Lämpöakku kellariin

kkk

Aktiivinen jäsen
Oliko toi 16000 kWh oikea vuosikulutus?
Lämmitykseen joo, eli puhaltimella keräimellä se vajaa 10k, siihen ostettua lämmityssähköä keskitalvella n. 6k, + sitten käyttösähkö ehkä muutama tuhat, joka sekin lämmittää suurimmaksi osaksi, yht ostosähköä varmaan 9-12 Mwh.
 

lmfmis

Vakionaama
Jos OKT:n alle laittaisi 3m korkean vesitiiviin "kellarin" ollaan suunnilleen riittävällä hehtaarilla energiavaraston koon suhteen.. Ei tuo nyt teknisesti mahdoton rasti olisi.

Aikanaan laskin että metri riittäisi. Senverran lisää savea pois ja sitten nuo akun vesieristykset.

Ei siis hullu idea, edelleenkin miettisin jos uuden talon tekisin. Tietenkin jos joutuu louhimaan syväksi tai sisäänkäyntiin tulee pitkät portaat, niin unohtaisin.

Tietenkin jos pohja savea on, ennen paalutusta, kaivaa sen pois, finnfoamit ja keruuletkut, yksi letku latausta ja yksi purkua varten olisi mininmi. Savet sitten takaisin ja paalutuskone töihin. Säästöä sekin on ettei tarvitse hukata sitä savea..
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vielä jos yrittäisi yksinkertaistaa rakennetta, sellaisella ajatuksella että lämpötilat varastossa eivät nouse yli 60C, vaan pysytään lämpöpumpun toiminta-alueella.

Rakentaisi talon reunavahvistetun laatan päälle, mikä voitaisiin valaa kerralla anturoiden yhteydessä. Talon runko EPS-harkoista ja sisäpuolelle lisäksi 100mm Finnfoam eriste. Vesieristys tehtäisiin suoraan Finnfoamin päälle, mikä olisi pohjana hyvä koska se ei elä tai halkeile.

Polyurearuiskutus tehtäisiin sen verran vahvalla kerroksella, että se muodostaisi säiliön tuonne sisälle.

1706516774239.png



Tuo polyurea on aika vinkeää ainetta, kuten tältä videolta voi esim. nähdä:
 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Vakionaama
Vielä jos yrittäisi yksinkertaistaa rakennetta, sellaisella ajatuksella että lämpötilat varastossa eivät nouse yli 60C, vaan pysytään lämpöpumpun toiminta-alueella.

Rakentaisi talon reunavahvistetun laatan päälle, mikä voitaisiin valaa kerralla anturoiden yhteydessä. Talon runko EPS-harkoista ja sisäpuolelle lisäksi 100mm Finnfoam eriste. Vesieristys tehtäisiin suoraan Finnfoamin päälle, mikä olisi pohjana hyvä koska se ei elä tai halkeile.

Polyurearuiskutus tehtäisiin sen verran vahvalla kerroksella, että se muodostaisi säiliön tuonne sisälle.

katso liitettä 94296


Tuo polyurea on aika vinkeää ainetta, kuten tältä videolta voi esim. nähdä:
Paljon tuo aine maksaa ja kuinka paksua kerrosta ajattelit?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Paljon tuo aine maksaa ja kuinka paksua kerrosta ajattelit?
Tuossa ruiskutuksessa työ maksaa eniten. Koneiden ja äijien paikalletulo, vehkeiden putsaus käytön jälkeen. Ainekkaan ei ole ilmaista... kyllä tuo tuhansia euroja maksaisi.

Tuollainen hinta löytyy uima-altaan ruiskutuksesta (tosin ei tietoa onko hinnassa mukana vanhan maalin poisraapimista):

1706520630514.png


Kerrospaksuus varmaan 3-4mm riittäisi tekemään hurjan vahvan säiliön. Tuo ruiskutetaan ohuina kerroksina, koska aine kuivaa ihan muutamissa sekunneissa.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä jos yrittäisi yksinkertaistaa rakennetta, sellaisella ajatuksella että lämpötilat varastossa eivät nouse yli 60C, vaan pysytään lämpöpumpun toiminta-alueella.

