Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Tulihäntä

Vakionaama
Tämä se on mystinen vastusteho, kun ei manuaalista sitä löydy
Eipä sitä muuten saakaan päälle. Normaalisti pienin teho on se 2,0kW ja seuraava teho taisi olla 4,67kW. Eli tuossa 4,67kW tehossa on päällä 2.0kW ja 2,67kW vastukset. Tuo 250W on jossain alkupään softaversiossa ollut mahdollinen, mutta myöhemmin poistunut. Eipä sillä teholla käytännössä mitään saa edes aikaan. Normaalisti tuo tulee mukaan vasta täydellä 10,25kW teholla.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Miten jos tästä Niben uplinkistä koittaa kattoa että lämmitetäänkö käyttövettä vastuksilla vai kompuralla niin kumpaa tässä kuvassa on käytetty, kun sähkövastusanturi ja kompressorin anturi nousee tasatahtia? Vai pitääkö joku käppyrä vielä olla lisäksi mistä sen näkee?

nibe271020.jpg
 

burmanm

Vakionaama
Miten jos tästä Niben uplinkistä koittaa kattoa että lämmitetäänkö käyttövettä vastuksilla vai kompuralla niin kumpaa tässä kuvassa on käytetty, kun sähkövastusanturi ja kompressorin anturi nousee tasatahtia? Vai pitääkö joku käppyrä vielä olla lisäksi mistä sen näkee?

Nuo käppyrät eivät sitä kerro, ovat vain eri korkeuksilla olevien anturien antamia lämpötiloja. Sähkövastusanturi ja kompuran anturi ovat aika lähellä toisiaan ja jos sekoittumista ei tapahdu niin ne seuraavat toisiaan tiiviisti.

Uplinkista en tiedä, mutta itse laite kyllä kertoo milloin sähkövastus on ollut päällä (ainakin niissä CSV-exporteissa se tieto on ollut).
 

Tulihäntä

Vakionaama
Sähkövastuksen käytön näkee huoltotiedoista lisäyksen aikakertoimesta. 1 tunti on 8kwh. Uplinkin graafit ei vastusten käytön energiasta kerro käytännössä mitään.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Pitääkö tuossa aktivoitu kohassa olla ruksi että Nibe tekee jakson korotuksen 14pv välein? Oletan että pitäisi, mutta se alkoi heti korottamaan eikä klo 03 14pv päästä. Jakson korotus oli tänään mutta vaihdoin sen kellonaikaa ja siinä katosi muistikuva pitääkö tuossa olla ruksi vai ei....

jaksonkorotus.jpg
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Pitääkö tuossa aktivoitu kohassa olla ruksi että Nibe tekee jakson korotuksen 14pv välein? Oletan että pitäisi, mutta se alkoi heti korottamaan eikä klo 03 14pv päästä. Jakson korotus oli tänään mutta vaihdoin sen kellonaikaa ja siinä katosi muistikuva pitääkö tuossa olla ruksi vai ei....

Pitää olla ruksi ja tuo kannattaa laittaa ensimmäisen kerran päälle silloin kun haluat sen jatkossakin alkavan. Tekee tosiaan sen ensimmäisen kerran heti ja jatkossa aikataulun mukaan. Jos aktivoit tuon esim. la klo 12 ja 14 päivän syklin niin joka toinen lauantai on sitten jatkossa kuumempaa vettä iltapäivästä.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mites kun nyt koittaa hakea nollakelien ympärillä sitä rajaa mihin asti Nibe jaksaa tehdä käyttövedet ilman sähköä. Lisäyksen pysäytys on ilmeisesti raja minkä yläpuolella vastuksia ei käytetä? Mitä sitten trendiraja ja siirtoaika on käytännössä?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Mites kun nyt koittaa hakea nollakelien ympärillä sitä rajaa mihin asti Nibe jaksaa tehdä käyttövedet ilman sähköä. Lisäyksen pysäytys on ilmeisesti raja minkä yläpuolella vastuksia ei käytetä? Mitä sitten trendiraja ja siirtoaika on käytännössä?
Jos lisäyksen pysäytys on alempana kun trendiraja, niin se ohittaa trendin. Eli trendillä ei ole silloin mitään merkitystä.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Kertokaapa miksi Nibe käy välillä melkoista katkokäyntiä ja sitten väkisin jurnuttaa niin pitkään että menee sulatukselle? Ei ole edes kylmä eikä juuri käyttövettäkään lämmiteltävänä. Kuvassa nuo alkupään ja loppupään -10 lähellä olevat lukemat on sulatuksia.
logi71120.jpg
 

