Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

Duffi

Aktiivinen jäsen
Osaako muuten joku sanoa mitä liitteen kuvan ympyröidyssä kohdassa on oikein tapahtunut? Laite on nähtävästi mennyt useaksi tunniksi KV-lämmitysmoodiin mutta tuottoa ei ole tapahtunut, Kompuran tehopyynti KV:n teolle tyypillinen 70% mutta hertsit nollassa. Vaihtovena on kääntynyt KV-moodiin koska meno- ja paluuvesi menneet identtiseksi varaajan lämpötilan kanssa...

4h ollut tuossa moodissa, sitten itsestään vaihtunut lämmitys päälle ja toiminta normalisoitunut. Vikakoodeja ei laitteen historiassa näkynyt.
 

Liitteet

  • VILP_toimintavirhe.PNG
    VILP_toimintavirhe.PNG
    93,6 KB · Katsottu: 237
Viimeksi muokattu:

Vilhonen

Jäsen
Osaako muuten joku sanoa mitä liitteen kuvan ympyröidyssä kohdassa on oikein tapahtunut? Laite on nähtävästi mennyt useaksi KV-lämmitysmoodiin mutta tuottoa ei ole tapahtunut, Kompuran tehopyynti KV:n teolle tyypillinen 70% mutta hertsit nollassa. Vaihtovena on kääntynyt KV-moodiin koska meno- ja paluuvesi menneet identtiseksi varaajan lämpötilan kanssa...

4h ollut tuossa moodissa, sitten itsestään vaihtunut lämmitys päälle ja toiminta normalisoitunut. Vikakoodeja ei laitteen historiassa näkynyt.
Sen verran voin sanoa, että kyseinen tilanne tullut itselläkin ainakin kerran vastaan. Käyttövesimoodi päällä, mutta kompura ei käy. Reilun tunnin jaksoin katsella ja sitten käytin pumpun pois päältä, jonka jälkeen käyttöveden lämmitys lähti päälle normaalisti.
 

AjuriPee

Jäsen
Millä komponentilla @AjuriPee piirtelet HomeAssistantissa noita palkkigraafeja? Vastaavaa olisi tarkoitus viritellä itsekin, päivädatat/kk-summat energioista menee jo kantaan mutta kunnon graafeja en ole vielä ehtinyt piirrellä...
Tällä saa kaikenlaista käyrää ja suoraa: apexcharts-card
Taitaa saada grafanalla samanlaisia palkkeja/käppyröitä pienemmällä vaivalla.
 

AjuriPee

Jäsen
Osaako muuten joku sanoa mitä liitteen kuvan ympyröidyssä kohdassa on oikein tapahtunut? Laite on nähtävästi mennyt useaksi tunniksi KV-lämmitysmoodiin mutta tuottoa ei ole tapahtunut, Kompuran tehopyynti KV:n teolle tyypillinen 70% mutta hertsit nollassa. Vaihtovena on kääntynyt KV-moodiin koska meno- ja paluuvesi menneet identtiseksi varaajan lämpötilan kanssa...

4h ollut tuossa moodissa, sitten itsestään vaihtunut lämmitys päälle ja toiminta normalisoitunut. Vikakoodeja ei laitteen historiassa näkynyt.
@Duffi, kun sinulla on käytössä HA mitsun perässä niin saisikohan tuommoisen tilanteen laukaistua siten että potkaisee lämpimän käyttöveden teon pakotetusti päälle joillain tietyillä ehdoilla esim. paluuvesi > 40 ja kompuran taajuus 0 riittävän pitkän ajan (~10min).
HA osaa myös lähettää hälyytyksiä kännykkään notify asetetuista tilanteista, ei tarvi olla kytiksellä jos haluaa metsästää jotain tilannetta livenä.
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
No laitetaan kans tuoreet luvut näkyviin paljonko sitä oikein säästetty. Eli laite asennettu lokakuun lopulla 2020. Eli reilu vuosi takana ja hyvin selvitty ja lämpö riitti ihan hyvin, toki takkaa lämmitelty tammi ja helmikuussa kun oli kylmää. Vähemmän puita poltettu kuin aikasempin vuosina kun laite tekee lämpöä sen verran hyvällä hyötysuhteella kun kelit lämpenivät. Öljyä meni aikaisemmin noin 1600-1800l vuosi. Viime talvena pidetty sisälämmöt jopa hieman korkeampana aikaisempaan ja kun vesikierrot täysillä niin autotallin lämmötkin oli korkeammat aikaisempaan. Lto Muutettu sähkövastukselle, Lisäksi erilliseen talliin asennettiin ipl, (ja ilmain kuivain 5h/d päällä, myös uusi) talven lämmöt lähes kokoajan minimilämmitus +16. Aikaisemmin rakennuslämmittimellä ja kellokytkimellä jotain +5.
Eli suora vertailu öljystä siirtyminen sähkönkäyttäjäksi hiemnan hankala.
Mutta positiivinen tilanne kuitenkin vuosikulutus jäi alle 14500kwh. Kun aikaisempi kulutus öljyllä vaihteli 7000-8000 kieppeillä vuosikausia.
Mitsun omista mittauksista laskettuna koko Laite historian cop niinkin hyvä kuin n. 3.5
 

