Laita vielä ulkolämpötila käppyrään näkösälle. Sähkövastusanturin voisi ottaa kuvasta pois niin näkee paremmin käppyröitä. Nyt käyttövettä on lämmitetty vastuksilla, onkohan ollut tarpeen? Itselläni lattialämmityksen menolämpötila pyörii nyt +28 tienoilla kun ulkona on +5 ja tällä kelillä saan käyttövedet tehtyä kompuralla. Jännä jos(?) sinulla kämppä riittävän lämmin noin kylmillä menovesillä.
Laita vielä ulkolämpötila käppyrään näkösälle. Sähkövastusanturin voisi ottaa kuvasta pois niin näkee paremmin käppyröitä. Nyt käyttövettä on lämmitetty vastuksilla, onkohan ollut tarpeen? Itselläni lattialämmityksen menolämpötila pyörii nyt +28 tienoilla kun ulkona on +5 ja tällä kelillä saan käyttövedet tehtyä kompuralla. Jännä jos(?) sinulla kämppä riittävän lämmin noin kylmillä menovesillä.
Ensimmäiseksi neuvoisin saman neuvon minkä ite sain, eli hommaa Nibe uplink niin saa sieltä käppyrät tähän näkösälle ja voit säätää ja katsoa arvoa tietokoneelta ja kännykästä. Maksaa 50eur/v.
Jos sulla on saunassa, pesuhuoneessa ja aulassa termarit niin laita niistä nupit kaakkoon - jos ei ole termareita niin asia kunnossa. Muut termarit semmoiselle lämmölle mikä on sopiva. Säädä tuloilma mielestäsi sopivaksi, itse tykkään pitää esim +19 - tätä saa säädellä vielä ulkolämpötilan muuttuessa. Jos pidät tuloilmaa kovin lämminnä (esim +23) niin lattiat lämpiää vähemmän kun tuloilma lämmittää taloa. Laita kiertoveden mimiksi vaikka 26, eihän siinä muuten muuten lattia tunnu pesuhuoneessa yhtään lämpymältä jos se tuon alle käy. Jos tuntuu ettei joku huone lämpiä tarpeeksi niin kannattaa katsoa jakotukkia seuraavana. Itselläni esim kodinhoitohuoneen lattia oli melkoisen kylmä ja siitä oli vastaavasti jakotukilta kierto paljon pienemmällä kuin muualta. Jakotukkia säätämällä asia korjaantui.
Lämmityksen pysäytys ei taida tällä kelillä vaikuttaa asiaan, mutta laita se vaikka +30 jos haluat kesälläkin pesuhuoneen lattian olevan lämmin.
Tässä graafia uusiksi ja tuota itsekin pohdin että vastuksia käyttää käyttöveden lämmitykseen, miten siihen voisin vaikuttaa? Ja kyllä kämppä on lämmin noilla menovesillä (pyörii tuossa ~25 C hujakoilla), sisällä sellainen 22 astetta. Olisko parempi jos noistaisin tuota menoveden minimiä ja sit huonekohtaisilla termareilla kuristan lämmöt kuriin? Käyrä on nyt 2+1.
Kiitos juhamat vinkeistä.
Yksi tarkennus: kuinka paljon tuo tuloilma vaihtelee ulkolämpötilan mukaan (noin suurinpiirtein) ja pyritkö siis pitämään sen samana riippumatta ulkolämpötilasta?
Oon asunu nibetalossa tämän vuoden kesäkuusta niin näistä alkutalven keleistä ei ole vielä paljoa kokemusta mutta paria astetta enenpää ei ole tainnut heittää näillä keleillä. Pyrin pitämään tuloilman jokseenkin vakiona. En halua tuloilmasta niin lämmintä että se kesällä lämmittää liian lämmintä taloa entisestään, tai niin lämmintä että näin kylmällä kelillä lattiat lämpenee vähemmän kun tuloilma lämmittää taloa. Toki ei passaa Nibe jäädyttää tai nuhaakaan hankkia
Syksyllä oli aika kettumaista kun vuorokauden lämpötilat saattoi pahimmillaan vaihdella 0-15 ja minulla paistaa aurinkokin ilmanottoon jollon ilma on vielä lämpimämpää, sai säätää koko ajan. Nyt kun lämmöt on vaihdellu esim -5 ... +5 väliin niin tuo tulevan ilman lämpö on pysynyt paremmin suht tasaisena kun se säätyy ymmärtääkseni jonkunverran lämpökäyrän mukana, eli ei ole tarvinnut yhtenään ruuvailla.
