Olen tässä seuraillut meno- ja paluulämpötilan eroa ja se näyttää pyörivän tuossa 1-2 asteen välillä. Vaikuttaisi siis siltä että virtaus taitaa olla hiukan voimakas. Käyrä 2-0 ja muutenkin kyllä asetukset vuosien saatossa muuten ok, jakotukin asetuksiin en ole koskenut. Käytännössä kh+s+khh on omalla tukilla ja siellä kierrot täysin auki ja ei termareita. Kolmessa makuuhuoneessa termarit, niillä rajoitettu jotta ei turhaa lämpene. Keittiä, olohuone ja ruokailutila jaettu niin että niissä 4 piiriä joihin kahteen kytketty termostaatti. Nuo kaksi piiriä missä ei termaria ovat tukilla minusta täysin auki tai siis ei ainakaan sillä paluupuolen "hatulla" kiristetty (tutkin että tuolla sitä voisi rajoittaa, Warmian järjestelmä). PILP:n päässä näyttää kiertovesipumppu toimia ns täydellä teholla tai silläns maksimi asetuksella. Mitäs mieltä täällä porukka on, kannattaisi tiputtaa tuon kiertovesipumpun asetusta pykälällä vai esim ottaa noiden parin piirin termaria irti ja rajoittaa paluupuolelta kiertoa?
Tuli taas ihmeteltyä F470 tapaa käyttää vastuksia, jostain syystä ollaan laitteen kanssa aika eri aallonpituuksilla, kun en meinaa keksiä miksi noita vastuksia kannattaa pitää päällä 5min ja sitten taas 10min päästä tehdä sama uudelleen 
Kuvat otettu samalta ajanhetkeltä, toisessa mukana ulkolämpötila + käyttöveden lämpötila.
Ulkona -10c, käyränä 2+2, lattiaan pyydetty 28c menovettä. Ilmeisesti käy niin, että tavoitelämpötilaa ei saavuteta, jolloin pyydetään vastuksia (rajattu 4,7kW) apuun 5 minuutiksi, ja menovesi saadaan nousemaan nopeasti 29-32c välille, kunnes se taas vastusten sammuttua tippuu nopeasti alle pyynnin, ja sama rumba alkaa alusta. Vastuksia käytetään siis hyvin lyhyen aikaa, mutta ihan jatkuvasti. Kokonaiskulutus klo 0-10 väliseltä ajalta 30kWh, kahvinkeittoa lukuunottamatta tullut kokonaan kämpän ja veden lämmityksestä. Ei mikään mahdoton, mutta silti mietityttää, että kuinkahan paljon tuossa on ns. tarpeetonta vastusten käyttöä mikä olisi vältettävissä.
Kompressori on koko ajan käynnissä ja jäteilma on jatkuvasti pakkasella, eli ei taida saada riittävästi lämmintä poistoilmaa? Suodattimet vaihdettu viikko sitten ja ilmanvaihdon säätö teetetty ammattilaisilla syyskuussa, eli tulo- ja poistoprosenttien pitäisi olla suunnitelmien mukaiset:
- 92 m2 / 228 m3
- tulo l/s (suunniteltu/toteutuva): 50/52
- poisto l/s (suunniteltu/toteutuva): 52/56
Poistoilman lämpötila suht tasainen 21c, vastaa hyvin huoneista mitattuja lämpötiloja, joten tulkitsisin että poistokanavien eristykset olisivat asianmukaiset. ILP lämmittää suurinta huonetta +22 pyynnillä, kaikissa huonetiloissa lattiatermarit säädetty +21. Märkätilat vapaalla kierrolla. Tuloilman lämpötila pyritty pitämään 16c tuntumassa, koska silloin ei vielä vaikuta asumismukavuteen.
Mitä muutosehdotuksia tulee mieleen?
Onko järkevintä lähteä suurentamaan tulo+meno prosentteja jotta saadaan enemmän ilmaa kompressorille, vai lähtisittekö lähestymään asiaa jotain muuta kautta? Poistoilman lämpötilan nosto epäilemättä auttaisi myös, mutta tätä on vaikea toteuttaa ilman että asunnon yleislämpötilaa nostaisi, ja koska nimenomaan tykätään hieman viileämmästä, niin tämä vaikuttaisi äkkiä asumismukavuuteen.
