NIBE F470 - MLP seuraavaksi?

pamppu

Vakionaama
Toisenlainen laskelma:

Tuntiluvuista päätellen kone on käynyt vain jotain max 4500 tuntia vuodessa (35000h/8v) ja speksien mukaan sen lämmitysteho on 2kW paikkeilla kompressorin teho mukaanlukien. Eli 9000kWh. Poistolmasta olisi revitty jotain 6000kWh (speksin mukaan lämmityscop hivenen yli 3 ja käyttövesicop hivenen alle) ja kokonaisenergia olisi silloin 20MWh, jos mittariin on tullut 14MWh. Kompressori olisi noilla tunneilla nautiskellut 3000kWh vuodessa.

Tuon 20MWh:n päälle sitten mahdolliset muut lämmönlähteet, kuten polttopuut.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Voi hyvinkin pitää kutinsa tuo laskelma. Ehkäpä joku 25000 ei ihan kaukaa haettua noidenkaan laskujen perusteella. Hankalaa kyllä. Esim 20m liian syvällä kaivolla ei liene haittapuolia, jos vaan paineet riittää?

• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 55 kPa (0,55 bar)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 32 kPa (0,32 bar)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 21 kPa (0,21 bar)

Tai siis painehäviö ok. Näistä ei kyllä mitään käsitystä, mutta ilmeisesti 45mm putki pitäisi jokatapauksessa olla tuollaisella 160-180m kaivollakin.
 

burmanm

Vakionaama
Tosin IV-konehan laskee tuota tarvetta, samalla tavalla kuin F470. Kovin kaukana talon osuus ei kyllä oman taloni laskelmista, hieman sulla oli korkeampi ainoastaan (~3000kWh). Autotallin LTO:sta en tiedä, sitä ei ollut tuossa laskelmassa mainittuna.

Mutta eihän tuo 20m ole kuin ~600e, kärpäsen kakkaa MLP:n asennuksessa kuitenkin.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Juu, tuo tuo jonkun 10% kaivon hintaan lisää.

Autotallissa ja tekn tilassa painovoimainen ilmanvaihto vain.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Noi maalämpöfoorumin mitoitukset ja maximitehontarpeet on minun mielestä yläkanttiin olleet aina. Turha miettiä mitään painehäviötä ja outoja putkikokoja kun noudattaa yleistä suositusta eli yhden keräinpiirin putkipituus max 400 metriä ja sinne se 40mm uritettu turbocollectori.

Mulla on 40mm putkea tasan 400 metriä ja 6kW koneen pieni kiertopumppu handlaa sen täydellisesti.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
https://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-3-12/LVI-5361643/dp?openGroup=7007
Jos ottaisi tuon, niin ei tarvitse miettiä enempiä? ;)
https://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-1.5-6/LVI-5361626/dp
Tämä taitaa olla niukin naukin liian pieni sitten taas

Ilmaa vaihtamaan sitten esim https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_ilmanvaihtokoneet/vallox_110_mv.html

Helppoa ja halpaa eli vaikeata ja ei niin halpaa... Nibe kyllä houkuttaisi, taitaa olla ihan asiallinen MLP. Thermia, Bosch, Jämä mitä näitä nyt on muita vaihtoehtoja. Ei ainakaan lopu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Noi maalämpöfoorumin mitoitukset ja maximitehontarpeet on minun mielestä yläkanttiin olleet aina. Turha miettiä mitään painehäviötä ja outoja putkikokoja kun noudattaa yleistä suositusta eli yhden keräinpiirin putkipituus max 400 metriä ja sinne se 40mm uritettu turbocollectori.

Mulla on 40mm putkea tasan 400 metriä ja 6kW koneen pieni kiertopumppu handlaa sen täydellisesti.
10kW koneen pystyy kytkemään samanalaisen kaivon perään myös ja tällöin asia jo hiukan muuttuukin toisenlaiseksi.

