Perusputkityökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja pmj
- Aloitettu
Voisikohan tuo olla iki-vanha ruotsissa valmistettu Elga?
Mikä koko? 1000+Litraa?
Minulla on vastaava jossain, käytin viimeksi 40 vuotta sitten.
Kaappasin kuvat jostain
Liitteet
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
1000ltr on joo. Vois ollakin
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Lämmitykseen/hitsaamiseen vain.
Niin, siinä lisäosassa tavalliseen pilliin on oltava hana. Se on yksi toteutustapa, että hana on yhtä puuta loppumatkan kanssa ja happiputki on korostetun kaukana.
Maailma kantaa päällään kuitenkin mitä erilaisimpia pillejä ja osassa on 2 ja osassa 3 putkea. En menisi sanomaan että ei löytyisi myös sellaista johon voi vaihtaa putken ja 2 putkea on koaksiaaliset. En ole nähnyt sellaisia helposti vaihdettavia, mutta hana kyllä on joissain isoissa pilleissä varsin kaukana putkista. Siitä vaan keksimään.
Maailma kantaa päällään kuitenkin mitä erilaisimpia pillejä ja osassa on 2 ja osassa 3 putkea. En menisi sanomaan että ei löytyisi myös sellaista johon voi vaihtaa putken ja 2 putkea on koaksiaaliset. En ole nähnyt sellaisia helposti vaihdettavia, mutta hana kyllä on joissain isoissa pilleissä varsin kaukana putkista. Siitä vaan keksimään.
Amatööri kyselee. Sopiiko Oraksen joustavilla kytkentäputkillla olevat hanat suoraan noihin Ballofix (15x10?) sulkuihin? Onko nuo joustavat kytkentäputket pätevä ratkaisu yleensäkin? Tu Cu on 10mm, ylempi kierre n. 15-16mm. Pex on 15mm, joskaan sillä ei tässä ole merkitystä. Täältä (https://lvi-kauppa.fi/e-lvi/mikaon.htm) katselin niin 3/8 näyttää sisämitta 14mm, mitä lie tarkoittaa, mutta ei tuota 15-16mm.
Hana siis G3/8. Esimerkkinä tämä hana:
Oras Safira
www.oras.com
Espejot
Hyperaktiivi
Espejot
Hyperaktiivi
Ilman mutteria toimitettavat BALLOFIX-venttiilit toimitetaan tasaisella liitospäällä. Eli tarvitset esim SK3/8 x UK3/8 kuulasulun + 3/8UK-15mm puserrusliittimen.
Tuolla voi opiskella asiaa
Edit: kierteelliset kuulasulut saa siis liitettyä letkuihin (tasotiiviste) tai kupariin puoliliittimen (= Pipefix) avulla.
Tuolla voi opiskella asiaa
Edit: kierteelliset kuulasulut saa siis liitettyä letkuihin (tasotiiviste) tai kupariin puoliliittimen (= Pipefix) avulla.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Eikös ne PEXit saa myös 10mm päällä joka menee helmeen? Ainakin muilla kuin Oraksella.
Oraksella taisi olla myös 10mm putki - G3/8" ulko(taso)kierre -kappale jolla muunnos onnistuu koska siihen helmi-sulkuunhan ei saisi mitään muuta laittaa kuin helmen.
Tai sitten katkoo nuo 10mm kuparit ja stumppeihin helmi- 3/8"-ulkokierre -liitin.
Kannakoi sulut ettei ne heilu ilmassa letkujen perässä.
Oraksella taisi olla myös 10mm putki - G3/8" ulko(taso)kierre -kappale jolla muunnos onnistuu koska siihen helmi-sulkuunhan ei saisi mitään muuta laittaa kuin helmen.
Tai sitten katkoo nuo 10mm kuparit ja stumppeihin helmi- 3/8"-ulkokierre -liitin.
Kannakoi sulut ettei ne heilu ilmassa letkujen perässä.
Espejot
Hyperaktiivi
Joko sulku tai pex... jokus vaaditaan molempien kannakonti.
Juu, tämä pitäisi myös tehdä joko minun tai sitten asentajan, kun tulee laittamaan Flamco Flexofit tekniseen tilaan, vaikka ei nuo nyt mahdottomasti liikukaan.
Kiitos kommenteista, mutta tästä en oikein ymmärtänyt minkälaiset romppeet tuohon tarvittaisiin? Putkimies nämä tulee asentamaan, mutta ajattelin vähän kartoittaa erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja jo etukäteen.
