Korkea sähkönkulutus Jäspi Tehowatti Air

[Harrastelija]

Koska pumpun tehot ei kuitenkaan riitä kovemmille pakkasille niin kannattaisiko tuo -30 muuttaa vaikka -20?
Eli lämmittäisi tehokkaammin keskikylmillä keleillä.

Ja eikös tuon 4 kohdalla kannattas olla jotain 10 tai 15? Vai riittääkö tuo minimi teho esim +10 ulkolämmössä? Yleensähän taloja pitää lämmiittää alkaen jostain 10-15 asteen ulkolämpötilasta alkaen.

 

[Pappa-Tunturi]

Jos ketjun avaaja jotakin korvauksia haluaa, niin on paras tuhota tämä ketju Täällä kerrot, miten on molemmat ILPot ollut poissa käytössä sähkön säästön vuoksi.

Moni muukin asia ollut pielessä kokeilujen vuoksi. Jos oikein muistan, niin sinulla on tälläkin hetkellä toinen ilpo alhaalla.

 

[Jesu]

Jos ketjun avaaja jotakin korvauksia haluaa, niin on paras tuhota tämä ketju Täällä kerrot, miten on molemmat ILPot ollut poissa käytössä sähkön säästön vuoksi.

Moni muukin asia ollut pielessä kokeilujen vuoksi. Jos oikein muistan, niin sinulla on tälläkin hetkellä toinen ilpo alhaalla.

On ajettu molemmat ilpit päällä 23 pyynnillä, takkaa poltettu niin että hirvittää ja pakkasta kun yli -10 ja jos vastukset käytössä niin maksimilla 9kw mennään. Väitätkö siis vielä että pääsääntöinen lämmitysmuoto (vilp) on ok?

Summasummarum, katsotaan jaksaako tästä alkaa vääntäämään vai nielenkö tappioni ja laitan kättätaskuun ja päivitän ulkoyksikön 16kw ja jos tämä ei ole mahdollista niin sitten koko järjestelmä uusiksi.

Näillä keleillä kompressorista saa vielä maksimit ja pärjää kun jaksaa takkaa lämmittää.

 

[Jounis]

Mistäs tuollaisen BT28 anturin saa tilattua? Vaihto kyllä onnistuu itse.

Miksi pitäisi BT28 anturi vaihtaa?Sulatuksessa kenno lämpiää ja anturi reagoi siihen ja näkyy piikkinä.Oman jäspin anturi. Ohessa ruuvitag joka on ulkoyksikön takana mittaamassa lämpötilaa.Piikit on sulatuksia.
Samat piikit näkyy BT28 käyrässä.

 

[Arisoft]

Miksi pitäisi BT28 anturi vaihtaa?Sulatuksessa kenno lämpiää ja anturi reagoi siihen ja näkyy piikkinä

Jos tätä tietoa käytetään käyrän säätämiseen niin käyrä menee perseelleen. Jos taas käytetään sulatusindikaattorina niin sen kuuluukin olla höyrystimen vieressä, jossa on tavallista kylmempää ilmaan lämmityksen aikana.

 

[Petepoika]

Periaatteessa nyt voisi saada kun on takka toisessa päässä taloa kuin ilppi. Yläkerran en ole käyttänyt kun on ollut sopiva lämpötila makuhuoneissa ilman. (19). Täytyy kokeilla rajoittaa keskikerroksen pattereiden termareita.

Kannattaako tuota gp1 minimiä nostaa? Usein on 1% nopeus vaan. Menon ja paluun ero nyt 2c. Kiertovesipumppu ainakin takaisin kakkoselle.