Tulihäntä

Vakionaama
Kertokaapa miksi Nibe käy välillä melkoista katkokäyntiä ja sitten väkisin jurnuttaa niin pitkään että menee sulatukselle? Ei ole edes kylmä eikä juuri käyttövettäkään lämmiteltävänä. Kuvassa nuo alkupään ja loppupään -10 lähellä olevat lukemat on sulatuksia. katso liitettä 66662
Oliskohan tehnyt käyttövettä noissa pidemmissä käyntijaksoissa ja noissa pätkissä sitten lämmittänyt. Näin ainakin jos sähkövastuksen anturia on uskominen. Jäteilma näyttää pyörivän pidemmän käyntijakson aikana siinä nollan tietämissä. Jos lisäät ihan piirun ilmamääriä, niin jäteilma ei mene pakkaselle ja sulatus ei pitäisi tulla niin helposti.
 

Jarppa77

Jäsen
Oliskohan tehnyt käyttövettä noissa pidemmissä käyntijaksoissa ja noissa pätkissä sitten lämmittänyt. Näin ainakin jos sähkövastuksen anturia on uskominen. Jäteilma näyttää pyörivän pidemmän käyntijakson aikana siinä nollan tietämissä. Jos lisäät ihan piirun ilmamääriä, niin jäteilma ei mene pakkaselle ja sulatus ei pitäisi tulla niin helposti.
Ite olen pohtinut tuota jäteilman lämpötilaa omalla koneella (joka kyllä menee takuuseen vaihtoon ens viikolla sen veden vuotamisen takia mistä täälläkin kyselin/ihmettelin aikasemmin). Itellä käytännössä lähellä nollaa kokoajan ja käy usein pikkasen puolella ja ajattelin pienelllä ilmamäärien säädölle tuota koittaa korjata. Ja siis molempia pikkasen ylöspäin, sekä tulo että poisto ja samassa suhteessa?
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Suosittelen tahdistuksen käyttöä. Ilmanvaihto voi olla asetettuna normaaliksi ja kun kompressori käy, asetus nro 2:n mukaan puhaltimet voi asettaa halutuksi hieman suuremmalle teholle. Samalla tulee ”tehostettu” ilmanvaiho silloin kun kämpässä lutraillaan veden kanssa.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Suosittelen tahdistuksen käyttöä. Ilmanvaihto voi olla asetettuna normaaliksi ja kun kompressori käy, asetus nro 2:n mukaan puhaltimet voi asettaa halutuksi hieman suuremmalle teholle. Samalla tulee ”tehostettu” ilmanvaiho silloin kun kämpässä lutraillaan veden kanssa.
Siis tuolla tahdistuksella kompuran katkon aikana iv menee asetukselle 2. Usein se asetus 2 laitetaan vähän pienemmälle, että ei tuuleteta koko kämppää harakoille. Normaalit ilmamäärät pitäisi seurata iv:n mittauspöytäkirjaa. Pieniä hienosäätöjä voi tehdä jos laite sulattelee koko ajan tai vastaavasti puhaltaa ylilämmintä ulos. Jäteilman lämpötilaan vaikuttaa kuitenkin niin moni asia, että siihen kannattaisi perehtyä ennen säätöä.
 

