Sanoisin että ainakin tämä tavallinen multi-split (MXZ-2F53VFH3) vaikuttaa rakenteeltaan hyvin samanlaiselta kuin muut mitsubishin ulkoyksiköt joista on foorumilla ollut kuvia. Samat liittimet myös ohjainyksikössä, ja
tästä manuaalista voi vielä varmistaa liittimien sijainnit piirilevyllä, niissä taitaa vähän olla variaatiota.
Omassa päätin jättää mitsurunnerin koteloineen ulkoyksikön ulkopuolelle, vaikka olisi kyllä varmaan mahtunut sisällekin pienemmällä kotelolla. Johdot saa näppärästi kulkemaan kannen ulkoreunaa pitkin, ja ulos ne tulee samasta kohtaa missä ulkoyksikön oma ulkolämpötila-anturi on. Taivutin kannen peltiä hieman ettei se jää kantamaan kaapeleiden kohdasta. Lämmönvaihtimen lämpöanturin sain suunnilleen samaan kohtaan kuin
täällä ohjeistetaan.
Alla kuvia asennuksesta. Ulkoyksikkö on sen verran ahtaassa paikassa että on vaikea saada hyviä kuvia, mutta toivottavasti niistä saa edes jotain selvää. Huom. näissä mukana myös ulkolämpötila-anturin adapteri.
Näytä liitetiedosto 113703 Näytä liitetiedosto 113706 Näytä liitetiedosto 113707
Nyt on tuo ESP32C3 asennettu D1 minin tilalle, ja toistaiseksi kaikki resetit on tullut OTA-päivitysten tai muun säätämisen kautta. Tämän kanssa tosin huomasin, että uudelleenkäynnistyksen myötä Home Assistant ei välttämättä löydä mitsurunneria. Piti lisätä virransäästöasetus yaml-tiedostoon, niin se ainakin toistaiseksi on auttanut:
Koodi:
wifi:
power_save_mode: none
domain: .local
Kuten tuossa aiemmin mainitsin, lisäsin omaan järjestelmään nyt myös ulkolämpötila-anturin huijauksen. Lisäsin toisen releen piirilevylle ja pystyn sitä nyt käyttämään manuaalisesti HA:n tai web-ui:n kautta. Lisäksi laitoin yhden ylimääräisen dallasin lämpöanturin mittaamaan kompressorin lähtöputken lämpötilaa, jotta pystyy paremmin arvioimaan huijauksen turvallisuutta. Adapteri on kytkennältään samanalainen kuin mitsurunnerin adapteri. Liittiminä käytin nyt tuollaisia perus "dupont" -liittimiä, sopivat ihan ok, mutta liian löysä kontakti on. Saatan vaihtaa oikeat liittimet tilalle jos jaksaa tilata joskus.
Tuo siis kytketään huijaamaan RT65 anturia, ja liitin on CN643.
Näytä liitetiedosto 113709 Näytä liitetiedosto 113711 Näytä liitetiedosto 113712
Ja totta tosiaan, sillä on suoraan vaikutusta siihen mikä on kompressorin sallittu minimiteho. Kokeilin muutamaa eri vastusta, ja siinä tuntuu olevan jonkinlainen lämpötilan mukaan säätyvä kartta, tai sitten muutama tehoalue. Tällä yksiköllä minimitehot meni seuraavasti:
- 27 kOhm vastus (~ +5 C) --> minimiteho noin 400 wattia (~18 Hz)
- 33 kOhm vastus (~ +0 C) --> minimiteho noin 535 wattia (~24 Hz)
- 44,2 kOhm vastus (~ -5 C) --> minimiteho noin 600 wattia (~ 27 Hz)
Näitä kun kokeili, niin pikkuhiljaa selkesi, että tuo yksikkö on aikalailla ylimitoitettu tänne. Eli nyt koneessa on tuo 27 kOhm vastus, ja käytännössä vasta -10 C kylmemmällä säällä invertteri alkaa säätämään tehoa 400 watista ylöspäin. Saatan kokeilla vielä suurempaa vastusta, josko saisi -5 C säässäkin pyörimään tasaisesti
Joka tapauksessa, modaus toimii! Viime yö oli ensimmäinen kunnon testi, missä lämpöpumppu pääsi säätämään tehoa tarpeen mukaan. Syötän sisäyksikölle ESP32:n kautta ulkoista lämpöanturidataa, mikä pakottaa 0,5 C resoluution. Tämä aiheuttanee pientä sahaamista tehossa ylös-alas, mutta se on oikeastaan vaan hyvä asia, nimittäin kompressorin lähtölämpötila nousee mukavasti aina kun teho nousee. Alla vähän vertailua lämpöpumpun ottotehosta ja sisälämpötilasta ennen ja jälkeen ulkolämpötila-anturin huijausta. Mitsurunner on molemmissa käytössä, säälisulatus 4,5 h välein.