Itsellä tuo yleensä 100% melkein aina kun lämpöä riittää.. Auto asennossa

 

[Petepoika]

Oliko sinulla puskurivaraajaa? Itsellä 200 l bufferi ja siinä lähtevässä putkessa ulkoinen anturi menolämmölle, tasaantui paljon kompuran käyttö ja jaksaa kylmemmilläkin ilman vastuksia sulatuksien ajan.. (alle -15)

 

[Jounis]

Jos tätä tietoa käytetään käyrän säätämiseen niin käyrä menee perseelleen. Jos taas käytetään sulatusindikaattorina niin sen kuuluukin olla höyrystimen vieressä, jossa on tavallista kylmempää ilmaan lämmityksen

Jos tätä tietoa käytetään käyrän säätämiseen niin käyrä menee perseelleen. Jos taas käytetään sulatusindikaattorina niin sen kuuluukin olla höyrystimen vieressä, jossa on tavallista kylmempää ilmaan lämmityksen aikana.

Jaa. Tietääkseni BT1 sisäyksikön säätöön liittyvä ulkolämpösensori.

 

[Jesu]

Oliko sinulla puskurivaraajaa? Itsellä 200 l bufferi ja siinä lähtevässä putkessa ulkoinen anturi menolämmölle, tasaantui paljon kompuran käyttö ja jaksaa kylmemmilläkin ilman vastuksia sulatuksien ajan.. (alle -15)

On juu 100L.

Menon ja paluun delta 4c. Gp minimi 20%
Käyrä 6 +1. Meno rajoitettu 45c. Pakkasta nyt -11 ja jaksaa nippanappa kompressorilla. GMI -860. Päivisin nousee sinne -200 tietämille. Nyt rupeaa olemaan aika tappiin hierottu asetukset. Kovemmilla pakkasilla pakko sallia vastuksia. Pattereiden termostaatteja kuristin hiukan.

Se sisälämpötila anturi täytyisi laittaa niin osaisi haistella takkaa ja ilppejä eikä suotta lykkää lämpöä pattereihin.

Ilppi on punainen ja takka sininen. Mihin olisi järkevin sijoittaa anturi? Toinen ilppi on portaikon yläpäässä. Helpoin sijainti kaapelivedon kannalta olisi portaikon puolivälissä. Tämä olisi mahdollisesti myös optimaalisin paikka? Ei pattereita lähellä eikä ilpit puhalla siihen.

 

[Petepoika]

On juu 100L.

Menon ja paluun delta 4c. Gp minimi 20%
Käyrä 6 +1. Meno rajoitettu 45c. Pakkasta nyt -11 ja jaksaa nippanappa kompressorilla. GMI -860. Päivisin nousee sinne -200 tietämille. Nyt rupeaa olemaan aika tappiin hierottu asetukset. Kovemmilla pakkasilla pakko sallia vastuksia. Pattereiden termostaatteja kuristin hiukan.

Se sisälämpötila anturi täytyisi laittaa niin osaisi haistella takkaa ja ilppejä eikä suotta lykkää lämpöä pattereihin.

Ilppi on punainen ja takka sininen. Mihin olisi järkevin sijoittaa anturi? Toinen ilppi on portaikon yläpäässä. Helpoin sijainti kaapelivedon kannalta olisi portaikon puolivälissä. Tämä olisi mahdollisesti myös optimaalisin paikka? Ei pattereita lähellä eikä ilpit puhalla siihen.

Oliko puskurivaraajasta lähtevässä menoputkessa se ulkoinen anturi BT25 myös laitettu? Huoneanturi on vähän maku asia, mutta itse sijoitin niin että puuhellan lämpö vaikuttaa siihen 1-2 astetta.

 

[Jesu]

Oliko puskurivaraajasta lähtevässä menoputkessa se ulkoinen anturi BT25 myös laitettu? Huoneanturi on vähän maku asia, mutta itse sijoitin niin että puuhellan lämpö vaikuttaa siihen 1-2 astetta.

Ei mielestäni ollut kun yritin katsoa.

 

[Petepoika]

Ei mielestäni ollut kun yritin katsoa.