Liitteet

  • IMG_20211109_112803.jpg
    IMG_20211109_112803.jpg
    33,1 KB · Katsottu: 338
  • IMG_20211109_112751.jpg
    IMG_20211109_112751.jpg
    31,1 KB · Katsottu: 321

AjuriPee

Jäsen
Kappas, en ole itse huomannut tai sitten en ole osannut katsoa mutta heti tänään tapahtui sama mitä @Duffi, @Vilhonen raportoi.
Lämmitys moodi oli ollut päällä useita tunteja ja sen piti vielä jatkua ainakin 3-4h mutta sitten kävi niin että kompuran hertzit meni nollaan, venttiilin on täytynyt olla KV asennossa koska meno- ja paluu samassa lämmössä. Laitteen raportoima moodi oli lämmityksellä.

Kokeilin tuota aamulla kirjoittamaani teoriaa eli pakotin käyttöveden lämmityksen päälle, homma toimi.
KV lämmityksen loputtua normi lämmitys sykli jatkui normaalisti. Pitää laittaa home-assistanttiin valvonta päälle kuinka tiheästi näitä ilmenee.

suurennos.jpg
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Itse asiassa nyt kun katselin historiatiedoista niin Zubadan on tuon jumin ajan ollut omasta mielestään Legionellamoodissa. Eli jostain syystä ei ole legionellalämmitys lähtenyt kuitenkaan käyntiin? Lämmöt eivät ole lähtenee nousuun ja vaikka lopun tekeekin vastuksilla niin pitäisi siinä aika pitkään kompurankin käydä.

Ja joo, sopivalla HA:n automaatiollahan tuon saisi pois kun potkaisee vain pakotetun KV-lämmityksen käyntiin tilanteessa. Mutta ehkä tässä pitäisi ensin löytää syy miksi tuo legionella on bugittanut noin.

Eilen illalla näkyi pumppu muuten ekan kerran ottaneen kunnolla kierroksia käyttöön (max?) KV-syklin alkupuolella, 110Hz. Olikos tuo nyt niin että kylmässä (pakkasella?) tuo KV Eco -moodi ei käytännössä enää vaikuta mihinkään?
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Aikaisemmin tästä ketjusta muistaakseni löytyy valokuvat kun itsellä tehnyt saman. Käyttövedenteko jumittui 47 asteeseen useaksi tunniksi tms.
 

Minä

Jäsen
Millaisella teholla olette pitäneet laitteen kiertovesipumppua lämmitys puolella silloin kun järjestelmässä on puskurisäiliö. Oletuksena taitaa olla 5. Omassa on tuolla 5 nopeudella ja mietin onko se liikaa, kun tuo kierrättää vettä vain laitteen ja säiliön välillä. Säiliö on 90 l. Lattialämmityksessä n 100m2 on oma pummpu ja sekin täysillä. Missä suhteessa pumppujen pitäisi olla? Aiheuttaako ecodanin pumpun liika nopeus ”takaisinkytkentää” paluupuolelle? Oman järjestelmän hyötysuhde laitteen omien mittausten kautta ei ole kovin hyvä ollut.