M0sku

Jäsen
Kertokaapa miksi Nibe käy välillä melkoista katkokäyntiä ja sitten väkisin jurnuttaa niin pitkään että menee sulatukselle? Ei ole edes kylmä eikä juuri käyttövettäkään lämmiteltävänä. Kuvassa nuo alkupään ja loppupään -10 lähellä olevat lukemat on sulatuksia. katso liitettä 66662
Tässä olen muutamia kuukausia hakenut omaan F470 pumppuuni säätöjä ja samalla tehnyt muutamia havaintoja katkokäynneistä ja sulatuksista.

Katkokäyntiä kone käy kun lämmitys tarve on pieni. Tämä on helppo havaita kun laittaa kuvaajaan näkyviin kompura-anturin ja laskennallisen menolämpötilan. Kun kompura anturin lämpötila on alle laskennallisen lämmön käynnistetään kompura. Kun kompura anturi on n. 32 astetta sammutetaan kompura. Tätä seilataan niin kauan kunnes tulee muuta lämmitys tarvetta.

Parhaiten tähän auttaa kun tekee 2 käyrää vastaavan oman käyrän niin, että käyrän alapää on tasattu menoveden minimilämpötilaksi. Esim niin,että 0 asteen plussan puolella ajetaan aina 25 asteista vettä lattiaan. Minimi meno lämpötilaksi voi tällöin laittaa vaikka 22 astetta. Sitten ohjelmoi lämmitykseen niin, että ennen ilta suihkuja pudotetaan käyrää esim -2. Tällöin kaikki kompuran teho menee käyttöveden lämmitykseen.

Itsellä ajetaan tällä tavoin 22:00-4:00 -2. Muuten 0. Lämmitys aika lattiaan on tämän jälkeen huomattavasti pitempi ja katkokäynti tasaantuu.

Lisäksi kannattaa huolehtia, että poistoilman lämpö on aina yli 21 astetta, niin sulatukset vähenee huomattavasti. Tämä lienee toki talo kohtaosta.
 

Liitteet

  • Screenshot_20201108-012039_Chrome.jpg
    Screenshot_20201108-012039_Chrome.jpg
    58 KB · Katsottu: 147
Viimeksi muokattu:

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Siis tuolla tahdistuksella kompuran katkon aikana iv menee asetukselle 2. Usein se asetus 2 laitetaan vähän pienemmälle, että ei tuuleteta koko kämppää harakoille. Normaalit ilmamäärät pitäisi seurata iv:n mittauspöytäkirjaa. Pieniä hienosäätöjä voi tehdä jos laite sulattelee koko ajan tai vastaavasti puhaltaa ylilämmintä ulos. Jäteilman lämpötilaan vaikuttaa kuitenkin niin moni asia, että siihen kannattaisi perehtyä ennen säätöä.
näinhän se oli juu
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Oliskohan tehnyt käyttövettä noissa pidemmissä käyntijaksoissa ja noissa pätkissä sitten lämmittänyt. Näin ainakin jos sähkövastuksen anturia on uskominen. Jäteilma näyttää pyörivän pidemmän käyntijakson aikana siinä nollan tietämissä. Jos lisäät ihan piirun ilmamääriä, niin jäteilma ei mene pakkaselle ja sulatus ei pitäisi tulla niin helposti.
Tuossa kuvassa minkä laitoin ei ole vastuksia käytetty ollenkaan. Tuohon kuvaan olin lisännyt jo tuloa ja poisto 1% kumpaakin. Nyt lisäsin 2% kumpaakin tunteroinen sitten. Ainakin nyt meni sulatukselle 2h päästä edellisestä :D Tosin nyt sulatteli jo kun jäteilma oli -2 asteista. Onko se tuommoinen 2% lisäys piirun verran, ettei kovin paljon enenpäänsä kannata enään rukata kun ollaan jo 3% päässä alkutilanteesta?