Tuohon tuloilman säätämiseen olisi kyllä F470:ssä termostaatti paikallaan. Senhän putkari saa siihen lisättyä ja sitten lämpötila pysyy vakiona aikailla tarkasti.
PILP kanssa raitisilman otto eteläseinältä ei ole oikeastaan tyhmää. Hyvin harvoin lämpötila on liian lämmintä, mutta vrt. pohjoisseinään on siinä selkeä lämpötilaero.
PILP kanssa raitisilman otto eteläseinältä ei ole oikeastaan tyhmää. Hyvin harvoin lämpötila on liian lämmintä, mutta vrt. pohjoisseinään on siinä selkeä lämpötilaero.
Säädä tuloilma esimerkiksi 19 asteeseen niin lattioihin menee enemmän lämpöä kun talo ei ole "ilmalämmitteinen". Asunto on yhtä lämmin, mutta lattiat lämpeää enemmän. Ei 25 asteen kiertovedellä lattia oikein voi tuntua lämpymälle, eli minimiä tai/ja käyrää pitää nostaa. Tosiaan se jakotukin säätökin vaikuttaa, jos sieltä on vaikka joku vapaankierron piiri kuristettu mihin haluaisit lisää lämpöä. Ehkei kannata yrittää sitä että kertalaakilla kaikki säädöt olisi optimit, vaan hilaa niitä sinne oikeaan suuntaan ensin vähän karkeammin ja hienosäätää sitten kun ollaan lähellä.
Minusta tuo ei oo sinulla edes yrittänyt lämmittää vettä kompuralla, tai on tehny sitä tosi lyhyen yrityksen. Käyppä vielä Niben huoltovalikossa. Muistaakseni siihen pääsee painamalla nuoli takaisin nappia 8 sekunttia. Sieltä säädä trendiraja vaikka nollaan.
Pidän nyt käyrän vielä ennallaan, nostan nyt menoveden minimin vaikka 26 sekä RN1:sta laitan pienemmälle (oliskohan puol kierrosta nyt auki) niin että tuloilma tippuu tuonne ~19 hujakoille. Tuo trendiraja on varmaan siellä nyt se tehdasvakio eli 7, tiputan sitä myös. Mites muuten tuo siirtoraja, mihin se kannattaa asettaa? Näyttää olevan laitettu nyt 45 min, tehdasasetus olisi 15 min. Koitetaas näillä. Kiitokset kommenteista!
Viimeksi muokattu:
Juu. Itselläni menee nyt 28,4 lattiaan kun ulkona on semmonen 4-5 lämmintä. Trendirajasta en osaa sanoa, minulla se taitaa olla nyt 30min.
Tässä tuolta asennusoppaasta selitys tuolle siirtoajalle, mä en kyllä saanut tästä kuvauksesta kiinni miten tuo oikein käytännössä vaikuttaa:
"
siirtoaika
Tässä asetetaan siirtoaika käyttövesi- ja lämmöntuotannon välillä F470:ssä. Siirtoaikana kompressori säilyttää sen pysäytyslämpötilan, joka oli voimassa käyttövesituotannon aikana.
"
Osaako joku täällä avata tuota kuvausta maallikolle lisää?
Vastusten mukaantuloa saa säädettyä lisäyksen estolla. Jos laitat lisäyksen eston vaikka +2C, niin vastukset tulee mukaan vasta kun keskilämpötila on alle +2C. Tämä on ehdoton, eli jos lämpötila ei laske alle tuon, niin vastukset ei tule peliin vaikka kompressori ei jaksaisi yksin lämmittää.