Kannattaa laittaa, tasoittaa kompuran toimintaa ja veden lämpötila pysyy vakaampana

 

[Jesu]

Kannattaa laittaa, tasoittaa kompuran toimintaa ja veden lämpötila pysyy vakaampana

Joo laitoin tilaukseen Jos oikein ymmärsin niin asennus tähän? Vilpin sisäyksiköltä tuleva putki varaajan ylös. Anturi kiinni niparilla ja päälle vielä eristeputkea.

 

[zyrppa]

Joo laitoin tilaukseen Jos oikein ymmärsin niin asennus tähän? Vilpin sisäyksiköltä tuleva putki varaajan ylös. Anturi kiinni niparilla ja päälle vielä eristeputkea.

Mistä tilasit?

 

[Jesu]

Mistä tilasit?

Lämpötila-anturi Nibe BT25 Emmy [5362041]

Tuotemerkki: Nibe Tuotenumero: 5362041 Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää Edullinen rahti: 9,90 € tai Ilmainen nouto, ei piilokuluja Ulkoinen menoanturi EMMY / S-sarja Tuotenumero 5362041 Toimittajan tuotenumero: 409927 EAN koodi: 6415853620413 Materiaaliluokka P5222B Tekniset tiedot...

lvitarvikkeet.fi

Tuolta

 

[zyrppa]

Täytyypä itsekin pistää tilaukseen.

 

[Petepoika]

Lämpötila-anturi Nibe BT25 Emmy [5362041]

Tuotemerkki: Nibe Tuotenumero: 5362041 Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää Edullinen rahti: 9,90 € tai Ilmainen nouto, ei piilokuluja Ulkoinen menoanturi EMMY / S-sarja Tuotenumero 5362041 Toimittajan tuotenumero: 409927 EAN koodi: 6415853620413 Materiaaliluokka P5222B Tekniset tiedot...

lvitarvikkeet.fi

Tuolta

Se on ihan perus ptc10 anturi, eli mikä tahansa vastaava siihen käy.

 

[Petepoika]

Joo laitoin tilaukseen Jos oikein ymmärsin niin asennus tähän? Vilpin sisäyksiköltä tuleva putki varaajan ylös. Anturi kiinni niparilla ja päälle vielä eristeputkea.

Onko sulla puskurissa 4 putkea? Kuitenkin niin että puskurivaraajalta pattereille lähtevä putki.

 

[Jesu]

Onko sulla puskurissa 4 putkea? Kuitenkin niin että puskurivaraajalta pattereille lähtevä putki.

4 putkea kyllä.

Kuvassa ympyröidyn putken alla oleva ohuempi putki menee lattiakaivoon? Ei vaikuta oikein asennetulta, miksi poistoputki on varaajan ylhäällä? Ja miksi siinä on säätöventtiili. Päässä vielä sulku.

 

[janti]

Kuvassa ympyröidyn putken alla oleva ohuempi putki menee lattiakaivoon? Ei vaikuta oikein asennetulta, miksi poistoputki on varaajan ylhäällä? Ja miksi siinä on säätöventtiili. Päässä vielä sulku.

Tuo on ylipaineventtiili. Kannattaa tsekata miten nyt patteriverkko on tuohon kytketty? Patteriverkon lähtö pitäisi olla kyllä sieltä ylhäältä.

 

[Jesu]

Tuo putki mikä lähtee varaajan alta ja missä on kiertovesipumppu lähtee tuonne lattian sisälle (lattianvesikiertoon?) ja siitä myös haarautuu tuhon paksulti eristettyyn putkeen (kuvassa tuo alempi).

Varaajan pohjassa oli yksi tulpattu lähtö myös. Varaajan päällä Tehowattiin menevä ja sitten se ylivuoto. Onko mielestänne oikein ?

Se BT25 tuohon pumpun yläpuolelle putkeen kiinni?

 

[janti]

Varaajan pohjassa oli yksi tulpattu lähtö myös. Varaajan päällä Tehowattiin menevä ja sitten se ylivuoto. Onko mielestänne oikein ?

UKV 100 toimii siis ilmeisesti vain lisätilavuutena patteriverkostolle (ei siis normaalisti ymmärretynä varaajana/puskurina). Ilmeisesti verkoston minimi vesitilavuus ei ole täyttynyt vaan sen vuoksi on tuo lisätty.