Onko normaalia/tavoiteltavaa, että vastuksilla menovesi lämpenee noin nopeasti, vai olisiko tuossa toivotumpaa että vastukset saisivat olla pidempään päällä ja menovesi lämpenisi "tasaisemmin"? Vaikka menoveden lämpötila nousee rajusti vastuksien ollessa päällä, ei tuo kuitenkaan ehdi näkyä millään tavalla paluuveden lämpötilassa.
Kuvat otettu samalta ajanhetkeltä, toisessa mukana ulkolämpötila + käyttöveden lämpötila.Ulkona -10c, käyränä 2+2, lattiaan pyydetty 28c menovettä. Ilmeisesti käy niin, että tavoitelämpötilaa ei saavuteta, jolloin pyydetään vastuksia (rajattu 4,7kW) apuun 5 minuutiksi, ja menovesi saadaan nousemaan nopeasti 29-32c välille, kunnes se taas vastusten sammuttua tippuu nopeasti alle pyynnin, ja sama rumba alkaa alusta. Vastuksia käytetään siis hyvin lyhyen aikaa, mutta ihan jatkuvasti. Kokonaiskulutus klo 0-10 väliseltä ajalta 30kWh, kahvinkeittoa lukuunottamatta tullut kokonaan kämpän ja veden lämmityksestä. Ei mikään mahdoton, mutta silti mietityttää, että kuinkahan paljon tuossa on ns. tarpeetonta vastusten käyttöä mikä olisi vältettävissä.
Kompressori on koko ajan käynnissä ja jäteilma on jatkuvasti pakkasella, eli ei taida saada riittävästi lämmintä poistoilmaa? Suodattimet vaihdettu viikko sitten ja ilmanvaihdon säätö teetetty ammattilaisilla syyskuussa, eli tulo- ja poistoprosenttien pitäisi olla suunnitelmien mukaiset:
- 92 m2 / 228 m3
- tulo l/s (suunniteltu/toteutuva): 50/52
- poisto l/s (suunniteltu/toteutuva): 52/56
Poistoilman lämpötila suht tasainen 21c, vastaa hyvin huoneista mitattuja lämpötiloja, joten tulkitsisin että poistokanavien eristykset olisivat asianmukaiset. ILP lämmittää suurinta huonetta +22 pyynnillä, kaikissa huonetiloissa lattiatermarit säädetty +21. Märkätilat vapaalla kierrolla. Tuloilman lämpötila pyritty pitämään 16c tuntumassa, koska silloin ei vielä vaikuta asumismukavuteen.
Mitä muutosehdotuksia tulee mieleen?
Onko järkevintä lähteä suurentamaan tulo+meno prosentteja jotta saadaan enemmän ilmaa kompressorille, vai lähtisittekö lähestymään asiaa jotain muuta kautta? Poistoilman lämpötilan nosto epäilemättä auttaisi myös, mutta tätä on vaikea toteuttaa ilman että asunnon yleislämpötilaa nostaisi, ja koska nimenomaan tykätään hieman viileämmästä, niin tämä vaikuttaisi äkkiä asumismukavuuteen.
Onko normaalia/tavoiteltavaa, että vastuksilla menovesi lämpenee noin nopeasti, vai olisiko tuossa toivotumpaa että vastukset saisivat olla pidempään päällä ja menovesi lämpenisi "tasaisemmin"? Vaikka menoveden lämpötila nousee rajusti vastuksien ollessa päällä, ei tuo kuitenkaan ehdi näkyä millään tavalla paluuveden lämpötilassa.
Liitteet
Ihan normaalia käytöstä ja tapahtuu, koska pelkkä kompura ei riitä tuottamaan tarpeeksi lämpöä. -10 on jo sen verran kylmää, että kompuran teho menee jo melkein tuloilman lämmitykseen ja loppulämpö tehdään sitten suorasähköllä.Tuli taas ihmeteltyä F470 tapaa käyttää vastuksia, jostain syystä ollaan laitteen kanssa aika eri aallonpituuksilla, kun en meinaa keksiä miksi noita vastuksia kannattaa pitää päällä 5min ja sitten taas 10min päästä tehdä sama uudelleen
Ulkona -10c, käyränä 2+2, lattiaan pyydetty 28c menovettä. Ilmeisesti käy niin, että tavoitelämpötilaa ei saavuteta, jolloin pyydetään vastuksia (rajattu 4,7kW) apuun 5 minuutiksi, ja menovesi saadaan nousemaan nopeasti 29-32c välille, kunnes se taas vastusten sammuttua tippuu nopeasti alle pyynnin, ja sama rumba alkaa alusta. Vastuksia käytetään siis hyvin lyhyen aikaa, mutta ihan jatkuvasti. Kokonaiskulutus klo 0-10 väliseltä ajalta 30kWh, kahvinkeittoa lukuunottamatta tullut kokonaan kämpän ja veden lämmityksestä. Ei mikään mahdoton, mutta silti mietityttää, että kuinkahan paljon tuossa on ns. tarpeetonta vastusten käyttöä mikä olisi vältettävissä.
