Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Millä säädöillä etelässä mennään kun säätilat heittelee vielä aika rajusti? Viime talvi meni ILPillä ilmaa lämmittäen ja lattiassa termarit täysin auki ja kuristettu virtaukset pienelle. Samat säädöt edelleen jakotukilla. Tuloilma niin pienelle kuin sietää.
Nyt olen availlut termareita jonkun verran mutta en ole täysin auki päästänyt. En tiiä onko tässäkään järkeä että termaria vasten kiertää pieni liru. ILP puhaltelee pienellä teholla nyt.

Sulatuksia on jo alkanut tulemaan ihan antaumuksella ja vastuksetkin päässeet käyttöön. Kulutus ottanut samalla ison piikin. En tiedä onko vältettävissäkään.
Ilp puhaltaa meillä Vantaalla +21 ja täysillä. Leviää hyvin joka huoneeseen. Termostaatit kytketty 18-20 asteeseen eli ovat kiinni. Toki syyskuun ja lokakuun alkupuolen pidin niitä levällään ja ilp ei ollut käytössä. Silloin ei vielä vastuksia tarvinut. Nyt tarvii jos termostaatit auki.

Tuloilma kuristettu 15-17 välillä.

Nyt vastukset tulevat apuun -5 asteessa.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Millä säädöillä etelässä mennään kun säätilat heittelee vielä aika rajusti? Viime talvi meni ILPillä ilmaa lämmittäen ja lattiassa termarit täysin auki ja kuristettu virtaukset pienelle. Samat säädöt edelleen jakotukilla. Tuloilma niin pienelle kuin sietää.
Nyt olen availlut termareita jonkun verran mutta en ole täysin auki päästänyt. En tiiä onko tässäkään järkeä että termaria vasten kiertää pieni liru. ILP puhaltelee pienellä teholla nyt.

Sulatuksia on jo alkanut tulemaan ihan antaumuksella ja vastuksetkin päässeet käyttöön. Kulutus ottanut samalla ison piikin. En tiedä onko vältettävissäkään.
Minulla pohjois-pohjanmaalla samanlaiset viritykset, pienet lirut menee lattiaan, vielä pienemmät kuin viime talvena (tosin termarit on irti jakotukista) ja ILP. Eka sulatus tuli tänään, vastuksia ei ole vielä tarvinnut tälle syksyä.
 

Asi

Jäsen
Ilp puhaltaa meillä Vantaalla +21 ja täysillä. Leviää hyvin joka huoneeseen. Termostaatit kytketty 18-20 asteeseen eli ovat kiinni. Toki syyskuun ja lokakuun alkupuolen pidin niitä levällään ja ilp ei ollut käytössä. Silloin ei vielä vastuksia tarvinut. Nyt tarvii jos termostaatit auki.

Tuloilma kuristettu 15-17 välillä.

Nyt vastukset tulevat apuun -5 asteessa.

Suht samalta kuulostaa siis. Meillä ILP +21, mutta pienimmällä teholla olohuoneessa. Olohuoneessa se nostaa lämpötilaa silti 24 hujakoille, joten ei hirveästi haluaisi kovempaa tehoa pitää. Ilmankaan ei tosin viitsi olla.

Eilen kertyi sulatuksia 6 kappaletta. Uplinkin käppyrät näyttää muuten ihan järkeviltä, mutta jäteilma sahaa käytännössä koko ajan. Poistoilma ollut koko vuorokauden noin +21. Vastuksia ei uskalla estää. Ehkä on aika taas tehostaa puhallinnopeuksia ja kokeilla rajoittaa käyttöveden tekoa.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Suht samalta kuulostaa siis. Meillä ILP +21, mutta pienimmällä teholla olohuoneessa. Olohuoneessa se nostaa lämpötilaa silti 24 hujakoille, joten ei hirveästi haluaisi kovempaa tehoa pitää. Ilmankaan ei tosin viitsi olla.

Eilen kertyi sulatuksia 6 kappaletta. Uplinkin käppyrät näyttää muuten ihan järkeviltä, mutta jäteilma sahaa käytännössä koko ajan. Poistoilma ollut koko vuorokauden noin +21. Vastuksia ei uskalla estää. Ehkä on aika taas tehostaa puhallinnopeuksia ja kokeilla rajoittaa käyttöveden tekoa.
ILPistä ei ehkä kannata ajatella niin sitä montako astetta siinä on valittuna, vaan milloin huoneen lämpötila on sopiva. Mulla tuli tänä aamuna toinen sulatus tälle syksylle. Jos jäteilma sahaa ylös alas niin sehän meinaa että on joko sulatuksia, tai kompura huilaa usein. Itse olen tehostanut puhallinnopeuksia roimasti ja ne auttoi minusta sulatuksien määrään. Vastuksetkin estetty -6 asti tällä haavaa.
 

