Okei, kiitos vinkistä.
Mulla on versiona 9071R3.
Pitää kokeilla päivitystä ennen kuin soittelen valmistajalle.
Okei, kiitos vinkistä.
Mulla on versiona 9071R3.
Pitää kokeilla päivitystä ennen kuin soittelen valmistajalle.
Sinänsä tuo ongelma olisi pitänyt korjaantua nimenomaan tuossa versiossa joka mulla nyt koneessa on.
No, pitää huomenna latailla kuitenkin uusin ja kokeilla.
Version: 9071R3 Release date: 17.1.2019
Added
• Accessory external energy meter is available
• Added a solution to problems scrolling in the menus. Prevents the display pointer from going back
and forth. This eliminates the need to replace the display unit due to this problem.
• TSS20 added as accessory. Allows several heatpumps to share one outdoor temperature sensor.
No, pitää huomenna latailla kuitenkin uusin ja kokeilla.
Version: 9071R3 Release date: 17.1.2019
Added
• Accessory external energy meter is available
• Added a solution to problems scrolling in the menus. Prevents the display pointer from going back
and forth. This eliminates the need to replace the display unit due to this problem.
• TSS20 added as accessory. Allows several heatpumps to share one outdoor temperature sensor.
Itselläni samantyyppinen säätöpyörä joka pompittaa valikoita silmää nopeammin. Onnelsi tuo ongelma kohdallani helpottuu pakkasten tultua. Epäilen kondensaattori ongelmaa elektroniikassa joka helpottaaa kuivuessaan. Eipä tuota tarvitse kovin usein käännellä kun on perussäädöt kunnossa.
Muistaakseni NIBEN takuu on vain 2v. Nibeturva on muistaakseni jotain äkillistä ja arvaamatonta vaeten. (Jos vakuutusyhtiö korvaa niin Nibeturva vastaa omavastuun ja ikävähennykset).
No kyllä meillä ainakin joutuu sitä rullaa pyöritellä päivittäin, kun käydään suihkussa. Aina laitamme tehostetun ilmanvaihdon suihkun ja saunan ajaksi tai jälkeen.
Tuo on ihan normaalin näköinen näillä keleillä. Mutta kysymykseesi ei oikeastaan tuon perusteella voi vastata. Laitappa näkyviin käyttöveden täyttö ja yläosa, ulkolämpötila, jäteilma, poistoilma, tuloilma, kompressorin anturia, lask menolämpötila, menolämpötila ja paluulämpötila niin näkeekin jotakin.
Kiitos @Tulihäntä. Päivitys uusimpaan versioon tuntui tosiaankin auttaneen.
Otetaanpa tähän samaan yhteyteen kysymys tuosta käyttöveden lämmittämisestä yöaikaan.
Itselläni on onnekseni vielä edullinen määräaikainen sähkösopimus voimassa helmikuun loppupuolelle asti hintaan 4,49c/kwh, mutta olen alkanut pohtimaan jo ennakolta rajusti nousevaa hinnoittelua maaliskuulle…
Mikäli esim. ollaan pakotettu siirtymään pörssisähköön ainakin väliaikaisesti, niin onko kuinka moni hyödyntänyt täällä yöajalle ajastettua käyttöveden lämmitystä?
Se lienee järkevin tehdä käyttöveden ohjelmoinnin kautta?
Jullikka
Jäsen
Minulla on nyt käytössä/ testissä yöaikainen lämmitys. Ei sillä toki isoa eroa ole, kun säästö on 45-52 ja normaali 50-55. Yöaikaan siis normaali käytössä välillä 0-6. Tämä yhdessä päiväaikasen/sähkön hinnan mukaisen lämpökäyrän pudotuksen kanssa laittaa kompressorin huilimaan, illalla sitten jossain vaihessa kiritään. Pitää katsoa pakkasten aikaan, miten käy, onko kokonaiskulutusta lisäävä vai vähentävä vaikutus.
Kyllä varmaan kannattaa ohjelmoida ja ehkä nostaa käyttröveden lämpötilaa jos tarpeen. Ajattelin itselleni vielä huippuhintojen aikaan vielä käyrän laskun tai lisäyksen eston ohjelmointia max 2-3 tunniks kerrallaan.
Kesällä kun kompura tuottaa lämpimän käyttöveden tilanne on mutkikkaampi.
Viimeksi muokattu:
Nibe F470 on ollut käytössä 05/2018 alkaen talon lämmitysjärjestelmänä.
Talo on vuonna 2010 rakennettu ja neliöitä 110m2. Kuutioita en nyt muista, mutta niitä on korkeiden huonetilojen takia kokoonsa nähden ihan kiitettävästi…
Vuosikulutus pyöri meillä ennen ”puolisähköautoa” eli latausplugaria 10-11000kwh välissä. Auto toi viime vuonna selkeästi lisää kulutusta.
Nyt kun taas alkaa kohta olemaan lämmityskausi edessä, niin on aika aloittaa taas ajoittainen tarkkailu ja hienosäätö, jotta tehot saadaan puristettua kompressorilla ja sähkövastukset pidettyä poissa pelistä mahdollisimman pitkään.
Yleensä sähkövastukset on pitänyt ottaa käyttöön ja avuksi vasta sitten, kun ulkolämpötilan ka. painuu hieman pakkasen puolelle (Yleensä puhutaan -2C ja sitä kylmemmistä päivän keskilämpötiloista).
Vähän dataa 05/2018 alusta alkaen:
-Kompressori käynyt yhteensä 22396h.
-Käyttöveden osuus kompuran osalta 13516h.
-Sähkövastusta tarvittu 4,5v aikana avuksi yhteensä 469h.
