Perusputkityökysymyksiä

sulo_s

Vakionaama
Aika hassusti, kun sanotaan "soveltuu normi veden paineeseen", mutta käyttöpaine 0baria.
Eikait nuo voi olla vaan säiliölämmittimiä?
 

pelzi_

Vakionaama
Niitä käytetään ns. mökkihanan kanssa ja silloin niissä on painetta 0 bar, venttiili on ennen varaajaa ja varaajan lähtö on suoraan auki poresuuttimeen.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Niitä käytetään ns. mökkihanan kanssa ja silloin niissä on painetta 0 bar, venttiili on ennen varaajaa ja varaajan lähtö on suoraan auki poresuuttimeen.
Manuaalista katsoinkin että vaatisi jonkun erikoishanan. Nämä ei sitten aidosti sovellu tuohon aikomaani käyttöön.
 

pelzi_

Vakionaama
Juu, Saksassa nuo on yleisiä. Lopputulos on halpa ja yksinkertainen, ei tartte varoa eikä takaiskua. Laajenemisvesi tippuu hanasta.

Mökkihanan saa Orakselta, varaajineen. Tosin ei se toimi tuohon käyttöön koska siihen hanaan menee vain kylmä vesi, eikä varaajaan saa menemään kuumaa eri putkesta.
 

sulo_s

Vakionaama
Muisti palaa pätkittäin, minähän kerran ihmettelin vastaavaa mötikkää jossain mökissä keskieuroopassa, oli kytketty "bide liitäntään".
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Nämä löysin itsekin. Mitä vähemmän tuo vie tilaa, sitä parempi. Siksi yritän etsiä 5 litraisia. Tulevaan putkeenkaan ei mahdu kuin litran verran, niin uskoisin että 5l riittää.

Tuossa 8 litranen 109€ eikä kovin iso mötikkä (kai):

6 litranen 95,9€ myös aika pieni (kai):
 

Karga

Aktiivinen jäsen
6 litranen 95,9€ myös aika pieni (kai):
Tämä voisi olla hyvä. Ilmainen toimitus ja letkutkin mukaan sopii hyvin!

Edit: Lisäksi tuo 1/2" liitinkoko on ajatuksena mukavampi kuin 3/8" (eipähän ahdista, toivottavasti tieto on oikein). Tarvitseekohan 1,5 kW oikeasti 16A sulakkeen, ei kai?
 
Viimeksi muokattu:

Nihan

Aktiivinen jäsen
OSO lämminvesivaraaja jolle ilmoitetaan rakennepaineeksi 10bar:

mutta manuaalissa kuitenkin lukee:
"Vedenpaineen on olta - va vähintään 2 baria ja enintään 6 baria ympäri vuorokauden. Liian korkeaa vedenpainetta voidaan säätää asentamalla paineenalennus - venttiili."

Mitenkähän tuon laitan nyt sitten lienee, kumpi pitää paikkansa? Voinko huoletta pistää tuon tulistinvaraajaksi kattilan kierukan perään kun kunnan vedessä ollaan? Paineenalennusventtiilin voisi kyllä jossain vaiheessa laittaa kyllä muutenkin mutta vasta joskus myöhemmin.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Ei kai kunnan verkossakaan teillä nyt sentään reilusti päälle kuuden barin painetta ole? Aika lailla kaikissa pikkuvaraajissa ainakin taitaa olla noin että rakennepaine on 10 baria mutta suositeltu jatkuva käyttöpaine maksimissaan 6 baria. Se paineenalennusventtiili kyllä kannattaa laittaa joka tapauksessa ennemmin kuin myöhemmin, ei pauku hanat ja vedenkulutuskin pienenee.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuossa näytti tulevan varoventtiili mukana. Sen paineestaha tuon näkee. Ei liene syytä vaihtaa suurempipaineeseen. Yleensä lämminvesivaraajien varot on 10 bar ja painekin sitten 10 bar, kun vettä lämmitetään ja on säännösten mukainen takaisku.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Ei kai kunnan verkossakaan teillä nyt sentään reilusti päälle kuuden barin painetta ole? Aika lailla kaikissa pikkuvaraajissa ainakin taitaa olla noin että rakennepaine on 10 baria mutta suositeltu jatkuva käyttöpaine maksimissaan 6 baria. Se paineenalennusventtiili kyllä kannattaa laittaa joka tapauksessa ennemmin kuin myöhemmin, ei pauku hanat ja vedenkulutuskin pienenee.