Rakentaisi talon reunavahvistetun laatan päälle, mikä voitaisiin valaa kerralla anturoiden yhteydessä. Talon runko EPS-harkoista ja sisäpuolelle lisäksi 100mm Finnfoam eriste. Vesieristys tehtäisiin suoraan Finnfoamin päälle, mikä olisi pohjana hyvä koska se ei elä tai halkeile.
Tuli mieleen sellainen Pelle Peloton viritys, että mitäs jos säiliön katon eristys liimattaisiin alapuolelta ontelolaattoihin kiinni. Ontelolaattojen reunoista kulkeutuvat häviöt pienenisivät. Sitten jos ontelolaattojen ontelot saisi vesitiiviiksi, esim sopivilla muoviputkilla, voisi niiden lämmönjohtavuutta säätää täyttämällä ontelot/onteloita sopivasti vedellä. Tällä voisi säätää säiliöstä asunnon lattiaan kulkeutuvaa lämpöä ja saisi passiivisen lattialämmityksen ilman putkia ja ilman pintavalua! Säiliön katon eristepaksuus pitäisi toki laskea sopivaksi.

Lisäksi, miksi 200mm uretaanlevy on piirrustuksessasi tuon vesitiiviin betonin alapuolella?

Muutenkin, saisikohan uretaanilevyistä veden ja höyryn pitävän kerroksen ilman uretaaniruiskutusta jos liimaa levyt reunoista toisiinsa kiinni?
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Niin... miksi oikeastaan valaa betonista laattaa, kun eihän joku 2500kg/m2 ole yhtään mikään paino F-400 Finnfoamille. Huolellisesti levyttää ja saumat tiivistää vaahdolla, niin ei tuo mihinkään liiku tai anna periksi.

1706525086497.png
 

lmfmis

Vakionaama
Jos perustustapa se reunavahvistettu laatta, niin siinä pitää olla se keskiosakin...

Tuossa painuu vesisäiliö maan sisään riippuen pohjasta.


Mutta paalut niin pärjää palkillakin ok. Ei tarvitse anturoita.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos perustustapa se reunavahvistettu laatta, niin siinä pitää olla se keskiosakin...
Tuossa painuu vesisäiliö maan sisään riippuen pohjasta.
Mutta paalut niin pärjää palkillakin ok. Ei tarvitse anturoita.

Joo, tottakai maa pitää olla kantavaa jos tuon tyyppistä harkitsee. Ja rakenteet tietty aina perustusolosuhteiden mukaan.
Suolle tosin ei tietty muutenkaan pitäisi rakentaa :)
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Jos perustustapa se reunavahvistettu laatta, niin siinä pitää olla se keskiosakin...

Tuossa painuu vesisäiliö maan sisään riippuen pohjasta.


Mutta paalut niin pärjää palkillakin ok. Ei tarvitse anturoita.

Eikös tuo vesisäiliö toimi ennemmin kevennysrakenteena, kun keskimäärin vesi on kevyempää kuin maa-aines. Jos siis ajatellaan tilannetta, jossa säiliö sijaitsee kokonaisuudessaan maanpinnan alapuolella.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Jospa tuon toteuttaisi allaspussilla kuten uima-altaat kai nykyään muutenkin. Tonnin verran näyttää olevan listahinta 50m3 pussille, ja varmaan isompikin järjestyy. Ei tarvetta valuille, ruiskutuksille ym, vain harkkokellari, finnfoamit maahan, seiniin ja kattoon ja pussi paikoilleen.
 

pröö

Aktiivinen jäsen
finnfoamit maahan :rolleyes: eikö mitään kalliimpaa löytyis en ymmärrä mitä lisä hyötyä se suulakepuristettua polystyreeni XPS toisi paisutettuun polystyreeniin EPS
 

fraatti

Hyperaktiivi
Varastointikustannukset pitää myös suhteuttaa kuluihin ja mahdollisiin säästöihin.

Mulla koko mlp haukkaa vuodessa noin 5500 kWh sähköä. Olkoon tuo euroissa vaikka 15 snt/kWh hinnalla 825e. Paljonko tuossa on sitten säästöpontentiaalia?
 

Mikki

Hyperaktiivi
finnfoamit maahan :rolleyes: eikö mitään kalliimpaa löytyis en ymmärrä mitä lisä hyötyä se suulakepuristettua polystyreeni XPS toisi paisutettuun polystyreeniin EPS

Voisihan se olla, että vahva routa EPS menisi ihan samalla lailla.