Itse sanoisin että 180m - 200m ja 10kW koneen kanssa tuosta ylöspäin 45mm putki. 8kW mennee tuohon 200m asti 40mm:lläkin hyvin ja niitä on suomessa tuhansia toiminnassa. Faktahan on kuitenkin että kaikki turha virtausvastus kaivossa on on turhaan kulutettua energiaa kaivon elinkaaren asti. Aikaisemmin 40mm putkelle ei ollut vaihtoehtoakaan ja myös liuspumput painoivat 100% teholla jatkuvasti, nykyään nekään eivät jauha täysillä turhaan. Hankala tuolle suuremmalle putkelle silti on kuitenkaan 220mm kaivonkaan kanssa mitään tmata laskea...
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
10kW koneen pystyy kytkemään samanalaisen kaivon perään myös ja tällöin asia jo hiukan muuttuukin toisenlaiseksi.

Itse sanoisin että 180m - 200m ja 10kW koneen kanssa tuosta ylöspäin 45mm putki. 8kW mennee tuohon 200m asti 40mm:lläkin hyvin ja niitä on suomessa tuhansia toiminnassa. Faktahan on kuitenkin että kaikki turha virtausvastus kaivossa on on turhaan kulutettua energiaa kaivon elinkaaren asti. Aikaisemmin 40mm putkelle ei ollut vaihtoehtoakaan ja myös liuspumput painoivat 100% teholla jatkuvasti, nykyään nekään eivät jauha täysillä turhaan. Hankala tuolle suuremmalle putkelle silti on kuitenkaan 220mm kaivonkaan kanssa mitään tmata laskea...
Totta joka sana.
Mutta tässä siikin 144m2 talossa pärjätään ilmeisesti pienemmällä kuin 10kW koneella.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
10kW koneen pystyy kytkemään samanalaisen kaivon perään myös ja tällöin asia jo hiukan muuttuukin toisenlaiseksi.

Itse sanoisin että 180m - 200m ja 10kW koneen kanssa tuosta ylöspäin 45mm putki. 8kW mennee tuohon 200m asti 40mm:lläkin hyvin ja niitä on suomessa tuhansia toiminnassa. Faktahan on kuitenkin että kaikki turha virtausvastus kaivossa on on turhaan kulutettua energiaa kaivon elinkaaren asti. Aikaisemmin 40mm putkelle ei ollut vaihtoehtoakaan ja myös liuspumput painoivat 100% teholla jatkuvasti, nykyään nekään eivät jauha täysillä turhaan. Hankala tuolle suuremmalle putkelle silti on kuitenkaan 220mm kaivonkaan kanssa mitään tmata laskea...
Mitenkäs inverter-mallit, nuohan ovat 3-12kW esim Nibellä (Tai on myös 1,5-6kW joka ei riitä). Vai onko tuo 12kW jo niin korkea (eikä käytössä "ikinä"), että esim. 190m kaivossa ei jäätymisen vaaraa ole 40mm putkellakaan? Inverter-mallia olen siis itse vähän harkinnut.

Meillä muuten se 144m2 + 30m2 (15 asteinen talli).
 
Hei

Nibeltä löytyy myös 1245-8 kw ja 10 kw joka on vähän halvempi ja tuon 1255 1,5-6kw siitä täällä on ollut jutta, että siitä saa muutettua 8kw.
halvemmaksi tulee jos laitat 200m kaivon ja 40mm putken varmasti toimii kuten pökö ja fraatti totesi.

Itselläni on harkinnassa 1255 1,5-6kw tai 1245 6kw saviseen maahan 400m putkea ja luultavasti pumppu autotalliin.
141m2 tupa ja at 55m2 sinne konvektori puhaltamaan lämpöä. Täällä tammelassa on ehkä vähän leudommat kelit. 413m maahan putkea on laskettu tarvittavan putkea torpalle ja at ,mutta tontin rajat tulevat vastaan siksi vain 400m ei mahdu enempää. Talolle riittäisi putkea 320m elikä kun tuon autotallin ottaa tuohon mukaan tarvitsee aikapaljon enemmän.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
tuon 1255 1,5-6kw siitä täällä on ollut jutta, että siitä saa muutettua 8kw.
halvemmaksi tulee jos laitat 200m kaivon ja 40mm putken varmasti toimii kuten pökö ja fraatti totesi.
Kappas, tuo Nibe 1255 1,5-8kW on mennyt kokonaan ohi. Googlettelin nyt, niin ilmeisesti yhdellä raksilla saa 8kW käyttöön tarvittaessa. Jonkun verran siellä oltiin epäileväisiä tosin esim. desibeleistä sekä COP putoaa ilmeisesti paljon 6->8kW