Asi

Jäsen
ILPistä ei ehkä kannata ajatella niin sitä montako astetta siinä on valittuna, vaan milloin huoneen lämpötila on sopiva. Mulla tuli tänä aamuna toinen sulatus tälle syksylle. Jos jäteilma sahaa ylös alas niin sehän meinaa että on joko sulatuksia, tai kompura huilaa usein. Itse olen tehostanut puhallinnopeuksia roimasti ja ne auttoi minusta sulatuksien määrään. Vastuksetkin estetty -6 asti tällä haavaa.

Eilen oli päivällä yksi pätkä kun kompura huilasi. Muut oli sulatuksia, eli laskee -10 asteeseen ja sitten äkisti +20 asetta ja toistelee sitten pitkälti tuota. Ei se jää mihinkään nollan tietämille pidemmäksi aikaa. Viime talvena auttoi myös puhallinnopeuksien tehostaminen, joten eiköhän se pidä lähteä niitä rukkaamaan taas.
 

Duffari

Tulokas
Moi,

Rookien mahdollisesti tyhmiä kysymyksiä....Keväällä valmistuneeseen taloon (90m2)muutettu jossa F470 ja varaava takka. Lattian lämmittää vesikiertoinen lattialämmitys. Nyt täällä etelässä alkaa viileä tulemaan niin olisin kiinnostunut parhaista optimointikeinoista ilman että tarvitsee ruuvaria käyttää tai liittämään mitään laitteita enempää...Käytössä tällä hetkellä SPA lämmitykseen 5-tasolla. Käyttövedessä ei vaikutusta. Vastuksia olen ohjelmoinut pois kalliimpien tuntien ajaksi kokeiluna.

Samalla olisi viisaammille pari kysymystä koskien SPA:ta sekä sekä käyttövedessä Säästö-asetusta:

SPA ilmeisesti ei osaa katsoa tuntihintaa vaan pistää aina vastuksella kun opittu tarve tulee. Pitääkö paikkaansa?

Miten paljon on vaikutusta että pitää käyttövettä Säästö-asetuksella? Loppuuko lämmin välittömästi yhden ihmisen suihkun jälkeen?

Kiitos jo Etukäteen!!!
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mitään hajua miksei tälle syksyä enään jäätymissuoja ole mennyt login mukaan päälle sulatuksessa? Vastukset estettynä ja pakkasta ollut reilusti.

1697892730814.png
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Moi,

Rookien mahdollisesti tyhmiä kysymyksiä....Keväällä valmistuneeseen taloon (90m2)muutettu jossa F470 ja varaava takka. Lattian lämmittää vesikiertoinen lattialämmitys. Nyt täällä etelässä alkaa viileä tulemaan niin olisin kiinnostunut parhaista optimointikeinoista ilman että tarvitsee ruuvaria käyttää tai liittämään mitään laitteita enempää...Käytössä tällä hetkellä SPA lämmitykseen 5-tasolla. Käyttövedessä ei vaikutusta. Vastuksia olen ohjelmoinut pois kalliimpien tuntien ajaksi kokeiluna.

Samalla olisi viisaammille pari kysymystä koskien SPA:ta sekä sekä käyttövedessä Säästö-asetusta:

SPA ilmeisesti ei osaa katsoa tuntihintaa vaan pistää aina vastuksella kun opittu tarve tulee. Pitääkö paikkaansa?

Miten paljon on vaikutusta että pitää käyttövettä Säästö-asetuksella? Loppuuko lämmin välittömästi yhden ihmisen suihkun jälkeen?

Kiitos jo Etukäteen!!!
Kannattaa hommata nibe uplink niin näät itse käppyröistä miten eri asetukset vaikuttaa ja vettä riittää. Riippuu aika paljon suihkuttelijoista miten nopeasti vesi droppaa. Jos käy 44c suihkussa niin se kuluttaa ihan erilailla lämmintä vettä kuin 38c. En käytä itse SPA asetusta, mutta jotenkin tuntuu että paremmin toimii nuo säästöt jos ohjelmoi estoja, matalampia ja korkeampia lämmityksiä ja vedenlämpöjä yms.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Moi,

Rookien mahdollisesti tyhmiä kysymyksiä....Keväällä valmistuneeseen taloon (90m2)muutettu jossa F470 ja varaava takka. Lattian lämmittää vesikiertoinen lattialämmitys. Nyt täällä etelässä alkaa viileä tulemaan niin olisin kiinnostunut parhaista optimointikeinoista ilman että tarvitsee ruuvaria käyttää tai liittämään mitään laitteita enempää...Käytössä tällä hetkellä SPA lämmitykseen 5-tasolla. Käyttövedessä ei vaikutusta. Vastuksia olen ohjelmoinut pois kalliimpien tuntien ajaksi kokeiluna.