Voisko joku kellä säädöt kohdillaan laittaa omat käppyrät erille kun ulkolämpötila on muutaman asteen?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Tuossa kuvassa minkä laitoin ei ole vastuksia käytetty ollenkaan. Tuohon kuvaan olin lisännyt jo tuloa ja poisto 1% kumpaakin. Nyt lisäsin 2% kumpaakin tunteroinen sitten. Ainakin nyt meni sulatukselle 2h päästä edellisestä :D Tosin nyt sulatteli jo kun jäteilma oli -2 asteista. Onko se tuommoinen 2% lisäys piirun verran, ettei kovin paljon enenpäänsä kannata enään rukata kun ollaan jo 3% päässä alkutilanteesta?

Voisko joku kellä säädöt kohdillaan laittaa omat käppyrät erille kun ulkolämpötila on muutaman asteen?
Se sähkövastuksen lämpöanturi seuraa sitä mitä se laite tekee vaikka itse vastus ei osallistuisi lämmitykseen mitenkään.

ilmamäärät kannattaa säätää siten, että jäteilma ei ainakaan syksyllä mene pakkaselle. Syksyllä ilma on kosteaa ja laite sulattaa siksi helposti jos jäteilma menee pakkaselle. Talvella taas kun ilma on kuivempaa, niin se ei mene niin helposti sulatukselle. Joidenkin prosenttien säätö nyt tuskin hirveästi haittaa, mutta jos pitää ropata 10-15%, niin sitten alkaa jo olla melko suuria muutoksia.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mites sitten nuo sulatukset ja poistoilma. Suosituksena aiemmin luki että jos poistoilma olisi yli 21 niin sulattelee vähemmän.. Tuossa kun oli jotain -5 astetta pakkasta niin mulla oli jäteilma vähimmillään 20,2. Jossain +1 se on 20,8. Nyt kun on +4 se on 21,3. Voiko tämä johtua paljon muusta kun että sisälle asuntoon lisää lämpöä, tai ilmanpoistoputket ei olisi kunnolla eristetty? Poistoilma ei tosin hievahtanut mihinkään vaikka koitti pakkaskelillä ILPillä puskea lämmintä ilmaa niin että asunnon lämpötila kyllä nousi.

Entäpä kun tuossa viiden asteen pakkasilla olohuonekeittiön termostaatti piti ruuvata käytännössä niin täysille että se oli vapaakierrossa ja makkareissa termarit naksutteli ilosesti. Muutaman asteen plussalla termari olohuonekeittiössä voi olla aika sen mitä lämpöä haluaa. Pitääkö ihan jyrkentää lämpökäyrää vaikka muualla lämpötila on ok, vai voiko olla että jostakin syystä tähän piiriin ei ohjaudu tarpeeksi vettä?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Mites sitten nuo sulatukset ja poistoilma. Suosituksena aiemmin luki että jos poistoilma olisi yli 21 niin sulattelee vähemmän.. Tuossa kun oli jotain -5 astetta pakkasta niin mulla oli jäteilma vähimmillään 20,2. Jossain +1 se on 20,8. Nyt kun on +4 se on 21,3. Voiko tämä johtua paljon muusta kun että sisälle asuntoon lisää lämpöä, tai ilmanpoistoputket ei olisi kunnolla eristetty? Poistoilma ei tosin hievahtanut mihinkään vaikka koitti pakkaskelillä ILPillä puskea lämmintä ilmaa niin että asunnon lämpötila kyllä nousi.