Mitän tässä VILPissä on sulatus hoidettu, ottaako se energiaa lämmityskierrosta?
Taitaakin olla se vieressä oleva tehowatti olla siinä kierrossa mukana.

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2017/01/JASPI_Tehowatti-AIR-asentajan-kasikirja_r13.pdf

Ei tuo ainakaan asennusohjeen periaatekaavion mukaan ole asennettu (4-putki kytkennällä). Voisi siis kysyä miksi on asennettu toisin?

 

[Jesu]

UKV 100 toimii siis ilmeisesti vain lisätilavuutena patteriverkostolle (ei siis normaalisti ymmärretynä varaajana/puskurina). Ilmeisesti verkoston minimi vesitilavuus ei ole täyttynyt vaan sen vuoksi on tuo lisätty.

Mitän tässä VILPissä on sulatus hoidettu, ottaako se energiaa lämmityskierrosta? Taitaakin olla se vieressä oleva tehowatti olla siinä kierrossa mukana.

En osaa sanoa miten hoidettu. Ainakin paluun lämpötila nousee sulatuksen aikana korkeamalle kuin meno.

 

[janti]

En osaa sanoa miten hoidettu. Ainakin paluun lämpötila nousee sulatuksen aikana korkeamalle kuin meno.

Taitaa ottaa siitä Tehowatin käyttövesivaraajasta sen energian sulatuksiin, vai mitä olette mieltä?
Oliko siellä nyt tuo neliskanttinen Tehowatti myöskin?

Miksiköhän lämmityskierrossa on nyt 2 pumppua peräkkäin, Tehowatin ja sitten tuo kuvissa ollut erillinen pumppu?

 

[Jesu]

Taitaa ottaa siitä Tehowatin käyttövesivaraajasta sen energian sulatuksiin, vai mitä olette mieltä?
Oliko siellä nyt tuo neliskanttinen Tehowatti myöskin?
Miksiköhän lämmityskierrossa on nyt 2 pumppua peräkkäin, Tehowatin ja sitten tuo kuvissa ollut erillinen pumppu?
katso liitettä 114262

On juu Tehowatin iso sisäyksikkö.

 

[zyrppa]

Taitaa ottaa siitä Tehowatin käyttövesivaraajasta sen energian sulatuksiin, vai mitä olette mieltä?
Oliko siellä nyt tuo neliskanttinen Tehowatti myöskin?

Miksiköhän lämmityskierrossa on nyt 2 pumppua peräkkäin, Tehowatin ja sitten tuo kuvissa ollut erillinen pumppu?
Oliko siellä patterikierto erikseen, johon kuvan pumppu pumppaa?
katso liitettä 114262

Kyllä se otetaan lämmityskierrosta, menovesi voi pudota helposti 10 astetta sulatuksen takia.
Tehowatin kv-pumppu kierrättää veden vilpin ja split boxin sisällä puskurisäiliöön/-säiliöstä. Sen nopeus vaihtelee kompuran yms. muuttujien mukaan 0-100% välillä.
Ulkoisella pumpulla taas saadaan pidettyä kierrossa vakiovirtaus.
Ilman puskuria homma meneekin mielenkiintoiseksi.

 

[janti]

Ulkoisella pumpulla taas saadaan pidettyä kierrossa vakiovirtaus.
Ilman puskuria homma meneekin mielenkiintoiseksi.

Vakiovirtaus silloin jos on varaaja 4-putkikytkennällä, nyt on 2-putkikytkentä UKV 100:ssa lämmityspiirissä vain lisätilavuutena.

Tuo putki mikä lähtee varaajan alta ja missä on kiertovesipumppu lähtee tuonne lattian sisälle (lattianvesikiertoon?) ja siitä myös haarautuu tuhon paksulti eristettyyn putkeen (kuvassa tuo alempi).

