Jos olet jättänyt toisen varaajan täyttöventtiilin auki, niin se voi sieltä tihkua hiljalleen läpi ja pullauttaa esipaineet lattiakiertoon.
Moi,
Sattumoisin eilen olin varastossa ja huomasin, että paineet about 1,5bar. Käyttötapa oli siinä kohtaa juurikin lämpimän veden teko.
Sitten taas illemmalla paine oli jo yli 2 bar, ja käyttötapana lämmitus. Kylläpäs käyttäytyy jännästi.
Ja samaa mieltä edellisten kanssa, että usein näissä ongelmien juurisyy on se paisuntasäiliö. Joko esipaine on karannut tai sitten kalvo on rikki.
Jatkoa seuraa kun saadaan asentaja paikalle huomenna...
Harrastelija
Hyperaktiivi
Uudessa paisarissa voi olla ongelmana liika esipaine.
Jos esipaine on esim 1.5 bar luokkaa niin paisari alkaa toimia vasta tuon paineen yläpuolella.
Jos esipaine on esim 1.5 bar luokkaa niin paisari alkaa toimia vasta tuon paineen yläpuolella.
Miten se tuossa tapauksessa ilmenisi jos pitäisi vaikka 1 bar painetta?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Käytännössä tarkoittaisi että paisari ei ole käytössä ollenkaan jos putkiston paine on välillä 0-1.5 (siis jos paisarin esipaine olisi 1.5). Kalvo antaa periksi vasta kun putkiston paine nousisi yli 1.5barin esipaineen.
Paine vaihtelisi reippaasti veden lämpötilan mukaan. Pahimmillaan välillä sylkäisee vettä ylipaineventtiilistä (kun vesi kuumaa) ja välillä paineet voi lähestyä nollaa (kun vesi kylmää).
Kiertovesipumppu voi ääntää/kavitoida.
En muista esipaineen määrää mutta tehtaalla taitavat laittaa reilusti ja asentajan pitää tiputtaa paine käyttökohteeseen sopivaksi.
Vanhemmilla asentaja oli unohtanut tarkistaa esipaineen. Kiertovesipumppu äänteli sen mukaan miten paine vaihteli.
Nykyään vanhusten pöntön kylkeen on joku kirjoittanut 0,45bar. Tosin se taitaa olla vaihtokunnossa kun putkiston paineet heittelee. Kalvo varmaan vuotaa.
Okei, eli käyttäytyisi samallalailla kun rikkinäinen paisari.
EskoH
Jäsen
Vaikuttaako tuo 40 astetta "lämmityksen pysäytys" -arvo muiden huoneiden lämpötiloihin nostavasti? Itselläni tuo arvo on 20.
Miksi ihmeessä tuo päivitys yhden pykälän kestää jotain 15-20 sekuntia? Ihan jokaisessa säädössä ja kaikkialla.
Perttiperuna
Jäsen
Vaikuttaa kaikkiin huoneisiin missä on lattiapiirit auki. Vaikuttaa myös tuloilman lämpötilaan jos RN1 venttiili (tuloilman lämpötilan säätö) ei ole täysin kiinni. Eli jos lämmityksen pysäytysarvo on korkea ja ylimääräisiä piirejä auki niin talo lämpää lattiasta myös kesällä.
Itsellä on RN1 venttiili täysin kiinni kesällä ja jakotukista säädetty niin että pelkästään kylppärin ja saunan lattiapiiri auki. Sisälämpötila ollut aamulla 21-22 ja illalla max 25 jos aurinko porottaa. Ei ole vielä tänä kesänä tarvinnu laittaa jäähdytystä päälle ILPistä. Musta talo ja suuret ikkunat.
Tuota lämmityksen pysäytysarvoa muutetaan lähinnä siitä syystä että kostean tilan huoneissa on lattialämpö päällä jotta vesi haihtuu nopeammin ja ei tule ongelmaa homeen kanssa.
