. Tässä lienee sitten eroa pumppumallien välillä. Tässä näkyy, miten ΔT nousee aina nätisti ennen sulatusta - välillä jyrkästikin, vaikka laskee tehojakin välilä ennen sulatusta.

Olen nyt myös kokeillut muuttuvaa ΔT:n raja-arvoa, joka nousee 6 asteeseen ottotehon ollessa yli 1400W ja 7 asteeseen sen ollessa yli 1800W. Joskus nimittäin äkkinäinen suuri pyyntilämpötilan nosto saattaa nostaa ΔT:n suureksikin, vaikka kenno olisi puhdas.

1639035013507.png
 
Kävin äsken eristämässä armaflexillä sulatusanturin alkuperäiselle paikalle kun eilen pakkasen kiristyessä yli -20C rampautui taas 40min jaksolle. Huopa ja anturi olivat täysin kuivat mutta anturin alla pohjapellillä oli peukalonpään kokoinen jääklöntti. Sulatusmoodissa tippunutta vettä?
Anturin eristämisellä ei ollut mitään vaikutusta. Edelleen alkaa sulatella vain vähän kuuraantunutta kennoa 40min välein pakkasen kiristyessä yli -20C:n. Sulatukset todennettu valvontakameralla.
 

siwer

Vakionaama
Ja syyt tälle luokattomuudelle on juurikin siinä, että lämpöpumppu lämmittimenä markkina on marginaalinen verrattuna jäähdytyspuoleen (johon nämä vehkeet oikeasti on suunniteltu).
Tämä on kyllä ihmeellinen myytti. Sama toistuu foorumilla ajoittain siinä muodossa että esim. Nibe olisi ainoa jonka laitteet "on suunniteltu lämmittämään".

Lämmitystä tarvitaan lähes kaikkialla maailmassa. Split-ILPit ovat kaikkein suosituimpia paikoissa joissa tarvitaan sekä jäähdytystä että lämmitystä (esim se kuuluisa Japani), ja on lähtökohtaisesti suunniteltu tekemään molemmat, ei siinä kumpikaan ole ollut erityisesti ykkösenä ja toinen lapsipuolen asemassa.

Sulatuksiakin tarvitaan jo jossain +5:ssä ja niitä säitä on jopa varsin lämpiminä pidetyillä alueilla, joten kyllä ne on noiden koneiden kehitysessä varsin korkealla prioriteettilistalla.

Syytä huonolle algoritmille on turha siis hakea sieltä että sulatukset olisivat joku toissijainen juttu mihin ei laiteta paukkuja.

Tosiasia on että huonompaa jälkeä tulee välillä maineikkaillekin nimille ja isot organisaatiot ovat jäykkiä.
 
  • Tykkää
Reactions: puu

pelzi_

Vakionaama
Tämä oli jännä havainto. Onkoha tää Panan jäätyminen siis ongelma enemmän uudemmissa malleissa? Meillä nimittäin reilu 10v vanha Panan pumppu ja se sulattaa kyl niin pitkään (varmaan tuplaten kauemman kuin Mitsu), niin kenno on aina täysin sula oli keli mikä tahansa. Ei oo koskaan tarvinnu pelätä että pumppu menisi jäähän.
Vanhojen Panojen kellosulatukset on hyvin tunnettu ja puhki keskusteltu aihe, mutta niistä ei kuitenkaan ole tehty tällaista hullunkierto-paasausta. Minun 2017 vuosimallin Panoissakin vanhan sulatuslogiikan saa ohjelmoitua takaisin päälle, jolloin se ei varmasti jäädy, ei sinänsä tarvitse virittää. Tämäkin on aivan syystä jätetty mahdollisuus. Uusi logiikka on jäätynyt n. kerran vuodessa, mutta olot on varsin vaikeat.
 

pelzi_

Vakionaama
Tämä on kyllä ihmeellinen myytti. Sama toistuu foorumilla ajoittain siinä muodossa että esim. Nibe olisi ainoa jonka laitteet "on suunniteltu lämmittämään".

Lämmitystä tarvitaan lähes kaikkialla maailmassa. Split-ILPit ovat kaikkein suosituimpia paikoissa joissa tarvitaan sekä jäähdytystä että lämmitystä (esim se kuuluisa Japani), ja on lähtökohtaisesti suunniteltu tekemään molemmat, ei siinä kumpikaan ole ollut erityisesti ykkösenä ja toinen lapsipuolen asemassa.

Sulatuksiakin tarvitaan jo jossain +5:ssä ja niitä säitä on jopa varsin lämpiminä pidetyillä alueilla, joten kyllä ne on noiden koneiden kehitysessä varsin korkealla prioriteettilistalla.

