Perusputkityökysymyksiä

siwer

Aktiivinen jäsen
Sentin mittaiseen ei kahta kierrettä molempiin päihin mahdu. Muutenkin, kyllä nuo putken osat yleensä oikeakätisiä ovat molemmista päistään. Arvelisin olevan ihan normaali muhvi tai se on juotoksella jäykistetty joko toisesta tai molemmista päistä. Niitä on semmoisia, joissa on sileä putkimainen pinta ja yksi sylinterimäinen kierre läpi ja sitten semmoisia valettuja jatkosmuhveja, missä on erilliset kierteet päissä. Tuumasella kierteellä normaali tunkeuma on jo yli 10 mm yhdestä päästä.
Juu, komento takaisin, vaivauduin lopulta irrottamaan yhden ja ihan tavallinen UK-UK jatkos. Noita on viljelty paikkoihin joissa yhdistäjä olisi ollut hyödyllinen mutta koko järjestelmässä on ollut selvästi varaa vain yhteen yhdistäjään, yhteen hitsattuja putkenpäitä on sen sijaan toistakymmentä, eli putkia pitää vaan laittaa poikki. No eipä noita keskeltä vinoon hitsattuja putkenpätkiä muutenkaan voisi uudelleenkäyttää.
 

lmfmis

Vakionaama
Sentin mittaiseen ei kahta kierrettä molempiin päihin mahdu. Muutenkin, kyllä nuo putken osat yleensä oikeakätisiä ovat molemmista päistään. Arvelisin olevan ihan normaali muhvi tai se on juotoksella jäykistetty joko toisesta tai molemmista päistä. Niitä on semmoisia, joissa on sileä putkimainen pinta ja yksi sylinterimäinen kierre läpi ja sitten semmoisia valettuja jatkosmuhveja, missä on erilliset kierteet päissä. Tuumasella kierteellä normaali tunkeuma on jo yli 10 mm yhdestä päästä.

Bauhaussissa saa tuollaisia supernäppäriä nippoja joissa tupla kartiokierre lyhyessä nipassa. Sinkitty rauta-osa.
 

kjg

Jäsen
Vesimittariventtiilin takaisku on ilmeisesti väsähtänyt: Varoventtiilistä ei tiputtele koskaan. Jos veden laittaa poikki ko. venttiilistä, niin tässä yhteydessä varoventtiili aukeaa veden lämmityksen yhteydessä.

Kysymys, jota olen miettinyt: mitä haittaa tästä veden pääsystä takaisinpäin on? Tai oikeastaan, kuinka paljon lämmintä virtaa pois varaajasta.

Toinen kysymys: Kun yllä mainitun asian korjaa, kannattaisiko samalla asentaa käyttövesipuolelle paisuntasäiliö? Onko näitä yleensäkään kellään?
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Toinen kysymys: Kun yllä mainitun asian korjaa, kannattaisiko samalla asentaa käyttövesipuolelle paisuntasäiliö? Onko näitä yleensäkään kellään?

Ei yleensä asenneta... tai oikeastaan koskaa sen varsinaisessa merkityksessä. Pieniä painesäiliöitä asenetaan estämään paineiskuja.
 
Vesimittariventtiilin takaisku on ilmeisesti väsähtänyt: Varoventtiilistä ei tiputtele koskaan. Jos veden laittaa poikki ko. venttiilistä, niin tässä yhteydessä varoventtiili aukeaa veden lämmityksen yhteydessä.
Nyt en pysy kärryillä mitä? Et kuitenkaan veden pääsulkua tarkoita? Eikai vesimittarissa ole takaiskuventtiiliä, jota käytettäisiin veden poikki laittamiseen? Tämä on varmaan omaa osaamattomuutta tai en ymmärrä, mistä puhutaan.