Se lämmityksen pysäytys vaikuttaa niin että pysäyttää kiertovesipumpun jos ulkolämpötila (anturin näkemä ulkolämpötila, jos siihen paistaa aurinko se voi nähdä tosi korkean lämmön) menee yli tuon rajan ja sitten ei lämpeä mikään lattia. Laita tuohon arvoksi 40. Siitä ei ole mitään haittaa jos laitat 40, mutta jos laitat 20 niin sinun pesuhuoneen lattia on kylmänä vähän väliä kesällä. Sinun termostaatit katkoo lämmityksen lattioista ja tiloista missä ei ole termostaattia pitää kiertää piirit kiinni kesäksi jakotukilta kuten tuossa kerrottiin.
EskoH
Jäsen
Onko tuo säätö helppo tehdä? Ja kuinka monta kierrosta pitää kääntää, että saa kiinni ne muut kuin kylppärin?
On helppo. Avaat jakotukkikotelon. Katot ensin sen piirin arvon virtausmittarista mitä olet laittamassa kiinni ja laitat sen lapulle ylös että osaat säätää saman takasin syksyllä (tai jonkun paremman arvon kun ne voi olla mitä sattuu). Sitten vaan käännät kyseisen piirin säädön täysin kiinni. Riippuu jakotukista mistä pyöritellään, mutta tuo siinä on lyhykäisyydessään idea. Ja jos sulla on näitä avoimia piirejä niin tämä auttaa myös siihen sinun liian kuuman kämpän ongelmaan. Voit vaikka ottaa tänne kuvan siitä jakotukista.
EskoH
Jäsen
Tuossa kuva jakotukista. Ja toinen kuva siitä, kun kaikki lattiatermostaatit oli säädetty sisältä ensin täysille ja sitten hetken kuluttua taas kokonaan kiinni. HUONE termostaatti oli näköjään jumissa. Pitäisi kuulemma olla sininen osa poissa näkyvistä, jos lattiatermostaatti on säädetty nollille (sisällä).
Onko ne säädettävät paikat noiden punaisten hattujen alla? Ja saako tuosta sinisen hatun alla olevasta säätimestä lisättyä kodinhoitohuoneen lattialämpöä (KH & WC)?
Mitään virtausmittaria en ole nähnyt. Tuskin ovat sellaista asentaneet.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
EskoH
Jäsen
Vastaan itselleni (ja muille, jotka haluavat kokeilla samaa). Punaisten hattujen alta tosiaan löytyy 6mm kuusiokoloavaimen paikka. Säädin kaikki muuta paitsi KH & WC ja ET + VAR kokonaan kiinni. Kokeeksi jätin HUONE kohdan 1/2 kierrosta auki. Ne punaiset hatut muuten nousevat tasapäisellä ruuvimeisselillä nostamalla pois. Kiitos kaikille vinkeistä Nyt jäädään odottamaan vaikutusta. 
Kannattaa etsiä jostain sitten lattialämmityksen asennusmittaukset, sillä niiden punaisten alta on säädetty esisäädöt (jotta piireissä kiertää tasainen määrä vettä) ja noi alemmat missä on toimilaitteet kiinni, ja tuo sininen "manuaali" säädin, on ne mistä yleensä säädetään virtaus. En tiedä paljonko se talvella tulee vaikuttamaan, kun vain kaksi kiertoa on vapaana muutenkin, mutta tämä ennakkovaroituksena.
Se sininen hattu on suoja, mutta samalla manuaalinen säätö. Jos ruuvaat sen kokonaan kiinni, sulkee se piirin tulopuolelta, kun nuo punaiset hatut taas sulkee piirin ennen kuin vesi pääsee piiriin. Näyttäisi Warmian tukilta missä on oletuksena "levossa kiinni"-toimarit, eli kun tarvitaan lisää lämpöä, toimariin johdetaan virtaa ja sen sisällä oleva vaha pehmenee ja päästää kuvissa näkyvän neulan ylös. Kun lämmitystä ei tarvita, vaha kovettuu, painaa neulan alas ja sulkee piirin. Samaa neulan liikettä voidaan hallita tuolla sinisellä "nupilla".
Edit: Ja siinähän se Warmian logo komeilee kuvassa...
EskoH
Jäsen
Ahaa. Täytyypä säätää niitä sinisiä hiukan auki sitten. Kiitos vinkistä.