Varsin eneriatehokas on laite siis ollut ja sähkövastusta on tarvittu avuksi pyöreästi 8,7h/kuukausi, kun jaetaan tuo käyttö kaikille 54:lle kuukaudelle.
Toki tässä on tilanteita, kuten esim. illanviettoja isolla porukalla, jolloin on pitänyt laittaa käyttövesi luxukselle, jotta lämmin vesi riittää isolle saunaporukalle.
Edellinen talvi mentiin aika huolettomasti ja en pihistellyt lämmityksen suhteen juurikaan ja ilppiäkin tuli hyödynnettyä turhan vähän. Nyt olisi tarkoitus ottaa taas vähän sniiduilevampi linja ja pudotellaan sisälämpötilaa talvella aiemmin pidetystä 21,5-21,0->20. Ilppi (Mitsu FH35) tuli puhdistettua perusteellisesti nyt syksyllä ja se on tarkoitus ottaa tehokäyttöön tänä talvena. Purkasin ilpin atomeiksi, jotta pääsin pesemään/desinfioimaan laitteen perusteellisesti sisäpuolelta ja tuulettimen siivikot irti ja pesu. Kennot olivat pysyneet tosi hyvin puhtaina, kiitos aktiivisen suodattimien puhdistuksen.
Kulutuksesta sen verran, että esimerkiksi nyt kuluva syyskuu on menty jo -150kwh pienemmällä kulutuksella kuin edellinen vuosi ja keskiulkolämpötila on ollut 1,5C kylmempi nyt viime vuoteen verrattuna.
Testiin tulee otettua varmaan seuraavaksi tuo käyttöveden lämmityksen ajoitus yölle ja alan tarkkailemaan onko siitä hyötyä vai ei ja miten se vaikuttaa todellisuudessa päiväkulutukseen.
Sniiduilevin terveisin,
Pilppi-Jamo
Ja iso kiitos tälle yhteisölle! Pitkään olin poissa täältä, kun sain oman koneen säädettyä kohdilleen, mutta nyt energiakriisi sai taas aktivoitumaan asiassa.
Talo on vuonna 2010 rakennettu ja neliöitä 110m2. Kuutioita en nyt muista, mutta niitä on korkeiden huonetilojen takia kokoonsa nähden ihan kiitettävästi…
Vuosikulutus pyöri meillä ennen ”puolisähköautoa” eli latausplugaria 10-11000kwh välissä. Auto toi viime vuonna selkeästi lisää kulutusta.
Nyt kun taas alkaa kohta olemaan lämmityskausi edessä, niin on aika aloittaa taas ajoittainen tarkkailu ja hienosäätö, jotta tehot saadaan puristettua kompressorilla ja sähkövastukset pidettyä poissa pelistä mahdollisimman pitkään.
Yleensä sähkövastukset on pitänyt ottaa käyttöön ja avuksi vasta sitten, kun ulkolämpötilan ka. painuu hieman pakkasen puolelle (Yleensä puhutaan -2C ja sitä kylmemmistä päivän keskilämpötiloista).
Vähän dataa 05/2018 alusta alkaen:
-Kompressori käynyt yhteensä 22396h.
-Käyttöveden osuus kompuran osalta 13516h.
-Sähkövastusta tarvittu 4,5v aikana avuksi yhteensä 469h.
Varsin eneriatehokas on laite siis ollut ja sähkövastusta on tarvittu avuksi pyöreästi 8,7h/kuukausi, kun jaetaan tuo käyttö kaikille 54:lle kuukaudelle.
Toki tässä on tilanteita, kuten esim. illanviettoja isolla porukalla, jolloin on pitänyt laittaa käyttövesi luxukselle, jotta lämmin vesi riittää isolle saunaporukalle.
Edellinen talvi mentiin aika huolettomasti ja en pihistellyt lämmityksen suhteen juurikaan ja ilppiäkin tuli hyödynnettyä turhan vähän. Nyt olisi tarkoitus ottaa taas vähän sniiduilevampi linja ja pudotellaan sisälämpötilaa talvella aiemmin pidetystä 21,5-21,0->20. Ilppi (Mitsu FH35) tuli puhdistettua perusteellisesti nyt syksyllä ja se on tarkoitus ottaa tehokäyttöön tänä talvena. Purkasin ilpin atomeiksi, jotta pääsin pesemään/desinfioimaan laitteen perusteellisesti sisäpuolelta ja tuulettimen siivikot irti ja pesu. Kennot olivat pysyneet tosi hyvin puhtaina, kiitos aktiivisen suodattimien puhdistuksen.
Kulutuksesta sen verran, että esimerkiksi nyt kuluva syyskuu on menty jo -150kwh pienemmällä kulutuksella kuin edellinen vuosi ja keskiulkolämpötila on ollut 1,5C kylmempi nyt viime vuoteen verrattuna.
Testiin tulee otettua varmaan seuraavaksi tuo käyttöveden lämmityksen ajoitus yölle ja alan tarkkailemaan onko siitä hyötyä vai ei ja miten se vaikuttaa todellisuudessa päiväkulutukseen.
Sniiduilevin terveisin,
Pilppi-Jamo
Ja iso kiitos tälle yhteisölle! Pitkään olin poissa täältä, kun sain oman koneen säädettyä kohdilleen, mutta nyt energiakriisi sai taas aktivoitumaan asiassa.
Eli sulla on siis käyttövesi säästötilassa muutoin päällä jatkuvasti, mutta klo 00-06 välille ohjelmoitu normaalille?
Ja sen lisäksi olet ohjelmoinut päiväajalle käyrän muutoksen? Paljonko ohjelmoitu pudottamaan käyrää (-1, -2, -3…)?