Mutta, jos veden sulkee / käyttää venttiiliä veden katkaisuun aktiviisesti, on syytä olla olla myös käyttövesipuolella paisunta. Vesijohtoverkossa kylmävesi pääsee lämmetessään paisumaan vesijohtoverkkoon päin, mutta jos ole sulkenut, meinaa käyttövesipuolelta jotain hajota, josta syystä varoventtiili purkaa ylimääräisen veden. Tuo määrä ei liene kuin luokkaa joitain desejä tai litroja, eli ei se mitenkään "virtaa" vesijohtoverkkoon enempää kuin pienen matkan putkessa takaisin päin. Sama sulkutilanne on esim kaivokäytössä, jossa on takaisku, silloin kaivosta otettu kylmä vesi ei pääse paisumaan vaan nostaa huimasti painetta ellei ole järjestetty paisuntaa tai ellei varoventtiili satu toimimaan. Tämä on hyvin tavallinen virheajatus, kun näitä ei käytännössä juuri tule vastaan, jos on vesijohtoverkossa tai esim. mökillä pieni varaaja/vedenlämmitin, jolloin tilavuudet pieniä.

Eli jos olet vesijohtoverkossa, niin ei varmaan kuuluisi olla takaiskua (tämän alan ammattilainen en ole, kysymys voi siis olla hölmökin)?

Varoventtiili on aivan väärä paikka "koeponnistaa" järjestelmään säännöllisesti, sen on tarkoitus olla järjestelmäsuoja ei paisunta. Sen aktiivinen testaaminen tuolla tavalla on samaa kuin kokeilisi säännöllisesti saako säiliön halki - ei saanut, kun varoventtiili sattui toimimaan (nämäkin joskus menee jumiin).
 

jmaja

Vakionaama
Eli jos olet vesijohtoverkossa, niin ei varmaan kuuluisi olla takaiskua (tämän alan ammattilainen en ole, kysymys voi siis olla hölmökin)?

Varoventtiili on aivan väärä paikka "koeponnistaa" järjestelmään säännöllisesti, sen on tarkoitus olla järjestelmäsuoja ei paisunta.
Kyllä kuuluu olla takaisku, jotta vesikatkon aikana ei likaista vettä voi virrata verkkoon.

Jokaisessa lämminvesivaraajassa kuuluu olla takaisku ja varoventtiili, joka aukeaa jokaisella lämmityskerralla ellei sitten laita erillistä paisunta-astiaa lämminvesipuolelle.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Yleensä vesimittarin molemmin puolin olevat venttiilit ovat sellaista mallia jossa on niin takaisku- kun sulkuventtiilikin. Noita yleensä on 2 joten takaisinvirtaus pitäisi olla estetty jos vaan asennus on asianmukaisesti tehty.
 
Kyllä kuuluu olla takaisku, jotta vesikatkon aikana ei likaista vettä voi virrata verkkoon.
No niinpä tietenkin pitää olla. Oma ajatusvirheeni; huomaa varmaan, että ei tuota kohtaa putkistoissa ole tullut mietittyä eikä rakennettua..

Jokaisessa lämminvesivaraajassa kuuluu olla takaisku ja varoventtiili, joka aukeaa jokaisella lämmityskerralla ellei sitten laita erillistä paisunta-astiaa lämminvesipuolelle.
Onkohan kuitenkin niin, että pienemmissä (>200l) käy niin, että tilavuus itsessää toimii paisuntana? Eli paine esim. nousee kylmästä 4-> lämpimän 7bar (astian rakennepaine lienee 10bar), ja tasoittuu ensimmäisen litran ja pienihalkaisijaisen putkiston kanssa niin ettei sitä hanassa huomaa? (ja taas, en nyt tässä ole ammattilainen, mutta varot eivät kyllä pitäisi olla lähtökohtaisesti "vakiopaineventtiilikäyttöön", vaikka niitä siihen voikin käyttää)
 
3/4" teräsputkeen pitäisi tehdä pieni S-mutka. Sivuttaissirtoa tarvitaan pari senttiä puolen metrin matkalla. Meneekö ihan kylmänä vai täytyykö lämmittää?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
3/4" teräsputkeen pitäisi tehdä pieni S-mutka. Sivuttaissirtoa tarvitaan pari senttiä puolen metrin matkalla. Meneekö ihan kylmänä vai täytyykö lämmittää?

Jos olet hyvä niin hitsipillillä lämmitämällä ilman apuvälinetä voi taitella mitä vaan... olen nähnyt kun tekijä "pokkaa" ilman pokkaria hitsipillillä. Kylmänä ei taivu "siististi" ilman pokkaria IMO. Voi sitä putkea pakottaa käsinkin, riippuu kuinka näkyville jää.
 