Entäpä kun tuossa viiden asteen pakkasilla olohuonekeittiön termostaatti piti ruuvata käytännössä niin täysille että se oli vapaakierrossa ja makkareissa termarit naksutteli ilosesti. Muutaman asteen plussalla termari olohuonekeittiössä voi olla aika sen mitä lämpöä haluaa. Pitääkö ihan jyrkentää lämpökäyrää vaikka muualla lämpötila on ok, vai voiko olla että jostakin syystä tähän piiriin ei ohjaudu tarpeeksi vettä?
Poistoilma on se ilma mikä kirjaimellisesti imetään poistoventtiileiltä ja tulee F470 iv moduuliin. Jäteilma on se ilma mistä lämpöä on pumpattu pois ja loppu puhalletaan pihalle. Jos nyt poistoilma on 21C ja jäteilma 20,2C, niin kompressori ei käy. Jos taas ilp:llä lämmität reilummin ja poistoilman lämpötila ei silti nouse, niin jossain on vikaa. Joko antureissa tai sitten putkistossa. Poistoilmaputkien pitää olla kunnolla eristetty tai sitten niiden pitää mennä höyrynsulun alapuolella lämpimissä tiloissa. Muuten koko pilpistä ei ole yhtikäs mitään iloa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Poistoilman lämpötilahan on "keskiarvo" eri poistoräppänöiden ilmavirroista. Miinustettuna sillä häviöllä, mitä putkistossa tulee.
Eli ILP:n vaikutusalueella jos lämpötila nousee, niin se ei välttämättä nosta yhteistä poistoilman lämpötilaa niin paljon kuin luulisi.

Mitä tulee putkien eristämiseen: etenkin jos on yksikerroksinen talo ja ullakolle pääsee, niin kannattaa käydä kuikuilemassa miten putket on eristetty. Ei ole paha rasti haravalla siirtää villoja sivuun.

Kulkusillathan ullakolla tietysti kaikilla on. Jos ei, niin lautaa ostoon ja napuloimaan niitä. Kunnolliset sillat on hyödylliset koko talon elinkaaren ajan.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Pieni kirjoitusvirhe.. Mainitsemani 20,2, 20,8 ja 21,3 lämpötilat on kaikki poistoilmasta. Itsellä ei ole luukkua välikatolle ja uusi talo. Rakennuttajan kanssa olen keskustellut jos sen sinne saisi kuitenkin. Onhan sinne kuitenkin joskus hyvä päästä. Vissiin rakennuslupaan ei sitä vaadita jos ei ole takkaa...

Liitteenä suunnitelmat ilmakanavista.

ilmakanavat.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä yläpohjaan olisi aina hyvä päästä, jos ei muualta niin talon päädystä olevasta luukusta. Miten ihmeessä voi muuten tarkistaa vaikka mahdollisia vuotoja?

Ihmettelen että edelleen näin rakennetaan, kun mahdollisissa myyntitilanteissakin yläpohjan kunnon tarkastus on keskeisiä tarkastuskohteita. Jos kuntotarkastusraporttiin kirjataan, että "pääsyä yläpohjaan ei ollut", niin 5v. ajalta kaikki menee myyjän piikkiin jos sieltä jotain löytyy myöhemmin.

Muutenkin eristeiden ja aluskatteen kunnon tarkastus, mahdollinen lisääminen ja reklamointi puutteista ei oikein onnaa jos yläpohjaan ei pääse.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Itsekkin ihmettelen jos on tosiaan niin että yläpohjaan ei ole pakko olla pääsyä uusissa taloissa jos ei ole takkaa. Hieman epäilyttää toki.
Nibe muuten ilmottaa nyt että:
F470 R 3x400V koti on irtikytketty
Emme ole saaneet päivityksiä laitteistollesi, F470 R 3x400V koti, 13.11.2020 12.15.43:n jälkeen. Tämä johtuu luultavasti häiriöistä Internet-yhteydessäsi tai sähkökatkoksesta. Kehotamme kuitenkin tarkastamaan laitteistosi.

Kuitenkin internetti huilaa hyvin ja ip osoitekkin nibessä näytti olevan. Pelaakos teillä muilla uplink? Lähinnä mielessä että onko vika jossakin Niben palvelimen päässä tms?

Edit -> Piti bootata Nibe niin uplink alkoi pelata.
 