Historiaa tuossa vilkaistessani näyttäisi käyttöveden täyttö tapahtuvan meillä karkeasti noin 7-8h välein ja meillä se on ollut jatkuvasti tilassa säästö.
Toki tuo sykli tihenee siinä vaiheessa, kun alkaa sää kylmenemään ja lattialämmitys pyytelemään enempi kuin nykyinen minimimenovesi 26c.
Mietin vaan, että eihän tuolla käyrän pudotuksella ole mitään virkaa nyt tässä vaiheessa vielä, kun kierto on päällä ainoastaan märkätiloissa ja nekin tuolla säädetyllä minimimenovedellä. Tilanne muuttuu kuitenkin siinä vaiheessa, kun jossain vaiheessa tulee aika availla kiertoja myös muissa tiloissa. Nyt muiden tilojen osalta mennään ilpillä ylläpitäen tarpeen mukaan.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Jullikka
Jäsen
Juuri tuolla tavalla on käyttövesi nyt. Käyrää pudotettu -1 päiväsaikaan, tai oikeammin sähkön hinnan mukaan HA:n kautta. Meillä on käytössä todella loiva käyrä, minimi 22, ja käyrää 1+2 mukaillen. Tuo teidän minimi menee vasta -30 asteessa käyrän mukaan. Nyt ei ole termostaatteja käytössä, tällä ainakin nyt pysyy siinä n. 21 sisälämpö ilman tukilämmitystä. Pitää katsoa joutuuko nostamaan hiukan talven mittaan, jos pesuhuone tuntuu liian kylmältä.
Tuntuu melko hurjalta, että oma 80 neliön yksikerroksinen asunto eteläisessä Suomessa vie saman verran vuodessa sähköä. Tosin vasta yksi talvi takana, mutta enpä tiedä paljonko tuota saa nipistettyä. Joulu- ja tammikuun kulutus kovimmat ja on ollut sen karvan alle 1500kWh/kk. Nyt syyskuussa lähtenyt kulutus taas nousuun ja asettunee johonkin reilun 500kWh:n tienoille.
Viimeksi muokattu:
En ihmettele enää yhtään sitä, että tämäkin ketju on ollut vuosia jo näin suosittu ja apuja kysellään vuodesta toiseen.
Kummityttöni osti kesällä uuden vasta rakennetun asunnon pääkaupunkiseudulta ja asunnossa on Nibe F470 lämmitysjärjestelmänä.
Olivat kesän aikana olleet ihmeissään, kun asunnon selkeästi kylmin tila on märkätilat.
Pyysivät minua sitten katsomaan mikä on pielessä ja jälleen kerran tuli esille kuinka onnetonta on valvonta ja rakennustekninen tietämys alalla!
Rakennuttaja oli tehnyt säädöt koneeseen ja ”opastanut” nuoria…
Niitä ohjeita mitä olivat saaneet ja mitä oli asetettu, niin huh huh…
Kyseessä siis runsaat 100m2 huoneisto vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Mitä outouksia sitten löysin säädöistä:
-Lämpökäyrä 6+0
-Lämmityksen pysäytys 17C
-Lisäyksen pysäytys 15C
-Suurin sallittu menovesi 60C
-Tuloilmaruuvi täysin auki
-Koneen päälle rakennettu kotelointi ilman huoltoluukkua (ilmausruuvi koneen päällä)
Lisäksi kysyin, että onko ilmanvaihdon säädöt tehty mittausten perusteella, niin rakennuttaja oli selittänyt säätäneensä ilmanvaihdon tehot käyttäen omaa asuntoaan vertailuna!
Poistoilma oli säädetty 35%
Tuloilma 60%
Eli ilmanvaihdon säädöt tehty täysin mutulla ja epäilen vahvasti asunnossa olevan ylipaineinen ilmanvaihto, sillä ikkunoiden huurtumista on ollut nyt syksyllä selkeästi.
Pyysin heitä olemaan yhteydessä rakennuttajaan, että ne säädöt tulee tehdä LVI-alan ammattilaisen toimesta sekä sisäilman ilmanvaihdon mittauksiin perustuen. Tämä mittauspöytäkirjakin tulisi löytyä talokirjasta tai talon virallisista papereista sekä rakennusvalvonnasta.
Lisäksi jätetty jälleen kerran asentamatta vaihetunnistimet uudessa talossa…
Lisäksi tämä rakennuttaja oli vastannut kesällä kylmiltä tuntuviin märkätilojen lattioihin, että se on täysin normaalia ja PILP hoitaa kesäajaksi sulun siltä osin.
Onko tosiaankin näiden asennukset näin heikolla tasolla Suomessa?
Ikävä kyllä näitä laitteita voi kuka tahansa ostaa ja asentaa/asennuttaa, mutta loppukäyttäjän osalta tilanne on melkoisen villiä.
Eli pienillä rakennuttajilla kun ei riitä tietotaito näihin, niin yritetään sitten itse säätää laitteita vailla ymmärrystä. Lopputulos on sitten vähän mitä sattuu ja se loppukäyttäjä on pulassa, joka yleensä ymmärtää vielä vähemmän talotekniikasta.
Kummityttöni osti kesällä uuden vasta rakennetun asunnon pääkaupunkiseudulta ja asunnossa on Nibe F470 lämmitysjärjestelmänä.
Olivat kesän aikana olleet ihmeissään, kun asunnon selkeästi kylmin tila on märkätilat.
Pyysivät minua sitten katsomaan mikä on pielessä ja jälleen kerran tuli esille kuinka onnetonta on valvonta ja rakennustekninen tietämys alalla!