Eikä nyt ole ilmeisesti mahdollistakaan laskea lattioiden lämpötilaa, kun ulkona 26-28 astetta.
Viimeksi muokattu:
Perttiperuna
Jäsen
Itsellä ei ole tuon merkkistä jakotukkia, mutta oman logiikan mukaan niin sulla on 6 piiriä josta 4 toimii toimilaitteella. Jos toimilaitteet toimii niin ne kesällä kuristaa piirin paluupuolelta ja piirissä ei silloin virtaa vettä. Niin ainoa säätö minkä tarvitsee niihin tehdä on että huonetermarin pyynti minimiin ja toimilaitteet sulkee piirin. Sitten niinkun täällä jo kirjoitettiin niin on hyvä tehdä omat säädöt paluupuolelta, samalla tavalla kun toimilaitteet jos haluut muuttaa tota piiriä mikä on vapaakierrossa.
Tossa jakotukissa on tietenkin harmillista se ettei niissä ole virtausmittaria, ja siitä syystä on myöskin hyvä pelkästään tehdä säätöjä paluupuolelta.
Tossa jakotukissa on tietenkin harmillista se ettei niissä ole virtausmittaria, ja siitä syystä on myöskin hyvä pelkästään tehdä säätöjä paluupuolelta.
EskoH
Jäsen
Huonetermostaattien laitto nollaan ei tunnu toimivan edes talvella. Juu, 4 toimilaitteella tosiaan. Nyt odottelen hiukan viileämpiä ilmoja, että näkisin, vaikuttaako menopuolen piirien sulku kokonaan. Paitsi kodinhoitohuoneen. Rakennuttaja halusi taatusti säästää, kun ei laitattanut virtausmittareita. Muutenkin rakennuttajalta tuli "käsky", ettei Niben säätöihin saa koskea mitenkään. 2 vuotta sitten ihan normaalilla ilmalla lämpötila sisällä paukkui jatkuvasti yli 26 niin, että rakennesaumat avautuivat.
Perttiperuna
Jäsen
Onko toimilaitteet tarpeeksi kireällä kiinni jakotukkissa? Jos ne ovat löysästi kiinni niin voi varmaan olla että ne eivät voi kuristaa piiriä. Itsellä on yksi toimilaite rikki ja se kuristaa piirin täysin, kun vähän ruuvailen sitä irti jakotukin kierteestä niin piiri sitten avautuu.
Laita se lämmityksen pysäytys +40 ja suodatusaika samasta valikosta 24h. Nyt jos ulkoilman lämpötila-anturi näkee ulkolämpötilan korkeampana kuin 26 astetta niin sinulla ei lämpeä myöskään pesuhuoneen lattia ja sen olisi suotavaa lämmetä vuoden ympäri. Kiertoveden minimilämpö voi olla 25 tai 26, tai itseasiassa semmoinen että tunnet pesuhuoneen lattian lämmön miellyttäväksi näin kesällä. Lämmityksen säädät muuten termostaateilla, jakotukeilla ja lämpökäyrällä. Jos sulla oli wc ja eteinen samassa piirissä niin kannattaa harkita laitatko sen piirin kiinni. Mulla samanlainen piiri ja lämmittää tuo eteisen lattia jo aika kivasti asuntoa.
Uusissa puutalossa avautuu aina rakennesaumat. Mullakin vaikka ILP käytössä ja viilennän - kuulemma ne ei silloin ratkaile niin pahasti kuin ilman.
Se sinun IV-ruuvin täysin aukiolo on lämmittänyt asuntoa melkoisesti talvellakin. Tosiaan termari vuotaa jos ei ole kunnolla kiinni jakotukissa, eli vikakohteita riittää selvitettäväksi.
Tähänkin pätee vanha viisaus; älä tee mitään jos et tiedä mitä olet tekemässä. Ei olisi kannattanut koskea jakotukin esisäätöihin, sillä huonetermostaateilla olisit saanut lattialämmityksen suljettua - sitä vartenhan ne sisätermostaatit huoneissa ovat. Nyt sinulla voi olla vaikeuksia saada jakotukki takaisin oikeille säädöilleen, jos oletetaan että esisäädöt oli tehty kunnolla.