Trendiraja +2C pyrkii priorisoimaan kompressorin käyttöä. Jos lämmöt eivät yksin kompressorilla jaksa nousta, niin trendirajan alla käytetään laitteen harkinnan mukaan vastuksia.
Vaikka lisäyksen esto olisi aktiivinen ja keskilämpötila rajan yläpuolella, niin jakson korotus (legionellan poisto) kuitenkin ohittaa tuon. Eli valikossa määritellyn ajan välein käyttövesi lämmitetään vastuksilla låhemmäs 60C lämpötilaan.
Lisäykseen käytettävän sähkötehon voi säätää valikoista ”suurin sallittu lisäysteho”. Vaihtoehdot on välillä 2kw - 11,25kw. Pienin vastusteho on 0,25kw ja sen saa hieman kikkailemalla. Virta-anturit pitää olla kytkettynä ja varokekoko pitää säätää 8A. Tällöin suurin lisäysteho on 0,25kw kaikissa tapauksissa. Tämän vaikutus kannattaa tiedostaa. Eli vaikka valikoissa olisi määritelty vastustehoksi 8kw, niin sitä tehoa ei käytetä (koska varokekoko rajaa tehoa).
Mulla on nyt trendiraja 5 C, siirtoaika 30 min (oli 45 min), lisäyksen pysäytys ollut 10:ssa (oli 8:ssa mutta katoin tuon noston vaikutuksen tuossa puolen päivän aikaan miten nopsaa nostaa tuon veden vastuksen avulla) ja nyt käyrä näyttänyt viime vuorokaudelta tältä (katson nyt mihin suuntaan tilanne menee, en vielä hakenut tuota vastusten käytön optimointia sen suuremmin). Eli ilmeisesti nyt tässä just parhaillaan näyttää käyttöpriorisointi olevan lämmitys ja kun näyttää että kone ei tarvi kompuraa, se tiputti sen pois jos oikein tätä nyt tulkitsen eikös vaan? Tuota miksi tuolla yöllä pätkitti noin niin varmaan sama syy.
Priorisoinnista en osaa sanoa, mutta jos jäteilman käppyrä on ylhäällä niin sillon kompuralla ei tehdä lämpöä mihinkään. Tosiaan jos vastukset lämmittää vettä niin käyttöveden täyttö käppyrä nousee melkein viivasuoraan, niin siitä sen jo arvaa ja nopeutta riittää...
Just noin se menee, testasin että miten jyrkällä se vetää. Päätin tuota testata kun tuossa aamupäivän ajan seurasin miten kompura saa tuota vettä hilattua ylös.
Nyt kun päästiin tän koneen kanssa ensimmäisen kerran ulkolämpötilassa nollan alle ja pari astetta pakkaselle niin käyrät rupes näyttää tältä, miltä tää vaikuttaa porukan silmiin (jäteilma ei enää pysynytkään tuossa noin asteen verran plussalla, nyt menee käytännössä sulatuksen jälkeen heti tuohon nolla alle):
Kokeile lisätä pirun verran tulo- ja poistoilmaa.
Voisko joku kellä on säädöt kunnossa laittaa kuvan minkälaista käppyrää kone tekee kun ulkolämpötila on +1 .. -3 välillä? Sillälailla ettei ole ILP tai takka tms ollut käytössä.