Puskurisäiliötä ei varmaan lämmittyskaudella tarvisi, mutta muuna aikana kylppärin vesitilavuus voisi olla liian vähän kun muut piirit sulkee. Termareita ei ole käytössä lainkaan.
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Itsellä puskuri vielä se 50l (tulossa 90l, kunhan ehtivät), tällä paketilla tosiaa se 5 asento tuntui liian suurelta, nyt 3 asennossa koko talven, 15l/min tuotto. Talon pumput talvella 3 asennossa eli täysillä nyt vielä molemmat 2 asennossa. Nyt ouman säädetty niin että myös täysin auki ja kosteiden tilojen suntti täysin auki aina. Nyt tekee n30 asteista vettä puskuriin ja taloon lähtee n27 asteita ei talon kierto suurempi kuin puskuriin ladattava kierto, tällä pienellä puskurilla täytyy olla näin kun nostaa nytkin jo imulämpöjä eli tuotosta osa menee suoraan imupuolelle. Talosta palaava n24 ja imulämpö 27. Odotellaan sitä korkeampaa puskuria miten muuttaa tilannetta. Jos Mitsun pumppu suuremmalla mitä taloon menee tulee tuskastuttavaa pätkä käyntiä, tällä
moodilla menee tuntikausia minimi teholla jopa vähän 0 yläpuolella. Hystereesit tapissa eli 5 ja - 9. Toimii aika hyvin näin, kun kone pysähtyy niin käynnistyy n24 asteessa eli vielä päivisinkin voi olla muutaman tunnin seis, eikä talon lämmöt juurikaan ehdi laskea
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Millaisella teholla olette pitäneet laitteen kiertovesipumppua lämmitys puolella silloin kun järjestelmässä on puskurisäiliö. Oletuksena taitaa olla 5. Omassa on tuolla 5 nopeudella ja mietin onko se liikaa, kun tuo kierrättää vettä vain laitteen ja säiliön välillä. Säiliö on 90 l. Lattialämmityksessä n 100m2 on oma pummpu ja sekin täysillä. Missä suhteessa pumppujen pitäisi olla? Aiheuttaako ecodanin pumpun liika nopeus ”takaisinkytkentää” paluupuolelle? Oman järjestelmän hyötysuhde laitteen omien mittausten kautta ei ole kovin hyvä ollut.

Puskurisäiliötä ei varmaan lämmittyskaudella tarvisi, mutta muuna aikana kylppärin vesitilavuus voisi olla liian vähän kun muut piirit sulkee. Termareita ei ole käytössä lainkaan.
Täällä myös 90L, tiputin asentajan jäljiltä tuon lämmityksen pumpun nopeuden neloseen juurikin siitä syystä, että sen tuskin tarvitsee täysillä puskuriin kierrättää. 3 voisi riittää, mutta en ole kokeillut. Nelosen kanssa ainakin tuntuu ihan hyvin toimivan tuo lähtevä ja palaava lämpö.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Täällä myös muutettu oletus 5 -> 4 sisäisen osalta, virtaama 23l/min. Tuntuisi olevan about tasapainossa kun mittausten perusteella patteriverkon paluu ja VILPin paluu käytännössä aina identtisiä (eli ei ota juurikaan puskurista suoraan takaisin). VILPin menolämpö yleensä ~asteen korkeampi kuin patteriverkon meno, yhden asteen hävittää matkalla. Tämä voi tosin mennä omassa tapauksessa normihäviöiden lisäksi myös käyttövesisäiliön pohjan lämmitykseen, mikä nyt ei sinänsä haittaa mitään.
 

iqo

Vakionaama
Nuo virtaukset, niiden suhteet ja järjestelmän putkikytkentöjen vaikutus kokonaisuuteen onkin erittäin mielenkiintoinen aihe. Mietin aikanaan itsekin pitkään, miten kytkennän toteuttasin. Pohdintaa ja kytkentäkaavio löytyy tästä ketjusta. Oma pähkäily onnistui sikäli, että systeemi toimii kuten oletinkin. Sitä en tiedä, olisiko joku toinen tapa ollut optimaalisempi. Muutoksiin en ole jaksanut ryhtyä, vaikka joitain parannusideoita onkin pyörinyt mielessä.

Edellä mainittu liittyy käytyy keskusteluun pumppujen nopeuksista sikäli, että esim @Duffi :n kytkennässä vilpille meno on otettu T-haaralla lämmityskierron shuntin "ohitusputken" jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienemmällä shuntti on, sitä enemmän vilpin latauspumppu kierrättää pelkkää puskurin vettä. Sen lämpötila nousee nopeasti ja vilp alkaa saamaan lämmintä vettä nopeammin, kuin jos koko T-haara olisi ennen shuntin ohitusputkea. Minulla on juuri jälkimmäisellä tavalla, mutta varaajakin on 16 kertaa suurempi. Kun minulla shuntti on pienellä, alkaa vilpin lämmittämä vesi virrata varaajan läpi katosta pohjalle ja sieltä kiertoon. Vilp kuitenkin saa koko ajan kaiken lämmityskierron paluussa viilentyneen veden. Vaikka alkaa sekin jakson lopussa nousemaan, mutta on se silti viileämpää kuin varaajan alaosassa. Kompromissi tämäkin kuitenkin on, koska latausjakson tietyssä vaiheessa varaajan alaosassa olisi viileämpää kuin lämmityksen paluusta tulee.