Rakennuttaja oli tehnyt säädöt koneeseen ja ”opastanut” nuoria…
Niitä ohjeita mitä olivat saaneet ja mitä oli asetettu, niin huh huh…
Kyseessä siis runsaat 100m2 huoneisto vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Mitä outouksia sitten löysin säädöistä:
-Lämpökäyrä 6+0
-Lämmityksen pysäytys 17C
-Lisäyksen pysäytys 15C
-Suurin sallittu menovesi 60C
-Tuloilmaruuvi täysin auki
-Koneen päälle rakennettu kotelointi ilman huoltoluukkua (ilmausruuvi koneen päällä)
Lisäksi kysyin, että onko ilmanvaihdon säädöt tehty mittausten perusteella, niin rakennuttaja oli selittänyt säätäneensä ilmanvaihdon tehot käyttäen omaa asuntoaan vertailuna!
Poistoilma oli säädetty 35%
Tuloilma 60%
Eli ilmanvaihdon säädöt tehty täysin mutulla ja epäilen vahvasti asunnossa olevan ylipaineinen ilmanvaihto, sillä ikkunoiden huurtumista on ollut nyt syksyllä selkeästi.
Pyysin heitä olemaan yhteydessä rakennuttajaan, että ne säädöt tulee tehdä LVI-alan ammattilaisen toimesta sekä sisäilman ilmanvaihdon mittauksiin perustuen. Tämä mittauspöytäkirjakin tulisi löytyä talokirjasta tai talon virallisista papereista sekä rakennusvalvonnasta.
Lisäksi jätetty jälleen kerran asentamatta vaihetunnistimet uudessa talossa…
Lisäksi tämä rakennuttaja oli vastannut kesällä kylmiltä tuntuviin märkätilojen lattioihin, että se on täysin normaalia ja PILP hoitaa kesäajaksi sulun siltä osin.
Onko tosiaankin näiden asennukset näin heikolla tasolla Suomessa?
Ikävä kyllä näitä laitteita voi kuka tahansa ostaa ja asentaa/asennuttaa, mutta loppukäyttäjän osalta tilanne on melkoisen villiä.
Eli pienillä rakennuttajilla kun ei riitä tietotaito näihin, niin yritetään sitten itse säätää laitteita vailla ymmärrystä. Lopputulos on sitten vähän mitä sattuu ja se loppukäyttäjä on pulassa, joka yleensä ymmärtää vielä vähemmän talotekniikasta.
Viimeksi muokattu:
Kyllä se vaan valitettavasti joillakin näin on. Olen kait aiemmin jo maininnut, mutta eräässä kohteessa oli yksi alun alkujaan pimeänä oleva F470. Meni heittämällä läpi kaikista ravan ja rakennuttajan tarkastuksista.
Mielestäni tässä pitäisi Nibenkin ottaa jo vähän koppia pallosta ja vaatia asianmukaisesti käyttöönottopöytäkirjoja ja myöskin pakollista kurssia laitteiden asennuksesta. Nyt kun laite on eräänlainen ”monoblock”/AIO, niin sen asentaminen usein katsotaan onnistuvan tavan putkarilta joka ei ymmärrä F470:n ja sähkövaraajan eroa. Toinen puoli on sitten rakentajan kiire, ammattiylpeyden puute ja rahan ahneus. Jokainen ylimääräinen kulutettu euro on pois omasta kassasta.
Mielestäni tässä pitäisi Nibenkin ottaa jo vähän koppia pallosta ja vaatia asianmukaisesti käyttöönottopöytäkirjoja ja myöskin pakollista kurssia laitteiden asennuksesta. Nyt kun laite on eräänlainen ”monoblock”/AIO, niin sen asentaminen usein katsotaan onnistuvan tavan putkarilta joka ei ymmärrä F470:n ja sähkövaraajan eroa. Toinen puoli on sitten rakentajan kiire, ammattiylpeyden puute ja rahan ahneus. Jokainen ylimääräinen kulutettu euro on pois omasta kassasta.
Meillä kun asennettiin tuo Nibe vuonna 2018, niin sen asennuksen teki Niben valtuuttama myynti- ja huoltoliike.
1. Eivät asentaneet vaihetunnistimia (tästä jouduin olemaan yhteydessä ja laskuttivat siitäkin asennuksesta erikseen, kun tulivat asentamaan ne myöhemmin).
2. Eivät säätäneet ilmanvaihtoa laitteelle, vaan mittauksesta ja säädöstä olisi pitänyt maksaa erikseen. Eivät tätä edes tarjonneet asennuksen yhteydessä, vaan havahduin asiaan itse myöhemmin täällä käytyjen keskustelujen pohjalta.
3. Perussäädöt tekivät laitteelle kyllä ja opastivat erillisellä laskutuksella myöhemmin.
1. Eivät asentaneet vaihetunnistimia (tästä jouduin olemaan yhteydessä ja laskuttivat siitäkin asennuksesta erikseen, kun tulivat asentamaan ne myöhemmin).
2. Eivät säätäneet ilmanvaihtoa laitteelle, vaan mittauksesta ja säädöstä olisi pitänyt maksaa erikseen. Eivät tätä edes tarjonneet asennuksen yhteydessä, vaan havahduin asiaan itse myöhemmin täällä käytyjen keskustelujen pohjalta.
3. Perussäädöt tekivät laitteelle kyllä ja opastivat erillisellä laskutuksella myöhemmin.
Meillä asetukset about näin:
Tuloilma: 43
Poistoilma: 40
Pienin menolämpötila: 26
Käyrä: 2+0
Lisäyksen pysäytys: 5
Tuloilma ruuvattu 18-20c alueelle tässä noin 10 asteen ulkolämmössä
Vesi: säästö
Termostaatit on vähän joka huoneesta nyt syyskuun alusta asti olleet jonkun verran auki. Lattian pinta 22,5-24 astetta. Mitsu käy 21-22 pyynnillä vähän päivästä riippuen.