Kompressori on koko ajan käynnissä ja jäteilma on jatkuvasti pakkasella, eli ei taida saada riittävästi lämmintä poistoilmaa? Suodattimet vaihdettu viikko sitten ja ilmanvaihdon säätö teetetty ammattilaisilla syyskuussa, eli tulo- ja poistoprosenttien pitäisi olla suunnitelmien mukaiset:
- 92 m2 / 228 m3
- tulo l/s (suunniteltu/toteutuva): 50/52
- poisto l/s (suunniteltu/toteutuva): 52/56
Poistoilman lämpötila suht tasainen 21c, vastaa hyvin huoneista mitattuja lämpötiloja, joten tulkitsisin että poistokanavien eristykset olisivat asianmukaiset. ILP lämmittää suurinta huonetta +22 pyynnillä, kaikissa huonetiloissa lattiatermarit säädetty +21. Märkätilat vapaalla kierrolla. Tuloilman lämpötila pyritty pitämään 16c tuntumassa, koska silloin ei vielä vaikuta asumismukavuteen.
Mitä muutosehdotuksia tulee mieleen?
Onko järkevintä lähteä suurentamaan tulo+meno prosentteja jotta saadaan enemmän ilmaa kompressorille, vai lähtisittekö lähestymään asiaa jotain muuta kautta? Poistoilman lämpötilan nosto epäilemättä auttaisi myös, mutta tätä on vaikea toteuttaa ilman että asunnon yleislämpötilaa nostaisi, ja koska nimenomaan tykätään hieman viileämmästä, niin tämä vaikuttaisi äkkiä asumismukavuuteen.
Onko normaalia/tavoiteltavaa, että vastuksilla menovesi lämpenee noin nopeasti, vai olisiko tuossa toivotumpaa että vastukset saisivat olla pidempään päällä ja menovesi lämpenisi "tasaisemmin"? Vaikka menoveden lämpötila nousee rajusti vastuksien ollessa päällä, ei tuo kuitenkaan ehdi näkyä millään tavalla paluuveden lämpötilassa.
Voisit kokeilla rajata vastuksen 2.0kw.
Väliovet auki ja puhallus ilpissä täysille. Termarit huoneista kiinni. Villasukat jalkaan. Eli ns kuormaa nibeltä pois.
Totta tosiaan tuo -10 astetta on jo sen verran kylmä, että pelkän kompuran teho ei missään nimessä riitä. Varmaankin menee kaikki sen tuottama lämpö tuloilman lämmitykseen kuten tuossa mainittiin.
Perttiperuna
Jäsen
Ihan normaalia että vastus käy kun kompura ei F470sessa ole niin tehohkas. Jos nuo pätkäkäynnit alkaa harmittamaan niin voi sitä vastusten käyttöä estää, nii saa sitten kerralla pidempiä vetoja, kun esto poistuu. Itse en tätä tosin suosittele, kun ei siitä hyötyökään ole.
Ainoa haitta lisäyksestä on se jos lisäys aiheuttaa sen että kompura menee levolle, tätä ei ole sinulla käynyt jos jäteilma jatkuvasti pakkasella.
Sitten kun on tarpeeksi pakkasta niin F470 alkaa kuluttamaan sähköä oikein urakalla.
Ainoa haitta lisäyksestä on se jos lisäys aiheuttaa sen että kompura menee levolle, tätä ei ole sinulla käynyt jos jäteilma jatkuvasti pakkasella.
Sitten kun on tarpeeksi pakkasta niin F470 alkaa kuluttamaan sähköä oikein urakalla.