Varaajan pohjassa oli yksi tulpattu lähtö myös. Varaajan päällä Tehowattiin menevä ja sitten se ylivuoto. Onko mielestänne oikein ?

 

[Jesu]

Miten tämä siis käytönässä vaikuttaa toimintaan? Patterit ei napsu, ovat tasaisesti lämpimiä kaikki, lämmin vesi riittä hyvin.

Hiukan on parantunut toiminta nyt, jaksaa paljon paremmin ilman vastuksia ja lämpöä riittä sisällä!

 

[janti]

Miten tämä siis käytönässä vaikuttaa toimintaan? Patterit ei napsu, ovat tasaisesti lämpimiä kaikki, lämmin vesi riittä hyvin.

Tehowatin kiertopumppu ei säätele virtausta kuten sen on suunniteltu tekevän ks. @zyrppa kommentti. Kuvien kiertopumppu on nyt turhaan kuluttamassa energiaa, se olisi ollut tarpeen vain jos UKV 100 olisi kytketty 4-putki kytkennällä.

Patteriverkon lisätilavuudesta (UKV 100) vaimentaa sulatuksien vaikutusta pattereihin. Tuota UKV ei asennusohjeen mukaan suositella 4-putkikytkennällä kytkettäväksi. Nyt on kytketty 1. kuvan mukaan, itse olisin kytkenyt 2. kuvan mukaan (ja jättänyt ylimääräisen pumpun pois)

https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/21538493.pdf

Jäspi taas suosittelee omassa ohjeessaan 4-putkikytkentää (Buffer 100 = UKV 100)??

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2023/01/JASPI-Buffer-asennus-ja-kayttoohje-D122374.pdf

Olihan lämmitysverkostossa vain pattereita ei lattialämmitystä?

Tässä oli aiempaa jutustelua puskurin kytkennöistä ja eduista

Puskurivaraajan oikeaoppinen kytkentä

Lueskelin vanhoja keskusteluja ja muutenkin olen yrittänyt ymmärtää, kuinka puskurivaraaja olisi viisainta kytkeä vilpin kanssa patterilämmitystalossa. Mutta tämä ei oikein meinaa hahmottua, niin kysytäänpä täällä viisaammilta. Kysäisin aihepiiriä aiemmin Mitsubishin merkkikohtaisesssa...

lampopumput.info

 

[Jesu]

Tehowatin kiertopumppu ei säätele virtausta kuten sen on suunniteltu tekevän ks. @zyrppa kommentti. Kuvien kiertopumppu on nyt turhaan kuluttamassa energiaa, se olisi ollut tarpeen vain jos UKV 100 olisi kytketty 4-putki kytkennällä.

Patteriverkon lisätilavuudesta (UKV 100) vaimentaa sulatuksien vaikutusta pattereihin. Tuota UKV ei asennusohjeen mukaan suositella 4-putkikytkennällä kytkettäväksi. Nyt on kytketty 1. kuvan mukaan, itse olisin kytkenyt 2. kuvan mukaan (ja jättänyt ylimääräisen pumpun pois)

katso liitettä 114272

https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/21538493.pdf

Jäspi taas suosittelee omassa ohjeessaan 4-putkikytkentää (Buffer 100 = UKV 100)??

katso liitettä 114273

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2023/01/JASPI-Buffer-asennus-ja-kayttoohje-D122374.pdf

Olihan lämmitysverkostossa vain pattereita ei lattialämmitystä?

Tässä oli aiempaa jutustelua puskurin kytkennöistä ja eduista

Puskurivaraajan oikeaoppinen kytkentä

Lueskelin vanhoja keskusteluja ja muutenkin olen yrittänyt ymmärtää, kuinka puskurivaraaja olisi viisainta kytkeä vilpin kanssa patterilämmitystalossa. Mutta tämä ei oikein meinaa hahmottua, niin kysytäänpä täällä viisaammilta. Kysäisin aihepiiriä aiemmin Mitsubishin merkkikohtaisesssa...

lampopumput.info

Kellarin märkätiloissa lattialämmitys.