Niben invertteri-malli ehkä se joka eniten itseä kuitenkin kiinnostaisi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tokkopa se 8kW teholla paljon kävisi.
Miten mahtaa vaikuttaa kompressorin elinikään jos 6kW ylikierrättämällä tulee 8kW?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tokkopa se 8kW teholla paljon kävisi.
Miten mahtaa vaikuttaa kompressorin elinikään jos 6kW ylikierrättämällä tulee 8kW?
Tuossa 8kW teho on pudotettu pois metelin takia. Jokaista invertterikompressoria taidetaan ajaa suuremmilla kierroksilla kuin mitä se pyörisi 50 tai 60Hzllä...

Mitenkäs inverter-mallit, nuohan ovat 3-12kW esim Nibellä (Tai on myös 1,5-6kW joka ei riitä). Vai onko tuo 12kW jo niin korkea (eikä käytössä "ikinä"), että esim. 190m kaivossa ei jäätymisen vaaraa ole 40mm putkellakaan? Inverter-mallia olen siis itse vähän harkinnut.

Meillä muuten se 144m2 + 30m2 (15 asteinen talli).
Jäätymiseen vaikuttaa lähinnä kaivon syvyys ja paljonko sieltä otetaan vuodessa energiaa. Toki liian suuri lämpötilaero saattaa kasvattaa jäätymistaipumista kaivon yläpäästä hiukan. Mun mielestä inverterin tapauksessa "hiukan" ylisyvä kaivo ja turha suuri virtausvastus ei ole niin suuri "rikos" kuin on-off koneella joka toimii epäoptimaalisesti aina käydessään. Invertteri taas lähinnä kärsisi tuosta vain silloin kuin koneesta otetaan täydet tehot irti... (toki turhaa pumppausenergiaa menee muulloinkin hukkaan mutta kuitenkin....)
 

burmanm

Vakionaama
Miksi onoff käy aina epäoptimaalisesti?
No, onhan on/off kone optimaalinen silloin kun se puskee kaiken tuottamansa lämmön samantien kiertoon. Kaikissa muissa tilanteissa se tuottaa kuumempaa vettä "säilöön" kuin olisi tarpeen ja ajaa mahdollisesti itseään liian suurella taajuudella suhteutettuna parhaaseen tilanteeseen.

Aika harvassa lienee tilanteet että lämmön tarve on yhtäläinen on/off vehkeen kapasiteettiin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Miksi onoff käy aina epäoptimaalisesti?
Tarkoitin tuolla lähinnä sitä että jos kaivo on syvä ja on-off paahtaa aina 100% lasissa niin se kärsii(kasvanut lämpötilaero liuopuolella → laskenut hyötysuhde) joka kerta liiallisesta virtausvastusesta. Invertterin tapauksessa se kärsii siitä enemmänkin vain silloin kun tehoa nyhdetään reilusti maasta. Suurimman osan vuodestahan kone käy osateholla.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
No, onhan on/off kone optimaalinen silloin kun se puskee kaiken tuottamansa lämmön samantien kiertoon. Kaikissa muissa tilanteissa se tuottaa kuumempaa vettä "säilöön" kuin olisi tarpeen ja ajaa mahdollisesti itseään liian suurella taajuudella suhteutettuna parhaaseen tilanteeseen.

Aika harvassa lienee tilanteet että lämmön tarve on yhtäläinen on/off vehkeen kapasiteettiin.
Invertterikoneiden optimaalisuuttako on sitten esim ilmalämpöpumppujen säännönmukainen ylilämmitys ja nollakelien katkokäynti?
 

burmanm

Vakionaama
Invertterikoneiden optimaalisuuttako on sitten esim ilmalämpöpumppujen säännönmukainen ylilämmitys ja nollakelien katkokäynti?
Invertterikone siinähän käy vähemmän katkokäyntiä kuin on/off kone, eikä sen tarvitse ylilämmittää edes katkokäynnissä niin paljon kuin on/off vehje. MLP-vehkeistä tosin kuvittelin tässä keskustelun olevan.
 