En tiedä missä lukemissa liikutaan paineen suhteen. Sen alennusventtiilin taidan tosiaan laittaa jossain vaiheessa.

Täytyy käydä kaupassa tutkimassa pöntön tyyppikilpeä ja varoventtiiliä, manuaalista tuo varon painekaan ei selviä. Veikkaan että se on se 10bar ja manuaalin höpinät 6 barista jotain varmistelua/suositusta.

Nämä Oson vanhemmat Wally-mallit kiinnostavat kun ne saa kytkettyä kahteen vaiheeseen ja 3kW tehoisiksi ja tuohon nähden hinta/ominaisuudet aika kohdallaan.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Ei mahda olla suurtakaan merkitystä jos tekee flare 1/2" liitoksen 12mm putkeen, kun niillä on joku 0.7mm halkaisijassa eroa? Vai meneekö mettään? Kylmispiiriin siis....
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kaveri kysäisi että mitä näille putkille on tapahtunut? Osa kupariputkista on vaihtanut väriään harmaaksi. Samoin osa kuparisista osista.
Kohteessa maalämpö. Ilmiö taitaa olla näkyvillä paremmin osissa missä on virrannut kylmä vesi.

1641067326306.png
 
Viimeksi muokattu:

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Oliskohan tuossa meneillään jokinlainen sähkökemiallinen reaktio? Kupari näyttää pelkistyneeltä, mitä harmaiden putkien päissä on eli mihin ne menee? Mitä materiaalia on vastassa? Mitä materiaalia on kupariputkien kiinnikkeet ja missä materiaalissa kiinnikkeet on kiinni? Onko kiinnikkeet kontaktissa kupariputkiin ja onko kiinnikkeet kiiltävät?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Oliskohan tuossa meneillään jokinlainen sähkökemiallinen reaktio? Kupari näyttää pelkistyneeltä, mitä harmaiden putkien päissä on eli mihin ne menee? Mitä materiaalia on vastassa? Mitä materiaalia on kupariputkien kiinnikkeet ja missä materiaalissa kiinnikkeet on kiinni? Onko kiinnikkeet kontaktissa kupariputkiin ja onko kiinnikkeet kiiltävät?
Arvelivat että kaivosta olisi tullut rikkivetyä ja tuo olisi syyllinen. :rolleyes:
Syöttösekoitusventtiilin kylmän pään putket ovat samannäköiset mutta lämpöiset eivät.

En nähnyt kuin pari kuvaa, ja niissä oli normaalit putkikannattimet missä oli kumit välissä. Seassa ei ollut teräsosia vaan osat oli kuparia/messinkiä.
1641119482645.png
 

Mikkolan

Vakionaama
Kylmän putken pinta on aina hiukka kosteampi "ympäristö", saattaa olla "normaalia" oksidoitumista. Omissa putkissa kylmiin putkiin tarttuu ihan normaalia asumispölyä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kylmän putken pinta on aina hiukka kosteampi "ympäristö", saattaa olla "normaalia" oksidoitumista. Omissa putkissa kylmiin putkiin tarttuu ihan normaalia asumispölyä.
Jep, kaveri on nähnyt satoja lämpöpumppuasennuksia ja sanoi että tuo ei ole normaalia ja kieltämättä tuo harmaa näyttää omaan silmään myös melko erikoiselle. Toisen kuvan perusteella näyttää enemmänkin normaalille tummentumiselle. Vastaavia on kuulemma tullut uransa aikana muutama vastaan. Joku Poratekin heppu oli sanonut että johtuu rikkivedystä. :hmm:

Ensimmäisessä osassa väri on miltei kun kirkkaassa osassa...
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei kai tuossa ole kyse mistään muusta kuin siitä että missä virtaa kylmä vesi pinta hikoilee ja tummuu. Siellä missä on lämmintä vettä tai ei keskimäärin mitään virtausta, kupari säilyy kirkkaampana.