Oletetaan myös että vesikierron paluupuolella olevat toimilaitteet on asennettu oikein jakotukkiin eivätkä ole löysällä. Mitä enemmän sinistä rinkulaa toimilaitteen yläosasta näkyy, sitä enemmän piiri on auki. Voit helposti testata ovatko huonetermostatit ja toimilaitteet oikein asennettu. Laitat talon kaikki huonetermostaatit nollille ja yhden täysille. Odottelet muutaman minuutin ja katsot, minkä piirin tukissa on sininen rengas näkyvissä. Jos menotukkiin kirjoitettu teksti huoneen nimestä tuntuu oikealta, on kaikki kyseisen piirin osalta melko varmaan kunnossa. Joskushan ne huonetermostaatit ovat voineet mennä sekaisin eli väärä termostaatti on väärässä huoneessa. Tee tämä testi kolmella jäljellä olevan termostatin kanssa ja samalla näet että toimivatko kaikki toimilaitteetkin. Tämä höpinäni ei mitenkään vaikuta korkean sisälämpötilan ongelmaasi, mutta voi silti olla hyvä tehdä.
Entä miten varmistat, kiertääkö vesi piirissä vai ei? Jos toimilaitteen sininen rinkula on näkyvissä, vesi pääsee kiertämään piirissä. Vesi ei kuitenkaan kierrä, mikäli kiertovesipumppu on pois päältä (Niben pysäytyslämpötila on alempi kuin ulkolämpötila suodatusajalta). Katso Niben alle jossa kiertovesipumppu sijaitsee. Jos pumpussa valot palavat on pumppu päällä. Jos pumppu on pimeänä, olet melko varmaan mykistänyt sen liian matalalla pysäytyslämpötilalla. Onko kylppärin lattia kylmä? Kokeile kädellä ylemmästä jakotukista lähtevän, kylpyhuoneeseen menevän putken lämpöä. Sitä lämpimämmäksi lattia ei voi lämmetä. Jos jakotukit ovat talon toisessa päässä ja kylppäri toisessa, lämmitysvettä hukkuu välimatkallekin. Pienimmän menolämpötilan kanssa pitää silti olla järki mukana, sillä joillekin vedeneristeille luvataan jatkuvaa lämmönkestoa ainoastaan 30 asteeseen.
Sinulla taisi olla ympärillä muitakin taloja, joissa on samat järjestelmät. Melko varmaan saat heiltä tarkempaa neuvoa kuin täältä. Täällä kirjoittajat eivät välttämättä tiedä kaikkea mitä tulisi tietää ja ohjeistus voi sen takia olla heikkoa.
Itselläkin kotona vesikiertoinen lattialämmitys warmian jakotukilla ja muistan kun pari vuotta sitten soitin kyseiseen paikkaan ja kysyin tuosta vedenkierrosta. Itseäni epäilytti, että kiertääkö piirissä vesi vaikka huone termostaatit kiinni. Vastaus oli, että vaikka laittaa kokonaan kiinni niin aina siellä "vähän" vesikiertää (mikäli kiertovesipumppu on päällä). Tiedä sitten totuutta kun virtausmittareita ei itsellänikään ole.
EskoH
Jäsen
Kaikki säädöt kirjasin tarkkaan ylös. Ihan satavarmasti lattiatermostaateilla ei saa tehtyä "yhtään mitään". Se on aivan varmaa. Lähes koko vuoden on termostaatit olleet nollilla vaikuttamatta mitään. Jos taas nostaa niitä "oikeille arvoille", talo lämpenee sikana.
Ei kannata olettaa, että nuo esisäädöt olisi tehty kunnolla. Siihen en usko ollenkaan. Yhdessä samanlaisessa talossa rivistössämme (erillistalot) on aamuisin jäätävän kylmää niin, että joutuvat lämmittämään aamuisin ilmalämpöpumpulla. Siis nyt kesällä (en usko, että kuitenkaan näillä helteillä.