Samalla olisi viisaammille pari kysymystä koskien SPA:ta sekä sekä käyttövedessä Säästö-asetusta:

SPA ilmeisesti ei osaa katsoa tuntihintaa vaan pistää aina vastuksella kun opittu tarve tulee. Pitääkö paikkaansa?

Miten paljon on vaikutusta että pitää käyttövettä Säästö-asetuksella? Loppuuko lämmin välittömästi yhden ihmisen suihkun jälkeen?

Kiitos jo Etukäteen!!!

SPA käyttövedelle on käytännössä sama kuin Smart Control -tila käyttövedelle, eli lämmittää käyttövedet oppimansa mukaan.

Parhaiten käyttöveden saa osumaan halvimmille tunneille ohjelmoimalla normaali/luxustila aamuyölle ja säästötila loppupäiväksi. Käyttöveden lämpötilarajat sitten haettava kohteen ja käytön mukaan kohdilleen. Rajat niin että aamuyöllä varmasti lämmitetään pönttö täyteen vaikka säästötila olisi juuri ennen tehnyt hommansa.
 

Duffari

Tulokas
Kiitos Vastauksista!

Nibe UpLink perustaso (ilmainen) on käytössä. Käppyrät vielä vähän hepreaa...

Olen ajastanut nyt testinä muutamana päivänä vastuksia pois käytöstä ja se näyttää olevan hyvin toimivaa. Tällä hetkellä n. 3 tunnin pätkiä pois kätöstä. Voiko järjen rajoissa pitää pidempäänkin? Miten vaikutus lämmitykseen?

Onko nuo käyttöveden lämpötilarajat säädettävissä huoltovalikon kautta?
 

EskoH

Jäsen
Tämän perusteella sinulla menisi 25 lämpöistä vettä kiertoon kunnes ulkolämpötila on -7. Täällä meilläpäin on +3 astetta ulkona ja mulla menee nyt 27 asteista vettä kiertoon, ILP päällä ja sisällä +23 ... +20 huoneesta riippuen. Sulla nyt joku muu asia lämmittää kämppää, tai oot valinnu jotaki asetuksia minkä takia tämä lämpökäyrä ei ole käytössä. Mutta annanpa sinulle parhaan neuvon: laita Nibe nettiin ja hommaa Nibe uplink. Maksaa 50e/vuosi, mutta sillä näet mitä laitteessa tapahtuu ja voit oppia mikä vaikuttaa mihinkin. Lisäksi helpompi säädellä tietokoneella ja kännykällä asetuksia.
Mulla on se 25e/vuosi Nibe Uplink. Ei siis huoltohistoriaosuutta. Erittäin monimutkaisia ovat säädöt ja välillä täysin käsittämättömiä. Ilmalämpöpumppua käytetään, kun tuntuu itsestä päivällä 'kylmältä'. Mitään muuta lämmitystä ei ole tuon F470 R poistoilmalämpöpumpun lisäksi. Monimutkaista on.
 

EskoH

Jäsen
Ilp puhaltaa meillä Vantaalla +21 ja täysillä. Leviää hyvin joka huoneeseen. Termostaatit kytketty 18-20 asteeseen eli ovat kiinni. Toki syyskuun ja lokakuun alkupuolen pidin niitä levällään ja ilp ei ollut käytössä. Silloin ei vielä vastuksia tarvinut. Nyt tarvii jos termostaatit auki.

Tuloilma kuristettu 15-17 välillä.

Nyt vastukset tulevat apuun -5 asteessa.
Milloin on järkevää käyttää ilmalämpöpumppua? Osaako Nibe huomioida ILPin lämmityksen? Tarkoitan tällä sitä, että kumpi on taloudellisempaa? Vai voiko sitä tietää. "Nyt tulevat vastukset käyttöön -5 asteessa." siis ulkolämpötilan ollessa -5 vai milloin? Sorry, kun olen ihan aloittelija näissä asioissa.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Milloin on järkevää käyttää ilmalämpöpumppua? Osaako Nibe huomioida ILPin lämmityksen? Tarkoitan tällä sitä, että kumpi on taloudellisempaa? Vai voiko sitä tietää. "Nyt tulevat vastukset käyttöön -5 asteessa." siis ulkolämpötilan ollessa -5 vai milloin? Sorry, kun olen ihan aloittelija näissä asioissa.
Aluksi tuntui minullekkin monimutkaiselta, mutta kun on kattonut sitä uplinkkiä, 50 euron versiota siis, lukenut tätä palstaa (kannattaa lukea kaikki vanhat viestit) ja tehnyt huomioita eri asetusten uplinkin historian perusteella, niin kyllä siinä oppii koko ajan.