Yllä linkatussa ketjussa on myös tekemäni pdf, jossa on puhdittu virtauksien eri skenaarioita ja niiden suhdetta shuntin eri asentoihin. Ei ehkä auta ketään, mutta voi olla mielenkiintoista pohdittavaa. Minulla tosin on käytännössä aina ollut niin päin, että vilpin latauskierto on suurempi kuin lämmityksen kierto, joten sikäli osa ko. dokumentin skenaarioista on käytännössä turhia.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Joo, jos kyseessä olisi isompi oikeasti ladattava varaaja niin tuo oma kytkentä ei välttämättä olisi optimaalinen. Tuo puskuri on kuitenkin sen verran pieni että toiminee loogisesti fiksusti noin. Mutta: jos sunttia alkaa oikeasti ohjaamaan ja mitsu on sisäanturiohjauksella, niin pelkään että kävisi seuraava tapahtumaketju: Ouman kuristaa sunttia käyränsä mukaisesti -> puskuriin kertyy lämpimpää ja osa siitä palaa vilpille -> VILP ei saa haluttua muutosta sisälämpötilassa aikaan ja jatkaa lämmöntekoa, samalla menolämpö kasvaa nopeasti -> Ouman kuristaa lisää sunttia. Ei oikein toimi. Mikäli Oumania haluaisi käyttää niin pitäisi varmaan ohjata molempia käyrällä ja siten, että VILPin käyrä on hieman Oumanin käyrää korkeampi.

Toisaalta tuon Ouman on itsellä eräänlainen backup (puskurissa myös varavastukset kytkettynä). Tässä vaiheessa on tarkoitus ajaa systeemiä puhtaasti Mitsun ohjauksella suntti täysin auki. Tässä noilla virtauksilla on merkitystä, mielellään ne saisivat olla aika lailla tasapainossa keskenään eli verkoston ja Mitsun kiertovesipumput liikuttaisivat vettä ~samaan tahtiin. Valitettavasti verkoston Wilo ei kerro virtausta litroina, ainoastaan asetetun nostokorkeuden ja tehon watteina.

Näillä plussakeleillä menon ja paluun deltaT jää pieneksi, ~2c luokkaa. Onkohan tuo ok/normaalia vai pitäisikö kiertoa hieman hidastaa? Patterit saisivat olla toki tehokkaampiakin, sillä voi olla osansa asiassa.
 

Minä

Jäsen
Tiputin pumpun suoraan 3 nopeudelle. Katsotaan miltä sitten näyttää, kunhan keli taas viilenee että lähtee taas käyntiin. 5 nopeudella paluulämpö ennen puskuria oli ihan kädelläkin mitattuna selkeästi lämpimämpi, kuin puskurilta koneelle palaava. Eli jonkin verran siinä kai meni lämpöä hukkaan. Laitteen omien lukemien mukaan cop ei ole 3,6 suurempi ollut koskaan. Kone on asennettu heinäkuussa.

Minulla ei ole shunttia ja sisämittaus on käytössä.
 

iqo

Vakionaama
Tässä vaiheessa on tarkoitus ajaa systeemiä puhtaasti Mitsun ohjauksella suntti täysin auki.
Tuo selittääkin paljon. Eipä shunttia tosiaan olekaan järkeä pitää muuta kuin täysin auki. Silloin homma toimii hyvin, varsinkin kun virtaukset ovat tasapainossa.