Minulla tuo näkyy jopa ihan samassa putkessa. Se kylmä tulopää hikoilee ja tummui nopeammin kuin toinen pää. Koko putkellinen kun ei vaihdu joka kerta. Mitään rikkivetyä tuohon ei tarvita.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei kai tuossa ole kyse mistään muusta kuin siitä että missä virtaa kylmä vesi pinta hikoilee ja tummuu. Siellä missä on lämmintä vettä tai ei keskimäärin mitään virtausta, kupari säilyy kirkkaampana.

Minulla tuo näkyy jopa ihan samassa putkessa. Se kylmä tulopää hikoilee ja tummui nopeammin kuin toinen pää. Koko putkellinen kun ei vaihdu joka kerta. Mitään rikkivetyä tuohon ei tarvita.
En ole itse tuota nähnyt niin paha sanoa sen enempää tuosta. Kovasti tuo oli sitä mieltä että jotain poikkeuksellista siinä oli. Tiedä sitten. Luulisi että tuo haisisi jos tilassa olisi jotain ylimääräisiä käryjä.

Kaverilla on samalla alueella talo ja se on savipatjan päällä. Tuolla maalämpökaivossa on putki ja vesiautomaatti ja tuo vesi haisee aina keväisin kananmunalle. Tuo lienee ainakin sitä itseään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hopean tummentaa rikkivety, mistäs se sen pintaan pääsee vai onko sitä aina ilmassa pieniä määriä? Mikä reaktio kupariputken pinnassa normaalisti tuo sen patinan siihen?

1641161986302.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tulipas vastaan kummalinen juttu. Jenkkeihin tuotu kipsilevyä kiinasta joka on reagoinut kosteuden kanssa niin että siitä on haihtunut rikkivetyä. Tuon sitten korrosoinut kupariputket ja aiheuttanut terveysongelmia. Kupari menee rikkivedyn vaikutuksesta mustaksi. Kuvassa kaikki putket eivät ole värjääntyneet jostain syystä. Esim tuossa eristeiden kyljessä on ihan normaalin väristä kuparia. Kuvassa vasemmassa alakulmassa oleva putki näyttää hiukan samankaltaiselle kuin tuo ensimmäinen kuva.

1641162874510.png

The copper coils on this air conditioner unit are blackened and corroded.


Tuossa sitten punaista ja vihreää normaalia kuparin korroosiota.
1641163086475.png

The green and red coloration in these copper components is an indicator that they were subject to typical corrosion, and not as a result of hydrogen sulfide emitted from contaminated imported drywall.

 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Epäilen että rikkivety olisi kyseessä, sen pitäisi päästä putkesta poiskin ja tuskin kai kukaan semmoista määrää haisevaa vettä viitsisi päästää maalämpökoneensa vieressä eli sisätiloissa jotta putket ”syöpyisi”. Putken läpihän rikkivety ei ihan hetkessä tule.
Toisekseen ilmassa olevan rikkivedyn pitäisi käsittääkseni iskeä moninkertaisesti kovempaa ja nopeammin kuumiin putkiin kun kylmiin.
Onko nuo mapressit ja kuparit ihan suomi-tavaraa tuolla, t-haara näyttää silmääni vähän vieraalta? Putkikupari on, tai ainakin pitäisi olla laadultaan eri kamaa kuin joku kattokupari eikä jostain italiantuontiliittimistä voi tietää mistä on tehty, kaukoitä kamasta puhumattakaan? Kuinka vanhat nuo asennukset on?
Puhun nyt kokoajan tuosta kaverisi kohteesta.