Jos on laittanut automaatti-tilan lisäyksen pysätykseen asetukseksi -5c niin sitä lämpimämmässä vastukset ei ole käytössä. Tuo asetus voi olla sopiva jos käyttää ILPiä lämmitykseen ja muutenkin säätelee säädöt sopivasti. ILPillä kannattaa lämmittää sitten kun PILP ei jaksa ilman vastuksia, eli nyt kun alkaa olla talvi niin ens vappuun asti voi lämmitellä myös ILPillä. Jotta ILP lämmittäisi enemmän, sun pitää kuristaa jakotukilta ainakin sen huoneen virtaamaa missä ILP on, että ILPille jää lämmitettävää. Jos luet tästä ketjusta pari viime vuotta niin sieltä kyllä löytyy kaikki vastaukset että mitä kaikkea tuossa pitää huomioida.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Täällä on kirjoitettu että tiputa lämpökäyrää jotta kompressorille jää enemmän tehoa kun tehdään vettä, toisaalta samalla sitten yöllä pitäisi nostaa lämpökäyrää että varastoidaan lämpöä lattiaan ja yöllähän tehdään se vesi.

Mulla tämä ohjelmointi on toteutettu pörssisähköllä seuraavasti yöajalle (Lämpökäyrä normaalisti 2 +2):
  • klo 23-04 välisenä aikana lämpökäyrää nostetaan +2 (varataan lämpöä laattaan)
  • klo 04-08 Käyttövesi asetukselle normaali (55C). Kaikkina muina aikoina siis asetuksella Säästö.
  • klo 04-08 Lämpökäyrän pudotus -2 tai jopa -3 (Antaa kompuralle tilaa tehdä käyttövesi)
Vastusten esto on ohjelmoitu aamun kalliille tunneille klo 08-12 ja lämpökäyränä on 2 +2.
Lämpökäyrää pudotan jälleen -2 klo 13-20 ja tällöin ILP avittaa talon lämmityksen ylläpidossa ja sekin on ajastettuna. Tämä käyrän pudotus taas sen takia, että jos kylmempi ilma, niin kompuralla on potkua tarvittaessa nostella käyttöveden lämpöä (säästö) ennen kuin palaamme kotiin töistä.

Näillä asetuksilla tammi-huhtikuu meni hyvin ja nyt on eka kokonainen talvi edessä pörssisähköllä. Siispä jotain hienosäätöä tulen varmaan tekemään ohjelmointeihin vielä.
Omilla asetuksillani olen pärjännyt kompuralla hyvin -4C (Suodatusaika 2h).

Taloudessamme on vielä lisäksi 2kpl sähköautoja, niin mukavasti suurin osa sähkönkäytöstä on meillä ajoitettu yöajalle. Olikohan nyt syyskuu viimeksi jopa niin, että 65% sähköstä käytettiin yöllä ja 35% muina aikoina.

03/2023 alkaen on meillä menty siis pörssisähköllä ja alla toteutuneet kwh-hinnat meillä:

Maalis = 8,00 c/kWh
Huhti = 5,92 c/kWh
Touko = 3,22 c/kWh
Kesä = 4,60 c/kWh
Heinä = 3,50 c/kWh
Elo = 5,26 c/kWh
Syys = 2,41 c/kWh
Lokakuu 1.-21.10 = 2,31 c/kWh
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Niin ja todennäköisesti mä tulen vaihtamaan talven kovemmilla pakkasilla tuon käyttöveden luxukselle yöllä. Silloin se on se ja sama käyttää vastuksia ja antaa seuraavalle päivälle vähän reserviä niille kalliimmille tunneille.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Mulla tämä ohjelmointi on toteutettu pörssisähköllä seuraavasti yöajalle (Lämpökäyrä normaalisti 2 +2):
  • klo 23-04 välisenä aikana lämpökäyrää nostetaan +2 (varataan lämpöä laattaan)
  • klo 04-08 Käyttövesi asetukselle normaali (55C). Kaikkina muina aikoina siis asetuksella Säästö.
  • klo 04-08 Lämpökäyrän pudotus -2 tai jopa -3 (Antaa kompuralle tilaa tehdä käyttövesi)
Vastusten esto on ohjelmoitu aamun kalliille tunneille klo 08-12 ja lämpökäyränä on 2 +2.
Lämpökäyrää pudotan jälleen -2 klo 13-20 ja tällöin ILP avittaa talon lämmityksen ylläpidossa ja sekin on ajastettuna. Tämä käyrän pudotus taas sen takia, että jos kylmempi ilma, niin kompuralla on potkua tarvittaessa nostella käyttöveden lämpöä (säästö) ennen kuin palaamme kotiin töistä.