Itsellä oli nyt aamulla poistoilma 20,4 ja nollassa ulkolämpötila, ILP ei ollut käytössä. Sisällä kuitenkin asuinhuoneissa 20,5 ... 21 ja pesuhuoneessa 23. Pitäisikö näillä lämmöillä poistoilman olla korkeampi, vai pitääkö minun alkaa tykkäämään lämpimämmistä sisätiloista? Tämä tietysti oli aiheuttanut tässä aamulla sulattelua parin tunnin välein ja niitä ilmamääriä on jo aiemmin lisätty 4% tulo ja poisto
Itsellä oli nyt aamulla poistoilma 20,4 ja nollassa ulkolämpötila, ILP ei ollut käytössä. Sisällä kuitenkin asuinhuoneissa 20,5 ... 21 ja pesuhuoneessa 23. Pitäisikö näillä lämmöillä poistoilman olla korkeampi, vai pitääkö minun alkaa tykkäämään lämpimämmistä sisätiloista? Tämä tietysti oli aiheuttanut tässä aamulla sulattelua parin tunnin välein ja niitä ilmamääriä on jo aiemmin lisätty 4% tulo ja poisto
Mua kiinnostais kans nähdä tuota käppyrää joltain kenellä säädöt kunnossa näiltä säiltä mitä juhat tuossa pisti. Mulla kuitenkin poistoilma aika nätisti on pysynyt tuossa 22 asteen hujakoissa (oudotis uplink näyttää tasaista 22 asteen viivaa mutta kun koneelta kattelen niin kyllä se vaihdellut enemmän mitä graafit näyttää). Mulla tässä päivän trendi jatkunut aikaste samana, nostin tulo ja poisto tehoja molempia 2%, ei juuri musta vaikutusta.
Jeps, ei sitä viitti asumismukavuudenkaan kannalta viitti nostaa. Mut sit kysymys, miten paljon noita ilmamääriä viitsii nostella suhteessa siihen mitä ne on nyt mittauspöytäkirjan mukaan asetettu? suhteessa totta kai nostetaan molempia. Täällä kun meni nyt ulkoilmaplussa puolelle, rupes jäteilma pysymään myös nolla yläpuolella, jotenkin itellä tuo 0 oli tuossa nyt se jakaja miten onnistu pitämään jäteilman nollan tuntumassa, hiukan plussalla. Sulatuksia tullut tällä vuorokaudelle enemmän kun viime vkl:sta eiliseen yhteensä.
Meillä tulee tällaista käppyrää.
En sano, että koneen asetukset on todellakaan mitkään täydelliset. Sulatuksia kone tekee tosi harvoin. Ilmamäärät on isohkot (talon ilma vaihtuu kerran 1.5 tunnissa) ja sisälämpötila luokkaa 22.5-23.5 astetta. F470 on ainoa lämmityslaite.
En sano, että koneen asetukset on todellakaan mitkään täydelliset. Sulatuksia kone tekee tosi harvoin. Ilmamäärät on isohkot (talon ilma vaihtuu kerran 1.5 tunnissa) ja sisälämpötila luokkaa 22.5-23.5 astetta. F470 on ainoa lämmityslaite.
Liitteet
Tuo näyttää sellaselta mitä ite olis hakemassa, onks sulla millainen käyrä? Ootko paljonko nostanut ilmamääriä?
kannu
Jäsen
Muistan lukeneeni täältä joskus, että Uplinkin kautta ei sähkövastusten käytöstä saa tarkkaa kuvaa, mutta eikö tuossa kuvaajassa tuo EB100-BE3 ole juuri sitä? Kun siinä näkyy piikki niin käyttövesi lämpenee melkein pystysuorassa. Vai sekoitankohan johonkin muuhun mitä ei näe kun loggaamalla pumpusta suoraan.
Osaako joku muuten arvella miksi tuossa keskellä kuvaajaa (missä hiiri on) on ruvettu ilmeisesti lämmittämään vastuksilla vaikka sulatus ei ole ollut käynnissä eikä ulkolämpötilakaan ole mitenkään erityisesti pudonnut.
Uplink ei kerro montako kwh:ta se on kuluttanut. Lisäyksen aikakerroin kuitenkin kertoo. 1 tunti on 8kwh.
Ilmamäärät on suunnitelmien mukaiset eli niihin en ole koskenut.
Meillä ilmamääriä pystyisi pikkusen tiputtamaankin talveksi, mutta en ole vielä nähnyt tarpeelliseksi. Katson sitten jos joskus tulisi kunnon pakkasia tilannetta uudestaan.