Ja mikä parasta, vaikutus energiankulutukseen tuntuu olevan vähintään yhtä suuri kuin sulatushuijauksella. Dataa ei vielä tietenkään ole paljoa, mutta kyllä se lupaavalta näyttää. Parhaimmillaan jopa yli 300 wattia pienempi keskiteho verrattuna originaaliin, eli -45%. COP on siis melkein kaksinkertainen -13 C tuntumassa. Hyvin näkyy myös tuo 400 watin raja, vaikka ulkolämpötila nousee, puskee se silti 400 watin teholla ja sisälämpötila lähtee nousemaan (mutta ei kuitenkaan välttämättä saavuta ylärjaa mikä sammuttaisi kompressorin)
ENNEN JÄLKEEN
Näytä liitetiedosto 113721
Näytä liitetiedosto 113723
Sitten siitä kompressorin lämpötilasta. Mitä nyt olen asiaa tutkinut, niin tämä on ehkä se suurin riski. Eli R32 kylmäaine on suunniteltu liukenemaan kompressorin öljyyn (tai päinvastoin), jotta se kulkeutuu järjestelmästä takaisin kompressorille. MItä korkeampi paine ja kylmempi lämpötila, sitä enemmän kylmäainetta liukenee öljyyn ja liuoksen viskositeetti laskee mitä enemmän kylmäainetta siinä on. Onneksi toisaalta myös öljyn viskositeetti nousee kun lämpötila laskee, joten se kompensoi viskositeetin menetystä. Tämän lisäksi suurempi ongelma saattaa tulla siitä, että öljy alkaa vaahtoamaan jos kylmäaineen osuus on liian suuri, eikä välttämättä pumppaannu kunnolla laakereille ja liukupinnoille.
Tästä on vähän huonosti mitään oikeaa tietoa saatavilla, mutta sanotaan nyt että noin 55-60 asteinen kompressori lienee vielä turvallinen, eli tällöin kylmäaineen osuus pysyisi EHKÄ järkevänä. Mitsubishin oma logiikka menee vikatilaan, jos kompressorin lähtölämpötila on ollut alle 40 C, yli 40 min. Anturi taitaa olla kompressorin päällä, putken vieressä (en oikein nähnyt kunnolla).
Laitoin lämpöanturin noin 100 mm päähän kompressorista, kupariputkeen ensimmäisen mutkan jälkeen. Anturi on samanlainen sylinterin mallinen mitä käytetään lämmönvaihtimen mittaukseen (DS18B20). Tämän kiinnitin alumiiniteipillä kupariputkea vasten, kiristin putkiklemmarilla ja laitoin EPDM-eristeen päälle. Parhaimmillaankin se näyttää varmaan 5 C pienempää lukemaa kuin mitä kaasun lämpötila on, varsinkin pakkasilla. Viime yönä lämpötilat vaihteli 52 ja 70 C välillä, joten sanoisin että melko turvallisella alueella ollaan, olettaen että lähtölämpötila ≈ kompressorin lämpötila ≈ öljyn lämpötila.
Sen verran piti säätää asetuksia sisäyksiköstä, että kovin korkeaa puhallusnopeutta ei voi välttämättä käyttää. Korkea puhallinnopeus tiputtaa sisäyksikön lämpötilaa ja sen myötä kompressorin lämpötilaa. Automaatilla toimi hyvin.
Näytä liitetiedosto 113725
Toistaiseksi olen pitänyt tuota relettä manuaalisesti päällä. Vaikuttaa siltä, ettei ainakaan tuo +5 C:n lämpötilaa simuloiva vastus vaikuta mitsurunnerin sulatuksiin, eli sen puolesta ei ole tarvetta näyttää oikeaa lämpötilaa. Päin vastoin, jos antaa pumpun käynnistyä uudelleen ilman lämpötilan huijausta, säntää se heti suurille tehoille, ja siinä kestää melko pitkään ennen kuin se siitä rauhoittuu oikealle tasolle.
Täytyy kuitenkin varmaan jonkinlainen turvalogiikka tuohon kehitellä, että se ottaa releen pois päältä jos kompressorin lähtölämpötila laskee alle 50 C pidemmäksi aikaa tai jotain sen tyyppistä.
Toisaalta, ei se kompressori kovin lämpimäksi ehdi originaalilogiikan katkokäynnilläkään.
Onkohan tämä nyt vain liian tehokkaan lämpöpumpun ongelma, vai onko muut havainnut vastaavaa sahaamista lämpötiloissa?