Viimeksi muokattu:

specialist

Aktiivinen jäsen
Entäpä kun tuossa viiden asteen pakkasilla olohuonekeittiön termostaatti piti ruuvata käytännössä niin täysille että se oli vapaakierrossa ja makkareissa termarit naksutteli ilosesti. Muutaman asteen plussalla termari olohuonekeittiössä voi olla aika sen mitä lämpöä haluaa. Pitääkö ihan jyrkentää lämpökäyrää vaikka muualla lämpötila on ok, vai voiko olla että jostakin syystä tähän piiriin ei ohjaudu tarpeeksi vettä?

Optimitilannehan on että mahdollisimman moni termostaatti on ”tarpeeton” eli ne olisi aina auki. Toisinsanoen pyynti termareissa niin korkea että ikinä sitä ei saavuteta muuten kuin selkeät ylilämpötilanteet kevätaurinko yms. Itse olen esim. laittanut termareihin pyynniksi 23-24 astetta jota ei käytännössä ikinä saavuteta muuten kuin takkaa polttamalla tai keväällä kun aurinko paistaa. Ja sitten lämpökäyrällä hakee sen sopivan huonelämmön. Voihan olla että se isompi tila kestää hetken kauemmin lämmetä jos ne pakkaset ei kovin kauaa kestänyt. Sehän ottaa aina aikansa kun ulkolämpötila laskee että lattia lämpenee käyrän mukaiseksi. Tarkista lattialämmityssuunnitelmasta että jakotukeissa on esisäädöt suunnitelman mukaiset, meillä esim. ne oli tekemättä. Avaa kaikki termarit ja seuraa lämpötiloja. Olohuoneessa on varmaan pisimmät piirit niin esisäädöt siellä varmaan eniten auki. Tarkista mikä on niben kiertovesipumpun nopeus ja tarvittaessa kokeile nostaa sitä. Jos olohuone on aina vain selkeästi liian kylmä niin vaihtoehtona taitaa sitten olla kuristaa hieman kaikkia liian lämpimiä huoneita jakotukeista, tai nostaa käyrää ja laskea muiden huoneiden pyyntiä niiden termareista.
 

tine

Tulokas
Tervehdys foorumilaiset,
uutena nibettäjänä lueskellut foorumia ja hyviä vinkkejä täältä saanut säätöön. Nyt tarttisin vähän enemmän apua kun on ongelmaa käyttöveden lämpöjen kanssa.
Menty toukokuusta asti hienosti säästöasetuksilla ja nyt on muutamana aamuna ollut käyttövesi n. 28 asteista. Toki tämän saa korotettua manuaalisesti tilapäisellä luksuksella ylös, mutta ei kovin kiva yllätys, kun aamulla on kylmää vettä.

Onkohan mulla joku asetus nyt pielessä kun vastukset ei aina lämmitä tuota käyttövettä automaattisesti tarvittaessa?

Lämpöpumpun käyttötilaksi valittu: auto
Mukavuustila: säästö (lämpötilasetukset oletuksella)

Ohessa loggauskäyrät, jossa näkyy miten käyttöveden lämmöt laskee pikkuhiljaa. Lopun alenema tulee suihkun käytöstä, jolloin vesi sitten kylmeni lopullisesti.

1605428841622.png


Mikä avuksi?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Tervehdys foorumilaiset,
uutena nibettäjänä lueskellut foorumia ja hyviä vinkkejä täältä saanut säätöön. Nyt tarttisin vähän enemmän apua kun on ongelmaa käyttöveden lämpöjen kanssa.
Menty toukokuusta asti hienosti säästöasetuksilla ja nyt on muutamana aamuna ollut käyttövesi n. 28 asteista. Toki tämän saa korotettua manuaalisesti tilapäisellä luksuksella ylös, mutta ei kovin kiva yllätys, kun aamulla on kylmää vettä.

Onkohan mulla joku asetus nyt pielessä kun vastukset ei aina lämmitä tuota käyttövettä automaattisesti tarvittaessa?