Hanan asennusliitin 3/8” UK x 10 mm, 2 kpl
Liitoskappale kytkentäletkuun. Pakkaus sisältää kaksi asennusliitintä ja kaksi tukiholkkia.
www.bauhaus.fi
Järkevä liitin, helpottaa keskieuroopan hanojen kytkentäHanan asennusliitin 3/8” UK x 10 mm, 2 kpl
Liitoskappale kytkentäletkuun. Pakkaus sisältää kaksi asennusliitintä ja kaksi tukiholkkia.
Löytyyköhän nuo LVI-tukuista?
Ellei niin ei parane käyttää huoltokohteissa, ?puuttuu hyväksyntä?= Vakuutuskiemurat lvi-asennuksissa
Mitä yksityis-asennuksissa käytetään on ihan toinen asia
Miten painekoe pitää suorittaa ja onko sen suorittamisesta mitään iloa, jos on itse asentanut putket? Tiedän painetasot ja vaadittavan laitteen, jonka ehkä saisin lainaksi, mutta missä vaiheessa ja mille osalle se tehdään? Miten tehdään varojen, paisareiden ja MLP:n kanssa? Pakkohan ne olisi ulkopuolelle jättää, mutta mitä siinä sitten lopulta testataaan? Eihän varoille ole edes sulkuja, joten vaikeaksi menee.
Kyse sekä lämmönjaosta, että käyttövedestä. Käytännössä tuntuu pitävän. Oli yön yli talosulku kiinni ja aamulla painemittari edelleen 3 bar. Kuumavesipuolella reilusti ylipainetta tuntikausia käyttöveden lämmityksestä. Lämmönjaossa 2 bar pysynyt monta viikkoa.
Lattialämmitykselle se kai olisi pitänyt tehdä jo ennen valua, mutta ei kai PEX-putki vuoda.
Kyse sekä lämmönjaosta, että käyttövedestä. Käytännössä tuntuu pitävän. Oli yön yli talosulku kiinni ja aamulla painemittari edelleen 3 bar. Kuumavesipuolella reilusti ylipainetta tuntikausia käyttöveden lämmityksestä. Lämmönjaossa 2 bar pysynyt monta viikkoa.
Lattialämmitykselle se kai olisi pitänyt tehdä jo ennen valua, mutta ei kai PEX-putki vuoda.
Kyllä se oman mielenrauhan ja varmaan myös vakuutusyhtiön puolesta on hyvä koeponnistaa. Kaikki laitteet ainakin hyvä suluilla eristää käyttövesilinjassa. Einkai lämmönjakoa koeponnisteta, tai no itse täytin lattiapiirit ilmalla muistaakseni 3 bar ja viikon päästä tarkistin että oli paineet pysyneet ennen kuin täytettiin vedellä.
Minulla taisi olla se paine valun aikanakin. Niin kai jossain suositellaan. En kyllä oikein ymmärrä miksi, eiköhän se putki sen 3 cm hydrostaattisen paineen kestä ilmankin.
Kyllä molemmille on ohjeet koeponnistaa.
Käyttävesilinjan siis voisi koeponnistaa esim. hanakulmarasiasta? Silloin pitää laittaa sulut kiinni MLP:ltä, jollloin käytännössä kaikki teknisessä tilassa olevat liitokset jäävät kokeen ulkopuolelle. Siis testataan, ettei PEXit, jakotukit ja hanakulmarasioiden liitokset vuoda, mutta jätetään testaamatta varsin monta liitosta MLP:n ympärillä, MLP:n sisuskalut hanojen liitokset hanakulmarasioihin jne. Tuntuu vähän hölmöläisen hommalta.
Vähän sama juttu lämmönjaossa. Siitäkin pitää eristää suurin osa. Joko varo pitää tukkia tai sitten voi kokeilla vain jakotukit piireineen yksitellen. MLP ja paisari pitää tietysti eristää.
Tässä yksi esimerkki painekokeesta lämmönjaolle. Ilmeisesti tehdään ennen kuin jakotukki kytketään lämmönjakoon? Vai ehkä pelkälle lattialämmitys putkelle? 9 bar paine, kun MLP ja paisarin maksimi 3 bar, sekä varo 2,5 bar.
Tässä on yleistä löpinää käyttövesijärjestelmän painekokeesta.