Näillä asetuksilla tammi-huhtikuu meni hyvin ja nyt on eka kokonainen talvi edessä pörssisähköllä. Siispä jotain hienosäätöä tulen varmaan tekemään ohjelmointeihin vielä.
Omilla asetuksillani olen pärjännyt kompuralla hyvin -4C (Suodatusaika 2h).

Taloudessamme on vielä lisäksi 2kpl sähköautoja, niin mukavasti suurin osa sähkönkäytöstä on meillä ajoitettu yöajalle. Olikohan nyt syyskuu viimeksi jopa niin, että 65% sähköstä käytettiin yöllä ja 35% muina aikoina.

03/2023 alkaen on meillä menty siis pörssisähköllä ja alla toteutuneet kwh-hinnat meillä:

Maalis = 8,00 c/kWh
Huhti = 5,92 c/kWh
Touko = 3,22 c/kWh
Kesä = 4,60 c/kWh
Heinä = 3,50 c/kWh
Elo = 5,26 c/kWh
Syys = 2,41 c/kWh
Lokakuu 1.-21.10 = 2,31 c/kWh
Turvallisempaa, ja etenkin helpompaa, on estää vastukset ulkolämpötilan (lisäyksen pysäytys) mukaan, eikä kellonajan. Sopiva pysäytyslämpötila löytyy miettimällä, eikä kaikille sopivaa arvoa ole olemassa.

Pumppaat käyrää ylös ja alas. Miten hallitset tuloilman lämpötilaa, vai seilaako sekin rajusti? Neljän aikaan kompressori taitaa mennä lämpökäyrän laskemisen takia huilaamaan?

Huomasin viime talvena, että tuloilmaa on helpoin hallita kun kiertovesi ei ole hirveän kuumaa. Ulkolämpötilan ollessa 0 asteessa kiertovesi on 23 asteista, ja -10 kohdalla 25 asteista. Näin tuloilmapatteriin voi ohjata suuremman tilavuusvirran, eikä säätöruuvin asento ole niin herkkä. Vettä voi myös ajaa asunnon kaikissa lattioissa lähes ilman termostaattiohjausta. Noin matalat lämpötilat tekevät asunnosta tarkoituksella melko viileän, eli saan varaavasta takasta ja ILP:sta saa oikeasti lämmityshyötyä, eikä niiden käyttö johda ylilämmittämiseen. Aika vaivaton ja energiatehokas tapa ajaa Nibeä.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Turvallisempaa, ja etenkin helpompaa, on estää vastukset ulkolämpötilan (lisäyksen pysäytys) mukaan, eikä kellonajan. Sopiva pysäytyslämpötila löytyy miettimällä, eikä kaikille sopivaa arvoa ole olemassa.

Pumppaat käyrää ylös ja alas. Miten hallitset tuloilman lämpötilaa, vai seilaako sekin rajusti? Neljän aikaan kompressori taitaa mennä lämpökäyrän laskemisen takia huilaamaan?

Huomasin viime talvena, että tuloilmaa on helpoin hallita kun kiertovesi ei ole hirveän kuumaa. Ulkolämpötilan ollessa 0 asteessa kiertovesi on 23 asteista, ja -10 kohdalla 25 asteista. Näin tuloilmapatteriin voi ohjata suuremman tilavuusvirran, eikä säätöruuvin asento ole niin herkkä. Vettä voi myös ajaa asunnon kaikissa lattioissa lähes ilman termostaattiohjausta. Noin matalat lämpötilat tekevät asunnosta tarkoituksella melko viileän, eli saan varaavasta takasta ja ILP:sta saa oikeasti lämmityshyötyä, eikä niiden käyttö johda ylilämmittämiseen. Aika vaivaton ja energiatehokas tapa ajaa Nibeä.
Mitenkäs pesuhuoneen lämpötila noilla kiertovesillä ja onko pesuhuone ulkoseinällä? Vahva oletus että ainakin pidät pesuhuoneen ovea auki että sinnekin lämpö menisi ilman välityksellä, eikä niinkään lattiasta...
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs pesuhuoneen lämpötila noilla kiertovesillä ja onko pesuhuone ulkoseinällä? Vahva oletus että ainakin pidät pesuhuoneen ovea auki että sinnekin lämpö menisi ilman välityksellä, eikä niinkään lattiasta...
Tuo saattaa joillain olla peruste suuremmille kiertoveden lämpötiloille. Pesuhuoneeni lattia kuivuu helposti alle tunnissa kun muu sisäilma on taas kuivaa. Varsinaista ulkoseinää ei ole, sillä kylpyhuoneen ympäri on kevytharkkoseinät, joka on muutaman sentin hajuraolla ulkoseinästä (Kastellin viritys). Pidän pesuhuoneen ovea suihkuhetkeä lukuunottamatta aina auki, sillä viereinen tila on suurehko kodinhoitohuone. En osaa lämpötilasta sanoa muuta kuin sen, ettei ole kylmä.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Pumppaat käyrää ylös ja alas. Miten hallitset tuloilman lämpötilaa, vai seilaako sekin rajusti? Neljän aikaan kompressori taitaa mennä lämpökäyrän laskemisen takia huilaamaan?
Ei mene kompressori huilaamaan, kun se alkaa tekemään käyttövesiä asetuksella normaali.
Tuloilma luonnollisesti elää käyrän mukaan ja tuolloin myös putoaa tuloilman lämpötila. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, kun se ei putoa liian alas ja sen olen huomioinut käyriä tutkimalla.