Wilon tekemää virtausta voisi yrittää arvioida ko. pumpun käytästöjen avulla siten, että tutkii missä nostokorkeudessa watit ei enää lisäänny maksimista. Tämän tiedon avulla selviää virtaus pumpun "rajakäyrältä" ja sen avulla taas voi piirtää verkoston ominaiskäyrän wilon mitoitustyökalulla. Ominaiskäyrältä voi sitten lukea virtauksia muillakin painehäviötasoilla. Meniköhän se jotenkin noin? Kannattaa leikkiä sillä mitoitustyökalulla, niin homma kyllä selviää.
 

iqo

Vakionaama
Meniköhän se jotenkin noin? Kannattaa leikkiä sillä mitoitustyökalulla, niin homma kyllä selviää.
Kyllä se osapuilleen noin on. Mitoitustyökalu löytyy täältä: https://wilo.com/fi/fi/Palvelut/Analysointi-suunnittelu-ja-valinta/Wilo-Select-4/

Ja tältä se näyttää esim Yonos Pico 25/1-6 -pumpulle, kun vähän filtteröi turhia käyriä ym pois:
wilo-select.com_SearchResult.aspx.png


Täytyy kyllä sanoa, että Grundfosin työkalu on parempi ja helpompi käyttää, mutta saa tuosta Wilonkin tekeleestä riittävästi tietoa irti.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
En osannut varmaan käyttää tuota työkalua siten että saisin ihan tuollaista ulos, mutta tuon Stratos Pico 1-6N max teho (39W) tuli testaamalla vastaan @3,3m nostokorkeudella (max virtaus kaavion mukaan ~30l/min) niin tuolta saatavien käyrien perusteella oma nykyasetus 2,5m/27W on joko täysin oikein 23L/min tai sitten vaihtoehtoisesti vähän liikaa eli 27L/min. En osaa tuosta oikein täysin tuota tulkita.
 
Viimeksi muokattu:

AjuriPee

Jäsen
Hiljaista on mitsu rintamalla, olisiko jollain vastausta kysymykseen.
Laite sisälämpötilamittauksella, koneen käyttöpaneelista pääsee kiinni/säätämään lämpökäyrää.
Omien empiiristen tutkimusten mukaan noilla käyräasetuksilla ei ole mitään merkitystä sisälämpötilamittausta käytettäessä vai miten se vaikuttaa? Onko vain käyttöliittymä sama kuin ulkolämpötila käyrää käytettäessä.

Laite pukkaa lattiakiertoon 32 asteista vettä, pääseekö tuohon lämpötilaan vaikuttamaan kun käytössä on sisälämpötilamittaus?
naytto.jpg
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Hiljaista on mitsu rintamalla, olisiko jollain vastausta kysymykseen.
Laite sisälämpötilamittauksella, koneen käyttöpaneelista pääsee kiinni/säätämään lämpökäyrää.
Omien empiiristen tutkimusten mukaan noilla käyräasetuksilla ei ole mitään merkitystä sisälämpötilamittausta käytettäessä vai miten se vaikuttaa? Onko vain käyttöliittymä sama kuin ulkolämpötila käyrää käytettäessä.
Käyrää käytetään, jos yhteys jostain syystä siihen kauko-ohjaimeen menetetään, että siinä mielessä siellä kannattaa olla jotain järkevää.
Laite pukkaa lattiakiertoon 32 asteista vettä, pääseekö tuohon lämpötilaan vaikuttamaan kun käytössä on sisälämpötilamittaus?
katso liitettä 74363
Ei pysty vaikuttamaan muuta kuin raja-arvojen ja hystereesin kautta eli tavoitelämpöä ei pääse antamaan tuon kanssa.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Urakoitsija kävi vaihtamassa Cyclone suodattimen menoputkesta paluuputkeen. Reilu puolituntia kului hommassa eikä laitteesta ollut virrat pois joten sisäyksikön uudelleen totuttelua ei ole tulossa.
Valuma-altaan lämmityskaapelIn vaihtaminen on vielä tekemättä.
 

Seppo88

Jäsen
No niin, sain lopulta viriteltyä Home Assistantiin rajapinnan suoraan MELCloudin API:iin. Home Assistantissa on kyllä valmis integraatio MELCloudia varten ja se toimii sinänsä ihan ok, mutta sitä kautta saa vain rajallisen osan datoista näkyville, ohjaus toimii kyllä myös rajatusti mutta integraatio on enemmän ILPiä varten rakennettu. Suoraan APIsta pystyykin sitten hakemaan haluttaessa lähes kaiken mahdollisen tiedon mitä ohjausyksikkö tuottaa (mm. valtaosan asetusten arvoista), olettaisin että pitkälti samat mitä modbussilla saisi ulos.