Tuolla "Painekokeesta voidaan jättää pois vesikalusteita tai osia, jotka ovat yleensä sellaisia, että ne eivät kestä käytettävää koepainetta ja voivat tämän seurauksena rikkoutua tai purkaa koepainetta kokeen aikana. Painekoetta ei tehdä varoventtiiliä vasten."
Pitääkö siis varoventtiili tulpata vai voiko eristää suuremman kokonaisuuden eli ko. tapauksessa syöttösekoitusventtiili ja lämminvesivaraajan, mikä on pienin suluilla eristettävissä oleva kokonaisuus. Toisaalta tuo kuumavesilinjahan saa "painekokeen" aina lämminvesivaraajan lämmetessä, kun paine nousee 10 barin varoon.
20 Vesilaitteiston tiiviyden toteaminen
LVI-töiden aloittamiskokouksessa rakennushankkeeseen ryhtyvä, KVV-työnjohtaja, LVI-töiden valvoja, LVI-suunnittelija ja rakennusvalvonnan LVI-tarkastaja sopivat vesilaitteiston tiiviyden toteamiseen liittyvistä menettelyistä ja osallistumisesta tarkastuksiin ja painekokeisiin. Tässä yhteydessä...
Edit: Yksi idea olisi painaa se koepaine varosta väärään suuntaan. Silloin ei sitä tarvitse tulpata eikä keksiä mistä muualta paineen lykkää. Lämmönjakopuolella saa paisarin ja MLP:n erotettua venttiileillä.
Miten tyypillistä on, että kunnan vesijohdosta tai no vesiosuuskunnan vesijohdosta, tulee hiekkaa? Ihmettelin tässä hiukan nihkeää vedentuloa keittiön hanasta ja sitten kävin katsomassa pari kuukautta sitten asentamaani paineensäädintä:
www.onninen.fi
Sen suodatin oli aivan ruskea. Pesin sen ja se oli "täynnä" hiekkaa. Eihän siihen mahdu varmaan edes kahvilusikallista, mutta suodattimen verkko oli aivan täynnä punaruskeaa "hiekkalaatikkohiekkaa". Ei tuo kyllä juuri auttanut vedentuloon.
Tuohon ostamani painemittari näyttää hiukan yli 3 bar, kun vettä ei laske. Kun keittiöstä laskee pelkkää kylmää hurjat 11 l/min, näyttää mittari ehkä 2,7 bar. Normaalia? Taisi näyttää 2,5 bar ennen putsausta. Verkon puolella ei enää mittaria ole, mutta ennen tuon asennusta oli painetta lähes 6 bar. Vai onkohan sitä hiekkaa päässyt myös tuon paineenalentimen mekanismiin.?
Vettä ei ole montaa kuutiota laskettu tuosta, kun ei olla asuttu eikä ole suihkua. Meidän lähialueen osalta noi maassa menevät putket on muovia ja asennettu 2001.
RESIDEO PAINEENALENNUSVENTTIILI HONEYW 3/4 1,5-6bar MAX +40C | Paineenalennusventtiilit
Honeywell D06F -paineenalentimet suojaavat vesijärjestelmiä haitallisilta ylipaineilta. Materiaali sinkkikadon kestävää messinkiä, PN16, paineenasetusarvoalue 1,5–6 bar.
www.onninen.fi
Sen suodatin oli aivan ruskea. Pesin sen ja se oli "täynnä" hiekkaa. Eihän siihen mahdu varmaan edes kahvilusikallista, mutta suodattimen verkko oli aivan täynnä punaruskeaa "hiekkalaatikkohiekkaa". Ei tuo kyllä juuri auttanut vedentuloon.
Tuohon ostamani painemittari näyttää hiukan yli 3 bar, kun vettä ei laske. Kun keittiöstä laskee pelkkää kylmää hurjat 11 l/min, näyttää mittari ehkä 2,7 bar. Normaalia? Taisi näyttää 2,5 bar ennen putsausta. Verkon puolella ei enää mittaria ole, mutta ennen tuon asennusta oli painetta lähes 6 bar. Vai onkohan sitä hiekkaa päässyt myös tuon paineenalentimen mekanismiin.?
Vettä ei ole montaa kuutiota laskettu tuosta, kun ei olla asuttu eikä ole suihkua. Meidän lähialueen osalta noi maassa menevät putket on muovia ja asennettu 2001.
