Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Mikki

Hyperaktiivi
Hienosti jaksatte perehtyä laitteiden toimintaan. Ja kulutukset hyvin maltillisia kun säädöt on kohdillaan.

Väistämättä tulee mieleen, että kuinkakohan suuri osa PILP:ien raportoiduista suurista kulutuksista on vain väärien asetusten seurausta?

Näiden kanssa säätöjen on oltava kohdillaan paljon tarkemmin kuin VILP:n kanssa vaikkapa. Käytössä on niin paljon vähemmän kapasiteettia kompuralämmityksessä.
 
  • Tykkää
Reactions: Muu

Tulihäntä

Vakionaama
Väistämättä tulee mieleen, että kuinkakohan suuri osa PILP:ien raportoiduista suurista kulutuksista on vain väärien asetusten seurausta?

Todennäköisesti aika iso osa. Herätään sitten kun lasku on kourassa ja kiroillaan. PILP vaatii aika paljon enemmän perehtymistä mitä ILP tai VILP. Toisaalta mitä nyt on hieman sivusilmällä katsellut, niin aika usealla on isoissa kuutioissa suhteellisen pieni PILP. Silloin sen kompressorin työ on lähinnä marginaalista ja vaje paikataan puhtaasti vastuksilla. Edes takkaa ei viitsitä polttaa tai takka on kiertoilma, jolloin PILP menee taas vähän ajan päästä vastuksille. Toisaalta isommalla kompressorilla olevia PILPejä on vasta viimeaikoina alkanut olemaan markkinoilla. Ja toisaalta itsekin menin ehkä hieman vipuun ja en vaihtanut ajoissa F470:aa vaikkapa 750:aan.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Hienosti jaksatte perehtyä laitteiden toimintaan. Ja kulutukset hyvin maltillisia kun säädöt on kohdillaan.

Väistämättä tulee mieleen, että kuinkakohan suuri osa PILP:ien raportoiduista suurista kulutuksista on vain väärien asetusten seurausta?

Näiden kanssa säätöjen on oltava kohdillaan paljon tarkemmin kuin VILP:n kanssa vaikkapa. Käytössä on niin paljon vähemmän kapasiteettia kompuralämmityksessä.

Jonkun pitäisi alkaa tekemään näiden säätöjä ja optimointeja työkseen. Optimoidaanhan sitä nykyään autojakin, niin miksei myös näitä
Tässä olisi LVI-alan ammattilaisilla oikeasti petraamisen paikka. Nyt käyvät vain asentamassa koneet ja laittavat tulille, mutta jälkimarkkinointi jää aika laihalle tasolle.
 
  • Tykkää
Reactions: Muu

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jonkun pitäisi alkaa tekemään näiden säätöjä ja optimointeja työkseen. Optimoidaanhan sitä nykyään autojakin, niin miksei myös näitä
Tässä olisi LVI-alan ammattilaisilla oikeasti petraamisen paikka. Nyt käyvät vain asentamassa koneet ja laittavat tulille, mutta jälkimarkkinointi jää aika laihalle tasolle.

Ei alalla sellaisia tämän alan ammattilaisia ole varmaan paljon nähtykään, ei sellaisia vällttämättä ole, hommahan vaatii aikaa ja ymmärrystä - ja paikan päällä käyntiä. Ei näitä asentava väki näistä enää tuolla tasolla paljon ymmärrä, laittavat jollain nyrkkisäännöllä ehkä perusasetukset.

Nykymaailman kustannustasolla ainoa toivo on etäseuranta- ja tuunaus. Sen voisi jopa johonkin rajaan asti hoitaa pelkällä softalla. Vehkeet eivät ole vielä ihan sellaiseen valmiita, mutta tulossa on.
 