Liittenä pari esimerkkikuvaa datoista, säätäminen on vielä kesken ja ainakin energia/COP -laskennoista pitää viritellä pidemmän ajan summalaskelmat vielä, rajapinta antaa ulos aina edellisen päivän lukemat. Sattuuko joku tietämään mitä tuo "Demand percentage" tarkalleen ottaen meinaa? Tuntuu osuvan hyvin yhteen kompuran hertsien kanssa, eli kertooko suoraan mitä pumpun FTC pyytää ulkokyksiköltä tehoja? KVV-moodissa (eco) pyynti on 70% esim suihkun jälkeen ja lämmityksessä näillä keleillä pääosin 10-20%. Kyseinen arvo on siis prosenteissa mutta kuvissa näkyy yksikkönä HZ, tämä vain siksi että HA suostuu piirtämään samaan kuvaan kompuran HZ kanssa.

Nyt ollaan taas siinä lämpötilassa että pumppu vetää useamman tunnin pätkää minimitehoilla, lähempänä nollaa pätkät lyhenevät 1-2h pituisiksi.
Komiaa! Tästä innostuneena kaivoin raspin ja asentelin Home Assistin. Niin pitkälle pääsin että sain MELCloud integraation asenneltua, sen kautta tosin sai vain vastaavat tiedot esille mitä melcloud itse antaa. Asentelin myös HACSin ja MELCloud customin siinä toivossa että loputkin tulisi esille. No, en kuitenkaan saanut sen kautta mitään enempää irti. Millä integraatiolla kaivoit loput tiedot esiin?
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Komiaa! Tästä innostuneena kaivoin raspin ja asentelin Home Assistin. Niin pitkälle pääsin että sain MELCloud integraation asenneltua, sen kautta tosin sai vain vastaavat tiedot esille mitä melcloud itse antaa. Asentelin myös HACSin ja MELCloud customin siinä toivossa että loputkin tulisi esille. No, en kuitenkaan saanut sen kautta mitään enempää irti. Millä integraatiolla kaivoit loput tiedot esiin?
Joo, tuo ei ainakaan kohtuullisella googlettelulla ollut mahdollista millään valmiilla integraatiolla edes HACSin kautta. Tämän pitkähkön ketjun avulla sain tuon suoran api-haun onnistumaan, vaatii tuon henk. koht. melcloud-koodin kaivamisen ja sitten hieman koodia konfiguraatioon. Mikäli tarvitset apuja niin voin laittaa privana esimerkkikonfiguraatiota tuosta tulemaan.
 

Seppo88

Jäsen
Joo, tuo ei ainakaan kohtuullisella googlettelulla ollut mahdollista millään valmiilla integraatiolla edes HACSin kautta. Tämän pitkähkön ketjun avulla sain tuon suoran api-haun onnistumaan, vaatii tuon henk. koht. melcloud-koodin kaivamisen ja sitten hieman koodia konfiguraatioon. Mikäli tarvitset apuja niin voin laittaa privana esimerkkikonfiguraatiota tuosta tulemaan.
Olisin enemmän kuin kiitollinen jos laittaisit jotain esimerkkiä, kiitos! Samaan ketjuun törmäsin myös mutta näytti olevan sen verran hajanaista tietoa että en maaliin päässyt. Tuon melcloud koodin sain kaivettua esiin tuon ketjun turvin.
 

Tsfan93

Jäsen
Moi,


Minulle on tarjottu kyseistä yksikkö ja 90L puskurilla korvaamaan öljylämittys.

Niin tässä pohdin onko laite kelpo yksilö.

Eli kertoisitteko mielipiteenne laitteeseen risut ja ruusut.

Kiitos paljon vastauksista etukäteen!!
 

Minä

Jäsen
Mittailin puskurisäiliön putkien lämpötiloja, niin että työnsin lämpömittarin ulkoanturin putken ja eristeen väliin.

Pumpulta puskuriin meni 38,5
Puskurista lämmityskiertoon 36,5

Lämmityskierrosta puskuriin 30,8
Puskurista takaisin pumpulle 34,9

Mielestäni varsinkin paluuvesi lämpenee puskurissa aika paljon, neljä astetta. Vai onko ihan normaalia?
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Täälä samat mittailut menossa. Mutta mulla tulee vaan yhden asteen heitot molempiin suuntiin puskurilta. Tässä juur yritän kokeilla eri asetuksia kiertovesipumpulle että vaikuttaako jotain.