Turvallisempaa, ja etenkin helpompaa, on estää vastukset ulkolämpötilan (lisäyksen pysäytys) mukaan, eikä kellonajan. Sopiva pysäytyslämpötila löytyy miettimällä, eikä kaikille sopivaa arvoa ole olemassa.
Lisäyksen pysäytys on käytössä -4C asteeseen asti. En ole nähnyt tuossa aamun estolla mitään turvattomuutta, kun ollaan tilanteessa jossa käyttövedet on lämmitetty aamuksi ja ainoa mihin tarvitaan lämmitystarvetta on lattioiden vesikierto. Kompressorin teho riittää ylläpitämään tuon ajan sitä ja toki seuraan sen riittävyyttä kovemmilla pakkasilla ja onko tarve poistaa kylmemmissä olosuhteissa tuo pois käytöstä.
Neljässä tunnissa ei mitään katastrofia pääse edes tapahtumaan tässä tilanteessa. Kerro toki mitä riskejä itse näet tässä?
Mä näen ainoana riskinä kunnon paukkupakkasen, jolloin Niben tehot ei riitä ylläpitämään lämmitystä. Sen lisäksi on ilppi sovittamassa tuona aikana.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Ei mene kompressori huilaamaan, kun se alkaa tekemään käyttövesiä asetuksella normaali.
Tuloilma luonnollisesti elää käyrän mukaan ja tuolloin myös putoaa tuloilman lämpötila. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, kun se ei putoa liian alas ja sen olen huomioinut käyriä tutkimalla.


Lisäyksen pysäytys on käytössä -4C asteeseen asti. En ole nähnyt tuossa aamun estolla mitään turvattomuutta, kun ollaan tilanteessa jossa käyttövedet on lämmitetty aamuksi ja ainoa mihin tarvitaan lämmitystarvetta on lattioiden vesikierto. Kompressorin teho riittää ylläpitämään tuon ajan sitä ja toki seuraan sen riittävyyttä kovemmilla pakkasilla ja onko tarve poistaa kylmemmissä olosuhteissa tuo pois käytöstä.
Neljässä tunnissa ei mitään katastrofia pääse edes tapahtumaan tässä tilanteessa. Kerro toki mitä riskejä itse näet tässä?
Mä näen ainoana riskinä kunnon paukkupakkasen, jolloin Niben tehot ei riitä ylläpitämään lämmitystä. Sen lisäksi on ilppi sovittamassa tuona aikana.
Pahin skenaario voisi olla se, ettei kompuran teho riitäkään yöllä tekemään tarvittavaa lämpöä, ulkolämpötila laskee koko ajan, ja kahdeksasta kahteentoista on vastukset estetty ajastimella - oli ulkolämpötila mikä tahansa. Siinä täytyy olla kotona koko ajan ja seurailla lämpötilan kehitystä, tai muuten laite menee tuloilman laskiessa häiriölle. Seurailu tuntuu vähän työläältä saavutettuun hyötyyn nähden, etenkin kun sähkösyöpöt ovat talon ulkopuolella.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Pahin skenaario voisi olla se, ettei kompuran teho riitäkään yöllä tekemään tarvittavaa lämpöä, ulkolämpötila laskee koko ajan, ja kahdeksasta kahteentoista on vastukset estetty ajastimella - oli ulkolämpötila mikä tahansa. Siinä täytyy olla kotona koko ajan ja seurailla lämpötilan kehitystä, tai muuten laite menee tuloilman laskiessa häiriölle. Seurailu tuntuu vähän työläältä saavutettuun hyötyyn nähden, etenkin kun sähkösyöpöt ovat talon ulkopuolella.

Et ole nyt huomioinut sitä, että yölle ei ole estona kuin vain ja ainoastaan se lisäyksen pysäytys lämpötilaan asetettuna -4C ja lyhyellä suodatusajalla.
Edelleenkin tehot riittää yöllä tehdä ne tarvittavat lämmöt aina sinne -4C asti. Ja jos sää muuttuu kylmemmäksi yöllä, niin vastukset tulevat mukaan automaattisesti yöllä avuksi. Ei niitä vastuksia ole estetty kuin vasta aamusta 08 alkaen, jolloin meillä on jo käyttövedet lämmitetty ja kämpässäkin sellainen lämpö, että lämmitystarve on pienempi.