Tokko koko rakennetta voisi muuttaa. Aika järkyn näköinen tuosta on vaarassa tulla tuollaisen sivuttaissiirron vuoksi.
Onnistuu se teoriassa, mutta edellyttäisi esteen kiertämisen toiselta puolelta, jolloin tarvittaisiin neljä mutkaa. Putken päitä ei pysty siirtämään niin paljoa, että saisi suoran putken tai voisi käyttää kierreosia sivusiirron tekemiseen.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Mitä tuossa putkessa on tarkoitus kulkea ja millaista painetta tuon pitäisi kestää?

Luulisi tuossa jonkun joustoputkijärjestelyn toimivan, yksinkertaisimmillaan sopivan kokoista radipexia sopivilla kierre-/puristusliitoksilla?
 
Millä välineellä sitä 3/4" putkea on tarkoitus vääntää?
En tiedä, siksi kysynkin. Käytössä on hydraulipuristin ja nestekaasupoltin. Mitään varsinaista putkentaivutinta ei ole.
Vaadittu taivutuskulmahan on jotain reilu 2 astetta, joten homman luulisi olevan mahdollinen ilman erikoistyökalujakin.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
En tiedä, siksi kysynkin. Käytössä on hydraulipuristin ja nestekaasupoltin. Mitään varsinaista putkentaivutinta ei ole.
Vaadittu taivutuskulmahan on jotain reilu 2 astetta, joten homman luulisi olevan mahdollinen ilman erikoistyökalujakin.
Laita kuva mihin sen heiton meinaat tehdä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Normaalia "mustaa" rautaputkea, jollaisia lämmitysverkossa käytetään, voi taivutella aika rauhassa kylmänä sopivilla välineillä. Noiden vääntäminen on jopa helpompaa kuin vaikkapa kupariputkien, kun ovat paksuhkoja eivätkä mene helposti lommolle. Ohuita, mutta paksuseinäisiä, voi taivutella melkein millä vain välineillä, paksumpia tai ohutseinäisiä sopivia vastakappaleita käyttäen hydraulisella puristimella tms. Muutaman sentin heiton metrin matkalla tekee pienemmän kaliiberin putkille vaikka työntämällä putken toinen pää betonilaattaan porattuun reikään ja vääntämällä käsin. S:n toisen haaran vaikka jatkamalla edellisestä mutkasta kahden juuresta haarautuneen puun runkojen välissä vääntäen tai pomppimalla vaakasuoraan maahan asetettuun halkoon nojaavan putken päällä. Kaikenlaista on aikojen kuluessa tullut noiden kanssa kokeilluksi ja toimivaksi todetuksi.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Lonkalta heitettynä 2 cm sivutaissiirto tulee jos putken taivutuspisteet (kateetti) on reilun 8 cm edäisyydellä toisistaan ja taivutuskulma 15ast.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos pelkää putken lommahtamista, sen voi estää täyttämällä putken tiukkaan hiekalla. Jos päissä on kierre, on helppo ruuvata jokin tulppa siihen ja jos ei ole kierrettä, puutappi käy myös. Soveltuu kaikille materiaaleille.

Siistit asennukset tehdään aina sillä periaatteella, että putket ovat suoria ja että ne kulkevat x-y-z suunnassa kohtisuoraan toisiaan vastaan. Poikkeuksena liitynnät pyöreisiin säiliöihin mutta tällöinkin yleensä lähdetään lyhyintä reittiä pystysuuntaan, jonka jälkeen on helppo jatkaa suoraan. Ainakaan minulla ei ole pannuhuoneessa yhtään mutkalle taivutettua putkea. Tarkalleen ottaen, putkien mennessä ristiin samassa tasossa käytetään semmoista hyppykaarta. Näitä putkimiehet tekivät ennen erityisesti lämpöpatterien putkituksiin sekä valmiilla osilla että taivuttamalla.
 
Kyseessä on lämmityskierron liityntä varaajaan. Ylhäällä on suntti, jonka jälkeen putki kääntyy kohti kattoa. Alhaalla on T-kappale ja kiertopumppu, joiden jälkeen putki kääntyy myös ylöspäin. Pitäisi siis asentaa paluuvettä suntille kierrättävä putki. Välistä kulkee lisäksi käyttövesikierukan putki, joka sattuu hiukan alhaalla olevan T-kappaleen yhteen linjalle. Suntin yhde on hiukan sivussa, ja siitä suoraan alas lähtevä putki ei leikkaa käyttövesiputkea.