Edit. Jos joku tietää noista nykyaikasista kiertovesipumpuista jotain, ni vois kertoa mikä tuohon sopis asetukseksi parhaiten. Kun nykyään on näemmä vakiovirtausnopeus ja vakiopaine ja joku kolmas vielä. Yritin jtn käyriä netistä tutkia mut tuntu jotenki hulluilta ne lukemat mitä niistä muka sain selvitettyä. Neliputki-liitäntä puskuriin. Ns. Ylhäältä läpi etiepäin ja siellä kiertovesipumppu ja alhaalta läpi takaisin.
 

Liitteet

  • IMG_20211122_192721.jpg
    IMG_20211122_192721.jpg
    65,8 KB · Katsottu: 297
  • IMG_20211122_192732.jpg
    IMG_20211122_192732.jpg
    46,4 KB · Katsottu: 304
Viimeksi muokattu:

Minä

Jäsen
Hyvä tietää, eli joku tuossa minun systeemissä mättää. Tänään vaihtui talon lämmityksen kiertovesipumppu, kun piti outoa ääntä. Jospa se ei ollut toiminut kunnolla. Katsotaan…
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Mikä pointti tuossa puskuriliitännässä muuten on toteuttaa tuolla neliputkisysteemillä (mitsun manuaalien mukaisesti), eli paluuvesi kiertää aina puskurin läpi? Ainoa hyöty minkä keksin että sulatuksiin energiaa otetaan puskurista, tosin tuon ohittamalla se sama energia tulee lopulta myös puskurista mutta vain patteriverkon läpi kierrätettynä.

Itsellä siis on paluupuoli haaralla siten, että oletuksena kun pumppu on käynnissä ja virtaukset tasapainossa niin verkoston paluu päätyy enemmän tai vähemmän kokonaan suoraan pumpun paluuseen ja näiden deltaT on nolla.
 

jalat

Jäsen
Hei mites tuo Ecodanin kaukosäätimen ja lämmönhaistelijan signaali siihen sisäyksikölle. Meillä talo on täystiilitalo ja sisälläkin seinät on tiiltä. Mahtaako se sisäyksikkö ottaa 1, 2 tai 3 tiiliseinän läpi signaalia kaukosäätimeen, vai onko odotettavissa että heittää aina heti käyrälle, jos ei ylety kaukosäätimen signaalille?

Kokemuksia minkälaisten seinien läpi ja kuinka kauas ottaa signaalin?
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Hei mites tuo Ecodanin kaukosäätimen ja lämmönhaistelijan signaali siihen sisäyksikölle. Meillä talo on täystiilitalo ja sisälläkin seinät on tiiltä. Mahtaako se sisäyksikkö ottaa 1, 2 tai 3 tiiliseinän läpi signaalia kaukosäätimeen, vai onko odotettavissa että heittää aina heti käyrälle, jos ei ylety kaukosäätimen signaalille?

Kokemuksia minkälaisten seinien läpi ja kuinka kauas ottaa signaalin?
Ainakin meillä tulee ulkorakennuksesta sisälle signaali. Ulkorakennus on täyttä tiiltä ja samoin asuinrakennus, ja sisällä vielä yksi tiiliseinä tuohon väliin eli ainakin tässä tapauksessa kahden tiilestä tehdyn ulkoseinän ja sisäseinän läpi tulee ok. Tosin voi olla, että ulkorakennuksesta tulee signaali enemmän katon kautta kuin seinän läpi ja tiedä sitten miten ikkunoista tuo signaali heijastelee seinien läpäisyn sijaan. Mutta ei se nyt ainakaan kovin huono ole signaalin osalta.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Mikä pointti tuossa puskuriliitännässä muuten on toteuttaa tuolla neliputkisysteemillä (mitsun manuaalien mukaisesti), eli paluuvesi kiertää aina puskurin läpi?
Minäkin tuota kovasti pohdiskelin, onneksi ennen kuin mitään asennettiin. Tuolla on juttua. Päädyin patteritalossamme 3-putkikytkentään, jossa on yksi takaiskuventtiili. Se oli "ihan oma idea" joka on käytännössä toiminut moitteetta ja tekisin sen uudestaankin. Ketjusta löytyy kaaviokuva ja selitys. Jossain kuvasta taitaa löytyä moottoriventtiili, mutta takaiskuventtiili siihen tuli.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Miten saa näkyviin onko pumppu käyttänyt vastuksia lämmittämiseen?
Näkeekö sen kk/päivä tai tuntitasolla tai erikseen käyttövesi- lämmityskäyttöön vai onko näkymä pelkästään hetkellinen status?
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Kävin katsomassa miten ulkoyksikkö pärjäilee 0 asteen pakkasilla.
huomasin, että valuma-altaan alkupää on täynnä jäätä mutta muu osa on pysynyt sulana?
Mites muilla Ecodanin hankkineilla on jäätilanne näillä etelän noin kymmenen asteen pakkasilla?
Tähän on tulossa toi kaapelin vaihto koska sehän lämmitti myös 15 asteen keleillä jolloin ei ole tarvetta mutta nyt siis näyttää, ettei sen teho riitä näillä keleillä pitämään allasta sulana. Vai onkohan se alkupää huonosti laitettu paikalleen eikä siinä ole vastusta?
Ajattelin käydä sulattamassa altaan alkupään kuumalla vedellä ettei ala rakentamaan jääkakkua joka yltäisi ajan myötä lamelleihin saakka. Kannattaako/tarvitseeko tätä tehdä?
 