@juhamat sanoi, että pitäisi nostaa lämmityksen pysäytys +40:een. En ainakaan näillä helteillä sitä kokeile. Lattia kuivuu ihan nätisti suihkun jälkeen ja tuntuu kohtalaiselta. Ei sen mielestäni tarvitse olla erityisen lämmin. Luulen, että muukin huoneisto (pieni) lämpenisi lisää, jos nostaisin ylemmän +26:a.
Niben lämpökäyrä tulisi määritellä sellaiseksi, että kaikki toimilaitteet voivat olla koko talven auki ilman että tulee kylmä tai kuuma. Tämä vaatii lisäksi sen, että jakotukin esisäädöt ovat kunnossa. Mutta jos lämpötila heittelee vuorokaudessa kymmenillä asteilla, sisälämpötilan pitäisi vakaana ainoastaan jokin suorempi lämmitystapa.
Lattialämmitteisen talon lämpötilaa ei pysty lämmityskaudella huonetermostaateilla ohjaamaan, sillä betonilattia reagoi hitaasti lämmön ottamiseen ja luovuttamiseen verrattuna esim. vesipatterilämmitykseen. Huonetermostaatit haistelevat oikeastaan vain sitä, ollaanko lämmityskaudella vai ei.
Jos laitat huonetermostaatit nollille, pystytkö tunnustelemaan onko ylemmästä jakotukista lähtevät putket lämpimiä vai kylmiä? Tosin näin kesällä tunnustelu voi olla haastavaa. Ehkä johdollisella anturilla olevan lämpömittarin teippaaminen putken kylkeen antaisi varmempaa tietoa (huomioi lämmön johtuminen avonaisista kierroista). Olisi kyllä outoa, jos toimilaitteen sinisen viivan mukaan piiri olisi kiinni, mutta vesi kuitenkin virtaisi.
Tähänkin voi olla syynä väärä lämpökäyrä, väärät esisäädöt tai kuvittelu että huonetermostaateilla säädeltäisiin huonelämpötilaa ilmalämpöpumpun astepyynnin tapaan (jos kierto on koko päivän kiinni, voi yöllä olla kylmä). Tai ehkä tuloilmapatterin vesikierto on laitettu liian aikaisin täysin kiinni. Kaiken lisäksi "jäätävän kylmä" on suhteellinen käsite. Joidenkin ikäihmisten mielestä jos kerrostaloasunnossa on talvella 24 astetta lämmintä, tulisi taloyhtiön poistaa patteritermostaatteista rajoitteet. Tosijuttu.
Joskus riittää että esim. yön aikana kylpyhuoneen lattiaan varastoituu tarpeeksi lämpöä. Kylppärin lattian lämmitys on oma päätös jossa puntarissa ovat käyttömukavuus, energiankulutus ja riski homevauriosta. Ajan kesäisin kylpyhuoneeseen 26 asteista lämmitysvettä ilman taukoja. Talvisin alennan lämpöä, sillä kuivempi ja viileämpi (suhteessa lattialämpöön) huoneilma auttaa kosteuden poistumisessa. Jakotukki on kylpyhuoneen lähellä, joten muu asunto ei lämpene kunhan muistaa pitää kylppärin oven kiinni.
Kai niissä voi vähän vesi kiertää, muttei niin paljoa että se lämmittäisi huoneilmaa. Minulla on käytössä Uponorin laitteet ja niissä toimilaitteiden pitäisi availla itseään kuuden päivän välein. Ilmeisesti tavoitteena on estää toimilaitteiden jumittuminen.
Toimilaitteiden merkittävän "valskaamisen" saattaa nähdä datasta. Jos yhdeksi yöksi sulkee vapaakiertoiset piirit (kh yms.), ja seuraavaksi yöksi pysäyttää kiertovesipumpun, voi BT6-anturin (käyttöveden täyttö) ja BT18-anturin (kompressori) käppyröistä päätellä kuinka merkittävä lämpövuoto on. Tuota voisi EskoHkin kokeilla.