Muu

Aktiivinen jäsen
Jonkun pitäisi alkaa tekemään näiden säätöjä ja optimointeja työkseen. Optimoidaanhan sitä nykyään autojakin, niin miksei myös näitä
Tässä olisi LVI-alan ammattilaisilla oikeasti petraamisen paikka. Nyt käyvät vain asentamassa koneet ja laittavat tulille, mutta jälkimarkkinointi jää aika laihalle tasolle.
Jättävät tehdasasetuksille. Varman päälle lämmintä riittää ja asiakkaat tyytyväisiä. Toisaalta tohelon asentajan käynti maksaa vuoden parin mahdolliset säästöt. Jos kompura käy yli 600 tuntia kuukaudessa kun on lämmityksen tarvetta tuskin kannattaa huoltomiestä säätöjen takia kutsua. 1000 Kwh = 120€. Paljonko asentajan käynti maksaa? Kuivaa koivua uuniin pakkasella on selvintä säästöä. (puut hankittava naapurin metsästä harrastuksena!)
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Todennäköisesti aika iso osa. Herätään sitten kun lasku on kourassa ja kiroillaan. PILP vaatii aika paljon enemmän perehtymistä mitä ILP tai VILP. Toisaalta mitä nyt on hieman sivusilmällä katsellut, niin aika usealla on isoissa kuutioissa suhteellisen pieni PILP. Silloin sen kompressorin työ on lähinnä marginaalista ja vaje paikataan puhtaasti vastuksilla. Edes takkaa ei viitsitä polttaa tai takka on kiertoilma, jolloin PILP menee taas vähän ajan päästä vastuksille. Toisaalta isommalla kompressorilla olevia PILPejä on vasta viimeaikoina alkanut olemaan markkinoilla. Ja toisaalta itsekin menin ehkä hieman vipuun ja en vaihtanut ajoissa F470:aa vaikkapa 750:aan.

Yksi työkaverini aloitti nyt kesällä rakentamaan/rakennuttamaan omakotitaloa ja mietti kovasti myös alkuun Nibe F470.
Kun kuulin neliömäärät, niin suosittelin vielä katsomaan juurikin tuota 750 mallia ja sellainen heille sitten lopulta tulikin.
En muista enää neliöitä, mutta selkeästi isompi omaan talooni verrattuna. Olisikohan ollut huoneistoala jotain 130-140m² paikkeilla...
Maalämpö oli ollut aluksi myös suunnitelmissa, mutta siinä tuli joku juttu, etteivät voineetkaan valita sitä.

Kun tuo saa töllinsä valmiiksi (maaliskuussa pitäisi olla muuttovalmis), niin mielenkiinnolla kyllä kuuntelen käyttökokemuksia siitä.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Ei alalla sellaisia tämän alan ammattilaisia ole varmaan paljon nähtykään, ei sellaisia vällttämättä ole, hommahan vaatii aikaa ja ymmärrystä - ja paikan päällä käyntiä. Ei näitä asentava väki näistä enää tuolla tasolla paljon ymmärrä, laittavat jollain nyrkkisäännöllä ehkä perusasetukset.

Nykymaailman kustannustasolla ainoa toivo on etäseuranta- ja tuunaus. Sen voisi jopa johonkin rajaan asti hoitaa pelkällä softalla. Vehkeet eivät ole vielä ihan sellaiseen valmiita, mutta tulossa on.

Olisiko tässä paikka bisnekselle...?
Asiakkaalta veloitus, joka sisältää etäseurannan kulut ja paikan päällä käynnin.
Sanoisin, että se kustannus maksaisi aika monelle itsensä takaisin aika nopeasti.
 

Jolberious

Vakionaama
Jonkun pitäisi alkaa tekemään näiden säätöjä ja optimointeja työkseen. Optimoidaanhan sitä nykyään autojakin, niin miksei myös näitä
Tässä olisi LVI-alan ammattilaisilla oikeasti petraamisen paikka. Nyt käyvät vain asentamassa koneet ja laittavat tulille, mutta jälkimarkkinointi jää aika laihalle tasolle.
Hyvään asiakaspalvelukulttuuriin kuuluu että kerran, kuukausi pari asennuksen jälkeen käydään katsomassa että miten vehkeet rokkaa. Valitettavasti tämä näkyy urakan hinnassa myös, ja asiakas on pitkälti sen hinnan perässä ainoastaan..
Optimointi on taas talokohtaista (ja elintavat jne vaikuttavat) että vaatisi pari kolme käyntiä vähintään että saa asetukset kohdalleen. Onko joku valmis maksamaan optimointipaketista vaikka 800e?
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Hyvään asiakaspalvelukulttuuriin kuuluu että kerran, kuukausi pari asennuksen jälkeen käydään katsomassa että miten vehkeet rokkaa.

Tuohon on pitkä matka kun lähdetään siitä että KV_pumppu on ilmauksen jälkeen täysillä ja kompuraa ei ole käynnistetty ollenkaan. Ei oo taidettu paljon muihinkaan asetuksiin silloin koskea. Tuossa oma kokemus siis.

Valitettavasti tämä näkyy urakan hinnassa myös, ja asiakas on pitkälti sen hinnan perässä ainoastaan..
Optimointi on taas talokohtaista (ja elintavat jne vaikuttavat) että vaatisi pari kolme käyntiä vähintään että saa asetukset kohdalleen. Onko joku valmis maksamaan optimointipaketista vaikka 800e?