Lämpöpumpun käyttötilaksi valittu: auto
Mukavuustila: säästö (lämpötilasetukset oletuksella)

Ohessa loggauskäyrät, jossa näkyy miten käyttöveden lämmöt laskee pikkuhiljaa. Lopun alenema tulee suihkun käytöstä, jolloin vesi sitten kylmeni lopullisesti.

katso liitettä 66777

Mikä avuksi?
Lisäyksen esto on liian alhaalla. Kompressori ei yksin jaksa enää lämmittää käyttövettä ja taloa.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Lisäyksen pysäytys on ollut nyt +5C, jos nostan sen +7C, niin se ehkä riittää?

Lattialämmitystalo kyseessä.
Katsopa mitä siellä on max lisäysarvona ja paljonko virranrajoitus mikäli vaiheanturit on kytketty. Kyllä tuon pitäisi vielä 2kw vastusteholla nätisti lämmitellä vettä. Toisena onko siellä jossain joku ohjelma, tms, päällä mikä estää lisäyksen?
 

tine

Tulokas
Katsopa mitä siellä on max lisäysarvona ja paljonko virranrajoitus mikäli vaiheanturit on kytketty. Kyllä tuon pitäisi vielä 2kw vastusteholla nätisti lämmitellä vettä. Toisena onko siellä jossain joku ohjelma, tms, päällä mikä estää lisäyksen?
Lisäyksen max. teho 5,6 kW, vaiheita ei tunnistettu. Ei pitäisi olla mitään ohjelmia päällä, en ainakaan ole tehnyt mitään ohjelmointeja
 

Tulihäntä

Vakionaama
Lisäyksen max. teho 5,6 kW, vaiheita ei tunnistettu. Ei pitäisi olla mitään ohjelmia päällä, en ainakaan ole tehnyt mitään ohjelmointeja
Joku siellä nyt estää lisäyksen ja/tai käyttöveden lämmityksen. Tuossa kuvaajassa on niin monta viivaa, että paha sanoa mikä on mikäkin. Uplinkin graafeista saa valita itse mitä arvoja haluaa kuvaajaan mukaan.
 

unski84

Jäsen
Sellaisen ominaisuuden olen omassa koneessa havainnut, että jos lisäyksen esto on esim. +6 niin kone sallii vastukset vasta kun keskilämpötila on laskenut +5 asteeseen. Lämpötilan taas noustessa menevät vastukset estetyksi tasan +6 asteessa. En kyl tiedä mikähän logiikka tuossakin on.
 

Jarppa77

Jäsen
Uus kone nyt ruksuttanut viikon verran, kysytääs nyt täältäkin että osuuko esim tässä viimesen vuorokauden datasta jotain ihmeellistä silmiin (tuloilmaa vois ehkä hiukan säätää mutta en lähtenyt RN1:sta säätämään sen suuremmin vielä, on ~puol kierrosta auki):
1605624041874.png
 
Viimeksi muokattu:

PeeWee

Tulokas
Kyllä se löytyy. Sitten vaan kriittisellä silmällä lukemaan. Tai laitat tänne ja mukaan talon perustiedot.
Tuli muita prioriteettejä ja nämä PILP-asiat jääneet taka-alalle, mutta nyt on taas sopiva hetki jatkaa. Eli tuo ilmanvaihdon mittaus-/säätöraportti tosiaan löytyi ja pääsin yhteyksiin myös mittauksen tehneen ja koneen säätäneen henkilön kanssa. Ilmanvaihdon asetukset mielestäni nyt kunnossa ja asetuksina tulo-%/poisto-% nyt 60%/60% ("perus" jolla päytäkirjan mittaukset tehty jolloin tulo 52 l/s ja poisto 54 l/s), 80%/80% ("tehostus", tämän ohjelmoin päälle iltaisin aina 2 tunniksi oletetun suihkussa käynnin ajankohtaan), 30%/30% ("poissa") ja 0%/0% ("sulku"). Tämän lisäksi pitää vielä asettaa ilmanvaihdolle "takka-asetukset" jotta saa kunnolla vetämään(?), mutta sen aika sitten kun tuota takkaa ensimmäisen kerran käyttää (en usko, että tulee olemaan kovin aktiivisessa käytössä).