Jos sinulla on muiden kuin pesuhuoneen osalta piirit suljettu käsin, tai toimivalla termostaatilla, ja iv-säätöruuvi täysin kiinni, ei ne muut tilat lämpene yhtään. Silloin tuo +40 asetus vaikuttaa siihen että se lämmittää aina pesuhuoneen lattiaa ja se menoveden minilämpö siihen minkä asteista vettä sinne menee. Mutta jos sulla jäi vielä wc+eteinen piiri auki niin sitten se kyllä lämmittää muuta taloa siltä osin. Jos tosiaan on liian kuuma ja lämpö tulee lattiasta, vaikka termarit nollilla, niin nekin voi olla rikki. Sinulla siis riittää vielä selviteltävää. Mutta nyt olet hyvällä alulla kun olet alkanut säätää noita, kirjaat aina vanhat arvot ylös ja tutkailet käppyröistä miten muutokset vaikutti. Kannattaa ostaa infralämpötilamittari millä voit syksyllä alkaa mittaamaan lämpiääkö ne lattiat syyttä suotta vai ei.
EskoH
Jäsen
Juu. On tässä pohtimista. Syksyn mittaan avaan noita sulkemiani juttuja. Sitä eniten ihmettelen, miksi yhden huoneen termostaatin ollessa säädetty nollalle (siis oikeasti nollan ohi "miinukselle"), niin jakotukin termostaatti oli auki siten, että sininen juova näkyi selvästi. Sain pojaltani vinkin, että laitan kaikki sisätermostaatit ensin täysille ja perään sitten kiinni, niin voisi vaikuttaa ja näin tosiaan kävi. Minulla on sellainen tunne, ettei Warmian tyypit ole säätäneet näitä taloja oikein, vaan sinne päin. Nämä talot juuri nyt 2 v. vanhoja/uusia.
Kokeilen nyt sitä, että säädin tuuletuksen nopeuden päiväksi "ykköselle". Yöllä voimistuu kovemmaksi. Yöjäähdytys.
Viimeksi muokattu:
MiguelCiervo
Aktiivinen jäsen
Eikö ssilloin ole jotain vaikutusta tapahtunut termostaattien säätämisellä?
Juu. On tässä pohtimista. Syksyn mittaan avaan noita sulkemiani juttuja. Sitä eniten ihmettelen, miksi yhden huoneen termostaatin ollessa säädetty nollalle (siis oikeasti nollan ohi "miinukselle"), niin jakotukin termostaatti oli auki siten, että sininen juova näkyi selvästi. Sain pojaltani vinkin, että laitan kaikki sisätermostaatit ensin täysille ja perään sitten kiinni, niin voisi vaikuttaa ja näin tosiaan kävi. Minulla on sellainen tunne, ettei Warmian tyypit ole säätäneet näitä taloja oikein, vaan sinne päin. Nämä talot juuri nyt 2 v. vanhoja/uusia.
Kyllä näitä koneita ja virtausmittareita saattaa joutua säätää vaikka miten hyvin olisi ennakkoon ne yrittänyt säätää. Itse asensin oman laitteen (Ammatilaisen kanssa yhdessä) ja säädin jakotukit suunnitelman mukaan. Kyllä joudun säätämään virtausmittareita tulevana talvena (puhdistin kesällä lasin ja kohon niin saa selvääkin lukemista). Suunnitelman mukaan kun virtaukset, niin osa huoneista on hyviä, yksi viileämpi ja yksi katkoo termostaatin kautta koko ajan.
Katkoavassa huoneessa on iso ikkuna (Aurinko varmasti lämmittää jonkun verran). Kylmemmässä huoneessa taas on koneelta ensimmäinen tuloilmaventtiili ja raitisilmakanava kulkee kyseisen huoneen alaslaskussa. Eli tässä tapauksessa tuloilma voi olla kylmempää kuin muihin huoneisiin tuleva tai raitisilmakanava voi talvella jäähdyttää.
Näitä muuttujia ei varmasti ole lattialämmityssuunnitelija voinut ottaa huomioon tai jos putkiviennit eroavat merkittävästi suunnitelmasta. Itselläni testaaminen on helpompaa kun on virtausmittarit jokaisessa linjassa. Sinun tapauksessa se on hieman haastavaa mutta ei mahdotonta kun en ainakaan kuvasta erottanut erillistä mittaria.