Voisko tuon myydä optiona urakan päälle? eli lisäurakkana. Toki ongelma siinä että samalla tulee hoksauttaneeksi asiakkaalle et "hei sun vermeet jää tehdasasetuksille jos et maksa lisää" -> urakka hävitty

Talot ja tottumukset on toki erilaisia, mut silti tuossa taitas hetken päästä käydä niin että samat asetukset lyödään koneeseen ja sanotaan että kunnossa on -> 800eur laskua. (vrt. auton lastutus, ilman yksilöllistä dynoajoa)
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Tuohon on pitkä matka kun lähdetään siitä että KV_pumppu on ilmauksen jälkeen täysillä ja kompuraa ei ole käynnistetty ollenkaan. Ei oo taidettu paljon muihinkaan asetuksiin silloin koskea. Tuossa oma kokemus siis.

Vähän samansuuntaisia kokemuksia täällä.
Ensinnäkin urakan päälle unohdettu linjasäätöventtiilit kiinni. Toisekseen ilmaa pirusti järjestelemässä (voi toki tulla myöhemminkin?) ja kolmanneksi virtatunnistimien käyttöönotto suorittamatta Nibessä. Lisäksi kaikki muut arvot oli silloin täysin tehtaan oletusasetuksissa ja tuloilmaruuvit sepposen selällään jne.
 

Tulihäntä

Vakionaama
PILPiä on vaan aika vaikea saada ns. timmiin kun käyttäjiä on niin monia ja käyttötapoja vielä enemmänkin. Lähtökohtaisesti ne tehdasasetukset varmastikin sopii useimpiin kohteisiin ja ongelmia ei pitäisi olla (muuta kuin ehkä korkeampaa sähkönkulutusta). Asentajan säätely ja viimeinenkin nipistys tuotosta voipi sitten kostautua kun asiakas olettaa maksullisen "optimoinnin" jälkeen toimivan 24/7/365 pienellä energialla ja ongelmitta.
 

Jolberious

Vakionaama
Tuohon on pitkä matka kun lähdetään siitä että KV_pumppu on ilmauksen jälkeen täysillä ja kompuraa ei ole käynnistetty ollenkaan. Ei oo taidettu paljon muihinkaan asetuksiin silloin koskea. Tuossa oma kokemus siis.



Voisko tuon myydä optiona urakan päälle? eli lisäurakkana. Toki ongelma siinä että samalla tulee hoksauttaneeksi asiakkaalle et "hei sun vermeet jää tehdasasetuksille jos et maksa lisää" -> urakka hävitty

Talot ja tottumukset on toki erilaisia, mut silti tuossa taitas hetken päästä käydä niin että samat asetukset lyödään koneeseen ja sanotaan että kunnossa on -> 800eur laskua. (vrt. auton lastutus, ilman yksilöllistä dynoajoa)

Firmoja on erilaisia, toiset jopa opettavat asiakasta itse hakemaan optimikäyrät laitteeseen. ;)

Tuon pystyisi myymään ehkä idealla "3kk tarkistus, käyttöopastus ja säätö"-urakka tyyppisenä, jolloin asiakas ymmärtäisi hyvän kautta sen että tehdasasetukset eivät ne ole optimit ole.
Tuo käyttöopastus on se tärkein, vaatii tietty asentajaltakin pientä laitetuntemusta ja itseopiskelua, mutta vähentää taas vastavuoroisesti niitä selvittelycaseja takuutyönä.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
PILPiä on vaan aika vaikea saada ns. timmiin kun käyttäjiä on niin monia ja käyttötapoja vielä enemmänkin. Lähtökohtaisesti ne tehdasasetukset varmastikin sopii useimpiin kohteisiin ja ongelmia ei pitäisi olla (muuta kuin ehkä korkeampaa sähkönkulutusta). Asentajan säätely ja viimeinenkin nipistys tuotosta voipi sitten kostautua kun asiakas olettaa maksullisen "optimoinnin" jälkeen toimivan 24/7/365 pienellä energialla ja ongelmitta.

Tuokin on totta! Ja jos optimoidaan vielä kaikki mahdollinen irti, niin kelien vaihtuessa kovalle pakkaselle, se kone saattaakin vaatia käyttäjältään toimia, joihin ei sitten se oma osaaminen ja tieto riitä :)
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Maksaisin mieluusti palvelusta jossa joku tulisi idioottia kädestä pitäen neuvomaan. Että jos löytyy Satakunnan
Alueelta niin tervetuloa sanoisin
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Mulla lämpökäyrä 2 ja 1.

Mitä eroa sillä on kun joku tekee ns oman käyrän, ts. Miksi tämä tehdään. Pitäisikö munkin
kun takka lähes päivittäin puita.

Eikö molemmissa vaihtoehdoissa ulkolämpötila määrää kuinka lämmintä vettä menee lämmitykseen?

Toinen kysymys on kun en yhtään tiedä onko valo oikeassa kohtaa kun on grundfros alpha kiertovesipumppu,
Valo on toisiks oikeenpuolimmaisin. Jostain muistaakseni luin että jos lattialämmitys niin tämä pitäisi olla,
Voin ottaa vielä kuvaa myöhemmin kun pääsen pumpulle.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Maksaisin mieluusti palvelusta jossa joku tulisi idioottia kädestä pitäen neuvomaan. Että jos löytyy Satakunnan
Alueelta niin tervetuloa sanoisin

Minäkin meinasin jo heittää yhdessä välissä hanskat tiskiin tuon laitteen suhteen ja olin jo vähällä kysellä tältä foorumilta jotakuta laitteen toiminnan paremmin ymmärtävää katsomaan tuota laitteen toimintaa. Toki ilmaiseksi sitä ei olisi tarvinnut tehdä.
 

Hernee

Jäsen
Mitäs muilla on ollut päiväkulutukset nyt pakkasilla?

Aika nätisti se pyörii kompressorilla ja lähinnä käyttövettä boostaa vastuksilla.

2013 vuonna valmistunut paritalo.108neliöö. Perus säädöt tehty. Käyrä 2+0. Ilppi pauhaa, takkaa kovemmilla pakkasilla ja ainavalmis kiuas päällä 10kk vuodesta. Mielestäni ihan ok kulutus. Hiplaamalla säätöjä lisää saisi varmastikkin kulutuksen pienemmäksi, mutta ei jaksa enään muuta, kun tuloilman kuristaa ja avata.
 

Liitteet

  • 5B10F78E-E1EE-4A1B-BE7D-47977200936D.jpeg
    5B10F78E-E1EE-4A1B-BE7D-47977200936D.jpeg
    100 KB · Katsottu: 348
  • 4639F08C-8AC6-4D9D-94A7-53599599C9E5.jpeg
    4639F08C-8AC6-4D9D-94A7-53599599C9E5.jpeg
    121,5 KB · Katsottu: 349
Viimeksi muokattu:

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Hyvältä näyttää Hernee!

Nyt tosiaankin olen löytänyt ne säädöt kohdilleen! Eilinen kulutus 34,0kwh ja ulkolämpötila ka. -0,50 astetta.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Jamo mitkä säädöt sulla on?

Alla ihan perussäätöni. Mulla tuo toteutus poikkeaa muista sen erillisen automaattishuntin ja toisen kiertovesipumpun takia. Siksi on ollut vähän haastavampaa löytää oikeanlainen toiminta.
Ei Niben säädöissä ole mitään ihmeellistä siis jo täällä aiemmin mainittuihin. Ehkä se kv-pumpun pudotus vakiopaine nopeudelle 1 oli lopulta mulla se ratkaiseva tekijä.

Lämpökäyrä: 3+0
Minimimenovesi: 27 (märkätiloihin)
Käyttövesi: Säästö (45-51)
Poistoilma: 57%
Tuloilma: 60%
Tuloilmaruuvi: Auki vajaa 0,5 kierrosta
Lisäyksen pysäytys: 0
Suodatusaika: 24h
Trendilaskenta: 0
Siirtoaika: 30min
Kiertovesipumppu: Vakiopaine, nopeus 1 (tämän laitoin hitaammalle siksi, kun Niben pääasiallinen tehtävä on ollut lämmittää vain käyttövettä ja lähinnä olevaa lyhyempää märkätilojen lattiapiiriä.)
Sähkön lisäys max: 2,0kw (tällä pärjää arvioni mukaan -5 - 10 pakkasasteeseen asti ainakin, jonka jälkeen sitä on syytä nostaa)

Näiden lisäksi oh, k, mh, wc ja eteistiloille vievässä menoveden linjassa on erillinen automaattishuntti, josta löytyy siis omat säädöt lämpökäyrälle sekä minimimenovedelle. Tuon olen säätänyt niin loivalla käyrälle, ettei se lähde ulkolämpötilan muuttuessa edes vaihtelemaan ja säädin vain minimimenoveden noin 20 asteeseen. Eli halusin saada sen shuntin pysymään vakiona ja kovilla pakkasilla lisään ainoastaan minimimenoveden lämpötilaa, jos tarvetta ilmenee.
Tuon erillisen shuntin perässä on toinen kiertovesipumppu, joka on nopeudella 2.
Näiden muiden tilojen huonelämpötilasta pitää huolen siis Mitsubishi FH35 ilp ja huonelämpötila on pysynyt 22,0-22,5 asteessa.

Käytännössä makuuhuoneiden piirit pysyy koko ajan kiinni, kun olen katsonut toimilaitteita jakotukilta. Silti huonelämpötila makuuhuoneissa on toivottu 20-21 astetta ja voisivat olla jopa hieman viileämpiäkin.
Oh, k, eteinen ja wc käsisäädöllä ja täysin auki. Näissä kiertää siis vain se noin 20 asteinen vesi ja laattalattia ei ole tällä mennyt liian kylmän tuntuiseksi.

Eli ei säädöissäni ole mitään mullistavaa varmaan sinulle, mutta omalle kompinaatiolle se on nyt just sellainen kuin olen hakenutkin.

Unohdin muuten mainita, että sen edellisen päivän 34kwh kulutukseen mahtui mukaan myös keskiyöllä tapahtunut legionellan häätö. Se osaltaan toi kulutukseen arviolta 2-3kwh lisää?
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Jamo minkä kokoinen asunto sulla on?
Oon miettinyt kans tuota pitäisikö kiertovesipumppu säätää pienemmälle tai sitten nostaa lämpökäyrää kun todellinen menovesi ei ole aina yhtä suuri kuin laskettu. Mutta mitään isoja heittoja mielestäni ei kyllä ole. Käyrä on "vain" 2 + 1 talvellakin ollut en ole sitä muuttanut.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Jamo minkä kokoinen asunto sulla on?
Oon miettinyt kans tuota pitäisikö kiertovesipumppu säätää pienemmälle tai sitten nostaa lämpökäyrää kun todellinen menovesi ei ole aina yhtä suuri kuin laskettu. Mutta mitään isoja heittoja mielestäni ei kyllä ole. Käyrä on "vain" 2 + 1 talvellakin ollut en ole sitä muuttanut.

Kokoa on 109,5m² + erillinen varasto n. 15m², jossa 750W Enston patteri säädetty pitämään varaston lämpötilaa noin 10C.
Voithan sä kokeilla, että mitä se vaikuttaa sen pumpun nopeuden lasku. Voi vain käydä niin, ettei riitä kierto kaiuimmaisille lattiapiireille. Mulla ei ole ongelmaa siinä, kun Niben kv-pumppu puskee vain lähimmälle märkätilojen piirille ja niille muille tiloille on se oma kv-pumppunsa.
Alkuun ihmettelin tuota ratkaisua, mutta loppujen lopuksi se erillinen autoshuntti ja kv-pumppuhan taitavatkin olla oikein hyviä ratkaisuja yhdessä ilpin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Vakionaama
todellinen menovesi ei ole aina yhtä suuri kuin laskettu. Mutta mitään isoja heittoja mielestäni ei kyllä ole.

Ei se todellinen menovesi aina olekaan sama kuin laskennallinen. F470 on ON/OFF pumppu, eli se käyttää differenssiä ohjauksessaa. Muuten se kävisi ihan koko ajan pätkää minkä ehtisi. Eli differenssi on +-X C asetetusta lämpötilasta. Esimerkiksi jos laskennallinen menovesi on +29C, niin differenssin takia kone sallii vaikkapa vaihteluvälin +27C - +32C. Tämä on aivan normaalia. Kompressori ei välttämättä käynnisty vaikka todellinen menovesi laskisi +28C lukemaan.
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Ok.

Jamo onko sulla siis kokonaispinta-ala tuo 109,5 neliötä jossa jo laskettuna tuo varaston koko?

Täällä 4,7 kw vastus, mietin pitäisikö koittaa sitä laskea? sullakin vain 2 kw jamo?
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Ok.


Täällä 4,7 kw vastus, mietin pitäisikö koittaa sitä laskea? sullakin vain 2 kw jamo?

Mä nyt testaan mihin asti tuolla 2kw vastusteholla pärjää. Ainakin sillä pärjää -6 asti, mitä olen seurannut.
En tiedä olenko ihan väärässä, mutta tuntuu että kompressorin anturi jaksaa ja ehtii nousta paremmin ylös, kun pienemmällä teholla nostetaan käyttövesi?
Ongelmaksi taitaa tulla pakkasten kiristyessä se, että sillä 2kw teholla kestää pidempään tehdä käyttöveden täyttö valmiiksi ja kompuran pitkän käynnissä olon jälkeen saattaa jäteilma alkaa painumaan pakkaselle. Siinä vaiheessa on ehkä hyvä nostaa vastusteho 2kw -> 4,7kw?
Teillä kun on takka, niin sillä saatte poistoilmaa helpommin nostettua ja sehän käsittääkseni vaikutta myös höyrystimeen + jäteilmaan. Pelkällä ilpillä sitä ei saa ihan niin, ellei sitten halua hikoilla kämpässä :)
 
Viimeksi muokattu:

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Joo mutta kyllä silti jäteilma painuu jos lämmityksestä on aikaa päivä helposti alle nollaan. Ei paljon mutta kuitenkin. Ei kai tästä haittaakaan ole. Enpä tiedä mitä pitäis tehdä vielä.

Joskus luin että toi 4.7 kw olisi "perushyvä".

Käyttöveden lämmitykseen käytetään vastuksia ainakin.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Tässä esimerkki tämän hetkisestä tilanteesta. Käyttöveden täyttö on yhä meneillään. Aamulla Nibe nosti lämpimän käyttöveden käytön jälkeen sen sinne 50 asteeseen, mutta ei kuitenkaan valmiiksi asti. Kompura ei jaksa enää -5 pakkasilla sitä nostaa, vaan odottaa vastusapuja. Sitä en tiedä, että miksei tehdä loppuun asti tuota käyttöveden täyttöä, vaan tuollain asteittain. Ehkä joku viisaampi osaisi sanoa tuon?
Kompura on käynyt yöllä huilimassa ja ollut jatkuvasti päällä nyt klo 02:21 asti. Eli saas nähdä, että tekeekö tuo käyttöveden täytön valmiiksi vai ehtiikö laite mennä lopulta sulatukselle. Nyt käyttöveden täyttö 50,2C.
Eipä kai se sulatukselle meneminenkään nyt mitenkään pahasta ole...? Edellisenä päivänä kävi kertaalleen sulatuksella, jonka jälkeen sallin vastukset taas käyttöön ja saavat ollakin nyt. Mä kun olen vähän haeskellut vielä sitä, että mihin asti tuo jaksaa potkia pelkällä kompuralla. Nyt vastusten olla sallittuna ne lähinnä buustaa tuota käyttöveden täyttöä ajoittain.

"Harrastus" se kai tämäkin on, mutta nyt ainakin ymmärrän (tai olen ymmärtävinäni) jo paljon paremmin koneen toimintaa ja voin jättää sen seurantaa jatkossa huomattavan paljon vähemmälle :)

1547111675419.png
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Mitähän täytyisi ruveta seuraamaan jotta ymmärtäisi paremmin. Joka aamu ja ilta merkkaan useita arvoja niitä on jo usealta kuukaudelta ruutuvihossa.

Mutta jos haluaisi säätää paremmin arvoja kohdilleen.

Mitä antaisitte vinkiksi alkaa seuraamaan?

Tahdistettu käyttö on ja kun kompura ei käy niin tulo ja poisto on 10 % pienemmät kuin kompuran käydessä.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Kompura on käynyt yöllä huilimassa ja ollut jatkuvasti päällä nyt klo 02:21 asti. Eli saas nähdä, että tekeekö tuo käyttöveden täytön valmiiksi vai ehtiikö laite mennä lopulta sulatukselle. Nyt käyttöveden täyttö 50,2C.

Itse itselleni vastaten todettakoon nyt, että aika optimaalisesti tuo on nyt toiminut omasta mielestäni. Käyttöveden täyttö tuli valmiiksi ja kompura meni huilimaan -5 ulkolämpötilassa ja 2kw vastustehon ollessa apuna vain lyhyinä hetkinä. :)
Nyt se on jo pakko uskoa, että sehän toimii ja aivan erilailla kuin aikaisemmin.
Tähän vielä lisäksi päälle se tahdistettu ilmanvaihto, kun se on asettamatta?

1547117755255.png
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Mitähän täytyisi ruveta seuraamaan jotta ymmärtäisi paremmin. Joka aamu ja ilta merkkaan useita arvoja niitä on jo usealta kuukaudelta ruutuvihossa.

Mutta jos haluaisi säätää paremmin arvoja kohdilleen.

Mitä antaisitte vinkiksi alkaa seuraamaan?

Tahdistettu käyttö on ja kun kompura ei käy niin tulo ja poisto on 10 % pienemmät kuin kompuran käydessä.