Kuten muut kirjotti, tuo on ominaisuus. Se lämmittää tavotteeseen ja sitten taukoa. Voit nostaa tulo ja poistoprosentteja niin se auttaisi lähinnä sulattelutiheyteen ja sitä kautta voisi päästä vähemmällä vastuskäytöllä jos sulattelee usein. Itse olen pitänyt johonkin -8 asti vastukset estettynä jos en tee käyttövettä, mutta sen jälkeen se alkaa kyllä pakosta käyttää vastuksia lämmitykseen. Voit myös ottaa termarit pois käytöstä muista huoneista ja jakotukilta kiertää kyseiset kierrot varsin pienelle, niin Niben potku ehkä riittää paremmin.Tuli taas ihmeteltyä F470 tapaa käyttää vastuksia, jostain syystä ollaan laitteen kanssa aika eri aallonpituuksilla, kun en meinaa keksiä miksi noita vastuksia kannattaa pitää päällä 5min ja sitten taas 10min päästä tehdä sama uudelleen
la paluuveden lämpötilassa.
Tulipahan tehtyä vuoden ensimmäinen tärkeä huolto, kun suodattimia vaihtaessani huomasin lattialämmitysverkoston paineen olevan enää 0,3 bar. Lisäsin 1 bar kieppeille ja onneksi keksin ilmata laitteen. Ilmaa tuli pieni röyhtäisy ylhäältä mutta edestä mittarin alta todella paljon. Paine laski niin paljon ilmaamisen aikana, että välillä piti täyttää uudelleen ja taisin kaikkiaan kolme kertaa lisätä vettä, kunnes kaikki ilma oli ulkona. Pari-kolme vuotta sitten oli sama juttu ja veikkaan paisarin olevan jo uusinnan tarpeessa.
Tosin paine pysyy 0,5-1,5 bar välissä, joten en tee mitään varsinkin, kun kompuratunteja on jo 40100h eli kohtahan sitä pääsee uusimaan koko pömpelin.
Mutta ihmettely koneitten edessä säästi nyt varmaan tuon kierrätyspumpun uusinnalta.
Samalla katsoin maaliuospiiriä ja alkaa tulla hyvin apuja kovilla pakkasilla (100m, 1,2m syvällä savimaassa + MLV200)
Tosin paine pysyy 0,5-1,5 bar välissä, joten en tee mitään varsinkin, kun kompuratunteja on jo 40100h eli kohtahan sitä pääsee uusimaan koko pömpelin.
Mutta ihmettely koneitten edessä säästi nyt varmaan tuon kierrätyspumpun uusinnalta.
Samalla katsoin maaliuospiiriä ja alkaa tulla hyvin apuja kovilla pakkasilla (100m, 1,2m syvällä savimaassa + MLV200)
Viimeksi muokattu:
Eihän siinä kun ilmaa useammin niin ei tule noin isoa ongelmaa
Itsellä kun paineet heitti tuon 0,5 - 1,5 väliin niin paisari oli rikki. Ehyellä ei heittele noin paljon.Perttiperuna
Jäsen
Niben omien sivujen mukaan pieni vaihtelu, välillä 0,5 – 1,5 bar, on normaalia.Eihän siinä kun ilmaa useammin niin ei tule noin isoa ongelmaa
Itsellä toi paine on normaalisti luokkaa 1, ja nousee siitä kun kone lämmittää käyttövettä, ja laskee jos on estot päällä ja lämmin käyttövesi on lopussa. Ei nyt ehkä ihan 0,5-1,5 välissä mutta jos palautuu takaisin normaaliin arvoon niin en itse murehtisi sitä.
Kun minulla heitteli noin 0,5 - 1,5 kertomasi mukaan ja paisari vaihdettiin (ja todettiin rikkonaiseksi) niin nyt vaihtelu on luokkaa 0,8-1,1 jos sitäkään. Murehtimattahan voi olla, mutta luultavasti se on rikki.
Harrastelija
Vakionaama
Paisarin koollakin on merkitystä. Vaikka kaikki olisi kunnossa niin pienemmällä paisarilla paine vaihtelee enemmän kuin isommalla.
Perttiperuna
Jäsen
Joo, no tuo 0,5-1,5 vaihtelu voi olla aika suurta.
Piti itse tarkistaa nyt omat paineet niin paine oli alunperin asetettu 0,9. Juuri ennenkun lisäys aktivoitui niin paine oli tippunut 0,8. Lisäys oli aktiivisena puolisen tuntia jonka lopussa paineet nousi 1,2. Siitä sitten tippui aika nopeasti 0,9iin. Eli oma vaihtelu on tuossa noin 0,4 välissä normikäytössä, en sitten tiedä onko normaalia vai ei. Varoventtiili ei ole kertaakaa tietääkseni lauennut eikä vettä lisätty paitsi silloin kun kone ilmattu.
Tässä Hannes myrskyn aikana tuli huomattua että tuloilman sulkupelti on sellainen joka jää aukiasentoon sähkökatkoksen aikana. Vielä kun tuloilman ja poiston läpiviennit on pohjoisseinällä niin puhalsi ilmaa venttiileistä sisälle aika kovalla vauhdilla, sen sai kuristettua hyvin laittamalla pyyhkeen tuloilma ja poistoilma putkeen. Vielä kun Nibe on erillisessä teknisessä tilassa, niin aika nopeasti tuloilmapatteri jäätyisi jos tuo tapahtuisi kovien pakkasten aikana.
Omassa laitteessani anturi on tuloilmapuolella sijaitsevassa piirikortissa pikaliittimellä kiinni. Nappaa irti ja mittaa. Muista vetää turvakytkimestä virrat pois.
Meidän F470:n kolmas talvi nyt menossa ja äskettäin lakkasi lämmittämästä käyttövettä. Veden lämpötila ollut pari päivää putkeen 30-35 astetta, vaikka luksustila laitettu päälle. Mitään asetuksia ei ole viime aikoina säädetty, joten vähän epäilyttää että jotain olisi hajonnut. Olisko vinkkejä mitä itse tutkia ja testailla vielä, ennen kuin tilaa asiantuntijaa paikalle? Laitan tähän vähän lisäinfoa:
-testattu myös tilapäisen luksuksen kertakorotus-toimintoa, ei vaikutusta
-14 pv välein tehtävä jaksottainen korotus osui juuri tälle päivälle, kun kävin katsomassa oli PILP:ssä virheilmo "tavoitelämpötilaan ei päästy 5 tunnin aikana, yritetään uudelleen seuraavan korotuksen yhteydessä, jos toistuu ota yhteyttä huoltoon"
-muita virheitä ei lokissa näy, edelliset on vain "käynnistyy". Testattu filtterien vaihdot uusiin ja uudelleenkäynnistys samalla, ei muutosta
-PILP on tilassa auto, eli vastuksia käytetään tarpeen mukaan, jossain valikossa näkyi että ykkösprio on käyttövesi
-kämpässä lämpoä 19,5 astetta, eli lämmitys sinänsä näyttää pelaavan. Asetuksena lämpökäyrän jyrkkyys 5 ja muutos 0
-sähkötaulussa sulakkeet näyttää normaalilta, huoltotiedoissa näkyy aktiivisena kaikki vastuksen vaiheet: L1 n. 2,7 A, L2 n. 1,2 A ja L3 n. 11,3 A. Kakkosvaiheen maksimi on ohjekirjan mukaan 11,6 A, joten kakkosen arvo on siinä suhteessa matala. Ei aavistusta miten tulkita, eikä löydy historiadataa mitä se aiemmin on ollut...
-Lisäyksen pysäytys on +18, joten ei pitäisi olla siitä kiinni kun pakkasta ollut tässä -15 ja -12 välillä
-testattu myös tilapäisen luksuksen kertakorotus-toimintoa, ei vaikutusta
-14 pv välein tehtävä jaksottainen korotus osui juuri tälle päivälle, kun kävin katsomassa oli PILP:ssä virheilmo "tavoitelämpötilaan ei päästy 5 tunnin aikana, yritetään uudelleen seuraavan korotuksen yhteydessä, jos toistuu ota yhteyttä huoltoon"
-muita virheitä ei lokissa näy, edelliset on vain "käynnistyy". Testattu filtterien vaihdot uusiin ja uudelleenkäynnistys samalla, ei muutosta
-PILP on tilassa auto, eli vastuksia käytetään tarpeen mukaan, jossain valikossa näkyi että ykkösprio on käyttövesi
-kämpässä lämpoä 19,5 astetta, eli lämmitys sinänsä näyttää pelaavan. Asetuksena lämpökäyrän jyrkkyys 5 ja muutos 0
-sähkötaulussa sulakkeet näyttää normaalilta, huoltotiedoissa näkyy aktiivisena kaikki vastuksen vaiheet: L1 n. 2,7 A, L2 n. 1,2 A ja L3 n. 11,3 A. Kakkosvaiheen maksimi on ohjekirjan mukaan 11,6 A, joten kakkosen arvo on siinä suhteessa matala. Ei aavistusta miten tulkita, eikä löydy historiadataa mitä se aiemmin on ollut...
-Lisäyksen pysäytys on +18, joten ei pitäisi olla siitä kiinni kun pakkasta ollut tässä -15 ja -12 välillä
Kokeilepa aluksi palauttaa tehdasasetukset ja sitten vielä bootata kone. Eli virrat pois pariksi minuutiksi. Katso sitten palautuuko normaaliksi
Löytyykö tuo piirikortti tuolta kun avaa ton suodattimien etukannen? Näyttää olevan se piirikortti jossain siellä. AA101
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Se veden lämmitysongelma taisi selvitä hiukan. Otin pihalle lokit, missä näkyy lähes jatkuvasti häly 182:
Load monitor activated One or more power steps cannot be activated because the current in at least one phase is too high
Myös Niben ruudulla vilahti yhdessä vaiheessa "Valvontakytkin aktiivinen".
Sähkökaapissa ei ole vieläkään mennyt yksikään sulake, mutta valvontarele paloi tuolloin punaisena. Sekään ei pala kuitenkaan koko ajan, eli menee varmaan synkassa tuon lokissa nähdyn hälyn 182 kanssa.
Eikös tämä kuitenkin viittaa, että ongelma on Nibessä eikä yleisesti talon sähköissä? Varsinkin kun naapureilla ei ole vastaavia ongelmia, sama laite kaikilla.
Load monitor activated One or more power steps cannot be activated because the current in at least one phase is too high
Myös Niben ruudulla vilahti yhdessä vaiheessa "Valvontakytkin aktiivinen".
Sähkökaapissa ei ole vieläkään mennyt yksikään sulake, mutta valvontarele paloi tuolloin punaisena. Sekään ei pala kuitenkaan koko ajan, eli menee varmaan synkassa tuon lokissa nähdyn hälyn 182 kanssa.
Eikös tämä kuitenkin viittaa, että ongelma on Nibessä eikä yleisesti talon sähköissä? Varsinkin kun naapureilla ei ole vastaavia ongelmia, sama laite kaikilla.
Mene huoltovalikkoon painamalla pitkään takaisin painiketta. Sieltä käyttöasetukset -> asetettu max teho ja tarkista asetettu sulakekoko. Tähän tulee laittaa pääsulakkeiden koko. Eli esim. 3x25A pääsulakkeilla 25A, 3x35A =35A, jne. Seuraavaksi voit tarkistaa sisäisen sähkönlisäyksen. Siinä tulisi olla 5,6kw tai 8kw, riippuen miten laite on kytketty keskukselle. 5,6kw riittää etelässä käytännössä aina.
Nyt rokkaa.
Liitteet
Kiitos! Kävin tarkistamassa tiedot, ja Nibessä säädetty varokekoko on 16 A sekä max teho 5,6 kW. 16 A täsmää siihen, mitä sähkökaapista löytyy: PILP kohdalle on merkattu 3x 16 A sulakkeita. Eikös pääsulake ole sitten eri juttu, ainakin rivarissa missä asun ne on erillisessä koko taloyhtiön sähkökeskuksessa. Asioista mitään tietämättä kuulostaa suht oikealta, että jos sähkötaulussa on PILPille merkattu 16 A sulakkeet niin samat säädöt on Niben päässä? Lisäksi asentajan käsikirjassa lukee 5,6 kW vastukselle varoke 16 A, joten siinäkin mielessä täsmää..?
Taisin innostua vähän turhaan, että joku selittävä tekijä löytyi... Nimittäin nyt sitä "Load monitor activated" -hälytystä ei ole enää näkynyt, joten mikä lie väliaikainen tilanne. Jotenkin miettisin sitä kautta, että jos tämä vastuksen konffis on toiminut sellaisenaan 3 vuotta ilman ongelmia, vaikea uskoa että nyt säätämällä uusiksi korjaantuu. Taipuisin sille kannalle, että joku on jossain mennyt rikki, tai joku suoja lauennut mikä odottaa kuittausta tms...
Siihen nibeen laitetaan nimenomaan pääsulakkeen koko. Niben ottama virta säädetään sitten sillä max lisäyksellä. Eli laita nibeen 25A jos teidän pääsulake on 3x25A, niin se toimii oikein. Se load monitor valvoo talon/huoneiston koko kulutusta ja sitten tarvittaessa tiputtaa tehoja alemmas ettei vaihekuorma ylity. Eli jos sulla on vaikka yhtä aikaa päällä kiuas 6kw, uuni 3kw ja muuta kulutusta 1kw, niin nibe osaa sitten säätää oman kulutuksen max 6kw ettei 3x25A pääsulake ylity. 3x25A on kutakuinkin 17kw. Nibe osaa säätää omaa kuormaa eri vaiheille, niin muiden laitteiden vaihekuormilla ei ole väliä.