Syytä huonolle algoritmille on turha siis hakea sieltä että sulatukset olisivat joku toissijainen juttu mihin ei laiteta paukkuja.

Tosiasia on että huonompaa jälkeä tulee välillä maineikkaillekin nimille ja isot organisaatiot ovat jäykkiä.
Niin, inverter-ilp keksittiin Japanissa energian säästämiseksi öljykriisin myötä. Kotitalouksiin ensimmäinen malli julkaistiin marraskuussa 1981. Sitä markkinoitiin heti lämmityskäyttöön. Mainoksessa muistaakseni satoi reilusti lunta, ei nyt ole sitä heti käsillä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vanhojen Panojen kellosulatukset on hyvin tunnettu ja puhki keskusteltu aihe, mutta niistä ei kuitenkaan ole tehty tällaista hullunkierto-paasausta.
Vanhat Panat toimivat järkevästi -10C saakka ja vasta sitten menivät noihin 40 min lämmitystä ja 11 min sulatusta jaksoihin. Noihinkin viriteltiin sitten huijausvastuksia, joilla laite saatiin toimimaan kovemmillakin pakkasilla hiksummin. ;)
 

pelzi_

Vakionaama
Juu, 11min sulatusta on varsin pitkä vrt. nykyisten EEV-koneiden jokusen minuutin sulatukset. Ja kyllähän niitä viritettiin, ja hyvin oli myös tiedossa että se on virittämistä kuten pohjavastuksen disabloinnit sun muutkin - kaikista on hyvin ollut tiedossa se, että ensin täytyy tehdä olosuhteista lumettomat, ja sitten voi virittää, omalla vastuulla.
 

Whitejack

Tulokas
Aika lähellä kattoa tuo sisäyksikön tuossa kuvassa. Mikä on väli kattoon, 50 mm? Miksi tuota ei asennettu alemmaksi? 10-15 cm voisi olla sopiva etäisyys.
80mm tuossa oli mittaamalla. Eipä tullut mentyä kyselemään ja kommentoimaan asennusta, kun paikallinen on kuitenkin isoja määriä nuota laittanut. Arvelin hänen tietävän paremmin miten tuo laitetaan kuin itse :-D

Lähenpänä kattoa näyttäsiis olevan kuin meillä. Meillä 50-52 mm.

Ei nuo sulatuksia ole, jos vain suhahtaa. Pätkäkäyntiä, jota tekee meilläkin. Sulatukset sitten n. 2,5 tunnin välein meillä ollut. Tosin nykyisin tuolla Inkbirdin bluetooth mittarilla ei tee oikein mitään, kun sen kännysoftan pilasivat totaalisesti.

Mistä saisi uuden? Mikä olisi hyvä? Mikä sinulla on tuo?

Suuntaako sulla pätkäkäynnillä ilmanohjauksen ylöspäin samalla sisäyksikön flektin hiljentäen?

Anturi on ihan tuosta Mitsurunner tarvikelistauksesta napattuja oheisrommpeineen, joka on nyt liitettynä Blynk online serverille.
Tuli ennakolta valmistauduttua tunailuihin virta- ja lämpösensoreiden sekä ad-muuntimien kera, mutta ei nyt uuteen laitteeseen vielä kehtaa isompia virityksiä alkaa laitamaan...mutta kovasti alkaisi tunailut kiinnostamaan tätä menoa.

5min virtabootin jälkeen, näiden sulatus/pätkäkäynti jaksojen pituus kyllä muuttui puoleentoista tuntiin ja siitä noin tunnin jaksoihin.
Pitää jatkaa ihmettelyä ja viritellä se kamera jossain vaiheessa ulkoksikköä kuvaamaan.

2021-12-09_14-45-41.png
 
Ulkoilma lämpeni -20°C -> -14°C niin lämmitysjakso pidentyi 40min -> 60min.
Mulla tapahtui sama. Eilisestä 30min lämmitysjaksosta (-20 astetta) pidentynyt tällä hetkellä 70 minuuttiin (-13 astetta). Tänä talvena noin -15 astetta ollut se kriittinen piste jonka jälkeen syöksyy hullunkierteeseen.
Edit: tuli mieleen että kylmä viima suoraan ulkoyksikköön vie pohjan tuolta pakkasarviolta.
 