 

[janti]

Kellarin märkätiloissa lattialämmitys.

Suorasähkö vaiko vesikiertoinen?

 

[Jesu]

Suorasähkö vaiko vesikiertoinen?

Vesikiertoinen

 

[janti]

Vesikiertoinen

Onko omaa shunttausta tuolle vai meneekö sama vesi kuin pattereille?
Haarautuiko lattialämmitys nyt tuon punaisen (ylimääräisen) pumpun jälkeen?

 

[Jesu]

Onko omaa shunttausta tuolle vai meneekö sama vesi kuin pattereille?
Haarautuiko lattialämmitys nyt tuon punaisen (ylimääräisen) pumpun jälkeen?

Sama vesi kiertää.

 

[janti]

Sama vesi kiertää.

No siinäpä se onkin ongelman ydin.

Patteriverkosto vaatii kuumempaa vettä ja lattialämmitykselle riittäisi viileämpi. => pitäisi olla 2-piirikytkentä.

Lattilämmitykselle (alempi lämmityspiiri) oma shunttaus (kuvassa ECS41) ja siinä sitten tuo punainen kiertovesipumppu.

 

[Jesu]

No siinäpä se onkin ongelman ydin.

Patteriverkosto vaatii kuumempaa vettä ja lattialämmitykselle riittäisi viileämpi. => pitäisi olla 2-piirikytkentä.
Lattilämmitykselle oma shunttaus ja siinä sitten tuo punainen kiertovesipumppu.

Taidan mennä nykyisellä setupilla, katsoo sitten kun repii lattiat auki niin vaihtaa samalla lattialämmityksen putket ja shuntti samalla. Samalla uusin koko vilpin.

Järjestelmä on nyt hyvin tasapainossa mielestäni. Jaksaa ilman vastuksia -17c . Sisällä sopiva lämpö.

Vielä kun BT25 saapuu saa hiukan tasattua ja BT50 kanssa vielä enemmän. Takkaa tulee kuitenkin poltettua aktiivisesti.

 

[janti]

Taidan mennä nykyisellä setupilla, katsoo sitten kun repii lattiat auki niin vaihtaa samalla lattialämmityksen putket ja shuntti samalla. Samalla uusin koko vilpin.

Onko lattialämmityspiirisssä nyt joku rajoitus ettei sinne mene liian kuumaa vettä. Onko siellä termostaatit vai miten rajoitetaan virtausta?
Mikä lattiamateriaali lattialämmitysalueella?

 

[Jesu]

Onko lattialämmityspiirisssä nyt joku rajoitus ettei sinne mene liian kuumaa vettä. Onko siellä termostaatit vai miten rajoitetaan virtausta?
Mikä lattiamateriaali lattialämmitysalueella?

On tuolla ainakin kahdessa lattiaan menevässä putkessa termarit tms rajoittimet. Betonivalu ja siinä laatat päällä, näin ainakin olettaisin. Ei noi lattiat ainakaan liian kuumat ole, sen verran ettei vesi jäädy suihkun jälkeen

 

[janti]

On tuolla ainakin kahdessa lattiaan menevässä putkessa termarit tms rajoittimet. Betonivalu ja siinä laatat päällä, näin ainakin olettaisin. Ei noi lattiat ainakaan liian kuumat ole, sen verran ettei vesi jäädy suihkun jälkeen

Taitaa mennä lämmöt sitten "maan matosille". Kesäksi voisi lattiakierrot laittaa minimille.

Lattiapiirit vaatisivat varmaankin isomman kierron ilman kuristuksia ja sisäilma-anturilla niiden säädön. Saisiko kuvat noista "termareista".

 

[Arisoft]

Eihän se lattia pakosti viileämpää tarvitse. Varsinkin jos huoneessa ei ole muuta lämmitystä. Itsellä on lattialämmitys kylpyhuoneessa ja ihan sitä samaa vettä sinne menee kuin pattereihinkin.