Pääsulakkeen koko rivitaloissa on aika yleisesti 3x25A. Tuo tieto löytyy joko keskukselta tai helpommin vaikka sähkönsiirtolaskulta.
Harrastelija
Vakionaama
Tässä nuo anturit on ilmeisesti kytketty kun näkyy jotain lukemia?
Ja asentaja on jaksanut vetää ne mittaritaululle asti (tai jonnekin josta saa mitattua koko aseunnon virrankulutuksen)? Eikö joskus jollain ollut että mittaa vain itse Niben virtoja jolloin anturit ovat aivan turhat. Noiden tarkoitushan on nimen omaan suojata pääsulakkeita.
Kyllä. Sen takia ne jäävät usein asentamatta koska päävirrat pitää katkaista, jotta ne saa asennettua syöttöjohtoihin. Jos ne mittaa vaan pumpulle tulevia johtoja niistä ei ole hyötyä.
Okei, nyt putosin (taas) kärryiltä. Jos Nibelle menee virta 3 x 16 A sulakkeiden läpi, miksi sinne raja-arvoksi pitäisi määritellä pääsulakkeen koko? Eli jos maksimiraja mitä me seurataan olisi siellä 25 A tasolla, eikö me olla jo ongelmissa jos jostain syystä käytetään enemmän kuin se 16 A - eikö nimenomaan sitä 16 A pitäisi valvoa? Samalla suojattaisiin myös pääsulakkeet, kun ei ylitetä omaa mitoitettua käyttöä.
Ohjeessa on 5,6 kW teholle merkattu varoke 16 A ja sitten vaiheelle 1 max 6,3 A, vaiheelle 2 max 11,6 A ja vaiheelle 3 max 11,6 A. Luulin, että noita se load monitor vahtaa. Toisaalta edellisen keskustelun pohjalta kuulostaa, että on vähän asentajasta kiinni mittaako Nibe koko asunnon kulutusta vaiko ainoastaan omaansa. Mitenköhän ton voisi tarkistaa?
Se meidän käyttövesi muuten lämpeni nyt vihdoin. Noin 56 tuntia ehti olla ongelma päällä, kunnes korjaantui (ainakin hetkeksi) itsestään yön aikana. Mitään säätöjä ei enää muutettu eilisiltana, ja luksustila ehti olla kaiken kaikkiaan pari päivää päällä kunnes sai lämmitettyä vettä. Mitään ohjelmointia ei ole päällä veden lämmitykseen, joten vaikuttaa täysin satunnaiselta miksi yhtäkkiä yöllä korjaantui. Pitääpä käyttää lämmintä vettä nyt ja katsoa lämpeneekö vielä toisenkin kerran...
Ohjeessa on 5,6 kW teholle merkattu varoke 16 A ja sitten vaiheelle 1 max 6,3 A, vaiheelle 2 max 11,6 A ja vaiheelle 3 max 11,6 A. Luulin, että noita se load monitor vahtaa. Toisaalta edellisen keskustelun pohjalta kuulostaa, että on vähän asentajasta kiinni mittaako Nibe koko asunnon kulutusta vaiko ainoastaan omaansa. Mitenköhän ton voisi tarkistaa?
Se meidän käyttövesi muuten lämpeni nyt vihdoin. Noin 56 tuntia ehti olla ongelma päällä, kunnes korjaantui (ainakin hetkeksi) itsestään yön aikana. Mitään säätöjä ei enää muutettu eilisiltana, ja luksustila ehti olla kaiken kaikkiaan pari päivää päällä kunnes sai lämmitettyä vettä. Mitään ohjelmointia ei ole päällä veden lämmitykseen, joten vaikuttaa täysin satunnaiselta miksi yhtäkkiä yöllä korjaantui. Pitääpä käyttää lämmintä vettä nyt ja katsoa lämpeneekö vielä toisenkin kerran...
Ylhäällä on Tulihännän taholta jo kerrottu miksi ne laitetaan pääsulakkeiden virtaa mittaamaan. Jos on 3 x 25A pääsulakkeet ja samalla vaiheella mihin Nibe on kytketty, on jo ennestään kuormaa vaikka 20A, syystä tai toisesta, vaikka kiuas ja sähköauto jne., niin Nibe osaa mitata tämän, eikä polta omalla toiminnallaan pääsulakkeita.