Edelleen laittaisin kolikkoni kuparin pelkistymiseen, ei kupari aina vihreäksi muutu pelkistyessään. Jos pelkistyminen pääsee tapahtumaan kuivassa niin pinta voi hyvin tulla harmaaksikin. Se vaan miksikö pelkistyisi jos mitään kontaktia ei ole epäjalompaan metalliin tyrmää tietysti tuonkin vaihtoehdon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Epäilen että rikkivety olisi kyseessä, sen pitäisi päästä putkesta poiskin ja tuskin kai kukaan semmoista määrää haisevaa vettä viitsisi päästää maalämpökoneensa vieressä eli sisätiloissa jotta putket ”syöpyisi”. Putken läpihän rikkivety ei ihan hetkessä tule.
Toisekseen ilmassa olevan rikkivedyn pitäisi käsittääkseni iskeä moninkertaisesti kovempaa ja nopeammin kuumiin putkiin kun kylmiin.
Onko nuo mapressit ja kuparit ihan suomi-tavaraa tuolla, t-haara näyttää silmääni vähän vieraalta? Putkikupari on, tai ainakin pitäisi olla laadultaan eri kamaa kuin joku kattokupari eikä jostain italiantuontiliittimistä voi tietää mistä on tehty, kaukoitä kamasta puhumattakaan? Kuinka vanhat nuo asennukset on?
Puhun nyt kokoajan tuosta kaverisi kohteesta.

Edelleen laittaisin kolikkoni kuparin pelkistymiseen, ei kupari aina vihreäksi muutu pelkistyessään. Jos pelkistyminen pääsee tapahtumaan kuivassa niin pinta voi hyvin tulla harmaaksikin. Se vaan miksikö pelkistyisi jos mitään kontaktia ei ole epäjalompaan metalliin tyrmää tietysti tuonkin vaihtoehdon.
Putkien alkuperästä ei ole tietoa mutta vanha asennus jokatapauksessa. Sama putki saattaa kuvan perusteella olla värjäytynyt vain toisesta päästä joten todennäköisesti kondensio liittyy ilmiöön. Tuo taisi olla 10-15v vanha. Tuskin nuo putket ovat vielä puhki menossa vaan lähinnä niiden väri herätti hämmennystä.

Ilmassa tuon varmaan pitäisi olla. Lähteinä voisi olla maalämpökaivo ja sieltä kaivosta tulevat putket tai paremminkin niiden läpiviennit. Tai tilassa oleva viemäri. Tuo kaasu liukenee itsessään veteen. Joskus kaivojen hatut ovat olleet varsin onnettomia ja ne ovat tulvineet joten miksei sieltä kaasutkin tulisi läpi. Ja tietysti jos kyseessä olisi porakaivo niin kai sieltä voisi jotain tulla myös veden mukana. Ylipaineventtiili ainakin röyhtäilee aina kun käyttövesivaraajaa lämmitetään.
1641196145344.png



Jos joku Poratekilta mainitsee että kyseessä on rikkivety niin tällöin äkkiä voisi tietysti arvella että kaivo on tuon lähde. Heidän alaansahan nuo kaivot ovat....

1641195871955.png



Hydrogen Sulphide forms acidic gases that are very corrosive to most metals. Copper is particularly susceptible to attack resulting in damage to costly electronics and electrical components.
1641194781640.png


1641194965602.png

Copper reacts with hydrogen sulfide in atmosphere to form thin coating of cuprous sulfide on surface.

1641195264215.png



Onhan noissa jotain yhdennäköisyyttä.... :hmm:

1641067326306-png.75787
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Toisekseen ilmassa olevan rikkivedyn pitäisi käsittääkseni iskeä moninkertaisesti kovempaa ja nopeammin kuumiin putkiin kun kylmiin.
Rikkivety absorptoituu hyvin voimakkaasti kylmään veteen. Kylmää vettä on teknisessä tilassa kylmien putkien pinnalla etenkin kesäaikaan. Riittää, että rikkivetyä on teknisen tilan ilmassa jonkin verran, niin kondenssivedessä pitoisuus kasvaa suureksi. Kuumat putket eivät kondensoi, joten niissä patina jää yleensäkin aika huomaamattomaksi.