Huonelämpötila näyttää olevan vaihdellen 23-24,5 astetta mikä on aika reilusti, mutta asunnossa ei varsinaisesti ole liian lämmin. Tuntuu vetoa sen verran, että tuntuu hieman viileältä ilma koko ajan. Olen miettinyt, että pitäiskö puhaltimien nopeuksia vähän laskea, jos vedon tunne vähenisi ja voisi samalla saada vähän huonelämpöä alas? Viime talvena vaan tuntui kone sulattelevan ihan jatkuvalla syötöllä ja siksi nämä nykyiset puhallinnopeukset on pykälän mittauksia suuremmat.
Mitsu on päällä, koska alkoi näyttää siltä, että yön aikana ei enää käyttövesi olisi lämmennyt suihkuttelujen jälkeen ilman vastuksia. Kulutus vaihtelee keskimäärin 15-20kwh/päivä. Ulkolämpötila ollut keskimäärin sen 8-10 astetta.
Alkaa omat ideat vähän olla vähillä, että saisko tätä vähän optimoitua vielä. Lauantaina pomppaa käyttösähkön hinta 4,7c/kWh -> 21c/kWh.
Tuloilma: 43
Poistoilma: 40
Pienin menolämpötila: 26
Käyrä: 2+0
Lisäyksen pysäytys: 5
Tuloilma ruuvattu 18-20c alueelle tässä noin 10 asteen ulkolämmössä
Vesi: säästö
Termostaatit on vähän joka huoneesta nyt syyskuun alusta asti olleet jonkun verran auki. Lattian pinta 22,5-24 astetta. Mitsu käy 21-22 pyynnillä vähän päivästä riippuen.
Huonelämpötila näyttää olevan vaihdellen 23-24,5 astetta mikä on aika reilusti, mutta asunnossa ei varsinaisesti ole liian lämmin. Tuntuu vetoa sen verran, että tuntuu hieman viileältä ilma koko ajan. Olen miettinyt, että pitäiskö puhaltimien nopeuksia vähän laskea, jos vedon tunne vähenisi ja voisi samalla saada vähän huonelämpöä alas? Viime talvena vaan tuntui kone sulattelevan ihan jatkuvalla syötöllä ja siksi nämä nykyiset puhallinnopeukset on pykälän mittauksia suuremmat.
Mitsu on päällä, koska alkoi näyttää siltä, että yön aikana ei enää käyttövesi olisi lämmennyt suihkuttelujen jälkeen ilman vastuksia. Kulutus vaihtelee keskimäärin 15-20kwh/päivä. Ulkolämpötila ollut keskimäärin sen 8-10 astetta.
Alkaa omat ideat vähän olla vähillä, että saisko tätä vähän optimoitua vielä. Lauantaina pomppaa käyttösähkön hinta 4,7c/kWh -> 21c/kWh.
Lähinnä tulis mieleen että laita jakotukista kaikki muut paitsi pesuhuone niin että vain pieni liru menee lattiaan niin jos ILPille jäisi enemmän kuormaa. Tässä vaiheessa se ei varmaan vaikuta juuri mitään, mutta kun menee vähän kylmemmäksi niin paremmin. Minulla ois ihan tuskaa jos ois niin kuuma kuin 23-24,5 sisällä. Kyllä se on itestä kiinni miten lämpimään on ittensä totuttanut ja toiset kokee sen ikävänä vetona mitä toiset ei ees huomaa. Joten lämpötilaa alas niin sillä taitaa saada suurimman säästön (ja pitkähiaista päälle). -25 pakkasilla ikävä jos on totuttanut ittensä noin lämpimään ilmaan
Moro, miten poisto ja tuloilma voi olla 40 ja 43? Onko tässä näppäilyvirhe vai enkö ymmärrän nyt jotain.
Prosenttimerkit puuttunee.
Katsoin Nibe Uplinkistä, että meillä viimeisin käyttöveden lämmitys tapahtui viime yönä ja sen lämmitys alkoi noin klo 22:45 ja valmista oli noin klo 00:10.
Tämä siis pelkällä kompuralla ja ulkona lämpötila sen noin 8,0C.
Eli ei mitään tarvettaa buustata vielä vastuksilla.
Omat asetukset tällä hetkellä.:
-Ilmanvaihto tulo/poisto 53/53%
-Lämpökäyrä 2+2 (Tällä ei mitään merkitystä vielä näillä ulkolämpötiloilla, kun minimimenovesi säädetty märkätilojen ehdolla 26,0C)
-Käyttövesi säästö
-Lisäyksen pysäytys 0
-Aikakerroin 12h
-Trendin laskenta 0
-Siirtoaika 30min
-Tuloilmaruuvi auki n. 1/8 kierrosta ja tuloilma pysyy 17-20C.
Säästöä saat opettelemalla hieman viileämpään huoneilmaan ja lyhentämällä sekä viilentämällä suihkukäyntejä.
Etkös sä asunut pk-seudulla myös? Onko oikeasti tarve olla kierto päällä jo muuallakin kuin märkätiloissa?
Meillä ei ole kuin märkätiloissa kierrot päällä ja muissa tiloissa avitan ilpillä tarpeen vaatiessa. Hetkittäin olen pitänyt ilppiä päällä nyt, eikä sille ole vielä ollut oikein tarvetta. Pyynti ollut niinä hetkinä 20-21.