Käyttöveden lämmitykseen liittyen, onko käytössä pörssisähköohjaus, ettei korkean hinnan vuoksi välttelisi veden lämmitystä?
Käyttöveden lämmitykseen liittyen, onko käytössä pörssisähköohjaus, ettei korkean hinnan vuoksi välttelisi veden lämmitystä?
Ok. Eli jos PILP:n asentajat ovat olleet asiansa osaavia kun ovat aikanaan laittaneet konffikseen arvoksi 16 A pääsulakkeen 25 A sijaan, pitänee olettaa että niitä anturoita ei ole vedetty päämittariin ja valvovat silloin vain Niben omia virtoja.
Ei ole pörssisähkö käytössä mutta hyvä teoria, olisi voinut tosiaan johtua siitä
Kausisavustelija
Jäsen
Paljonko höyrystimen lämpötila pitää olla että sulatus käynnistyy?
Harrastelija
Vakionaama
Jos anturit ovat kiinni pumpun sähköjohdoissa ja säätö 16A niin eipä tuon pitäisi rajoittaa kun pumpun teho ei koskaan ylitä 16A.
Vai oliko tämä joku tehokkaampi laite jossa yhdellä vaiheella voi olla yli 16A?
Vai oliko tämä joku tehokkaampi laite jossa yhdellä vaiheella voi olla yli 16A?
Ja jatkaakseeni vielä jos vaiheilla 2 ja 3 ei ole kuormaa, niin F470 siirtyy ottamaan virtansa sieltä koska vaiheilla L2 ja L3 on kapasiteettia vapaana. Vähän sama kun monikaistaisella autotiellä ei kannata ajaa samaa kaistaa kuin kaikki muut jos on kiire ja toinen kaista täysin tyhjänä.
Koska se nibe tietää jo itse paljonko se kuluttaa. Ilman mitään lisäantureita. Mutta se ei tiedä ilman niitä antureita paljonko muuta kulutusta on samaan aikaan ja paljonko kulutusta saa olla yhtäaikaa. Ennen kuin se pääsulake palaa ja vaiheita tippuu pois.
Tervehdys!
Talven tultua on tullut alettua seuraamaan sähkön kulutusta ja sittemmin herännyt epäily että PILP ei ole optimaalisesti säädetty. Osaako joku sanoa jo oheisesta kuvasta mitä säätöjä kannattaisi lähteä tekemään jotta tuota kulutusta näin talvella saisi hillittyä?
Lisäksi kuulisin mielelläni vinkkejä siitä, mitkä arvot olisivat tärkeimpiä seurattavia.
Talven tultua on tullut alettua seuraamaan sähkön kulutusta ja sittemmin herännyt epäily että PILP ei ole optimaalisesti säädetty. Osaako joku sanoa jo oheisesta kuvasta mitä säätöjä kannattaisi lähteä tekemään jotta tuota kulutusta näin talvella saisi hillittyä?
Lisäksi kuulisin mielelläni vinkkejä siitä, mitkä arvot olisivat tärkeimpiä seurattavia.
Liitteet
Tuloilma näyttäs olevan niin kuumaa että RN1 on säädetty täysin auki, sen säätö. Lisäksi käyttöveden voisi ohjelmoida lämmittämään vain tiettyinä aikoina, ei sitä tarvii lämmittää muutaman tunnin välein jos on vain pessy kädet, tai ei ole edes käyttänyt vettä.
Kuulostaa hyvältä, kiitos paljon! Riittääkö käyttövedessä esimerkiksi vain yöllinen lämmitys vai miten olette yleensä tuon ohjelmoineet? Mikä olisi hyvänlainen ohjearvo tuloilmalle?
Ensin täysin kiinni ja sitten kierroksen auki. Hienosäädä sitten kun olet saanut muut asiat kuntoon. Eli ilmamäärät/jäteilma ja lämpökäyrä.
Jos jaksat lukea tämän ketjun läpi niin löydät neuvot kaikkiin mahdollisiin asioihin mitä tarvii tietää. Sen verran ku katot että luet vain talviajan kommentteja, kun kesälle on sitten omat säädöt. Käyttövettä sun pitää lämmittää sen verran että se riittää teidän talouden tarpeisiin, eli seuraa käppyröistä/tuleeko vain kylmää jos käyt vain suihkussa
Minulla riittää jos lämmitän vain yöllä.