Viimeksi muokattu:

PolyEsko

Vakionaama
80mm tuossa oli mittaamalla. Eipä tullut mentyä kyselemään ja kommentoimaan asennusta, kun paikallinen on kuitenkin isoja määriä nuota laittanut. Arvelin hänen tietävän paremmin miten tuo laitetaan kuin itse :-D
80 mm on oikein riittävä etäisyys katosta! Asennusohjeen mukainen minimi on n. 40 mm.
Suuntaako sulla pätkäkäynnillä ilmanohjauksen ylöspäin samalla sisäyksikön flektin hiljentäen?
Kyllä.
LN:ssä on teoreettisesti yleensä kaksi puhallustilaa. Eli:
  • Lämmitys- (tai jäähdytys)tilassa kompressorin pyöriessä ja ILPin lämmittaessä (tai jäähdyttäessä) ilmavirran voimakkuus ja siipien asento on se, mitkä käyttäjä on asettanut kauko-ohjaimella tai MelCloudilla. Esim. siivet toiseksi alimpaan ja puhallin 4/5 nopeudella.
  • Kun kompura ei pyöri ja vempain siis pätkäkäytössä ja tovin lepäilee, nousee siivet ylimpään asentoon ja ilmavirta pienenee kaikkein hiljaisimpaan.

Mutta... Ei se ole kuitenkaan noin yksinkertaista, sillä ainakin meikun mitsussa on pari muutakin tilaa:

  • Kompura toimii, mutta varsin pienellä teholla, niin siivet nousevat ylinpään asentoon puhaltimen pyöriessä kuitenkin halutulla voimakkuudella. Tämä tilaa ilmenee kohtuullisen usein. Esim. nyt taitaa viimeisen pari tuntia puhallellut noin.
  • Sitten on harvinaisempi tila, eli siivet pysyvät halutussa asennossa, mutta puhallin kaikkien hiljaisimmalla nopeudella. Tekee tämän sulatuksen jälkeen monesti pieneksi hetkeksi (kunnes sisäkenno on riittävän lämmin), mutta toisinaan tämä on pidemmänkin aikaa päällä, jolloin saattaa puhaltaa varsin lämmintä ilmaa pidemmän aikaa.
Mikä nuo tilat määrää? Ei oikein hajuakaan. No pari ekaa on selkeät, mutta miksi esiintyy myös noita jälkimmäisiä? Eli mikä ne ohjaa tuollaiseen?

Puhaltimen AUTO-tila ei siis ole käytössä, vaan manuaalilla mennään.
 
P

Poistunut käyttäjä 16934

Vieras
Mutta... Ei se ole kuitenkaan noin yksinkertaista, sillä ainakin meikun mitsussa on pari muutakin tilaa:

Kompura toimii, mutta varsin pienellä teholla, niin siivet nousevat ylinpään asentoon puhaltimen pyöriessä kuitenkin halutulla voimakkuudella. Tämä tilaa ilmenee kohtuullisen usein. Esim. nyt taitaa viimeisen pari tuntia puhallellut noin.
Mulla taitaa olla tuo myöskin omassa koneessa ensiksi luulin viaksi mutta onko tämä ominaisuus mutta tuo ensiintyy iltaisin ja jos pyynti on +20°C ja automaattinen puhallus nopeus ja monta minuuttia puhaltelee kunnes pyynti on ylittynyt +1°C ilman että pyynti lämpötilaan on edes koskettu.
 
Mulla tapahtui sama. Eilisestä 30min lämmitysjaksosta (-20 astetta) pidentynyt tällä hetkellä 70 minuuttiin (-13 astetta). Tänä talvena noin -15 astetta ollut se kriittinen piste jonka jälkeen syöksyy hullunkierteeseen.
Edit: tuli mieleen että kylmä viima suoraan ulkoyksikköön vie pohjan tuolta pakkasarviolta.
Käytin virrat pois niin lämmitysjakso nousi tunnista -> 1h30min ja tällä mennyt jo kaksi jaksoa. Aamulla tosiaan pakkasta n. -20C ja 40min jaksolla . Pirun typerää kun pumpussa on kuitenkin tehoja. Sisäyksikön läpiltä mittasin aamulla puhalluslämmöksi 46,8C.
 
P

Poistunut käyttäjä 16934

Vieras
Näin ainakin olettaisin, mutta en ole varma. Venttiili suhahtaa ja puhallut sammuu tai hidastuu. Samalla ilmanohjaus kääntyy alasuunnasta ylös.
Takkatoiminto on koko ajan päällä, joten kuuluisiko sen tuollaista pätkäkäyntiä tehdä sisäyksiköllä myös silloin, kun huonelämpö on korkeampi kuin ILP pyyntilämpö...
Tarkoitus olisi kuvata timelapse tuosta ulkoyksiköstä, niin sitten ainakin näkee sulamisjaksot, ja onko kennossa ollut edes sulatettavaa.

Anturi on tuossa puhallusilmaa haistelemassa.

katso liitettä 75018


Tässä datassa anturi oli vähän syvemmällä noissa suuttimissa. Tuolloin jaksot tiuheni 1.5h -->50min.
katso liitettä 75020
@Whitejack ei tunnista koska mitsu sulattaa tai huilaa niin on laittanut lämpötila anturin välillä nuo viritykset on kummallisia ja tämä oikein naurattaa, mutta pitäähän sitä dataa kerätä ja analysoida ja on ainakin tekemistä, mitä vaimosi sanoo noista virityksistä jos sulla on sellainen.
 

Whitejack

Tulokas
@Whitejack ei tunnista koska mitsu sulattaa tai huilaa niin on laittanut lämpötila anturin välillä nuo viritykset on kummallisia ja tämä oikein naurattaa, mutta pitäähän sitä dataa kerätä ja analysoida ja on ainakin tekemistä, mitä vaimosi sanoo noista virityksistä jos sulla on sellainen.
No anterolle tiedoksi tuo kiinnostavin asia, ettei ole vaimoa, ja naisystävää ei voisi vähempää kiinnostaa jos olen anturin väliaikaisesti laittanut tuohon kylkeen.
Eikä tosiaankaan ole ollut muuta kuin oletus sulatuksesta, eli voin hyvin myöntää, etten varmuudella ole tunnustanut sitä. Se, jos itseä ei kiinnosta omien laitteiden toiminta, niin väliäkö sillä mitä muut tekee.

No eilen pari päivää päätin tehdä etänä töitä ja nyt virtabootin jälkeen jaksojen nyt ollessa n. Tunnin luokkaa, kävin katsomassa ulkoyksikköä, niin sulatukset siellä oli käynnissä. Sisäyksikössä tosiaan siivekkeet kääntyi ylös ja flekti hiljeni, venttiili suhahti ja ulkoyksikössä ilmeisesti kompura hurraa pari minuuttia.

Seurataan siis edelleen "naurettavaa" dataa ja ainakin boottaillaan tuota kampetta jos jaksot taas lyhenee.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Taitaa itselläni nämä ILP-kötöstykset olla sieltä vähiten vaimossa ihmetystä herättävästä päästä virtelmistäni. Lapsetkin voivat vaikka vahingossa oppia luonnontieteitä, kun moista touhua joutuvat todistamaan. Jos oikein huonosti käy, niistä voi kasvaa insinöörejä.
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Sähkömies joutui tänään käyttämään koko pirtin hetkeksi pimeänä erään asennuksen vuoksi. Pakkasta oli virtojen palauttamisen aikaan -26 °C ja LN25 ampaisi saman tien puolen tunnin kiertoon. Selkeä ero talon lämpötilassa, vaikka pidemmän katkon varalta aloin huudattamaan kamiinaa ennen sähkömiehen tuloa ja nostin murjun lämpötilaa parilla asteella. Ällännä on nyt anturimodausten ja kylmäaineiden tarkistuksen jälkeen vedellyt aika orjallista tunnin siivua kelistä riippumatta ja aktiivinen sulatusaika on kelistä riippuen huidellut siinä kahden minuutin molemmin puolin, joka ei riitä tällä "vanhalla softalla" muuttamaan lämmitysjaksoa suuntaan tai toiseen.

Tällä hetkellä aktiiviset sulatukset kestävät yli kolme minuuttia, niitä tapahtuu puolen tunnin välein ja jokaisen sulatuksen efektiivinen lämmityskatko on varmasti kymmenen minuutin luokkaa, sillä uuden vauhdin keräämiseen menee näillä pakkasilla verrattain kauan. Tänä talvena vastaavilla keleillä on pärjätty yksillä kalsareilla ilman kamiinaakin, mutta nyt on selkeä ero ihan persdynossakin, ettei tuo puolen tunnin runkkaus kirjaimellisesti paljoa lämmitä.

Onneksi huomenna lauhtuu, niin päästään buutilla taas sinne tunnin pintaan. Harmi, sillä tuo on jossain vaiheessa joulukuuta onnistunut (tietääkseni ensimmäistä kertaa ikinä) jatkamaan lämmitysjaksoa kymmenellä minuutilla n. 70 minuuttiin :D
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
@helmert Kyllä kai se on ihan toivotonta saada tuolla vanhalla kortilla sulatusvälejä pitenemään. Minulla on uudempi kortti mökin pumpussa ja paljon muutuvia lämmitystarpeita, niin olen seuraillut aktiivisia sulatuksia. Eipä tule mieleen, että milloin pumppu olisi tehnyt edes alle 3 min aktiivisen sulatuksen, saatika sitten alle vanhan kortin vaatimuksen 2 min.
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Kyllä tällä vanhalla kortilla on aika toivottomat valmiudet saada lämmitysjaksoja mukautumaan ilman Mitsurunneria tai vastaavaa. Aktiivisten sulatusten kestoista päätellen sillä uudemmalla kortilla saisi tämän yksilön toimimaan suht fiksusti, mutta kortilla on sen verran hyvä hinta, ettei juuri kannata.
 

pelzi_

Vakionaama
Pohjois-Japaniin muuten myydään näitä jatkuvasti lämmittäviä puoli kennoa kerrallaan sulattavia malleja, että siinä voi miettiä onko nämä lausunnot siitä miten insinöörit voivat täältä ketjuista oppia miten näitä asioita tehdään noloja vai naurettavia. Mutta sitä voi myös kysyä miksi eteläisen Japanin malleja myydään täällä tuplahinnalla "pohjoisen oloihin", mutta kun kauppa käy niin mitäpä siinä. Tehdasta tuskin kiinnostaa tehdä etelän malleista parempia kun heillä on oikeasti kylmiin oloihin sopiviakin tuotteita.

Lisäksi Japanissa niihin myös saadaan ne lumisuojat ja nekin tuossa näkyy lopussa. Suomessa ei vaan osata, näitä koneita on ollut Japanissa jo kauan ja eka taisi olla Hitachi.

 

jarkko_h

Vakionaama
Tuo jatkuva japanissa on kaikki paremmin ei oikein uppoa ja ei selitä LN mallin koodin sössimistä.Ehkä japanilaiset superihmiset eivät ole tuota tehneet. Suomalaista tai Norjalaista tyhmää ja köyhää kuluttajaa japanilaisen brändin toimimattoman tuplahintaisen tuotteen käyttö ei lohduta.

Japanissa on monta hienoa asiaa, mutta myös monta paskaa asiaa talojen eristyksissä ja autojen paskoista softista lähtien ( mulla on japanilainen kalliin pään auto ) . Verkon taajuuttakaan ei ole saatu yhtenäistetty...

Japanissa on paljon myös virheettömästi hoidettuja asioita. Esim. maanjäristyksinien hoito, julkinen liikenne ja valaiden tappamisenen sujuu Japanissa kiitettävän tehokkaasti. Mutta myös Japanissa tehdään virheitä,
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Mutta ideaa tuossa tuplakennossa on, jos ei ole sössitty paskalla softalla ja sillä että sulattelee kylmän kennon päälle. Tuskin sentään.

Tuommoisen olisi makuuhuonekäyttöön mainio vaikka perinteistä vähän huonommallakin cop:lla.

Tuommoinen olis myös hyvä paskasti eristetyssä talossa, jossa lämpötila laskee jopa muutaman minuutin sulatuksen aikana. Uskon että Japanissa arvostavat tätä ominaisuutta. Pohjoismaissa tällä ei merkitystä.
 

pelzi_

Vakionaama

Siinä sellainen paskasti eristetty talo kolminkertaisilla laseilla ja lattialämmityksellä, t=9m41s alkaen näkyy myös miten Pohjois-Japanissa tehdään sekä käyttövesi (eka ulkoyksikkö, seuraavat kaksi menee edellä näkyvään lattialämmityksen vaihtimeen) että lattialämmitys lämpöpumpuilla jotka on siihen tarkoitettu. (Alussa näkyy miten vanhempia taloja lämmitetään, yllätys yllätys, öljyllä ja pattereilla, kuitenkin tilaa kohtuullisesti käyttäen.)

Siellä on myös kuva niistä Pohjois-Japanin lumioloista, jonka varastin tähän, sitä on hyvä verrata videon lumettomaan tilanteeseen.

Oikeasti toki tärkein syy tuohon etelä-Japanin sulatusohjelmaan on se että etelä-Japanissa ulkoyksikön vedet viemäröidään putkeen jossa ei ole saattolämmitystä ja silloin pakkasilla kannattaa haihduttaa kosteus pois niin se ei jäädy, se toimii ihan kuten suunnittelija on tarkoittanut, etelässä ei pakkaset jatku kauaa joten näin saadaan vähennettyä ratkaisevasti pohjan umpeenjäätymisen ongelmaa. Se koko ohjelma on ihan selvästi suunniteltu tähän alusta alkaen (kuten myös sietämään lunta ja räntää) ja kaikkien Mitsun Suomeen tuotujen mallien muotoilusta näkee heti että ne vastaa niitä keskihintaisia etelä-Japaniin myytäviä malleja mitä siellä on kaupat väärällään.

Koska Suomessa ei ole ilmeisesti varaa noihin oikeasti kylmiin oloihin tehtyihin malleihin, myydään täällä sitten etelä-Japanin mallia höystettynä lämpövastuksella joka tosin saattaa Japanissakin olla jo keski-Japanin korkeudella vakiona. Ja ilmeisesti tarpeeksi vaatimalla on saatu vähän vähennettyä sulatuksia kun täällä on kuivempi ilma ja vähemmän sumua ym. ikävää.

Pitänee ihan kiusalla maahantuoda tuollainen toimiva laite kunhan ehdin, vaatii vaivannäköä saada ostettua ilman asennusta edelleenlähetysfirman osoitteeseen. MSZ-VXV4020S:lle luvataan tehoksi 6kW, ja tämä on virallinen tehtaan spesifikaatio eikä ScanOfficen VTT-testi: https://dl.mitsubishielectric.co.jp..._doc/m_contents/wink/S_TEC/no-mszvxv4020s.pdf - viivoitettu alue selitetään sulatusten vuoksi olosuhderiippuvaiseksi, mutta sen alin piste on 9.5kW. -25 4.5kW. Katkoviivan selitteessä lukee virtaraja eli sen yli ei millään turboasennoillakaan taida päästä.

Iloista on se että tuo on 200V malli, toiminee suoraan seinästä käytännössä ilman muuntajaa.

Tästä lystistä pitäisi maksaa n. 250 000 eli pari tonnia. Varmasti kannattavampaa tuoda etelän malleja VTT-testin kanssa ja pestä kädet kaikesta vastuusta. Nämä oikeasti Suomeen soveltuvat mallit tuskin kävisi kaupaksi kovin hyvin. Palataan siihen että kaiken joutuu teipistä lähtien tuomaan Japanista edelleenlähetyspalvelun kautta ja suomalaiset jälleenmyyjät osaa parhaiten välistä vetämisen taidon.

Siitä, että maajantuoja tuo mitä sattuu ja lupailee mitä sattuu kannattaa etsiä syytä jostain muualta kuin Japanista, missä nyt vaan ollaan valovuosia edellä näissä asioissa vaikka se kuinka harmittaisi, suurena syynä kallis energia, lumiset olot ja odotus toimivasta asiakaspalvelusta.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220115-020314~2.png
    Screenshot_20220115-020314~2.png
    618,6 KB · Katsottu: 179

pelzi_

Vakionaama

Jos otetaan tästä satunnainen Suomessa myytävän mallin vastine, niin sille ei anneta mitään tehokuvaajia saati tehoja sulatuksineen, vaikka otsikossa lukeekin viileisiin oloihin, tämä tarkoittaa käytännössä Tokiota koska tehot on ilmoitettu kahdessa pisteessä 7°C ja 2°C JIS-standardin mukaan.

Sitten kun maahantuodaan tuotetta joka on alun perin suunniteltu Tokioon tai enintään Lounais-Suomeen rannalle ja siihen liimataan VTT-testi ja suhteettomat lupaukset, niin en edelleenkään nyt näe miten siihen on syyllinen japanilainen insinööri jotka havaitusti osaa kyllä tehdä koneita jotka on oikeasti tarkoitettu kylmiin oloihin, niitä vaan Suomessa ei saa.

Mutta tälle lähinnä nollasään laitteelle on ilmeisesti saatu kuitenkin lupaus että se ei jäädy rikki kylmässäkään eli se soveltuu Suomen oloihin, tehosta ei kuitenkaan luvata yhtään mitään pakkasella.
 

jarkko_h

Vakionaama
Brandin tehtävänä on varmistaa, että laitteet menevät oikealle markkinoille ja lqittwwnntyyppikoodia vastaavissa ohjekirjoissa on ohjeet laitteen asennuksista ja merkinnät käyttöolosuhteista. CE merkin allkeirjoittaa tehdas/suunnittelusta/ketjusta vastaava. Tähän liittyvät manuaalit ja laitedirektiivin velvoitteet koskevat nimenomaan valmistajaa. LN tyyppikoodilla olevan laitteen manuaaleissa ei ole sopimattomuudesta mainintaa. Siellä ei mainita, että toimii vain Tokiossa.

Jos tuo japanilaisten koodaama sulatus ei toimi edes suomalaisissa helpossa olosuhteissa pääkaupunkiseudulla, niin minne japanilainen on sen suunnitellut? Onko Tokion vuoksi muutettu sulatusehtoa kahdesta minuutista kolmeen?