Meillä taitaa olla samanlainen paineenalennun, itse säätelin sen kohdilleen niin että juoksutin parista hanasta vettä samaan aikaan ja katsoin paineen mittarista alentimen jälkeen, mittarin oma asteikko ei pidä ihan paikkaansa ja sen taisi pystyä kalibroimaankin. Pysyy meillä ainakin säädöissään. Onhan tuossa aika tiheä verkko, että varmaan hyvin ottaa pahimmat kiinni mitkä voisi jumittelua aiheuttaa.
Säädin tuon niin, että näytti 3 bar, kun keittiöhanasta laski vettä. Näytti sitten 3,4 bar, kun ei laskenut vettä. Vaikuttaako virtaus noin paljon? Ei kovin vakiopaineventtiili siis. Miten käy kun lasketaan suurempi virtoja suihkusta tai vesipostista?
Asteikko tuntui vastaavan aika hyvin painetta ilman virtausta.
Tuon Kvs-arvo on 3,1 ja virtaus oli nyt n. 13 l/min. Silloin pitäisi painehäviötä tulla alle 0,1 bar.
Toimiiko sulla siis vastaavasti?
Edit: Lisätestillä vaikuttaa siltä, että paine on 3,4 bar vain silloin kun virtausta ei ole. Hiljaa tai kovaa keittiöstä valuttamalla paine on 3,0 bar nyt.
Asteikko tuntui vastaavan aika hyvin painetta ilman virtausta.
Tuon Kvs-arvo on 3,1 ja virtaus oli nyt n. 13 l/min. Silloin pitäisi painehäviötä tulla alle 0,1 bar.
Toimiiko sulla siis vastaavasti?
Edit: Lisätestillä vaikuttaa siltä, että paine on 3,4 bar vain silloin kun virtausta ei ole. Hiljaa tai kovaa keittiöstä valuttamalla paine on 3,0 bar nyt.
Viimeksi muokattu:
Tuon toiminta on vähän muuttunut ajan myötä, paine tosiaan vähän nousee kun virtaus lakkaa mutta virtauksen ajan se pysyy tasaisena ja säädössä. Uutena paine pysyi siinä mihin se jäi virtauksen lakattua, mutta nykyään paine tuntuu välillä nousevan säätimen jälkeen vaikka lämminvesivaraajan ja kylmän veden välissä on takaisku. Joko tuo johtuu säätimestö tai sitten voisiko joku hana päästää kuumalta puolelta painetta kylmälle puolelle? Käytännössä tuo ei ole haitannut niin en ole alkanut tutkimaan syvemmin.
pökö
Kaivo jäässä
Lämpeneehän se valutettu kylmävesi putkissa kun virtaus loppuu, silloin paine nousee
Mulla paine nousee heti kun virtaus pysähtyy eli ei voi olla mikään vuotojuttu. Ja juuri oli laskettu kuumaa, joten ei sillä puolella ole sen kovempi paine. Hiukan alempi voi olla takaiskun takia, mutta ero alle 0,1 bar varmaankin. Ja ei tuon paine nouse, vaikka LKV-jakson aikana kuuman puolen paine nousee 10 bar varoon.
En ole aiemmin katsonut painetta vettä juoksutettaessa, joten en tiedä onko jokin muuttunut.
En ole aiemmin katsonut painetta vettä juoksutettaessa, joten en tiedä onko jokin muuttunut.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Meillä on aina hiipinyt paine, kun vettä ei valuteta. Valutettaessa tulee säädetyllä paineella.
Vuotaa verkon paineeseen vai jotain muuta? Mulla ei siis hiivi vaan nousee sekunnissa. Eli näyttää vain 0,4 bar eri lukemaa virtauksella ja ilman.
pökö
Kaivo jäässä
Nousee se noin minullakin
Nouseehan paineilman säätimen jälkeenkin paine tyypillisesti, kun paineilmalaitteen käyttöventtiilii suljetaan. Mökillä vesijohdon paineenalennusventtiili tyhjennetään talveksi silloin, kun ei vettä käytetä ja muistelisin, että venttiili mukautuu sillä tavoin käytössä, että keväällä heiluu ja nousee enemmän käyttöönoton jälkeen ja tasoittuu selvästi syksyyn mennessä. Säädinkara ja jousisysteemi taitaa norjistua käytössä, mutta varastossa tai käyttötauon aikana jäykistyy. Tiivistyspintakaan tuskin pitää käyttötauosta.