Noi maalämpöfoorumin mitoitukset ja maximitehontarpeet on minun mielestä yläkanttiin olleet aina.
Stoi !
Kantikkuudesta en tiedä, mutta vajaan kuukauden kokemuksen perusteella voi olla vielä ennenaikaista antaa arvio. Kukaanhan ei varmaan tiedä, miten vesi siellä kalliossa kiertää vai kiertääkö ollenkaan. Ellei kaivo jäähdy, se on onnekkaassa paikassa, minne virtaa jatkuvasti uutta lämmintä pohjavettä. Sitten jos sitä vettä ei kovin valtavasti siellä kierrä, sen reiän lämpötila laskee ainakin ensimmäisen vuoden ajan.

Tavoitteena lienee kai mitoittaa niin, että ne toimivat jollakin suhteellisen korkealla todennäköisyydellä ja vähintään normien mukaisella kulutuksella ja asukasmäärällä, eikä niin että riittää, jos veden virtaukset ovat suotuisat ja taloa lämmitetään myös osittain jollakin muulla. Itsekkin muistelen aikoinaan kysellyn asukasmääristä veden kulutuksen arviointia varten. Ei sitten varmaan ole kovin hauskaa myöhemmin, jos maalämpö on mitoitettu nuukalle vanhusparille ja taloon tuleekin seuraavaksi asumaan 6 henkinen perhe niin vesi lämpeneekin vastuksilla, kun ne edelliset harmaapäät porautti sen kaivon niin tarkalle.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Stoi !
Kantikkuudesta en tiedä, mutta vajaan kuukauden kokemuksen perusteella voi olla vielä ennenaikaista antaa arvio.
Ihan vaan tiedoksi että olen aktiivisesti tuota foorumia ja Tomppelin tekemiä laskelmia ihmetellyt siitä asti kun sellainen sieltä minullekin tähän taloon tehtiin vajaa 10 vuotta sitten.
En minä kuukauden kokemuksella mitään profeettaa leiki
 
Näistä kaivoista tuossa juttelin yhden vanhemman asentajan kanssa joka työkseen tekee näitä. Hänen mielipiteensä oli että se kaivo pitäisi aina onko oikea sana paine puhkaista eli räjäyttää jotta ne suonet aukeavat kunnolla ja näin siihen kaivoon saadaan hyvä virtaus Itselläni tästä kokemus mökillä 120 m porattiin porakaivo ei tullut vettä kaivo täytettiin ja paine puhkaistiin ja mitattiin tuotto oli hyvä 3000L vuorokaudessa tosin se räjäyttäminen maksoi ylimääräistä 500 euroa. Kaivo on yli 10 vuotta vanha ja hyvin on toiminut ei ole vesi loppunut kertaakaan vaikka kuinka on lutrattu ja vesi hyvä laatuista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tarkoitin tuolla lähinnä sitä että jos kaivo on syvä ja on-off paahtaa aina 100% lasissa niin se kärsii(kasvanut lämpötilaero liuopuolella → laskenut hyötysuhde) joka kerta liiallisesta virtausvastusesta. Invertterin tapauksessa se kärsii siitä enemmänkin vain silloin kun tehoa nyhdetään reilusti maasta. Suurimman osan vuodestahan kone käy osateholla.
Toisaalta invertterin jatkuva käynti aiheuttaa sen, että lämmön siirtyminen kalliosta veteen, vedestä putken lävitse liuokseen aiheuttaa jatkuvan lämpötilaeron kallion ja liuoksen väliin. Suuresta liuoksen virtausnopeudesta on myös etua, eli pyörteily on voimakkaampaa ja lämpö siirtyy paremmin putkesta liuokseen.

Osateholla ON/OFF-kone saa periaatteessa lämpimämpää liuosta käyntisyklin alussa ja etu korostuu, mitä vähäisempi on lämmitystarve. Myös lämmitysteho ja keräinputken lämmönsiirtymäominaisuudet turbulenssin ehdoilla saadaan ON/OFF-koneella tarkemmin optimoiduksi kuin invertterikäytössä.

Noista syistä invertterin merkitys nimenomaan maalämpökäytössä on paljon vaikeampi selvittää perin juurin kuin muilla pumppauslämmönlähteillä. eikä invertterikäytön edullisuus ole itsestään selvää. Invertterihän aiheuttaa hieman häviöitä, mutta toisaalta invertterin yhteydessä usein käytetään hyötysuhteeltaan parempia moottoreita (jollaista ei voi käynnistää kuin invertterin kautta ja joka toisaalta korjaa tavanomaisen moottorin entistäkin huonomman hyötysuhteen osatehoilla). Mahdollinen invertteri-mlp:n etu saattaakin todellisuudessa johtua kompressorin moottorin paremmasta hyötysuhteesta.
 

burmanm

Vakionaama
Ihan vaan tiedoksi että olen aktiivisesti tuota foorumia ja Tomppelin tekemiä laskelmia ihmetellyt siitä asti kun sellainen sieltä minullekin tähän taloon tehtiin vajaa 10 vuotta sitten.
Lienee todella paljon lähtötiedoista riippuvainen tuo bergheatillakin laskeminen. Yleensähän ihmiset antavat siellä tiedoksi mm. eristeitä ja ikkunat "vähän sinne päin", niin kyllähän siitä nopeasti tulee heittoa. Eiköhän tomppeli käytä jotain taulukkoa tutkiakseen suunnilleen tehohäviöitä.

Itse sain sieltä kyllä arvion joka mielestäni aika lähelle pitää paikkansa, ainakin päätellen nykyisen VILPin tuottamasta tehosta. Ehkä mun lähtötiedot oli sitten tarkemmat (kun annoin suoraan U-arvot ja vastaavat - ilman mitään eristeiden nimiä tai arviopaksuuksia). Joka tapauksessa, nopeastihan noista tulee heittoa.

Vielä kun joku tietäisi saako kaivosta kastelukäyttöön sopivaa vettä. Voisin nykyisillä veden hinnoilla täällä laskea TMA:n kaivolle kyllä kastelu ja vaikka vessanpöntön huuhtelussa, mutta en lämmityksessä. On se maailma kummallinen. Mutta jos se kovin suolaista olisi, niin hukkaan menisi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vielä kun joku tietäisi saako kaivosta kastelukäyttöön sopivaa vettä. Voisin nykyisillä veden hinnoilla täällä laskea TMA:n kaivolle kyllä kastelu ja vaikka vessanpöntön huuhtelussa, mutta en lämmityksessä. On se maailma kummallinen. Mutta jos se kovin suolaista olisi, niin hukkaan menisi.
Tuota asiaa on mahdotonta tietää ennakolta. Esimerkiksi oman kaivon kohdalla vedentulo osoittautui erinomaiseksi, eli voi pumpata jatkuvasti sen, mitä 1,1 kW:n vesiautomaatti saa imetyksi (tuottopaineella 3,5 ... 4 bar). Talousvedeksi tuo ei käy (liikaa uraania, radonia ja mangaania; rautaakin on turhan paljon, vaikka bakterologisesti ja noita haittamineraaleja lukuunottamatta muuten hyvää) ja suttaa esimerkiksi uima-allasta (mangaani), mutta kasteluun tuo käy mainiosti. Jos pakko olisi, tuosta saisi luultavasti sopivilla ioninvaihtohartseilla suodattaen jopa juomavettä. Pääkaupunkiseudulla porakaivoissa on usein tuon kaltaisia vitsauksia.
 

repomies

Hyperaktiivi
Bergheat laskee lapinlisää ihan selvästi. Minun taloni laskettiin oikeilla U-arvoilla parhaalla tiedolla mitä löytyi, ja siitä näki että alapohjan häviöitä se laskuri yliarvio selvästi. Tajusin tuon aika äkkiä niitä lukuja äimisteltyäni ja korjasin sitten tuon alapohjan häviön omin päin oman excel-harjoituksen nojalla. Mutta sen jälkeenkin, nyt kun on vuosi pumpattu niin vaikka korjaisi lämmitystarveluvulla ja laittaisi mukaan muka normaalimman eli isomman käyttöveden lämmityksen tarpeen niin sittenkään ei vielä päästäisi siihen lämmitysenergian tarpeeseen joka bergheatilla saatiin, jos siis lähdetään vertaamaan kalorimetrin lukeman avulla.

Toki AIT:n kalorimetri voi näyttää väärinkin. COP on kuitenkin ollut aika lailla sitä mitä pitääkin, pikkuisen alle esitteiden lupausten, joten ei se kamalan pessimistinen tuo kalorimetri liene.

Minä väittäisin että kun tomppeli laskee bergheatilla tarkkojen U-arvojen mukaan, niin se riittää myös silloin kun vuoden lämmitystarveluku on 10% isompi kuin historiallinen keskiarvo. Ja kannattaa olla tarkkana jos on maanvarainen laatta, ainakaan aiemmin bergheat ei huomioinut erityisen hyvin sitä, että maa ei ole niin kamalan kylmää siinä laatan alla.
 

roots

Vakionaama
Yleisesti, kyllä siinä Bergheatissä on vielä sitäkin lisää että on ajateltu että maalämpö on niin pitkäikäinen että porukka saattaa tontilla vaihtua ja seuraava saattaa olla kuluttavampi poppoo, korkeampi lämpöhalu ja vettä kuluu 2x. Eli väkisin lopputulos on näiden 'lisien' kanssa että yleensä Bergheat laskelmasta tulee liian 'tehokas'. Aika huono vaihtoehto olisi että sieltä tulisi samanverran alimittaista mitä nyt tulee yli ;D
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tehtiin se minullekin varsin tarkkojen tietojen mukaan, ja yläkanttiin.
Se on varma että jos öljynkulutuksen perusteella tehdään niin ei voikkaan osua oikein.
 

roots

Vakionaama
Öljyn korvaanjana siihen pitää tietty otta pöltön hyöty% ottaa huomioon...mitä huonommat vehkeet sitä pinempi hyöty%.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Joo, sitä vaan ei kukaan tiedä mikä on oikee prosentti.
Eikä sekään ole kuin osa - öljyvehkeet säätävät tyypillisesti vähän suurpiirteisesti, vesi on kuumempaa ja sen mukana häviöt ovat suuremmat jne.
Loppusäätö jää patteritermareille.

Sain oman veteen varaavan sähkölämmityksenikin paljon säästävämmäksi ihan säätämällä - vaikka siinä ei polttoprosentteja lasketa.
 
Tästä nyt saa jotain näkemystä öljy- ja kaasukattilan säädöistä ja hyötysuhteista. Kun savukaasun lämpötila yhdistetään jäännöshappipitoisuuteen, saadaan tuosta leikkauskohdasta hyötysuhde. Tuossa on yksi savukaasunlämpötila mutta yläosa on maakaasulle ja ala osa polttoöljylle. Eli jos ljyllä saavukaasun lämpötila on noin 150 °C kuten minulla (mitattiin 142 °C) ja polttimen saa palamaan alle 5% jäännöshapella (mitattiin 4%), on sen kattilan saalis reilusti yli 90 %. Tuo ei huomio CO ja HC häviötä, mutta ne ovat pienet silloin kun poltin palaa puhtaasti. Esim. 4% O2 pitoisuus ja 142 °C savukaasun lämmöllä kattilan hyötysuhteeksi tulisi n. 95 %. Minulla ne kattilan häviötkin tulevat johonkin tarpeeseen kellarin lämmityksessä niin kesällä kuin talvella vaikka pannuhuoneen lämpötila hiukan yläkanttiin olikin kattilan ollessa käytössä.

Öljypolttimen viritys diagrammi MV b.jpg


Mitä tuota MLP systeemiä aikoinaan mitoiteltiin, niin minulle suositeltiin suurempaa konetta mutta matalampaa kaivoa kuin mitä Tomppeli laski. Mielestäni Tomppelin laskema teho oli hyvin linjassa tarpeeseen ja se olisi riittänyt noin -30 asteeseen, joka nyt ei täällä päin mitenkään poikkeuksellinen pakkanen ole. Tomppelin laskelmat esittivät jonkin verran syvempiä kaivoja kuin mitä kauppias esitti. Öljylämmitys ja veden tulistus huomioiden Polluun on kertynyt noin 5000 kWh oletettua lämmöntarvetta vähemmän vuodessa. Yksi syy on se, että pakkasilla on säästetty kellarin lämmityksessä eli ei ole lämmitetty tarvetta vastaavasti. Toinen syy on se, että kaksi mennyttä täyttä talvea eivät ole olleet ainakaan yhtään keskiarvoa kylmempiä. Jos tulisi hiukankin keskiarvoa kylmempi talvi, silloin menisi varmaan juuri se kulutus mitä Tomppelin kanssa arvioitiin ja mille mitoitus tehtiin. Kolmas syy on, että viime kesänä kuukauteen ei lämmitetty ollenkaan vaikka olisi pitänyt. Ukkosvaaran vuoksi katsoin parhaaksi jättää seisomaan, kun ei oltu vahtimassa.