Päiväkulutus on sulla kuitenkin ihan kohtuullisella tasolla, sillä samoissa pyöritään meilläkin. Tosin meillä lataillaan autoa (plug-in) ja se nostaa hieman päiväkulutuksia. Eli meillä vaihtelua 15-27kwh/pvä.
Lisäksi meillä puoliso tekee töitä kotoa käsin ja itse jouduin työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä muutama viikko sitten. Eli kotona ollessa sähköäkin kuluu enempi tietokoneiden käytön vuoksi (pöytäkone + kannettava).
Toivon mukaan töitä löytäisin jostain mahd. pian, mutta käytän töiden haun lisäksi nyt tämän yllättävän vapaa-ajan vaikka kodin energiakulutuksen seurantaan ja parempaan optimointiin
Liitetiedostot
Aika paljon puhaltelee jäteilmaa raakana pihalle pilppi (käyttöveden teon jälkeen), tuossa tietty pelastaa se että mukavuuslämmöt on päällä noillakin keleillä niin kompura käy tiuhempaan. Jännä kun ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä mitään passiivista lämmön talteenottoa noihin, ilman lämmitystarvetta ~+5..+10C ulkolämmöillä ja ilman LTOta tuosta karkaisi aika paljon lämmintä huoneilmaa harakoille joka tietenkin tuottaa sitä lämmitystarvetta nopeammin.
Näin tekee joo. Graafista nopeasti vilkaistuna jopa noin 2,5h lepäili yöllä kompura käyttöveden teon jälkeen.
Jossain vaiheessa mulla oli puhaltimien tahdistettu käyttö mukana, mutta tällä hetkellä se ei taida olla päällä.
Sillä saa edes hieman tuota ulos puhallettavaa ilmamäärää pienennettyä, kun kompura lepää. Taidankin asettaa sen nyt takaisin päälle.
Viimeksi muokattu:
Hei, mielenkiinnosta kysäsen, ootko avannut enemmän talvelle tuloilmaruuvia vai pärjännyt tuolla 1/8 kierrosta? Itellä ainakin sellainen tuntuma omasta parin vuoden kokemuksesta että aika vähän saa meillä olla auki niin riittää lämmittämään. Pari talvea asuttu mutta en ole uskaltanut alle puoleen kierrokseen jättää pakkasille sitä mutta hyvin sillä on pärjännyt ja ei lähelläkään ole ollut että olis jäätymis vaaraa ollut. Asentajan kanssa tuosta aikaan juttelin ja sama Niben kanssa niin kovasti varoittelivat tuosta. Mulla nyt se 1/4 kierrosta auki ja ajattelin sillä mennä nyt, vaikuttais että ILP:n kanssa tuohon ei välttämättä tarvi edes kesälläkään sit koskea.Katsoin Nibe Uplinkistä, että meillä viimeisin käyttöveden lämmitys tapahtui viime yönä ja sen lämmitys alkoi noin klo 22:45 ja valmista oli noin klo 00:10.
Tämä siis pelkällä kompuralla ja ulkona lämpötila sen noin 8,0C.
Eli ei mitään tarvettaa buustata vielä vastuksilla.
Omat asetukset tällä hetkellä.:
-Ilmanvaihto tulo/poisto 53/53%
-Lämpökäyrä 2+2 (Tällä ei mitään merkitystä vielä näillä ulkolämpötiloilla, kun minimimenovesi säädetty märkätilojen ehdolla 26,0C)
-Käyttövesi säästö
-Lisäyksen pysäytys 0
-Aikakerroin 12h
-Trendin laskenta 0
-Siirtoaika 30min
-Tuloilmaruuvi auki n. 1/8 kierrosta ja tuloilma pysyy 17-20C.
Säästöä saat opettelemalla hieman viileämpään huoneilmaan ja lyhentämällä sekä viilentämällä suihkukäyntejä.
Etkös sä asunut pk-seudulla myös? Onko oikeasti tarve olla kierto päällä jo muuallakin kuin märkätiloissa?
Meillä ei ole kuin märkätiloissa kierrot päällä ja muissa tiloissa avitan ilpillä tarpeen vaatiessa. Hetkittäin olen pitänyt ilppiä päällä nyt, eikä sille ole vielä ollut oikein tarvetta. Pyynti ollut niinä hetkinä 20-21.
Päiväkulutus on sulla kuitenkin ihan kohtuullisella tasolla, sillä samoissa pyöritään meilläkin. Tosin meillä lataillaan autoa (plug-in) ja se nostaa hieman päiväkulutuksia. Eli meillä vaihtelua 15-27kwh/pvä.
Lisäksi meillä puoliso tekee töitä kotoa käsin ja itse jouduin työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä muutama viikko sitten. Eli kotona ollessa sähköäkin kuluu enempi tietokoneiden käytön vuoksi (pöytäkone + kannettava).
Toivon mukaan töitä löytäisin jostain mahd. pian, mutta käytän töiden haun lisäksi nyt tämän yllättävän vapaa-ajan vaikka kodin energiakulutuksen seurantaan ja parempaan optimointiin
Kyllä tuota joutuu vähän avaamaan lisää, kun mennään pakkasten puolelle.
Syksyisin ja keväisin tuota joutuu pitämään selkeästi kireämmällä, kun yö- ja päivälämpötilat vaihtelee paljon.
Eli tuloilmaruuvia availen lisää tuosta kelien mukaan, mutta ei mulla ole ollut varmaan kuin maksimissaan puoli kierrosta tuo auki kovilla paukkupakkasillakaan.