Nyt pitäisi sitten saada vielä tuo lattialämmityspuoli kohdilleen ja halutuksi.

Kyseessä siis 2019 valmistunut puurakenteinen omakotitalo, 115 m2, 2 kerrosta, lattialämmitys, Nibe F470 ja varaava takka (tuskin tulee käytettyä lämmityksen tukena). Eli tällä hetkellä lattia ei tunnu lämpimältä paljain jaloin missään huoneissa. Ajatuksena olisi, että kylpyhuoneessa/saunassa sekä aulassa lattia olisi "lämmin" ja lämpipämpi kuin muissa huoneissa, kuten tilanne on ollut aiemmissa asunnoissa.

Tätä olen ajatellut lähteä hakemaan/säätämään seuraavalla ajatuksella. Ja tämän suhteen olisin nyt kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia/ajatuksia onko järkevää, onko asetukset/arvot järkeviä ja missä kohti mennään metsään.

1. Huoneiden termostaatit (Roth, säätö 5-30C) täysille/kokonaan auki
2. Ilmanvaihto "perus"-tilaan
3. Käyttövesi "säästö" (toistaiseksi tämä riittänyt hyvin vaikka säädin kokeilumielessä rajoja kokonaisuudessaan jo 2C alaspäinkin)
4. Minimi menolämpö 23C, maksimi meno 40C, lämmityksen pysäytys 20C, lisäyksen pysäytys 5C, suodatus 8h, maksimi säädetty sähköteho 8.0 kW
5. Kokeiluun lämpökäyrä 3 (+0), jossa 0C:ssa menojohdon lämpö 29C ja -30C:ssa 36C
6. Jos tuntuu ettei lattiat lämpene, niin nostetaan lämpökäyrän lämpötilaa 1C ja odotetaan (vai onko parempi vaihtaa suoraan isommalle lämpökäyrälle?)
7. Toistetaan 5. ja 6. kunnes sopiva lattialämpö (kylpyhuoneeseen jne löytyy), ja sitten jätetään sen termostaatti auki mutta muut huoneet asetetaan haluttuun (alempaan) lämpöön

Miten tähän sopivan lattialämmön hakuun suhtautuu tuo tuloilman lämmitys ja sen manuaalinen säätö RN1-venttiilin kautta? Säädetäänkö sillä tuloilman lämpö sopivaksi sen jälkeen kun lattialämpö on saatu halutuksi? Vai ensin tuloilma kuntoon ja sitten lattia vai yhtaikaa? Ja mikä on tuloilmalle hyvä tavoitelämpö?

Kokeilin siis tuon RN1-venttiilin jo aiemmin ja se oli 1/4 kierrosta vajaa täysin auki. Kiersin kiinni jolloin, kuten pitääkin, tulolämpö alkoi laskea nopeasti. Käänsin auki puoli kierrosta ja jätin siihen. Tällä RN1 säädöllä ja yllä olevan listan muilla asetuksilla (ulkolämpö noin 7C) kone näyttää seuraavia arvoja (noin):

Höyrystin 4C
Poistoilma 21.5C
Jäteilma 3.5C
Tuloilma 21.3C
Menolämpötila 25.2C
Paluulämpötila 24.4C
Lask menolämpötila 26.1C

Onko nämä järkeviä vai onko noissa jotain johon pitäisi kiinnittää ja yrittää vaikuttaa?

Pitkä tarina ja monta kysmystä mutta toivottavasti joku jaksaa lukea läpi, tulkita ja kommentoida.

Kiitos!
 
Back
Ylös Bottom