Tuo vaan nousee lähelle kaivopumpun painetta, eli siinä 5 bar nurkilla enkä oikein usko että kylmä vesi lämmetessään huoneen lämpöön noin paljon painetta nostaa. Tuskin kuitenkaan kaivolta päin vuotaa, kun kuitenkin pitää paineen tasassa.
Onko kellään tietoa, voiko Roth jakotukkiin jälkiasentaa Roth virtausmittari GVF09, jakotukit tilattu alunperin ilman virtausmittareita.
Ainakaan varaosana en tuota virtausmittaria mistään löytänyt, jakotukit myydään valmiiksi koottuna virtausmittareilla tai ilman. Rothin tukeen laiteltu jo sähköpostia, vastausta odotellessa kyselen tätäkin kautta.
Mitään välttämätöntä tarvetta virtausmittareille ei minulla ole, mutta taas sarjassamme "olisi kiva jos ne olisi" eli harrastuspohjalta.
Edit.
Rothilta tulikin jo vastauksia, virtausmittarit voi jälkiasentaa ja vaatii alla olevat pulikat per piiri, suosittelevat kuitenkin vaihtamaan kerralla koko jakotukit virtausmittarillisiin kun hinta lähes sama, muutaman kympin kalliimpi koko jakotukki:
Vaihtoehtona jakotukin säätöventtiili, hintaeroa ei myöskään paljoa yksittäisiin virtausmittareihin tai 4-piiriseen jakotukkiin verrattuna, 7-piiriseen jakotukkiin verrattuna jo 120€ halvempi:
Meillä 2 x 4 piiristä ja 1 x 7 piirinen niin halvimmaksi tulisi nuo säätöventtiilit per jakotukki.. Mutta ne ei ole yhtä kivoja kuin piirikohtaiset.. Pitää kirjoittaa joulupukille eri vaihtoehdot.
Ainakaan varaosana en tuota virtausmittaria mistään löytänyt, jakotukit myydään valmiiksi koottuna virtausmittareilla tai ilman. Rothin tukeen laiteltu jo sähköpostia, vastausta odotellessa kyselen tätäkin kautta.
Mitään välttämätöntä tarvetta virtausmittareille ei minulla ole, mutta taas sarjassamme "olisi kiva jos ne olisi" eli harrastuspohjalta.
Edit.
Rothilta tulikin jo vastauksia, virtausmittarit voi jälkiasentaa ja vaatii alla olevat pulikat per piiri, suosittelevat kuitenkin vaihtamaan kerralla koko jakotukit virtausmittarillisiin kun hinta lähes sama, muutaman kympin kalliimpi koko jakotukki:
Vaihtoehtona jakotukin säätöventtiili, hintaeroa ei myöskään paljoa yksittäisiin virtausmittareihin tai 4-piiriseen jakotukkiin verrattuna, 7-piiriseen jakotukkiin verrattuna jo 120€ halvempi:
Meillä 2 x 4 piiristä ja 1 x 7 piirinen niin halvimmaksi tulisi nuo säätöventtiilit per jakotukki.. Mutta ne ei ole yhtä kivoja kuin piirikohtaiset.. Pitää kirjoittaa joulupukille eri vaihtoehdot.
Viimeksi muokattu:
Taas on kysyttävää, olkoon nyt vaikka putkityökysymys. Etsin pientä käyttövesipuskuria kuuman veden kiertoa korvaamaan ja katsoin ensin että Saksassa noita olisi paljonkin sopuhintaan tarjolla. Sitten huomasin että lähes kaikissa on sallittu käyttöpaine 0 bar. Sanotaan nyt esimerkkinä Bosch TR1500, jos joku vaivautuu googlaamaan. Mikä juttu tämä on, eihän vesi tule edes ulos laitteesta 0 bar paineella? Onneksi en ehtinyt tilaamaan. Otetaan vastaan vinkkejä mistä löytyisi 5-8 litran varaaja järkihintaan (siis paljon vähemmän kuin 350€ "nibette" jostain taloon.comilta).
Nopean googlauksen tuloksia (10 litrasia):
139€:
Ariston lämminvesivaraaja Blu Evo R EU 10L
Pieni pesualtaan alapuolelle asennettava lämminvesivaraaja esim. mökille tai työmaakonttiin. Lev. 360 mm x syvyys 254 mm x korkeus 360 mm
www.puuilo.fi
109€:
