Painehan laskee kun sieltä otetaan vettä ja ilmaa pois. Vettä saa laskea vettä niin kauan kunnes ilmaa ei enää tule. Ja jos sieltä tulee ilmaa, niin jokusen päivän päästä voi kokeilla uudelleen. Vettä sitten hanasta lisää että paineet nousee takasin.
Ylipaineventtiilin takana on linja ja venttiili. Toinen venttiili on takaseinällä. Siinä menee todennäköisesti vaalea letku hanasta toiseen.
edit: nyt kun katsoin tuota edellisellä sivulla olevaa kuvaa, niin siinähän se toinen vena ja letku näkyy.
Liitteet
PILP ottaa lämmön poistoilmasta. Helteinen ilma siis tulee sisään sellaisenaan. Niben PILPeissä ei passiivista LTOta ole.
Paitsi jos ovela on, niin ajaa lämpöä märkätilojen lattioihin kierrättämällä tuloilmapatterin läpi lattian vettä.
Parhaimmillaan 5-6C sain helteellä tuloilman lämpöä tiputettua. Mutta marginaalista siis
Paitsi jos ovela on, niin ajaa lämpöä märkätilojen lattioihin kierrättämällä tuloilmapatterin läpi lattian vettä.
Parhaimmillaan 5-6C sain helteellä tuloilman lämpöä tiputettua. Mutta marginaalista siis
1/2020 valmistunut 106 m2 1-tasoinen puutalo. Tuulettuva alapohja ontelolaatoilla. Vesi kiertää lattiassa vain khh, ph, s ja wc. Muualla rajoitettu termareilla. Ilp lämmittää.
Niben paluulämpö on jatkuvasti 3-4 astetta menolämpöä alhaisempi, mitä nyt olen seurannut ulkolämmön ollessa +5 - pikkupakkasiin.
3 päivää sitten suljin ryömintätilan aukon eristestyroksilla, kun oli jätetty auki. Ei vaikutusta paluulämpöön ainakaan vielä. Ryömintätilassa ovat auki vain radon-poistot.
Voisiko meno- ja paluulämmön ero olla pienempi näillä spekseillä?
Niben paluulämpö on jatkuvasti 3-4 astetta menolämpöä alhaisempi, mitä nyt olen seurannut ulkolämmön ollessa +5 - pikkupakkasiin.
3 päivää sitten suljin ryömintätilan aukon eristestyroksilla, kun oli jätetty auki. Ei vaikutusta paluulämpöön ainakaan vielä. Ryömintätilassa ovat auki vain radon-poistot.
Voisiko meno- ja paluulämmön ero olla pienempi näillä spekseillä?
Paluulämpöön vaikuttaa merkittävästi kiertonopeus. Jos haluat pienemmän eron, niin nosta vesipumpusta tehoa, jolloin kierto tehostuu ja paluulämpö ei ehdi muuttua niin paljon.
kannu
Jäsen
Täällä samanlainen tilanne, mutta onko tuosta jotain haittaa? Pumppu joutuu tekemään enemmän työtä lämmittääkseen palanneen veden?
Niin kai sitä energiaa kuluu, kun joka kierroksella lämmittää useamman asteen.
Niin, ite oon omaa seuraillessa ajatellu et isompi ero kertoo jotta lämmöntarvetta on. Eikai se vesi jäähdy jos ei lämpöä luovuta.
Vrt vaikka tuloilmalla lämmitetty kiertovesi, joka 'kyllästää' kylppärin lattian/ilman. Ei enää tuloilma jäähdy
Mites tuo Burmann ehdotus, siirtyykö joka tap sama lämpömäärä?
Vaikuttaa aika suurelta pudotukselta. Itselläni laskee n 2 C 95 m2 talossa jossa maanvarainen lattia. Pumppu minimiasetuksella. Tulikämmityksenä pieni takka. Miten on tuloilman lämpötila? Jos ei kuristettu voi lisätä merkittävästi lämpötilaeroa.
Luultavasti hieman enemmän, koska piiri pystyy luovuttamaan enemmän lämpöä (vesi on keskimäärin kuumempaa). Kompensoi vaikka laskemalla lämpökäyrää.
Tuohon paluulämpötilaan vaikuttaa myös se tuloilmapatteri. Jos tuloilman säätöruuvi on isolla (tuloilma korkea eli yli 20 astetta), jäähtyy paluuvesi enemmän. Samoin iso ilmanvaihto (onko ilmanvaihto asiallisissa säädöissä?) lisää paluuveden jäähtymistä tuon tuloilmapatterin kautta.
Tuossa nyt on niin monta muuttujaa, että vaikea sanoa vain yhtä asiaa. Aika monta vinkkiä on tullutkin. Esim. täällä on nyt -3C ja meno/paluu dt on 2,8C. Pumppu pyörii suurimmalla vakionopeudella. Olikohan tuo nyt nopeus 4. Huomasin nopeus 3:lla, että jotkut kauimmat nurkat jäi hieman viileäksi.
Suosittelen myös ilmaamaan piirit pariin kertaan kun on noin uusi talo. Se painemittarikin näyttää helposti väärin jos kierrossa on ilmaa.
Toiseksi tuulettuvan alapohjan ilmanvaihtoa ei kannata tukkia liikaa. Toki ryömintätilan aukon voi sulkea jos sitä ei ole laskettu ilmanvaihtoon mukaan. Mutta muuten kannattaa pitää tuuletusluukut auki. Ne on siellä ihan syystä.
Hei
Meillä on Nibe F470 ja tämä on ensimmäinen talo jossa en kaukolämmön piirissä. Omakotitalo 2017, 134 m2 + olisikohan n.5 m2 tekninen tila, jossa Nibe sijaitsee ja lisäksi on varaava takka, joka lämmitän kerran päivässä yleensä. Olohuoneen huoneanturi on 1-1,5m päästä varaavasta takasta. Talossa pelkkä lattialämmitys.
Mietin onko jakotukissa säädetty oikein, kun olohuone näyttää 21 C makuuhuoneessa (3kpl) lämpönäyttää 2-3 asteta vähemmän. Huoneanturit ei ole tällä hetkellä aktivoitu ja olen ottanut noi lämpötilat kun takka on ollut kylmä.
Tarkoitus olisi huonelämpö olisi pääsääntöisesti n.21-22 astessa paitsi päämakuhuone jossa olisi varsinkin yöllä 18-19 astetta.
Olen näitten kans uuden äärellä, joten kysymyksiä on paljon.
1. Jos lasken poistoilman nopeutta niin poistoilman lämpötila alkaa laskemaan ja sama juttu käy jos koskee tuloilmaan nopeuteen. Miks?
2. Mitkä lämpötilat pitäisi olla tulo ja poistoilmalla? Jos tuloilma lämpö on liian korkea niin onko se huonojuttu?
3. Pystyykö laskemaan paljonko menovesi pitäisi olla jos halutaan huone lämmöksi halutaan 20 astetta, -10,-20 ja -30 asteen pakkasella?
4. Miten huoneanturi kerroin oikein vaikuttaa? Ja ulkoinen säätö?
5. Jos alennan lisäyksen lämpötilaan 10->5 asteseen, niin onko että se ei käytä sähkölämmitystä kun ulkolämpötila on yli 5 astetta?
6. Muut asetukset 5.1.99 jossa trendilaskentaraja, siirtoaika, kk. suod.hälytysten väli ja puhaltimen tahd. käyttö, mitä nämä meinaavat?
7.Miten toi lattiakuivaustoiminto toimii?
Toisaalta en tiedä toimiiko huoneanturit (4kpl ainakin) kun aktivoi huoneanturit niin näkyy vai yksi lämmitysjärjestelmä.
Meillä on Nibe F470 ja tämä on ensimmäinen talo jossa en kaukolämmön piirissä. Omakotitalo 2017, 134 m2 + olisikohan n.5 m2 tekninen tila, jossa Nibe sijaitsee ja lisäksi on varaava takka, joka lämmitän kerran päivässä yleensä. Olohuoneen huoneanturi on 1-1,5m päästä varaavasta takasta. Talossa pelkkä lattialämmitys.
Mietin onko jakotukissa säädetty oikein, kun olohuone näyttää 21 C makuuhuoneessa (3kpl) lämpönäyttää 2-3 asteta vähemmän. Huoneanturit ei ole tällä hetkellä aktivoitu ja olen ottanut noi lämpötilat kun takka on ollut kylmä.
Tarkoitus olisi huonelämpö olisi pääsääntöisesti n.21-22 astessa paitsi päämakuhuone jossa olisi varsinkin yöllä 18-19 astetta.
Olen näitten kans uuden äärellä, joten kysymyksiä on paljon.
1. Jos lasken poistoilman nopeutta niin poistoilman lämpötila alkaa laskemaan ja sama juttu käy jos koskee tuloilmaan nopeuteen. Miks?
2. Mitkä lämpötilat pitäisi olla tulo ja poistoilmalla? Jos tuloilma lämpö on liian korkea niin onko se huonojuttu?
3. Pystyykö laskemaan paljonko menovesi pitäisi olla jos halutaan huone lämmöksi halutaan 20 astetta, -10,-20 ja -30 asteen pakkasella?
4. Miten huoneanturi kerroin oikein vaikuttaa? Ja ulkoinen säätö?
5. Jos alennan lisäyksen lämpötilaan 10->5 asteseen, niin onko että se ei käytä sähkölämmitystä kun ulkolämpötila on yli 5 astetta?
6. Muut asetukset 5.1.99 jossa trendilaskentaraja, siirtoaika, kk. suod.hälytysten väli ja puhaltimen tahd. käyttö, mitä nämä meinaavat?
7.Miten toi lattiakuivaustoiminto toimii?
Toisaalta en tiedä toimiiko huoneanturit (4kpl ainakin) kun aktivoi huoneanturit niin näkyy vai yksi lämmitysjärjestelmä.
Jos sisällä on liian lämmin, niin tee ensin perussäätö. Eli tarkista ilmamäärät, lämpökäyrä ja lopuksi rn1 asento
1. ilmamäärät vaikuttavat laitteen läpi menevän ilma määrään. Kompressori käy vain yhdellä nopeudella, niin jäteilman lämpötila muuttuu sen mukaan miten paljon tai vähän kennon läpi menee ilmaa.
2. Tuloilma kannattaa olla 2-3C vähemmän kuin haluttu sisälämpötila. Tämä säädetään rn1:n asentoa muuttamalla sitten kun kaikki muu on saatu kohdilleen. Säätö kannattaa tehdä sitten kun on pakkasta.
3. Hyvin vaikeaa sanoa kun ei tunne taloa.
4. Unohda tämä asetus. Se ei toimi lattialämmitystaloissa. Ts. Ota huoneanturi pois ohjaamasta. ”Lämpötila” valikossa pitäisi olla täten vain +/- X arvona. Ei lämpötilalukemaa.
5. Kyllä. Laite käy vain kompressorilla jos lisäys on estetty. Jos asetat +5C, niin lisäys sallitaan vasta kun suodatettu keskilämpötila on +4C. Todellinen ulkolämpötila voi olla jotain muuta. Suodatusaika tarkoittaa miltä aikaväliltä keskiarvo lasketaan.
6. Trendiaika on toiminto millä lisäyksen käyttöönottoa viivästetään. Eli vähän sama kuin lisäyksen esto, mutta ei niin ehdoton. Siirtoaika on aika millä ylläpidetään tehtävää lämpötilaa. KK suod.hälytyksen väli on säädettävä aikamääre milloin laite muistuttaa vaihtamaan iv-suotimet. Tämä on pelkkä kello, eli 2kk on 60vrk, jne. Puhaltimen tahd käyttö on toiminto missä ilmanvaihtoa lasketaan nopeudelle 2 kun kompressori ei ole käynnissä. Eli silloin kun laite sulattaa tai on muuten seis. Voit säätää nopeudella 2 asetuksen sen omaata valikosta. Tähän voi laittaa normaalia alemman lukeman, niin laite ei turhaan tuuleta lämpöjä pihalle. Tätä kannattaa käyttää talvella, mutta ei välttämättä kesällä.
7. Laite lisää tilapäisesti lattiakierron menoveden lämpötilaa. Jos vastukset on sallittu, niin niitä myös käytetään. Suomessa tämä ei mielestäni ole kovin hyödyllinen toiminto.
Nostin pumpun nopeuden kahdesta kolmeen. Katsotaan, onko vaikutusta.
Täytyypä perehtyä siis piirin ilmaukseen. Ryömintätilan luukun suljin vain talveksi, mikä käsittääkseni on ok.
Edit. Tuloilmapatterin ruuvi auki 1/4 kierrosta. Nyt tuloilma 18-19 astetta.
Vähän samaa kysymystä kun aikasemmin, mutta erilaisilla käppyröillä kun on tuhdimmat pakkaset. Mulla pääosin viistää menovesi jopa muutaman asteen alle laskennallisen, vaikka suodatusaikakin tullut täyteen kun pitemmät pakkaset. Lisäksi tuossa on ennen käyttöveden täyttöä tuota nypytystä yleensä 3 pikkiä. Oon luullu että vastukset tekis vaan tuon isomman lisäyksen kun käyttövettä lämmitetään, mutta tekeekö ne tuon pienemmänkin heijauksen ennen käyttöveden lämmitystä vai mistä se tulee? Onko normaalia? Onko tähän hommaan säätönä yhä lisäyksen tehon tiputtaminen, vai mikä? Kuitenkin vapaankierron tilojen lämpötila sopiva niin sinänsä ei pahempaa ongelmaa....
Muuten samat kuvat mutta toinen myös vastuksien anturilla.
Muuten samat kuvat mutta toinen myös vastuksien anturilla.
Ihan normaalia, kompressorin teho ei riitä edes lattia ja ilmanvaihtolämmitykseen. Uplinkin kaunistelua kun ei taida suoraan näyttää sähkön käyttöä. Nuo pikkunypyt on siis sähköllä lisälämmitystä. Pienemmällä vastusteholla sähkön käyttö ajoittuu pidemmälle ajalle ja käyrät tasoittuu. Itse lämpötila säädetään lämpökäyrällä ja lisäyksellä sopivaksi.
Käytä sitä käyrää joka ei osu termareihin ja pitää talon lämpötilan oikeana, jolloin tuo tuloilmakin pysyy tasaisena. Itselläni on 2+2 ollut 410P:ssä, mutta ei se välttämättä ole toiseen taloon sopiva.
Edit: lupasi torstaiksi -30 nii millasia käyriä käytätte vai säädättekö iv patteria ennen isoja lämpötilan muutoksia. Ja takalla lämpiää talo, haen ideaa ja vinkkejä tuohon iv lämmitykseen ja enerkia tehokkuuteen.
Kuten aiemmin mainitsin talo on vm. 2020 106 m2 ja tällä hetkellä lattialämmityskierto on auki vain khh, ph, s ja wc.
Ilppi puhaltaa 28 asteista vinokattoon. Poistoilma seilaa 24-25 asteessa.
Asetuksia:
Pienin menolämpötila 30
Suodatusaika: 12
Siirtoaika: 30 min
Trendilaskentaraja: 0
Tuloilmapatterin ruuvi 1/4 kierrosta auki.
Näyttää siltä, että kipuraja sille, ettei vastuksia tarvita lämmittämään varaajaa on ulkolämpötilassa +2 astetta.
Lämpökäyrä on 3+0, mutta se ei ole vielä tänä talvena ylittänyt pienintä menolämpötilaa 30.
Takkaa olen polttanut, yleensä 40 litraa koivuklapia kerralla, mutta poistoilman lämpötilan suhteen ilppi on osoittautunut paljon tehokkaammaksi. Ovat samassa tilassa.
Lattialämmityspiirien ilmausta olen suunnitellut, mutta mitä muuta voisin tehdä vastusten säästämiseksi?
Ilppi puhaltaa 28 asteista vinokattoon. Poistoilma seilaa 24-25 asteessa.
Asetuksia:
Pienin menolämpötila 30
Suodatusaika: 12
Siirtoaika: 30 min
Trendilaskentaraja: 0
Tuloilmapatterin ruuvi 1/4 kierrosta auki.
Näyttää siltä, että kipuraja sille, ettei vastuksia tarvita lämmittämään varaajaa on ulkolämpötilassa +2 astetta.
Lämpökäyrä on 3+0, mutta se ei ole vielä tänä talvena ylittänyt pienintä menolämpötilaa 30.
Takkaa olen polttanut, yleensä 40 litraa koivuklapia kerralla, mutta poistoilman lämpötilan suhteen ilppi on osoittautunut paljon tehokkaammaksi. Ovat samassa tilassa.
Lattialämmityspiirien ilmausta olen suunnitellut, mutta mitä muuta voisin tehdä vastusten säästämiseksi?
Tiputa nyt ekaksi toi alin menovesi edes jotenkin järkeväksi. Mikä sisälämpö noilla setupeilla edes on? Lämpöä tuotetaan arviolta 100kwh/vrk noilla tiedoilla.
Ilppi pitää muut huoneet 22-24,5 asteessa. Märkätiloissa, joissa kierto, lattian lämpö on n. 27 astetta. Idea on että pyykit ja lasten ulkovaatteet kuivuvat siellä.
Tuo vaan aiheuttaa sen, että tuloilma on ihan mitä sattuu nollan tienoilla ja sitten pakkasella saa olla säätämässä ees-taas. Varaaja on olosuhteisiin nähden poikkeuksellisen lämmin ja 470 joutuu käyttämään vastuksia kuten mainitsit.
Jos laitat ne vaatteet kuivumaan vaikka takan edustalle, niin ne kuivuu paremmin ja samalla kostuttaa sisäilmaa. Samalla voit laskea menoveden lämpötilaa ja kylppärin lattia on silti lämmin. Jotkut toppahaalarit ei välttämättä edes kuivu kunnolla kylppärissä kun siellä ei ole siihen riittävää ilmankiertoa.
Iv-pöytäkirjan mukaisesti tulo 70 ja poisto 51. Kyllä on haalarit kuivuneet näppärästi.
Laitoin nyt menolämmön 26 asteeseen ja katson onko hyöty/mukavuus miten kohdillaan.
Onko teillä jotenkin poikkeuksellinen sisäkorkeus tai erityisen pienet iv putket? Tulo 70% on aikalailla yläkanttiin ja verrattuna tuohon poistoon 51% tekee talon kyllä ylipaineiseksi. Vai tuliko typo? 50% tulo ja 51% poisto voisi olla enemmän kohdillaan.
Hei
Ongelmana poistolämpö tippuu usein alle 16 asteseen jolloin kompuran käyttö estetty ainakin näin tulee siihen näytölle. Tuloilman lämpötila pyörii 24-30 asteen paikkella, kun haluaisin sen 17-19 asteseen.
Kolmas kuva Niben alaosasta, kun yritin löytää RN1 säätöventtiiliä ja luulisin että se pitäisi olla tossa nuolen kohdalla. Ainakin näin päättelin asentajan käsikirjasta.
En tiedä miksi toi jäteilma lämpötila pomppii noin.
Data on tunnin välein otettua.
Olisiko jotain mikä voisi auttaa tohon tuloilmaan ja poistoilmaa lämpötiloihin?
Ongelmana poistolämpö tippuu usein alle 16 asteseen jolloin kompuran käyttö estetty ainakin näin tulee siihen näytölle. Tuloilman lämpötila pyörii 24-30 asteen paikkella, kun haluaisin sen 17-19 asteseen.
Kolmas kuva Niben alaosasta, kun yritin löytää RN1 säätöventtiiliä ja luulisin että se pitäisi olla tossa nuolen kohdalla. Ainakin näin päättelin asentajan käsikirjasta.
En tiedä miksi toi jäteilma lämpötila pomppii noin.
Data on tunnin välein otettua.
Olisiko jotain mikä voisi auttaa tohon tuloilmaan ja poistoilmaa lämpötiloihin?
Liitteet
Se venttiili on just siinä. Siinä on hattu päällä. Hattu voi olla aika jämäkästikkin päällä, muistaakseni siinä on kierteet. Ei kannata laittaa ees takas paikalleen, vaan jättää kuusiokoloavain siihen niin helppo sitten säätää jatkossa...
Viimeksi muokattu:
Mikä on asunnon sisälämpötila jos poisto on 16C? Mitenköhän hyvin iv putket on eristetty? Toki anturivikaa ei myöskään voi sulkea pois.
Seinissä lämpömittarit, olohuoneessa 20-23 astetta tossa on takka vieressä ja makuuhuoneissa 17-19 jos ovet ovat ollut kiinni.
Lämmitysveden paluuvesi lämpötila ollut 23-25 asteista, viikon ajan.
Täytyy nostaa lämmitysveden lämpötilaa ja katsoa minkälainen vaikutus tällä on?
Jos ei auta niin täytyy selvittää jakotukin virtaukset
Niin siellä lukee. Noilla prossilla on pöytäkirjan mukaan paine-erovaipan yli -2,3 pa. Meillä on keittiö-olohuone 3,6 metriä korkea. Johtunee siitä.
Jos tuloilma on 24-30C, niin ainakin menovedellä on lämpöä. Säädä se rn1 suurinpiirtein kohdilleen, niin tuloilma laskee normaaliksi. Sitten kiipeät vintille katsomaan millä eristeellä iv putket on.
Ei olisi ensimmäinen kerta kun iv mittauspöytäkirja on yhtä luotettava kun kepun vuosisuunnitelma.