Rikkivetyhän esimerkiksi puhdistetaan pois biokaasun valmistuksessa liuottamalla virtaavaan tai ruiskutettavaan veteen.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Selvästikin täällä on kova usko rikkivetyyn. Käytännössä vaikka vesi helmeilisi kylmän putken pinnassa niin rikkivety tykkää enemmän lämpöisestä putkesta. Lisäksi se tykkää messingistä enempi kuin kuparista, tuon messinkisen sekoittimen pitäisi olla jo aivan jauhoittuneen valkoinen pinnastaan. Samoin sähkösinkitty kiinnike pitäisi olla jo ruostunut täysin ruskeaksi. Kupari on tuolla viimeinen aines mikä reagoi. Maalämpöpumpun sähkötkin olisi jo antautunut jos siellä rikkivetyä valtoimenaan leijailisi.
Ehkäpä kannattaisi hakea paikalliselta terveystarkastajalta mittari lainaan ja tutkia, silläpä siitä varmuuden saisi. Jos sitä kerran on kaivossa ollut niin sitä on aina. Ainakin täällä mittarin saa lainaksi vaikka eihän se toki paljoa maksaisikaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kupari kyllä patinoituu ihan vedessäkin. Tämä on ihan normaali hapettumisreaktio, sillä kupari ei ole riittävän jalo kestääkseen vettä. Rikkivety aiheuttaa ongelmia esim. jätevedenpuhdistamoilla sähkölaitteissiin kun erilaisten kontaktipintojen päälle muodostuu eristävä patina.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Rikkivety haisee voimakkaasti p*skalle ja on myös myrkyllistä joten kyllä sen hajusta huomaa jos sitä on.
Noissa lämpimissä pannuhuonetiloissa, tms. käy usein niin että lattiakaivo kuivuu ja vetäisee viemärin hajut (rikkivedyt) sieltä sitten sisälle. :cool:
Näissä tiloissa on usein aika iso alipainekin tulipesän, piipun tai kovan poistoilmanvaihdon vuoksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Käytännössä vaikka vesi helmeilisi kylmän putken pinnassa niin rikkivety tykkää enemmän lämpöisestä putkesta. Lisäksi se tykkää messingistä enempi kuin kuparista, tuon messinkisen sekoittimen pitäisi olla jo aivan jauhoittuneen valkoinen pinnastaan. Samoin sähkösinkitty kiinnike pitäisi olla jo ruostunut täysin ruskeaksi. Kupari on tuolla viimeinen aines mikä reagoi. Maalämpöpumpun sähkötkin olisi jo antautunut jos siellä rikkivetyä valtoimenaan leijailisi.
Usko jo, että rikkivetyä ei tuossa tapauksessa ole ilmassa kovin paljon (jos olisi, tilasta pitäisi kantaa mahdolliset kävijät suoraan ruumishuoneelle). Sen sijaan vähäinen rikkivety rikastuu veteen ja vaikuttaa metalleihin tuossa muodossa erityisesti reagoimalla happona perusmetallin pinnalle muodostuneen suojaavan oksidikerroksen kanssa). Vaikutus kuparia jalompaan hopeaan on aivan yleisesti tiedossa kansanperinteenäkin. Kaikki ehdottamasi muut kohteet paitsi kylmää nestettä johtavat putkiston osat ovat kuivia. Aineen ominaisuuksiin voi alkaa tutustua melko seikkaperäisesti vaikkapa peruslähteestä https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_sulfide.
 

Mikkolan

Vakionaama
Onko tuohon mitään aikajännettä antaa, kauanko putket olleet paikallaan?
Semmonenkin ilmiö on vastaan tullut että kun putki ajoittain kuivuu ja välillä taas kostuu niin tapahtuu pumppausefekti, joka lisää "happokonsentraatiota" pikuhiljaa. Pienenpikin rikkivetypitoisuus ilmassa siis ikäänkuin rikastuu putken pintaan ajanmittaan. Laitosmiesmutulla sanoisin että ehki 10 - 15 vuotta niin ollaan noissa väreissä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko tuohon mitään aikajännettä antaa, kauanko putket olleet paikallaan?
Semmonenkin ilmiö on vastaan tullut että kun putki ajoittain kuivuu ja välillä taas kostuu niin tapahtuu pumppausefekti, joka lisää "happokonsentraatiota" pikuhiljaa. Pienenpikin rikkivetypitoisuus ilmassa siis ikäänkuin rikastuu putken pintaan ajanmittaan. Laitosmiesmutulla sanoisin että ehki 10 - 15 vuotta niin ollaan noissa väreissä.
Heittäisin hatusta että 10-15v. Kuinka yleistä on nähdä tuollaisia harmaaksi menneitä putkia? Tuo tuttu on ollut mlp:n kanssa tekemisissä ja mainitsi että urallaan tuollaista harmaata putkea on tullut vastaan muutaman kerran joten ei se varmaan ihan joka paikassa tuollaiseksi mene. Itse en ole nähnyt koskaan, toki putkijutut ei oo muutenkaan lähellä omaa ammattiani.