Mä olen seurannut vähän niinku kaikkea ja välillä varmaan vääriäkin asioita…

Ymmärrän Tanttu tuskasi, kun haluaa ymmärtää miten tuo toimii ja mikä vaikutta mihinkäkin. Palava halu oli minullakin oppia ymmärtämään paremmin laitteen toimintaa.



Mä seurasin/seuraan lähinnä näitä:



  1. Pyydetyn ja todellisen menoveden lämpötilaa (johtuen aiemmista rajuista sahauksista/ongelmista)
  2. Meno- ja paluuveden erotusta aluksi, kun pudotin kv-pumpun nopeutta
  3. Käyttöveden täyttöä (BT6), että kuinka nopeasti se laskee (tähän vaikuttaa käsittääkseni mm. lattiassa kiertävän veden lämpötila ja kierto) <= Tämä on mielestäni oikein hyvä mittari osoittamaan miten taloudellisesti laite toimii!
  4. Sähkövastus- ja kompressorin anturia
  5. Tuloilman lämpötilaa (vaihtelee nyt 15-17 asteen välillä näillä pakkasilla)
  6. Jäteilman käyttäytymistä (ilmanvaihdon riittävyys/tehokkuus)


Eli mitä pidempään ja hitaammin käyttöveden täyttö laskee, niin sen taloudellisemmin tuo toimii ja energiaa ei hukata lattialämmityksen kiertoon turhaan (edellyttäen, että huonelämpötila säilyy haluttuna).

Lisäksi olen seurannut sitä, että kun käyttöveden täyttö alkaa, niin miten nopeasti se nousee asetettuun tavoitteeseen ja miten sähkövastus- ja kompressorin anturi reagoivat siihen lämmitysvaiheessa. Samalla tarkkailin, ettei jäteilma ehtisi romahtaa pahasti pakkasen puolelle ja sitä myöten sulatukselle.

Kun se vastusteho on nyt asetettu max 2,0kw, niin seuraan nyt tällä hetkellä sitä, että mihin ulkolämpötilaan asti Nibe jaksaa tehdä käyttöveden täytön, ilman että täyttö keskeytyisi sulatuksille menoon. Kun alkaa menemään turhan helposti ja usein sulatuksille ja täyttö jää vajaaksi, niin luulisin sen olevan hyvä hetki nostaa vastustehoa pykälää korkeammaksi.



En mä nyt muuta neuvoa tuohon osaa sanoa. Näin mä pääsin ”jyvälle” edes jollain tapaa ja suurena apuna on ollut tuo Nibe UpLink.

Viisaammat saa oikoa!
 

Tulihäntä

Vakionaama
Sitä en tiedä, että miksei tehdä loppuun asti tuota käyttöveden täyttöä, vaan tuollain asteittain.

Jos se vedettäisiin vastuksilla ihan loppuun asti, niin kompressorille ei jäisi enää kuormaa ja se pitäisi sammuttaa. Sitten taas vähän ajan päästä tuloilma jäähdyttää kiertovettä ja kompressori käynnistetään. Eli turhaa sahaamista tuolla pyritään välttämään. Kun vastuksen teho ei ole liian suuri, niin se vastus vain tukee kompressorin työtä. Ero käyttöveden täytössä 50C ja 52C välillä on käytännössä ihan mitättömän pieni.
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
No niin seisoin vähän aikaa masiinan vierellä. Tosiaan tossa on vastus asetettu 4.7 kw.

Tapahtui todella outoa mielestäni, jos osaatte sanoa onko toiminnassa mitään järjen hiventä...:

Eli klo 16.48 alkaa kone tekemään käyttövettä tai siis näyttöön ilmestyy prioksi "käyttövesi" ja vastukset menevät heti päälle samantein. Tässä kohtaa käyttöveden käyttölämpötila
näyttää 41.9 astetta, sähkövastusanturi taas 26.4 astetta ja komp.anturi 25.4 astetta. Samalla kohtaa laskettu menovesi on 27.6 astetta ja todellihnen 26.1.

Sitten tapahtuu seuraavaa: käyttöveden täyttölämpötila ei alakaan heti nousemaan vaan menovesi alkaakin nousemaan vaikka tosiaan prioriteetti on käyttövesi. Menovesi nousee maksimissaan asteeseen 31.3 astetta ja tähän menee ajallisesti tasan 10 minuuttia. Eli nousee tosiaan tuonne 31.3 astetta vaikka laskennallinen menovesi onkin vain siinä 27.6 astetta eli nousee reippaasti monta astetta yli lasketun. (koko ajan vastusten oltua 4.7 kw ja prioriteettina käyttövesi). Tätä juuri en ymmärrä ollenkaan.