Kaivon syvyydestä suhteessa lämmön kulutukseen minä en osaa ottaa kantaa. Olettaisin Tompelilla olevan asiaan kokemusta ja olettaisin hänen saaneen myös palautetta, kuinka mitoitukset ovat onnistuneet. Tuo lämmönjako toteutuu minulla vähän alhaisemmilla lämpötiloilla kun yleensä "patterilämmityksessä". Näin MLP:n sähkön kulutus olisi ollut luultavasti hiukan arvioitua pienempi, toisaalta se säästö olisi pitänyt imeä sieltä kaivosta. Jostain syystä maalämpömiehet haluavat ensimmäiseksi kyörätä ulos vanhat öljy- ja puukattilat vaikka ne voisi ihan hyvin jättää varallekin.
 

roots

Vakionaama
Niin haluavat ölkkivehkeet pois ja totta tosiaan oikeassa olivat minunkin kohdalla, ei ole tarvittu ja tiloista sai tehtyä 'laboratorion' :cool:
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eihän sitä MLP.tä oikein ole järkeä mitoittaa -30C pelkällä pumpulla - tyyliin jos sellaisia säitä on harvakseltaan - suuren osan ajasta varsinkin on/off pumppu on sitten hiljaa. Toki se voi sillä lailla kestää pitempään, mutta saa siitä sitten maksaakin. Tuo meidän mitoitus on sellainen että Helsingissä se ei ole tähän asti juuri vastuksia tarvinnut, mutta jos sellaisia säitä tulee niin maasta pumpattavan rinnalle voi laittaa 6kW vastusta avuksi, vehje osaa käyttää niitä fiksusti. Tähän asti ne harvat vastuskerrat on laukonut päälle ylenmääräinen kuuman veden lotraus parinkympin pakkasella.
 
Nuo minun säiliöt ovat muovia ja pannuhuoneessa. Kai nekin joskus vanhenevat. Nyt ovat tosin tarpeen, pakkasta päälle 20 astetta öljy palaa iloisesti. Samalla tuli testattua nuo lämpötilanrajoitus termostaatit. Nyt ei tarvitse pelätä että lattiat halkeaisi liiasta lämmöstä. Rajoittimet ovat noin 40 asteessa. VILP käytössä lattialämmityksen suntti vääntyy auki jo noin -10 asteessa. Ihan kaiken varalta ja oman höperön pään vuoksi.

Maassa olevat öljysäiliöt on tehty tarkastuksineen aika mahdottomiksi pitää. Tarkastuksista tulee melkoinen kulunki ja öljyvahinko on jo todellinen riski, jos sellainen osuisi kohdalle.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Mlp-foorumilta Bergheat:

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 8,0 kW
Tarvitaan 205 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s (= 28,2 l/minuutissa).
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 32 kPa (0,32 bar)
Bosch Inverterillä: https://www.bosch-climate.fi/tuotte...ppu/compress-7000-lwm-maalampopumppu-yleista/

tehty mitoitus liikkeen toimesta:

144m2+30m2 puolilämmintä
5hlöä
Lask. annettu energia 22750kWh
Pumpun kuluttama energia 5400 kWh
Alueen keskilämpötila 3,6
Kaivo 1kpl, 152m, painehäviö 25 kPa
Lämmönkeruunesteen ka lämpötila -1,3

Miltä vaikuttaa?
 

burmanm

Vakionaama
Sama kokonaiskulutus, mutta 50m lyhyempi kaivo. Vaikuttaa silmään pissimiseltä lähinnä, se kaivo nyt on se kohta jossa ei kannata säästää.
 
Ylös Bottom