Suomessa on myös paljon ILP malleja, jotka toimivat täällä erinomaisesti, jopa auttavasti -30 asteeseen asti.

Johtopäätöksenä voidaan todeta että parempi laittaa rahat muuhun kuin Mitsubishi LN:ään, jota ei ilmeisesti ole edes ole suunniteltu lämmitysköyttöön Suomen olosuhteisiin.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
MSZ-VXV4020S:lle luvataan tehoksi 6kW, ja tämä on virallinen tehtaan spesifikaatio eikä ScanOfficen VTT-testi: https://dl.mitsubishielectric.co.jp..._doc/m_contents/wink/S_TEC/no-mszvxv4020s.pdf - viivoitettu alue selitetään sulatusten vuoksi olosuhderiippuvaiseksi,
Tämä on kyllä mielenkiintoinen malli, mutta toimiiko tässäkään sulatus paremmin kuin LN mallissa? On hienoa, että graafissa kerrotaan suoraan alue, jossa performanssi voi olosuhteista johtuen tippua. Tuo viittaa tuolla alueella adaptiiviseen sulatukseen. Vastaako alin suoritus esim. 30 minuutin väliä tai isompaa?

Toshiba premium datasheetissä näkyy defrost alueelle siirryttäessä isohko heikennys copissa. Kellosulatuksellisessa laitteessa tuo on jotakuinkin olosuhteista riippumaton kohtuullisen vakiokäyrä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Suomessa on myös paljon ILP malleja, jotka toimivat täällä erinomaisesti, jopa auttavasti -30 asteeseen asti.
Tälle väitteelle soisi oman ketjunsa. Minä ainakin olisin kiinnostunut kuulemaan listan malleista jotka toimivat järkevästi -30 asti. Järkevällä minäkin tarkoitan sitä, ettei jotain 20-30% lämmityskapasta menetetä rutikuivalla pakkasilmalla turhiin ja pitkiin sulatuksiin.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Se, että täydellä teholla sulatus on 30min välein on sitten aivan eri asia, ja sitä voi pitää puutteena, syy tälle on kuitenkin edelleen minusta mysteeri, ja se voi olla mitä vaan termistoriviasta kompressorivikaan ja vuotoihin.

Varmasti kannattavampaa tuoda etelän malleja VTT-testin kanssa ja pestä kädet kaikesta vastuusta.
Mysteeri alkaa selviämään. Mielestäni mystinen ”hullunkierto” johtuu LN:n sulatusohjelmasta. Toki tästä sulatusohjelmasta johtuen myös lievätkin tekniset viat edesauttavat merkittävästi ”hullunkiertoa”. Johtuneeko ”hullunkierto” suunnittelusta, vai tänne pohjoiseen tuoduista etelään suunnitelluista malleista, niin joka tapauksessa tuo sulatusohjelma ei ole hyvä näihin olosuhteisiin.

Mielenkiintoista olisi saada tietää, että ovatko niissä varsinaisesti pohjoiseen suunnitelluissa malleissa erilainen sulatuslogiikka, vai toimivatko ne ihan samalla periaatteella? Osaavatko ne esim. sulattaa sulatustarpeen mukaisesti, vai edelleen sumealla logiikalla?
 

pelzi_

Vakionaama
Videossa näkyy lattialämmitys kahdella ulkoyksiköllä jotka varmasti vuorottelee sulatuksia. Hinta vrt. täkäläiset vilpit olisi kiinnostava koska tuote on varsin fiksu, siinä on myös redundanssia.

Nämä uudet mallit jotka sulattaa puoli kennoa kerrallaan luultavasti sulattaa suht usein, mutta voipi olla että kun noihin kuuluu nuo pellit, niin sulatuksia on voitu harventaa.

Koska sulatus on puoli kennoa kerrallaan tehokkaampi niin ei ole erityistä tarvetta hinkata niitä sulatusvälejä, saavutettava hyöty on pieni koska lämpöä tulee koko ajan ja sulatus on nopea.

Aikana ennen puoli kennoa sulattavia ei ilma-ilma -lämpöpumppuja Hokkaidoon alueella huolittu ainoaksi lämmittimeksi vaan oli mm. noita vilp-lattialämmityksiä ja sitä ennen oli öljy ja patterit.

Tietoa sulatuksista ei niin vaan löydy, täytyisi ostaa ja kokeilla. Sinänsä minulle on yksi ja sama vaikka sulattaisi koko ajan kun lämmitystehon käyrä on julkaistu. Sen korvaaminen VTT-testillä joka ei takaa mitään on se ongelma kun edelleen ainoa luvattu asia on lämmitysteho muutamassa pisteessä.