Liitteet

  • 991628AC-42BD-4FF4-AC43-A8204C9CCF86.jpeg
    991628AC-42BD-4FF4-AC43-A8204C9CCF86.jpeg
    49,4 KB · Katsottu: 295
  • A1B60112-0705-4355-8F06-E2B91367DF6A.jpeg
    A1B60112-0705-4355-8F06-E2B91367DF6A.jpeg
    47 KB · Katsottu: 301
  • 087C81D2-1CF1-4DCD-995B-8DD6B3B896A9.jpeg
    087C81D2-1CF1-4DCD-995B-8DD6B3B896A9.jpeg
    41,4 KB · Katsottu: 295
  • B33ADE54-D35C-4DE4-A8BF-523FDC8569F5.jpeg
    B33ADE54-D35C-4DE4-A8BF-523FDC8569F5.jpeg
    61,8 KB · Katsottu: 305

Reperei

Aktiivinen jäsen
Kävin katsomassa miten ulkoyksikkö pärjäilee 0 asteen pakkasilla.
huomasin, että valuma-altaan alkupää on täynnä jäätä mutta muu osa on pysynyt sulana?
Mites muilla Ecodanin hankkineilla on jäätilanne näillä etelän noin kymmenen asteen pakkasilla?
Pitipä käydä vilkaisemassa, kun noita sulatuksia tosiaan pukkaa aika lailla näillä keleillä, mutta ihan hyvältä näytti koko kaukalo täällä.

Tosin oma kaukalo oli sitä vähän uudempaa/paranneltua versiota scanofficelta, missä pohjan alla on eristettä plus siellä kaukalossa menee myös kaksi kaapelia tuon pitkän sivun. Toinen kaukaloa varten ja toinen sitten jatkaa siitä kaukalosta putkeen saattolämmitykseen.

Tähän on tulossa toi kaapelin vaihto koska sehän lämmitti myös 15 asteen keleillä jolloin ei ole tarvetta mutta nyt siis näyttää, ettei sen teho riitä näillä keleillä pitämään allasta sulana. Vai onkohan se alkupää huonosti laitettu paikalleen eikä siinä ole vastusta?
Vähän oudoltahan tuo näyttää, kun kuvaa tiiraamalla se kaapeli kuitenkin taitaa sieltä jään sisästä tulla? Eli olisiko tosiaan huonosti laitettu tahi sitten vähän viallinen kaapeli.

Ajattelin käydä sulattamassa altaan alkupään kuumalla vedellä ettei ala rakentamaan jääkakkua joka yltäisi ajan myötä lamelleihin saakka. Kannattaako/tarvitseeko tätä tehdä?
Vaikea sanoa kannattaako vai ei, mutta eihän tuo nyt oikein näin maallikosta hyvältä vaikuta, jos se jääpalikka kasvaa koneeseen kiinni.
 
Viimeksi muokattu:

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Mielenkiinnosta kyselen, että minkälaisilla meno- ja paluulämpötiloilla muilla lattialämmitystalojen ihmisillä lämmöt ovat etelässä suht kovilla pakkasilla.
Eli täällä Lounais-Suomessa on parhaillaan 13 astetta pakkasta ja menovesi näyttää olevan 37 ja paluu 31 astetta. Lämpötilaero siis 6 astetta. Pumppu muistaakseni 3-nopeudella (en ole sitä itse säätänyt).
Mites muilla nämä lämmöt ja pumpun nopeudet?
 
Back
Ylös Bottom