Mulla koko mlp haukkaa vuodessa noin 5500 kWh sähköä. Olkoon tuo euroissa vaikka 15 snt/kWh hinnalla 825e. Paljonko tuossa on sitten säästöpontentiaalia?

Niin no... kausivaraston kanssa ideana on myös riippumattomuus ostoenergiasta ja omavaraisuus. Niitä on sitten kunkin arvotettava omista lähtökohdistaan. Muista kuitenkin laskea, että se MLP:n uusinta voi maksaa 15kEUR töineen ja jos se on 15v. välein, niin se on tonnin vuosi uusintakulua sähkön päälle.
 

pröö

Aktiivinen jäsen
no voi perkele:eek: ensi vuonna sitten räjähtää maalämpöpumppu vai onko se osto vai asennus vai maapiirinkäyttöön otto päivästä siinä kun taisi olla 2 vuoden ero
 

pröö

Aktiivinen jäsen
google kertoo että: :rolleyes: Milloin maalämpöpumppu kannattaa vaihtaa?


Vaihtaminen. Maalämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Kuten mikä tahansa lämmityslaite, vaatii myös maalämpöpumppu säännöllistä huoltoa ja kuluvien osien vaihtoa. Kompressori on maalämpöpumpun tärkein komponentti ja sen elinikä on yleensä noin 15-20 vuotta. :hmm:no voi perkele ja 15000 €
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin no... kausivaraston kanssa ideana on myös riippumattomuus ostoenergiasta ja omavaraisuus. Niitä on sitten kunkin arvotettava omista lähtökohdistaan. Muista kuitenkin laskea, että se MLP:n uusinta voi maksaa 15kEUR töineen ja jos se on 15v. välein, niin se on tonnin vuosi uusintakulua sähkön päälle.
Eikös kuitenkin rakennetulla tilalla ole myös kustannuksensa? Jos eristykset pitää olla vähintään samalla tasolla kuin pirtissä muutenkin niin alalle taitaa tulla hintaa xxxx€/m2. Ja jos mökistä ei halua saunaa niin paremmathan ne pitäisi olla.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Lämmitykseen joo, eli puhaltimella keräimellä se vajaa 10k, siihen ostettua lämmityssähköä keskitalvella n. 6k, + sitten käyttösähkö ehkä muutama tuhat, joka sekin lämmittää suurimmaksi osaksi, yht ostosähköä varmaan 9-12 Mwh.
Luvuilla kikkailua koko juttu. Ei tuossa ole yhtään mitään faktaa, ei ole lukuja mistä saisi kiinni. Melkoinen vedätys koko juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Jospa tuon toteuttaisi allaspussilla kuten uima-altaat kai nykyään muutenkin. Tonnin verran näyttää olevan listahinta 50m3 pussille, ja varmaan isompikin järjestyy. Ei tarvetta valuille, ruiskutuksille ym, vain harkkokellari, finnfoamit maahan, seiniin ja kattoon ja pussi paikoilleen.
Mietin että kasattava uima-allas/altaita vanhaan navettaan rakennettuun eristettyyn tilaan, mutta mitenköhän mahtaa nuo kestää noita 60-90C lämpötiloja..
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eikös kuitenkin rakennetulla tilalla ole myös kustannuksensa? Jos eristykset pitää olla vähintään samalla tasolla kuin pirtissä muutenkin niin alalle taitaa tulla hintaa xxxx€/m2. Ja jos mökistä ei halua saunaa niin paremmathan ne pitäisi olla.

No eikai tuon kuvan mukainen lämpövarasto sentään hinnaltaan läheskään rakennettua tilaa vastaa. Kieltämättä eristeitä menisi aika paljon, mutta tuollainen määrä kannattaisikin jo ajaa jostain Latviasta/Liettuasta puoleen hintaan Suomen hinnoista.
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Jos unohtaisi koko talven energiamäärän varastoinnin voisi rossipohjaan talon rakennusvaiheessa tehdä erittäin pienellä vaivalla tilaa IBC-konteille. 10 konttia eli 10m3
vettä 30 asteen lämpötilaerolla olisi noin 350kWh. Kontteja myydään käytettynä 50-100€ hintaan joten alkuinvestointi olisi kohtuullinen.

Erilliset kontit pystyisi vielä huoltamaankin tai tarvittaessa poistamaan talon alta.
Kaikki huippuhyötysuhteen aurinkokeräimet yms voi unohtaa tässä tapauksessa. VILPillä voisi mahdollisesti yrittää ladata tätä ehkä viikon puskuria silloin kun lämpöä irtoaisi edullisimmin.
 

pröö

Aktiivinen jäsen
:cool:12 metrin kontti pystyyn 6 metriä maapinnan alapuolelle 6 yläpuolelle eristeet vain routarajasta ylöspäin noin sekä sinne routarajaan 4 m ympärille vaakaan. länsi ja etelä seinän lämpöeristeet helposti asennettavia / siirrettäviä (seiniä) että saisi kesä aikaan sen aurinkoenergian suoraan talteen. :p Kuka panee paremmax
 

Lappanen

Hyperaktiivi
:cool:12 metrin kontti pystyyn 6 metriä maapinnan alapuolelle 6 yläpuolelle eristeet vain routarajasta ylöspäin noin sekä sinne routarajaan 4 m ympärille vaakaan. länsi ja etelä seinän lämpöeristeet helposti asennettavia / siirrettäviä (seiniä) että saisi kesä aikaan sen aurinkoenergian suoraan talteen. :p Kuka panee paremmax
Tuohon aurinkokeräimiä aurinkoisille seinille ja katolle niin paljon kuin mahtuu? :p
 

pröö

Aktiivinen jäsen
Nyt mä hokasin :p kaksi konttia sisäkkäin eli isompi ja pienempi leveys / korkeus suunnassa. Ulommasta pääty pois (katto) veden korkeudella säädellään sisemmän kontin korkeus asemaa niin ja se ulompi pitäisi haudata maan sisään ainakin sen 13 metriä (12 metrin kontti). Talveksi kontit sisäkkäin ja maanalla. Saa poistaa ei mahdu kellariin. Ei otsikon mukainen.
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Varastointikustannukset pitää myös suhteuttaa kuluihin ja mahdollisiin säästöihin.

Mulla koko mlp haukkaa vuodessa noin 5500 kWh sähköä. Olkoon tuo euroissa vaikka 15 snt/kWh hinnalla 825e. Paljonko tuossa on sitten säästöpontentiaalia?
Mitä jää jäljelle kun...

Maalämmön laitto kielletty
VILPit ja PILPit tuhoaa sähköverkon
Fossiiliset on p**seestä
Puunpoltto haisee
Suorasähkö on syntistä
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Mitä jää jäljelle kun...

Maalämmön laitto kielletty
VILPit ja PILPit tuhoaa sähköverkon
Fossiiliset on p**seestä
Puunpoltto haisee
Suorasähkö on syntistä
Jäähän siinä edelleen se lämmön viikkotason varastointi, joka toimii loistavasti yhteen lisääntyvän tuulivoiman kanssa. Kysyn edelleen, mitä järkeä on yrittää varastoida energiaa kesältä koko talvea varten kun oikein ajoittamalla lähes koko lämmityskauden ajan on joka tapauksessa halpaa pumpata lämpöä ostosähköllä?
 

burmanm

Vakionaama
onkohan kukaan kasannut maalämpöpumppua ihan ite, eihän ne osat voi maksaa 10000€

Tosin miksi koota itsekään, kun niitä saa halvalla Kiinastakin? Täälläkin forumilla on ilmeisesti muutama tilannut PowerWorldilta VILPpejä, mutta kyseinen lafka näyttää myyvän myös MLP:tä: https://powerworldhp.en.made-in-chi...Water-Geothermal-Ground-Source-Heat-Pump.html

$1553 näyttäisi olevan 5 kpl:n erässä lähtöhinta, eli eiköhän parilla tonnilla saisi tännekin toimitettuna yhden kappaleen? Toki, tuossa ei ole säiliötä, mutta jos sellainen jo on, niin kohtuu halvallahan tuosta pääsisi.

Ei sitten mitään hajua miten tuollaisen ohjaus toimii, mutta ehkä joku tuolla hinnalla viitsisi kokeilla. On noita halvempiakin siis, mutta kun nyt tuo merkki ilmeisesti ihan oikeasti toimittaakin noita (ja näyttävät jotenkin toimivan), niin kenties MLP:kin on ihan toimiva.
 
Back
Ylös Bottom