Ja se on totta että Thaimaassa tehdään noi eteläisen Japanin mallit, pohjoisen mallit valmistetaan Japanissa oletettavasti kalliimman hinnan ja pienten määrien vuoksi.

Toki sitten kun katsoo sähkön hintaa ja sähköliittymiä Suomessa, en yhtään ihmettele ettei täällä yritetä myydä 2000 euron laitetta joka käytännössä täällä maksaisi 3000 euroa ja vaikka se sitten lämmittäisi koko talven, on takaisinmaksuaika pitkä.

Tähän liittyy myös ainainen saarnaus siitä että ilp:t myydään lisälämmittimeksi. Niitä päälämmitysjärjestelmäksi sopivaksi luvattuja saa ilmeisesti vain vilppeinä ja VRF-kokoluokassa.

Eiköhän vuosikymmenen päästä tilanne ole toinen. Kaikki, mitä Japanissa on ollut iät ja ajat tulee kyllä aikanaan "uutena ja ihmeellisenä" asiana Eurooppaan ja lopulta Suomeen. Peseviä wc-istuimiakin on jo palvelutaloissa.
 

jarkko_h

Vakionaama
@pelzi_ kiitos noista linkeistä. Vaikka kritisoinkin Japanin hehutusta, on mukava nähdä mitä tarjontaa muualla. Veikkaan kanssa että Japanista rantautuvat ajallaan tänne. Japani on kuitenkin edellä näissä.

Siinä vaiheessa kun tuommoinen jatkuvasti sulattava laite rantautuu Suomeen, kiinnostaa kovasti asentaa alakertaan makkaritilaan, vaikka meillä lisäsäästöpotentiaali pieni. Nyt pelännyt sulatusääniä.

Kellosulatuksilla varustetun perinteisen ja tuommoiseen jatkuvasulatteisen ILP:n cop:Iin ja lämmityskykyyn voi hyvin luottaa, koska sulatuksiin käytetty aika riippuu kohtuu vähän ympäristöstä.

Olisi reilua, jos valmistajat ja maahantuojat julkaisisivat reilusti tuommoisen pelzin linkkaaman kuvan josta näkyy ympäristön vaikutus. Toshiballa löytyy premiumiin käyrä , jossa defrost vaikutus, mutta ei Toshiballakaan kaikkiin malleihin tätä ole. LN:n datasheetissä pitäisi olla käyrät minimi (30 min) ja maksimisulatusväleille

---
VTT testi pitäisi ajaa kunnon kosteudessa kylmässä että vastaisi edes vähänkään todellisuutta niiden laitteiden osalta, joissa adaptiivinen sulatus.

2...3 yläpuolella korkea kosteus lisää laitteen cop:a. Syksyn kosteilla keleillä tiivistynyt 10 litraa vastaa noin 6kWh ilmaisenergiaa. Nollan alapuolella tilanne onkin sitten haastavampi.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Ymmärsin tuon linkin videoon niin että ulkokenno on jaettu kahteen osaan.
Puolikkaat ovat peräkkäin ja virtausta käännetään niin että välillä menee ensin ylempää ja välillä alempaan osaan. Sisälle saadaan lämpöä koko ajan ilman nykyisen kaltaisia 5-10min seisokkeja. Tuo kääntö voidaan tehdä lennosta? Vai pitääkö kompura pysäyttää?
Sitä en ymmärrä miten tuo sulatuksia auttaa ilman että sisällä puhallukseen vaikuttaa (merkittävästi)? Video reilusti yksinkertaistettu?
 
Ymmärsin tuon linkin videoon niin että ulkokenno on jaettu kahteen osaan.
Puolikkaat ovat peräkkäin ja virtausta käännetään niin että välillä menee ensin ylempää ja välillä alempaan osaan. Sisälle saadaan lämpöä koko ajan ilman nykyisen kaltaisia 5-10min seisokkeja. Tuo kääntö voidaan tehdä lennosta? Vai pitääkö kompura pysäyttää?
Sitä en ymmärrä miten tuo sulatuksia auttaa ilman että sisällä puhallukseen vaikuttaa (merkittävästi)? Video reilusti yksinkertaistettu?
Olisiko toteutettu paisuntaventtiileillä tms niin, että painaa sulatettavaan kennoon kovemman paineen ja toinen puolisko tiputetaan höyrystymispaineeseen paisuntaventtiilillä. Tai sitten kiertää sulatettavan kennon kautta sisäyksikölle josta palautuu ulkokennon kautta kompressorille.
 
Back
Ylös Bottom