Sitten klo 17.03 tapahtuu käänne, eli 15 minuuttia sen jälkeen kun vastukset on menneet päälle niin vasta sitten masiina alkaa nostamaan käyttöveden täyttöä pikkuhiljaa ja samanaikaisesti taas menoveden lämpötila alkaa hitaasti mutta varmasti laskemaan.

Sähkövastusanturin lämpötila ja komp. anturin lämpötila alkoivat molemmat heti alusta pitäen pikkuhiljaa nousemaan heti kun vastukset meni päälle ja prio oli siis "käyttövesi".

Klo 17.23 eli 35 minuuttia kokonaisuudessaan on kulunut niin vastukset poistuu ja käyttötilaksi muuttuu "siirto".
Sillä hetkellä ovat seuraavat lämpötilat:
Käyttöveden täyttö 50.1 astetta
menovesi 27.9 ja laskettu 27.6 eli niiden tilanne tasaantui
sähkövastusanturi 50.8 astetta
komp.anturi 36.4 astetta.

Eli jos joku osaa selvittää onko tuo toiminta ihan "normaalia".

Lähinnä ihmetyttää se että kone ei edes yritä pärjätä ilman vastuksia kun prioksi muuttuu "käyttövesi" ja se että kun prio on "käyttövesi" niin
menovesi kohoaakin noin 4 astetta melkein korkeammalle kuin laskettu ja vasta sitten alkaa pikkuhiljaa tippumaan kun taas käyttöveden täyttö taasen vasta sitten alkaa nousemaan.

Kiitos kaikista vinkeistä neuvoista ohjeista. ! ootte korvaamattomia

Edit. koko episodin ajan ulkolämpötila -7.2 astetta.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Eli jos joku osaa selvittää onko tuo toiminta ihan "normaalia".

On aivan normaalia. Asennusohjetta katsomalla selviää, että kiertoveden varaaja on käyttövesivaraajan alapuolella ja siis kosketuksissa kiertovesivaraajan kanssa. Laitteessa on vain yksi lauhdutin ja se joutuu jakamaan energiansa kahteen eri varaajaan. Sama juttu sähkövastuksilla. Lämmin vesi lähtee käyttövesivaraajan yläosasta ja uusi kylmä vesi tulee varaajan alaosaan. Kun käyttöveden täyttöä lämmitetään, lämpenee kiertovesivaraajakin. Siksi menovesi näyttää lämpenevän.

F470 ei kykene kovin helpolla lämmittämään pelkällä kompressorilla tuossa lämpötilassa. Sen teho ei vain riitä. Siksi se ottaa vastukset käyttöön jos ne on sallittu.
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Ok. Osaatko sanoa tai joku että miksi nostaa menolämpötilan ensin kuin käyttöveden? Ja se että miksi se nostaa menolämmön noin 4 astetta siis korkeammalle kuin pyydetty on?
 

burmanm

Vakionaama
Ok. Osaatko sanoa tai joku että miksi nostaa menolämpötilan ensin kuin käyttöveden? Ja se että miksi se nostaa menolämmön noin 4 astetta siis korkeammalle kuin pyydetty on?

Suntin ohjaus lienee hidas tarkoituksella, jotta tuollainen sahaus ei olisi tyypillistä kun kuitenkin veden paluulämpötila hieman kuitenkin vaihtelee jatkuvasti. Tällöin muuten suntin moottori joutuisi jatkuvasti pyörimään ja se kuluisi nopeasti.

Ja koska suntin asento pysyy samassa tilassa ja se vesi jota suntataan (siltä korkeudelta kun sitä säiliöstä otetaan - eli aika ylhäältä) alkaa lämpiämään niin tuosta tulee heittelyä tuohon lämpötilaan. Jos se nyt lattialämmitykseen tungetaan, niin erot katoaa sinne täysin - edes tunnin parin ero ei vaikuttaisi mitenkään, niin hitaasti nuo lattiat reagoivat lisälämpöön.
 

Tonttu13

Aktiivinen jäsen
Ok kiitos teille täältä saan niin hyviä apuja et huh. Luulin jo et kaikki taas pieles. Otan vielä kuvaa kun vaan muistan kiertovesipumpusta että vaan on oikealla nopeudella. Se oli täysillä ylimmällä kun muutettiin kesäksi laskettiin toiseks alimmalle ja nyt se on lämmityskauden toisiks ylimmällä. Näin olen käsittänyt että oikein mutta pakko vielä tarkistaa
 
Back
Ylös Bottom