Nyt käyränä omakäyrä, jossa lämpöjen ollessa plussalla mennään 3+2 käyrällä ja nollan alapuolella 3+1 käyrällä. Ainoastaan aikuisten makkarissa termari käytössä. Kaikissa muissa tiloissa lattiapiirit auki eli termaripyynnit tyyliin 25 astetta. Aiemmin käyttänyt joko 3+2 tai 3+1 käyriä.
Ja vissiin oot pitänyt tuloilmaventtiilin (RN1) aika pienellä tuon kuvaajan mukaan? Musta tuntuu että meillä saa olla todella vähän auki että tässä pikku pakkasella pysyy tuossa ~19 asteessa.
Tällä hetkellä venttiili on noin puoli kierrosta auki. En ole tuota tuloilmaa niin kovin tarkkaan enää säätänyt, riittää että se on suurimman osan ajasta lämmityskaudella 17-20 astetta.
Itelleni sellainen optimi olisi 18-19 astetta, mutta kun käyränä on omakäyrä kahden käyrän yhdistelmänä niin on hiukan hankala ellei mahdoton säätää ellei halua käydä jatkuvasti ruuvailemassa.
"Lämpöpumpun asennushuoneen lämpötilan on oltava vähintään 10 ℃ ja enintään 30 ℃."
Tuollainen ohje löytyy asentajan käsikirjasta...
Mä yritän kanssa löytää sellaisen kohdan tuolla tuloilmalle että ei tarvis olla säätämässä kokoajan. Mulla nyt selkä jakaja tuo ulkolämpötila 0, sen alla selkeästi jäteilma tipahtaa aina pakkaselle ja sulatus määrät nousevat (totta kai luonnollista kun lämmitystarve kasvaa). Olisko tässä vaan sit järkevä vaan tuossa tilanteessa säätää käyrää. Vaihtelin tuossa viestiä myös koneen asennuksen tehneet firman kanssa sekä iv-mittaukset ja asetukset tehneen kaverin kanssa ja kumpikaan ei suositellut koskemista ilmamääriin.
1% tai 2% molempia, tulo ja poisto, ylös. Sillä se turhan sulattelun saa pois. Näin piti itselläkin tehdä heti muuton jälkeen, ja oli kesä.
Voithan kokeilla. Jos epäilyttää, ni voit käyttää mittaajat uusiksi. Tärkein lienee paine-ero vaipan yli, eikä niinkään litrat
Ja kumpikaan ei ymmärrä laitteen sielunelämästä yhtään mitään. Ehkä ilmanvaihto osataan venttiileistä lautasta pyörittämällä säätää, mutta siihen jää. Kumpikaan ei todennäköisesti edes tiedä mikä on RN1 on tai mitä se tekee.
Hei, mikä sulla on muuten siirtoajan arvo?
Se pitää tänän f470 pumpun osalta muistaa, että tässä värkissä tulee kompurannosalta tehoraja vastaan. Eli kompura pystyy tuottaa parhaissakin olosuhteissa max 2kw kämmitystehoa. Mikäli kompura on jatkuvasti päällä ja menee sulatuksille jatkuvasti on tällöin on koneen max hyötysuhde saavutettu. Tällöin on käytettävä vastuksia.
Mikäli ilmanvaihtoa on säädetty LVI-asentajan toimesta kuntoon ei prosentteja voida antaa paperilla, vaan iv on paine-ero mitatu. Prosentit joutuu tällöin säätö vaiheessa hienosäätää koneelle mittauksien yhteydessä ja saattaa olla todella pienestä kiinni, että saadaan iv:n litrat ja paineet kohdilleen. Mikäli prosentteja mennään koneelta säätää omatoimisesti ilman iv:n uudelleen mittausta saattaa jonkun huoneen ilmamäärät olla mitä sattuu. Prosentit ei ole lineaarisesti suoraan sama kun ilmamäärä, vaan tähän vaikuttaa kanaviston vastapaineet yms..
En suosittele kenellekkään nostaa ilmamääriä sulatuksien pelossa summissaan vaan lisäyksen pysäytys korkeammalle, esim 8 astetta(jos ei riitä niin nostaa). Yhtään enempää ei mee sähköä se on tässä syksyn aikana tullu todistettua. Sulatuksia tulee se 2 päissä ja näin kompura ei aja kokoajan hyötysuhteen äärirajoilla. Lisäksi sulatukset vähän niinkun kuuluu tämän koneen luonteeseen.
Kuvaajassasi ulkolämpötila laskee rajusti +9 - -1 12 tunnissa. Tällöin tarvitaan lämmitys tehoa reilummin. Eli mikäli sinulla on jo lisäyksen pysätys 10 astetta, niin kokeile laittaa trendinlaskenta rajaa ylemmäksi esim 10 astetta (vakiona 7) tämän rajan alla mikäli kompura ei pysty nostaa säiliön lämpötilaa otetaan helpommin vastykset käyttöön. Lisäksi pudota ulkolämpötilan suodatus niin, että kone ehtii reakoimaan putoavaa ulkolämpötilaan esim 10h. (Tehdas 24h)
PS.Kuvaajiin kannattaa aina laittaa myös näkyviin kompressori, sähkövastus anturin ja laskennallisen menoveden data.
Mikäli ilmanvaihtoa on säädetty LVI-asentajan toimesta kuntoon ei prosentteja voida antaa paperilla, vaan iv on paine-ero mitatu. Prosentit joutuu tällöin säätö vaiheessa hienosäätää koneelle mittauksien yhteydessä ja saattaa olla todella pienestä kiinni, että saadaan iv:n litrat ja paineet kohdilleen. Mikäli prosentteja mennään koneelta säätää omatoimisesti ilman iv:n uudelleen mittausta saattaa jonkun huoneen ilmamäärät olla mitä sattuu. Prosentit ei ole lineaarisesti suoraan sama kun ilmamäärä, vaan tähän vaikuttaa kanaviston vastapaineet yms..
En suosittele kenellekkään nostaa ilmamääriä sulatuksien pelossa summissaan vaan lisäyksen pysäytys korkeammalle, esim 8 astetta(jos ei riitä niin nostaa). Yhtään enempää ei mee sähköä se on tässä syksyn aikana tullu todistettua. Sulatuksia tulee se 2 päissä ja näin kompura ei aja kokoajan hyötysuhteen äärirajoilla. Lisäksi sulatukset vähän niinkun kuuluu tämän koneen luonteeseen.
Kuvaajassasi ulkolämpötila laskee rajusti +9 - -1 12 tunnissa. Tällöin tarvitaan lämmitys tehoa reilummin. Eli mikäli sinulla on jo lisäyksen pysätys 10 astetta, niin kokeile laittaa trendinlaskenta rajaa ylemmäksi esim 10 astetta (vakiona 7) tämän rajan alla mikäli kompura ei pysty nostaa säiliön lämpötilaa otetaan helpommin vastykset käyttöön. Lisäksi pudota ulkolämpötilan suodatus niin, että kone ehtii reakoimaan putoavaa ulkolämpötilaan esim 10h. (Tehdas 24h)
PS.Kuvaajiin kannattaa aina laittaa myös näkyviin kompressori, sähkövastus anturin ja laskennallisen menoveden data.
45min. Sulla tais olla 30min ja se on varmasti ihan hyvä.
Niin kuinka pitkä käyttökokemus sulla laitteesta oli? Tuolla tavalla lisäystä menee toista tuhatta kwh:ta per vuosi. Jos katsot niben puhallintaulukoita, niin muutaman prosentin muutos puhallinnopeudessa ei todellisuudessa lisää kovinkaan paljoa ilmanvaihtoa. Jos ilmamääriä laskee huomattavasti, niin sillon joissain tapauksissa voi tulla kuvailemasi ilmiö, mutta lisäämällä se on hyvin epätodennäköistä. Kun F470 menee sulatukselle, niin laite kirii sen vastuksella takaisin.
Kokemuksesta tiedä sitten, mutta Tekniikan kaavasto ja perus fysiikka on tuttua
Esimerkki:
Talon ilmatilavuus = 470m3
Tuloilma määrä = 57,4 l/s --> 206,64 m3/h
Poistoilma määrä = 61,1 l/s --> 216,36 m3/h
F470 lämpöpumpun max lämmitysteho verkosta otetulla 650w kompuran teholla saadaan --> 2,18Kw lämpöä (optimiolosuhteissa)
Ilmakuutiosta saatava lämpötila per m3:
Q= 1,2 kg (ilmakuution massa) * 1 kJ/kgK * 1K
Q =1,28 Kj
Olkoon:
Ulkoilma = -1
Tuloilma = +16
Poistoilma = 21
Jäteilma = 0
Näillä ilmamäärillä ja esimerkki parametreilla poistoilmassa on 1,62Kw lämmitys teho.
Tuloilman lämmitystarve näillä lämpötiloilla ja ilmamäärillä 1,24Kw. Jää veden lämmitykseen n.400w
Ilmaa menee sulatuksella ilman kompuraa 1.62kw/h edestä raakana pihalle. Mutta jos kompura käy saadaan 1kw ulos tehoa, koska kompura ottaa verkosta 0,65kw.
Koko laitteen tehohyötysuhde on 1kw kun kompura käy.
Eteläsuomen talven keskilämpötila on tuota -1 luokkaa, että jos puolenvuoden aikana sulatuksia tulee 3 kertaa päivä, sulatusten ajalta menee vuodessa energiaa hukkaan -->
180×3 = 540 sulatusta vudessa.
20min x 540 /60 = 180h sulatusta
= 180kw vuodessa menetetään sulatuksille.
Euroina:
180kw × 0,15snt = 27€ sulatuksiin/ vuosi
= 2,25€/kk
Että jos tuota pelkää niin voihan sitä ilmamäärät säätää sekasi. Mielestäni tämän takia ilmamääriä ei kannata säätää liian ylös. Jolloin myös tuloilman lämmitykseen menee enemmän energiaa.
Verkosta otetaan vain toi 180kw/vuosi enemmän, eikä useampia tuhansia kw.
Hyvä laskelma ja haluaisin sen vielä lisätätä että sulatuksen aikana jäteilma ei ole suinkaan huoneilman lämpöistä, koska se sulatus pitää tehdä ja se kylmentää jäteilmaa.
Tuolloin siis jäteilma jäähtyy vain puhaltimella. Tuo sulatusprosessi kun F750:ssä perustuu ilmavirran mittaukkeen, niin tuo jäteilma ei kovin korkealle nouse kun taas mennään. Itseasiassa esim. tässä sulatuksessa jäteilma pysyi kokoajan ulkoilman alapuolella, vaikka ulkona vain muutama aste lämmintä.
Ei ole siis kovin kauhea energiahukka PILP sulatus jos se tehdään elegantisti. F470 tekee vähän "tyhmemmin" sulatuksen, mutta sama asia siinäkin pätee.
Tuolloin siis jäteilma jäähtyy vain puhaltimella. Tuo sulatusprosessi kun F750:ssä perustuu ilmavirran mittaukkeen, niin tuo jäteilma ei kovin korkealle nouse kun taas mennään. Itseasiassa esim. tässä sulatuksessa jäteilma pysyi kokoajan ulkoilman alapuolella, vaikka ulkona vain muutama aste lämmintä.
Ei ole siis kovin kauhea energiahukka PILP sulatus jos se tehdään elegantisti. F470 tekee vähän "tyhmemmin" sulatuksen, mutta sama asia siinäkin pätee.
Viimeksi muokattu:
Kiitokset kommenteista! Kyllä mun mielestä kone hyvin ottaa vastuksia mukaan, ihmettelen vaan miten edelleen kuitenkin aika voimakkaasti tän vuorokauden puolella sulatellut, mietin että mikä asetus nyt vielä vois vaikuttaa (lisäyksen pysäytys 12, trendiraja ollut 5, tuota ei edes saavutettu)
Kolme infoviestiä on tullut, ne on just nuo mitä tuossa graafissakin näkyy tosiaan sukelluksina jäteilmassa.