Tekisi mieli tehdä pieni koe ja käydä tunkemassa tuonne jätevedenpuhdistamon sisälle kupariputken pätkä ja katsoa mitä sille tapahtuu. Nyt on vaan sellaiset kelit että tuo ei suulemmin innosta kun on hanki päällä. En tiedä miten tuohon saisi muutenkaan kondenssia pintaan. Käryt tuolla varmaan taisi kuitenkin olla jo valmiiksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Purin mökiltä pari vuotta sitten vuosikymmeniä vanhoja kuparisia(!) aikoinaan wc:n viemärinä käytettyjä pitkään käyttämättömiä putkenosia. Nuo ainakin olivat sisältä varsin tummia, sanoisin syvän tummanharmaita kauttaaltaan, mutteivat suorastaan mustia (kuten vaikkapa kuparioksidijauhe), mutta aika lähellä liekillä pitempään hehkutetun kupariputken pinnan väriä, kun pintaan tulee jo irtoamisherkkä oksidikalvo, jossa on kuitenkin pientä kiiltoa. Väittäisin, että nuo edellä olevat valokuvien pintaväriotokset vaikuttavat hyvin samankaltaisilta väriltään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse olen purkanut pannuhuoneesta runsaasti 25 vuotta palvelleita vesiputkia. Kylläpä ne aika mustia olivat ulkopinnaltaan mutta sitä kuparin väriä alkoi näkyä enemmän ja enemmän viimeisissä haaroissa, missä ne vain harvoin kondensoivat. Vesi on loppupäässä jo usein putkissa lämmennyttä ja toisaalta lämpö pääsi johtumaan jakotukkia pitkin hanan sulkemisen jälkeen, koska vettä ei varmaan laskettu kerralla useammasta hanasta. Kuumavesiputket olivat säilyttäneet hyvin sen alkuperäisen kaltaisin kuparin värin.

Sitten kesällä esim. nykyinen uusittu putki joskus kondensoi nin paljon että lauhdevettä tippui ja lattialle. Siihen jäi ihan pieni vihreä kuparijälki eli jotain siihen veteen liukeni. Kummempaa rikkivedyn lähdettä tuolla ei ole, eikä ammoniakinkaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Juuri käväisin erään uimahallin teknisissä tiloissa. Kaikki sinkityt iv-kanavat oli tuollatapaa harmaantuneet, ne on kuivia aina pinnaltaan. Kuparit oli eristeissä eikä niitä ei päässyt näkemään, mustat putket myös eristeissä mutta aivan ruosteessa ja osassa vuotoja.

Siellä on ilmassa ainakin klooria, ehkä muutakin. Haponkestävä pelti ja muovinen iv-putki ei kestä. Ihminen silti kestää sielläkin, jonkin aikaa ainakin.
 

HelaKammo

Vakionaama
Juuri käväisin erään uimahallin teknisissä tiloissa. Kaikki sinkityt iv-kanavat oli tuollatapaa harmaantuneet, ne on kuivia aina pinnaltaan. Kuparit oli eristeissä eikä niitä ei päässyt näkemään, mustat putket myös eristeissä mutta aivan ruosteessa ja osassa vuotoja.

Siellä on ilmassa ainakin klooria, ehkä muutakin. Haponkestävä pelti ja muovinen iv-putki ei kestä. Ihminen silti kestää sielläkin, jonkin aikaa ainakin.
Itsellä tuli tässä ihan männäviikkoina uimahalli, jossa piti vetää kaapelointia. Katon sisällä aivan umpiruosteisia IV-kanavia, joiden läpimitta oli lähempänä metriä, siis päältä, mitä lienee sisältä? Alla ruostetta kuin rotanpaskaa, aivan järkyttävässä kunnossa. Katto umpeen vedetty akustiikka+rima setillä, eikä mistään päässyt käsiksi minkään valtakunnan huotoa varten...

Voi todeta, että tökkäämällä sormella olisi voinut mennä läpi.
 
Back
Ylös Bottom