Tutuille olen kääntänyt sen turvalliseksi kokemaani 1,5 kierrosta auki, niin ei ole heidän tarvinnut huolehtia siitä lainkaan talvisin.
Lähinnä tulis mieleen että laita jakotukista kaikki muut paitsi pesuhuone niin että vain pieni liru menee lattiaan niin jos ILPille jäisi enemmän kuormaa. Tässä vaiheessa se ei varmaan vaikuta juuri mitään, mutta kun menee vähän kylmemmäksi niin paremmin. Minulla ois ihan tuskaa jos ois niin kuuma kuin 23-24,5 sisällä. Kyllä se on itestä kiinni miten lämpimään on ittensä totuttanut ja toiset kokee sen ikävänä vetona mitä toiset ei ees huomaa. Joten lämpötilaa alas niin sillä taitaa saada suurimman säästön (ja pitkähiaista päälle). -25 pakkasilla ikävä jos on totuttanut ittensä noin lämpimään ilmaan
Jakotukkiin en olekaan koskenut vielä, koska myönnettäköön etten täysin ymmärrä mitä sillä saavutetaan. Makuuhuoneita on kaksi ja isoin tila on yhdistetty olohuone-keittiö + eteinen. Mitä eroa jakotukin virtauksien säätämiselle on verrattuna, että säätää termostaatista sopivat lämmöt?
Lämpötilan suhteen väittäisin olevani melko viileässäkin viihtyvä ja edellisessä patterilämmitteisessä asunnossa oli syystalvet sen 18-21 astetta. Ei tuntunut vetoa niin ei tuntunut niin viileältäkään.
Katsoin Nibe Uplinkistä, että meillä viimeisin käyttöveden lämmitys tapahtui viime yönä ja sen lämmitys alkoi noin klo 22:45 ja valmista oli noin klo 00:10.
Tämä siis pelkällä kompuralla ja ulkona lämpötila sen noin 8,0C.
Eli ei mitään tarvettaa buustata vielä vastuksilla.
Omat asetukset tällä hetkellä.:
-Ilmanvaihto tulo/poisto 53/53%
-Lämpökäyrä 2+2 (Tällä ei mitään merkitystä vielä näillä ulkolämpötiloilla, kun minimimenovesi säädetty märkätilojen ehdolla 26,0C)
-Käyttövesi säästö
-Lisäyksen pysäytys 0
-Aikakerroin 12h
-Trendin laskenta 0
-Siirtoaika 30min
-Tuloilmaruuvi auki n. 1/8 kierrosta ja tuloilma pysyy 17-20C.
Säästöä saat opettelemalla hieman viileämpään huoneilmaan ja lyhentämällä sekä viilentämällä suihkukäyntejä.
Etkös sä asunut pk-seudulla myös? Onko oikeasti tarve olla kierto päällä jo muuallakin kuin märkätiloissa?
Meillä ei ole kuin märkätiloissa kierrot päällä ja muissa tiloissa avitan ilpillä tarpeen vaatiessa. Hetkittäin olen pitänyt ilppiä päällä nyt, eikä sille ole vielä ollut oikein tarvetta. Pyynti ollut niinä hetkinä 20-21.
Päiväkulutus on sulla kuitenkin ihan kohtuullisella tasolla, sillä samoissa pyöritään meilläkin. Tosin meillä lataillaan autoa (plug-in) ja se nostaa hieman päiväkulutuksia. Eli meillä vaihtelua 15-27kwh/pvä.
Lisäksi meillä puoliso tekee töitä kotoa käsin ja itse jouduin työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä muutama viikko sitten. Eli kotona ollessa sähköäkin kuluu enempi tietokoneiden käytön vuoksi (pöytäkone + kannettava).
Toivon mukaan töitä löytäisin jostain mahd. pian, mutta käytän töiden haun lisäksi nyt tämän yllättävän vapaa-ajan vaikka kodin energiakulutuksen seurantaan ja parempaan optimointiin
Eilen illalla otin ILP:n pois päältä ja laskin termareista lämpöjä. Lattioiden suhteen nyt ehkä se, että meillä on konttausikäinen muksu ja siksi mielellään pientä lämpöä pitää niissä. Suihkuja ollaan lyhennetty ja viilennetty nyt jo huomattavasti. Muutenhan tällä hetkellä meidän asetukset melko samanmoiset, laitan vielä viime vuorokaudelta samanlaisen kuvan, jos se kertoo jollekin jotain.
Etätöissä itsekin ja puoliso toistaiseksi kotona, eli käyttösähköä tietty menee koko ajan myös. Mutta se pysynee melko vakiona päivästä toiseen. Viimeä talvea ajatellen kuitenkin jos saisi vähän nipistettyä, kun siellä oli kuitenkin joulu-helmikuu ajalla keskikulutus karvan verran yli 1400kWh/kk. Asetuksia en täysin muista, mutta tätää ketjua tuli jo silloin luettua enkä niitä nyt sen jälkeen ole käyrää lukuunottamatta paljoa muutellut. Käyräkin nyt turhan loiva.
Ainakin sulla näyttäisi Remulus menevän aika herkästi sulatukselle laite. Graafia kun katsoo, niin kolmesti olisi mennyt sulatukselle yöllä?
Meillä sulatukset tulee kuvioihin vasta, kun ulkona alkaa olemaan pakkasta enempi. Nyt jäteilma pyörii meillä 1-2C välissä.
Talvella yleensä nostan ilmanvaihtoa hieman (2-4%), niin meillä sulatukset pysyy silloin aisoissa.
Pieni konttausikäinen lapsi on ihan ymmärrettävä syy pitää lattioissa vähän lämpöä. Säästöissä ei kannata kuitenkaan liikaa tinkiä mukavuudesta.
Ja lapsiperheen kulutus on aina isompaa kuin vertaa siihen, että meitä on kaksi aikuista
Meillä sulatukset tulee kuvioihin vasta, kun ulkona alkaa olemaan pakkasta enempi. Nyt jäteilma pyörii meillä 1-2C välissä.
Talvella yleensä nostan ilmanvaihtoa hieman (2-4%), niin meillä sulatukset pysyy silloin aisoissa.
Pieni konttausikäinen lapsi on ihan ymmärrettävä syy pitää lattioissa vähän lämpöä. Säästöissä ei kannata kuitenkaan liikaa tinkiä mukavuudesta.
Ja lapsiperheen kulutus on aina isompaa kuin vertaa siihen, että meitä on kaksi aikuista
Jakotukilla säätämisellä saa sen että jos sää säädät termostaatista huoneen lämpötilaksi vaikka 18 ja lämmität ILPIllä niin että lämpötila on 20, niin se termari ei sitten välttämäti koskaan anna lämmittää niitä lattioita? Jos laittaisit jakotukilta pikkulirun menemään, niin lattioissa olisi aina vähän lämpöä ja ILP lämmittäisi lopun.
Käyristä pistää silmään että tossa 29pv esim esim vaikka ulkolämpötila on ollu +8...+6 väliin niin PILP on sulattanut kolmesti kun jäteilma mene roimasti pakkaselle. Onkohan ilmamäärät ihan väärät tms? Ei mulla ala sulatella vielä noilla keleillä, vaikkei varmasti oo ees optimaaliset ilmamäärät...
No mulla on ollut omat epäilykseni ilmamäärien oikeellisuudesta ja niitä täällä on käyty kyllä säätämässäkin. Mittauspöytäkirjan tiedot oli melko suurpiirteiset ja kun niitä käytiin uudelleen säätämässä, niin ukkeli mittasi kodinhoitohuoneesta ja saunasta ilmamäärät. Ilmanpaine oli kunnossa.
Sulattelua tekee paljon. Toukokuussa katsoin että jossain kohtaa sulatellut tunnin välein.
Jullikka
Jäsen
Yksi keino on vielä se, että jakotukilta löysää toimilaitteita sen verran, että joka piirissä on ihan pieni virtaus. Ei tunnu lattiat ihan niin kylmiltä, mutta lämmitysvaikutus jää vähäiseksi ja ILP:lle lisää kuormaa.
Vaikuttaa tosiaan nuo ilmamäärät alimitoitetuilta pumpun näkökulmasta, sitä ei suoraan osaa sanoa onko taloon riittävät. Normaalilla huonekorkeudella ja 114² pinta-alalla on tuo 60l/s meidän suunnitelmassa, joka toteutuu huomattavasti isommilla puhallinnopeuksilla eli T59, P73. Tulossa tosiaan se F7A suodatin, joka jarruttaa aika paljon.
Vaikuttaa tosiaan nuo ilmamäärät alimitoitetuilta pumpun näkökulmasta, sitä ei suoraan osaa sanoa onko taloon riittävät. Normaalilla huonekorkeudella ja 114² pinta-alalla on tuo 60l/s meidän suunnitelmassa, joka toteutuu huomattavasti isommilla puhallinnopeuksilla eli T59, P73. Tulossa tosiaan se F7A suodatin, joka jarruttaa aika paljon.
Laitan tähän mittauspöytäkirjan tiedot. En tiedä vieläkö sitä samalle firmalle voisi soitella, jos vaikuttaa virheelliseltä/puutteelliselta. Huonekorkeus meillä 260cm ja asuinpinta-alaa se 80 neliötä.
Liitetiedostot
Jullikka
Jäsen
On tuo minusta hehtaarilla, tulo 40 l/s ja poisto 42,2 l/s, kuutioihin nähden OK.
Itse koitin tuota löysällä olevaa toimilaitetta, mutta ongelma on se että aina kun termari menee päälle ja pois ja on löysästi kiinni, niin se löystyy pikkuhiljaa ja kohta sitä kusoa meneekin koko ajan paljon enemmän kuin oli tarkoitus. Eli pitäs käydä välillä katsomaan tilanne jakotukilta.
Jos talo tuntuu nyt "sopivan alipaineiselta" niin voit myös koittaa lisätä sekä tuloa että poistoa saman verran ja kattoa muuttuiko tilanne. Ja tietty ylös ne alkuperäiset arvot niin voi aina palata niihin.
kannu
Jäsen
Ajattelin napata vihdoin lattian termarit pois ja jatkaa käyrällä. Eihän tuossa muuta ole kuin käyrä kuntoon, toimilaitteet irti ja piireihin jonkinlainen virtaus ja tämän jälkeen seurailla lämpöjä? Jos yksittäisen huoneen lämpötila ei tunnu sopivalta niin lisää/vähemmän virtausta ja jos koko kämppää tarvii säätää niin käyrän korjaus sillä koko käyrää ohjaavalla säädöllä? Ja jos kovemmilla pakkasilla jäähtyy liikaa niin käyrää jyrkemmäksi sieltä päästä? Alla tämän hetkinen - minimi tuo 26c joka säädetty pesuhuoneen mukaan sopivaksi.
Täydellisesti säädetty ja mitattu... ABC huoltoaseman kahvilasta käsin.
Jos kaikki on 0% heitolla säädetty niin melkein voi sanoa että on niin amatööri säätäjä, ettei tajua edes hitusta heittää mittaustuloksia että ne olisi uskottavampia.
Kattelin ihan samaa, itellä vielä amatöörinä vähän petraamista että noihin tarkkuuksiin pääsen