EskoH
Jäsen
Oikeasti termostaattia säätämällä ei saa aikaan kuin kuumuutta. Ei siis säädettyä lämpötilaa. Termostaatin pitäisi kuulemma toimia niin, että asennossa 2 olisi sisälämpötila 20 asteessa. Niin ei todellakaan ole. Ja jos talvella säätö on nollassa (siis alle 0-lukeman), niin silti voi olla huoneessa 22-24 astetta.
Rakennuttaja on halunnut säästää. Ei yhtään virtausmittaria. 9 asuntoa tekisi noin 40 virtausmittaria. Kahdessa yksi lisähuone.
Mitä mahtaa maksaa ultraäänivirtausmittari?
Rakennuttaja on halunnut säästää. Ei yhtään virtausmittaria. 9 asuntoa tekisi noin 40 virtausmittaria. Kahdessa yksi lisähuone.
Mitä mahtaa maksaa ultraäänivirtausmittari?
Viimeksi muokattu:
En tiedä mitenkään varmaksi, mutta Warmia ei taida ainakaan suoraan myydä virtausmittareita tukkeihinsa. Meillä on muuten sama tukki kuin teillä mutta pari piiriä enemmän eikä löydy mittareita täältäkään. Eikä itseasiassa muistakaan tuttujen Warmian kohteista.
Nyt on aivan pakko kysyä miten kuvittelet f470 säätävän huoneen lämpötilan 20`c jos ulkona vaikka 30'c pidempi jakso kuten nyt.
Siinä ei ole "jäähdytystoimintoa".
Eli jos kesällä haluat oikeasti viileän asunnon, täytyy hankkia f470 kaveriksi ilmalämpöpumppu.
EskoH
Jäsen
Tässä on puhuttu jo kauan myös talvesta. Ja siitä, ettei talvella pysty säätämään. Sorry, jos olen ollut epäselvä sanoissani. Toki kesällä ilmalämpöpumppu käytössä. Keväällä lämmitti Nibe ihan hullulla tavalla, kun ulkona oli 15-20 astetta. Siis lähes koko talven ja myös kevään termostaatit nollilla. Ei vaikutusta. Yöviilennystä käytän laittamalla lisäksi tuuletuksen normaalia kovemmalle. Samoin lasken tuuletusta päivällä, ettei työntäisi kuumaa ilmaa sisään turhaan. Siitä osin kuva ylempänä.
Jos on aikaa ja mielenkiintoa, niin näinä muutamina kuumina päivinä voi jonkin verran laskea tuloilman lämpöä avaamalla RN1-venttiilin, kun ulkolämpötila nousee menoveden lämpötilan yläpuolelle. Meillä se on noin 25 astetta. Kunhan muistaa sulkea taas illalla, ettei turhaan lämmitä yöllä.
Lattiakierron lämpötila nousee vain noin puoli astetta päivän aikana, mutta tuloilman lämpötila laskee jopa neljä astetta. Asumismukavuuteen tämä ei juurikaan vaikuta, koska ILP hoitaa jäähdytyksen. Sähkönkulutukseen luulisi kuitenkin jonkin verran vaikuttavan, koska tällöin ILP ei joudu tekemään niin paljon töitä ja ehkä tuonne kostean tilan lattialämmitykseenkin tulee samalla vähän apuja.
Käppyrässä ensimmäisenä päivänä ei ole RN1-venttiiliin koskettu, mutta kahtena jälkimmäisenä päivänä sitä on avattu noin neljänneskierros aamupäivällä klo 10-11 ja suljettu illalla klo 21-22.
Lattiakierron lämpötila nousee vain noin puoli astetta päivän aikana, mutta tuloilman lämpötila laskee jopa neljä astetta. Asumismukavuuteen tämä ei juurikaan vaikuta, koska ILP hoitaa jäähdytyksen. Sähkönkulutukseen luulisi kuitenkin jonkin verran vaikuttavan, koska tällöin ILP ei joudu tekemään niin paljon töitä ja ehkä tuonne kostean tilan lattialämmitykseenkin tulee samalla vähän apuja.