Eli suodatusaika on lyhyt siksi, että se tarvittaessa korjaa tuon ohjelmoidun ajankohdan aikana tapahtuvan muutoksen säätilan muutoksessa.

Näin mä sitä ajoin alkuvuodesta, kun testailin ja mitään ongelmaa ei tuolloin tullut esille. Kyllä mä yritin pohtia ne ohjelmoinnit meidän talo huomioon ottaen, sekä meidän rutiinit suihkujen osalta sekä miten ollaan poissa kotoa jne.
Korjailen ja muutan tuota systeemiä, jos tulee tilanne missä huomaan menevän liian tiukoille. Hakemalla talokohtaisesti ne pystyy aika hyvin hakemaan kohdilleen ja se mikä toimii meillä, niin ei välttämättä toimi muilla.
 

EskoH

Jäsen
Mulla tämä ohjelmointi on toteutettu pörssisähköllä seuraavasti yöajalle (Lämpökäyrä normaalisti 2 +2):
  • klo 23-04 välisenä aikana lämpökäyrää nostetaan +2 (varataan lämpöä laattaan)
  • klo 04-08 Käyttövesi asetukselle normaali (55C). Kaikkina muina aikoina siis asetuksella Säästö.
Tämä taitaa vastata sitä, kun edellisessä asunnossamme säädin boilerin lämmityksen yölle klo 01-06 (Carunan sivuilta)? Päivällä ei ollut koskaan päällä.

Pitääkö Säästö-asetus käyttöveden lämmitystä kuitenkin päällä niinä muina aikoina? Eikö muuten joku 2 h riitä käyttöveden lämmitykseen? Meillä taisi 1-1,5 h riittää ns. normiboilerilla. Meillä ei siis ole jokapäiväisiä suihkussa käyntejä.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Tämä taitaa vastata sitä, kun edellisessä asunnossamme säädin boilerin lämmityksen yölle klo 01-06 (Carunan sivuilta)? Päivällä ei ollut koskaan päällä.

Pitääkö Säästö-asetus käyttöveden lämmitystä kuitenkin päällä niinä muina aikoina? Eikö muuten joku 2 h riitä käyttöveden lämmitykseen? Meillä taisi 1-1,5 h riittää ns. normiboilerilla. Meillä ei siis ole jokapäiväisiä suihkussa käyntejä.
Riittäisi lyhyempikin aika sen veden lämmittämiseen. Olen vain ottanut siihen hieman ylimääräistä sellaiselle tilanteelle jossa ulkolämpötila on hyvin liki asettamaani -4C lisäyksen pysäytystä. Tuolloin se lämmitysaika on kyllä pidempi.
Kaikkina muina aikoina käyttövesi on asetuksella säästö.

Edelleenkin muistutan, että tämä säätö/ohjelmointi on tehty keleille jossa pärjätään pääasiassa kompuralla. Olen tuolla pärjännyt myös silloinkin, kun vastukset tulleet apuun.

Kun tulee kylmempi pakkasjakso, jossa niitä vastuksia tarvitaan joka tapauksessa, niin todennäköisesti muutan ohjelmoinnit jotakuinkin seuraavasti:

  • Lämpökäyrä +2 ajalle 00-07
  • Käyttövesi Luxus esim. klo 04-07 ajalle
  • Lämpökäyrä -2 ajalle 07-15 tai jopa pidemmällekin klo 16-17 asti (ilppi puhkuu tällöin)
  • Vastuksen esto klo 08-12 (tjsp.)
  • Lämpökäyrä norm. Klo 15-00
Eli näin yöllä tehostetaan lämmitystä ja tehdään käyttövedet vastuksen avulla. Aamusta alkaen voidaan pudottaa käyriä päivälle asti ja käyttövesi on muina aikoina asetuksella säästö.

Tein tänä aamuna pienen testin, että miten kompura jaksaa näin pienellä pakkasella tehdä käyttövedet, jos kulutan poikkeuksellisesti ne yöllä tehdyt vedet aamusuihkussa oikein läträten.
Hyvin jaksoi nostaa vielä.
 

EskoH

Jäsen
Ajattelin kokeilla sitä muun ajan käyttövesimukavuus -arvoa laittaa kokonaan pois tilaan. Uskoisin, että kahden hengen taloudessa pärjää sillä, eikä turhaan käytä niitä kalliin pörssisähkön tunteja pieneenkään käyttöveden lämmittämiseen.
 