Sunttia tai T-kappaletta ei ole tilaa siirtää yhtään. Oli hyvin tiukilla, että ne edes sai mahtumaan paikalleen, siksi kysyinkin muutama päivä sitten putkiosien pituuksien arviointia.

Mutkaputken tulee siis kulkea alaspäin kunnes se ohittaa käyttövesiputken, ja tehdä sitten S-mutka päästäkseen samalle linjalle T-kappaleen kanssa.
 
Katselin tuota tilannetta enemmän, ja mietin, että minunhan kannattaa laittaa kartioliitin putken vinolle osuudelle. Periaatteessa se ei olisi asennuksen kannalta välttämätön, mutta helpottaa suuresti. Lisäksi kun vino osuus on poikki, on sivuttaissiirto helppo sovittaa oikeaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Katselin tuota tilannetta enemmän, ja mietin, että minunhan kannattaa laittaa kartioliitin putken vinolle osuudelle. Periaatteessa se ei olisi asennuksen kannalta välttämätön, mutta helpottaa suuresti. Lisäksi kun vino osuus on poikki, on sivuttaissiirto helppo sovittaa oikeaksi.
Suorakulmista poikkeavia taivutuksia vältetäänkin lvi-asennuksissa käsittääkseni juuri syystä, että osien kasaaminen ja huoltotoimenpiteiden edellyttämä irrottaminen muutoin helposti aiheuttaa yllätyksiä. Suoria putkia pystyy aina kääntämään kierteisiin ongelmitta.

Autoissa, lentokoneissa ja pienemmissä veneissä ei yleensä ole vaihtoehtoja, vaan putkia joutuu taivuttelemaan miten sattuu, jotta edes mahtuvat paikalleen. Juuri vaatimusten mukaan paikalleen taivutetut putket vähentävät myös virtausvastusta, jota suorakulmainen vetotapa puolestaan on omiaan lisäämään.
 
Vaikuttaa siltä, että S-mutkan voikin välttää. Katosta laskeutuvaa putkea saa sen verran väänettyä, että yhteet osuu samalle linjalle. Toki siitä tulee hiukan kulmavirhettä, mutta uskoisin että toimii. Vielä on tosin homma keskeneräinen, koska ei ollutkaan kaikkia tavittavia osia.

Mutta nyt toinen kysymys. Käyttövesi kulkee rakennuksesta toiseen sellaista mustaa muoviputkea pitkin. Tuohon putkeen liittyvä putki täytyisi vaihtaa ja tuntuisi hyvältä idealta vaihtaa samalla myös muoviputken liitin. Sitä kuitenkin tulisi väkisinkin väänneltyä töiden aikana, joten liitoksen pitävyys voisi vaarantua.

Liitin saman putken toisessa päässä on vaihdettu n. 10 vuotta sitten. Hommaa oli silloin tekemässä oikea putkimies. Hänellä oli kuitenkin haasteita saada liitosta pitämään, ja ensimmäinen liitin irtosikin kun vesi kytkettiin päälle. Yksityiskohtia asiasta ei ole enää muistissa enempää kuin että putkimies joutui hakemaan jonkin erikoisosan liitosta varten. Syynä oli ehkä se, ettei vanha putki vastannut nykypäivän mittoja. Mutta kuten sanoin, niin muistikuvat ovat hatarat, eivätkä edes omiani.

Mittasin putken, ja sen halkaisija on 32 mm. Ihan samaa kokoahan on nykypäivänkin putket. Mistä olisi voinut olla kyse? Kun liitosta vaihtaa, niin sen on syytä tulla kerralla valmiiksi, sillä muuten ei ole asuinrakennuksessa vettä. Mitä osia siis varaan valmiiksi?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mistä olisi voinut olla kyse?
Väärän mittaisten osien lisäksi liian lyhyt tai vaikeapääsyinen putken pää sekä tietysti ala-arvoiset liitososat (joita ainakin ennen vanhaan myytiin valitettavan laajalti). Putkien jäätyminen aiheuttaa melkein poikkeuksetta ongelmia (myöhemmin), jos linjaa käytetään vain kesäisin eikä tyhjennetä kunnolla talveksi kylmistä tiloista.
 
Ylös Bottom