Käppyrässä ensimmäisenä päivänä ei ole RN1-venttiiliin koskettu, mutta kahtena jälkimmäisenä päivänä sitä on avattu noin neljänneskierros aamupäivällä klo 10-11 ja suljettu illalla klo 21-22.
Liitetiedostot
Kuten tuossa aiemmin yritin sanoa, lattialämmitteisessä talossa huonetermostaattien tarkoitus on ainoastaan lopettaa lattian lämmittäminen kesäajaksi. Talvisin termostaattien tulisi olla auki, ja sisälämpötilaa yritetään säädellä sopivalla lämpökäyrällä ja RN1-venttiilin asennolla. Syynä on betonilattian massiivisuus ja sen hidas reagointi lämpöön.Tässä on puhuttu jo kauan myös talvesta. Ja siitä, ettei talvella pysty säätämään. Sorry, jos olen ollut epäselvä sanoissani. Toki kesällä ilmalämpöpumppu käytössä. Keväällä lämmitti Nibe ihan hullulla tavalla, kun ulkona oli 15-20 astetta. Siis lähes koko talven ja myös kevään termostaatit nollilla. Ei vaikutusta. Yöviilennystä käytän laittamalla lisäksi tuuletuksen normaalia kovemmalle. Samoin lasken tuuletusta päivällä, ettei työntäisi kuumaa ilmaa sisään turhaan. Siitä osin kuva ylempänä.
Jos sinulla on talvisin liian kuumaa ja jakotukin toimilaitteet näyttävät olevan kiinni, on ainoa syy talon lämpenemiseen joko liian lämmin tuloilma tai talossa oleva sauna/plasma-tv -seinä/pakastinrivistö/kuuma vaimo/datakeskus. Tai ehkä talossa on jokin muu selvä syy ylilämpöön, jota et huomaa kertoa, emmekä me osaa kysyä.
Puhallinnopeuden muuttelu kesäaikaan on ihan pätevä keino estää turhaa kuumentumista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Nibeltä lähtevä ilma lämpenee jonkin verran kanavissa, eristyksistä ja katon rakenteesta riippuen. Meillä on musta peltikatto suorassa auringonpaahteessa koko päivän, ja tuloilmaa se lämmittää kahden asteen verran. Kuvassa alin lämpökäyrä ilmoittaa olohuoneen tuloilmakanavaan piilottamani ruuvitagin lämpötilan. Ohjaan puhaltimen nopeutta ko. lämpötila-anturin avulla.
Liitetiedostot
EskoH
Jäsen
Meilläkin musta peltikatto ja lähes musta seinä sisääntulon vieressä. Saunaa lämmitetään suht vähän. Eikä lasketa lämpöä sisään huoneistoon. Pieni pakasti ja pieni jääkaappi. Alan tarkkailla niitä jakotukin toimilaitteita, kun tulee vilpoisempaa. Laitoin klo 9-21 joka päivä ilmanvirrat 17%:iin. Yöllä taas nostan suureksi.
Mistä kohtaa tuo RN1-venttiili löytyy?
RN1 venttiili on se mistä sinun piti ruuvata tuloilman lämmitys kiinni ja tuon kuvan perusteella näyttäisi että sait sen kiinni? Poistoilma käy silloin alhaalla kun niben kompura käy.
Ei ole ihan samat parametrit vaan sinulla on BT21 eli jäteilma, jossa kompura on ottanut jo lämpöä talteen ja puhalletaan ulos. BT20 on poistoilma, jota imetään huoneistosta kompuralle.
Jotain outoa tuossa käppyrässä kuitenkin on, koska paluulinja BT3 vaihtelee noin rajusti. Meillä se pysyy noin yhden asteen sisällä.
Jotain outoa tuossa käppyrässä kuitenkin on, koska paluulinja BT3 vaihtelee noin rajusti. Meillä se pysyy noin yhden asteen sisällä.
Viimeksi muokattu:
Onko kiertovesipumppu pysäytetty aika ajoin? Eli esim. "lämmityksen pysäytys" on suhteellisen matallalla. Kun pumppu on seis, tuo BT3 ja muistelin että myös menolinjan lämmöt nousevat, koska vesi ei liiku.