EskoH

Jäsen
Tuota tulee aika-ajoin ja se häviää ihan itsekseen. Se BT50 on riviliittimillä piirikortilla ja ei sillä ole mitään tekemistä sen ethernet portin kanssa.
Joka päivä tulee tuo "Vika: BT50" ja sitä ennen "Sulatus käynnissä." Onko ihan normaalia? Pari viikkoa tullut noita ilmoituksia jo. Ihan joka päivä useita.

1698146566925.png

 

Jullikka

Jäsen
Tuo BT50 taitaa olla sisälämpötila-anturi, olisiko huono liitos siinä, joko koneen päässä tai anturin luona. Tai sitten se on määritelty käyttöön, vaikka sitä ei ole
 

O_o

Jäsen
Olisiko jollain konstilla mahdollista toteuttaa sellainen viritelmä, että menolämpötila tippuisi aina esim. 4 astetta alaspäin kun käyttöveden täyttö on alta 45 astetta? Toisin sanoen kompuran kapasiteetti olisi hyödynnettävissä käyttöveden lämmitykseen kun alhaisimmilla lämpötiloilla..
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Olisiko jollain konstilla mahdollista toteuttaa sellainen viritelmä, että menolämpötila tippuisi aina esim. 4 astetta alaspäin kun käyttöveden täyttö on alta 45 astetta? Toisin sanoen kompuran kapasiteetti olisi hyödynnettävissä käyttöveden lämmitykseen kun alhaisimmilla lämpötiloilla..

Joku termostaattirele haistelemaan käyttöveden lämpötilaa ja rele ohjaa ulkoista ohjausta ja tiputtelee käyrää?
 

Timbe

Jäsen
Olisiko jollain konstilla mahdollista toteuttaa sellainen viritelmä, että menolämpötila tippuisi aina esim. 4 astetta alaspäin kun käyttöveden täyttö on alta 45 astetta? Toisin sanoen kompuran kapasiteetti olisi hyödynnettävissä käyttöveden lämmitykseen kun alhaisimmilla lämpötiloilla..

Löytyykö Home Assistant? API:n kautta luet datan (siellä on käyttöveden täyttö) ja ohjaat jotain relettä (ZigBee, ESP32 tms.) jolla ohjaat Niben ulkoisen ohjauksen kontaktoreita (joihin voi mielestäni asettaa esim. tuon menoveden laskun).
 

EskoH

Jäsen
Luulen keksineeni, mistä on kysymys, kun sisätermostaatit eivät vaikuta mitään lämpötilaan. Niitä ei ole kytketty oikein. Koko asumisaikanamme (2 kk) ei ole noissa lämpötilaelementeissä näkynyt sisälämpötilaa. Siksi kai tuo vikailmoitus BT50 (sulatus käynnissä. Vika: BT50), joka liittyy sisäanturin toimintaan. Täytyypä kysyä asennusfirmalta. Nämä ilmoitukset "parina" joka päivä jotain 10 kpl.
 

Liitteet

  • Nibe näyttö Ei sisälämpötilaa.PNG
    Nibe näyttö Ei sisälämpötilaa.PNG
    203,8 KB · Katsottu: 126
  • Näyttö Ei sisälämpötilaa 2.jpg
    Näyttö Ei sisälämpötilaa 2.jpg
    187 KB · Katsottu: 166
  • Näyttö Ei sisälämpötilaa.jpg
    Näyttö Ei sisälämpötilaa.jpg
    121,9 KB · Katsottu: 127

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
BT50 on sisälämpötila-anturi. Se toimitetaan uuden laitteen mukana (erillinen pieni kotelo, jossa anturi sisällä) TAI tuon voi korvata RMU 40 sisäyksiköllä, jota on meillä ainakin osoittaunut käteväksi.
 

EskoH

Jäsen
BT50 on sisälämpötila-anturi. Se toimitetaan uuden laitteen mukana (erillinen pieni kotelo, jossa anturi sisällä) TAI tuon voi korvata RMU 40 sisäyksiköllä, jota on meillä ainakin osoittaunut käteväksi.
Missä tuo anturi pitäisi olla ja minkä näköinen mahtaa olla? En aio korvata millään, kun ihan uusi laitteisto.

Luulisi, että tuo anturi on olennaisen tärkeä, että yleensä noista termostaateista voisi säätää sisälämpötilaa huonekohtaisesti. Mutta kun ei voi. Ja siitä syystä varmaan ei näytössäkään ole koskaan ollut sisälämpötilaa, jonka luulisi olevan ihan perusjuttu. Siis tuo sisälämpötilan puuttuminen näytöstä lienee se juurisyy asiaan. Yhteyttä ei ole sisäsäätimiin ollenkaan. Niben käyttöohjeessakin on peruskuva, jossa näkyy ulkolämpötilan yhteydessä (talon kuva) myös sisälämpötila. Meillä ei sitä sisälämpötilaa ole koskaan näkynyt.
 
Back
Ylös Bottom