Perusputkityökysymyksiä

fraatti

Hyperaktiivi
Putki on pohjannut liittimessa eli putki on ollut liian syvällä kun alotettu kiristää.
Tuossa helan ohjeessa kyllä mainitaan että pitää olla pohjassa asti. Tuo liitos oli noin 15v vanha.

1642625657644.png

 

misa64

Aktiivinen jäsen
Kuvasta ja lähinnä putken päästä päätellen ...olisko helmi ensin vedetty väärin ,siis kiristetty kun putki ei ole ollut liittimen pohjassa. Huomattu virhe ja pakotettu putki pohjaan ,kiristetty uudelleen jo käytetty helmi josta seurauksena kaltoinkohtelussa helmessä ja liittimessä ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:

TopiR

Aktiivinen jäsen
1642678403848.png


Tuolla kanssa näyttää olevan jotain syöpymää, joko vedessä ollut jotain ikävää, messinkirungon materiaalissa virhe tai jokun ylimääräinen (metalli)pala eksynyt tonne ja aiheuttanu sähköisen parin avulla syöpymistä?

-Topi
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Meillä kävi kesällä sekä Tampereen veden (asutaan Pirkkalassa), että Pirkkalan tekniikan (ovat ulkoistaneet asiakasosuuden vesitöistä Tampereen vedelle).

Tampereen vesi pisti noita messinkiliittimiä vaihdettuun vesijohtoon.

Kun parin kuukauden päästä Pirkkalan tekniikan kaverit kävi, ne pyöritteli päätään ja ihmetteli että yhäkö Tampere käyttää noita messinkiosia. Sanoivat että lähes aina kun on joku vuoto-onglema, on syynä feilannut messinkiliitin.

Taisivat käyttää täysimuovisia liittimiä (en nähny läheltä, en oo varma).

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuolla kanssa näyttää olevan jotain syöpymää, joko vedessä ollut jotain ikävää, messinkirungon materiaalissa virhe tai jokun ylimääräinen (metalli)pala eksynyt tonne ja aiheuttanu sähköisen parin avulla syöpymistä?

-Topi
Nuo kolot mullakin pisti silmään. Täytyy käydä itsekin mulkaisemassa tuota osaa kohta. Kyse siis vesiosuuskunnan vuotavasta putkesta. Vuoto oli jotain 5-6l/min etäseurannan perusteella. Vuoto lienee jatkunut vuosia pienempänä kunnes se on laajentunut nykyiseen mittaansa. Aikasemmin se oli paikallistettu 2-3 km matkalle mutta tarkka paikka oli hukassa. Nyt sulanut lumi paljasti tuon.

Tilalle tuli muovinen osa.

Osassa oli cr merkintä eli pitäisi kestää sinkkikatoa. Jos kyseessä on sinkkikato niin sen yhteydessä taitaa ilmestyä aina punaista ja se menee myös osan pintaa syvemmälle?
 

repomies

Hyperaktiivi
Kun parin kuukauden päästä Pirkkalan tekniikan kaverit kävi, ne pyöritteli päätään ja ihmetteli että yhäkö Tampere käyttää noita messinkiosia. Sanoivat että lähes aina kun on joku vuoto-onglema, on syynä feilannut messinkiliitin.
Mielenkiintoinen valinta, vielä kun ottaa huomioon että keskimäärin messinki maksaa älyttömän paljon enemmän kuin muovi.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Meillä vesiosuuskunnan t-haaroja meni viime vuonna ja toissa vuonna. Toinen ruostunut poikki ja toinen halki keskeltä pitkinpäin. Muovit tilalle
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoinen valinta, vielä kun ottaa huomioon että keskimäärin messinki maksaa älyttömän paljon enemmän kuin muovi.
Ilmeisesti kaikki mitä Tampereen Vesi Pirkkalalaisille tekee on laskutettavaa työtä (kiinteistön omistaja (minä) maksaa).

Möisitkö itse mielummin halpoja vai älyttömän paljon kalliimpia osia?

-Topi
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vesijohdot maanalla - jos itselleni tekisin ja saisin päättää niin muovi/sähköhitsaamalla.
 
Viimeksi muokattu:
Voiko kulmamallisen patteriventtiilin asentaa niin, että putki lähtee ylöspäin ja termostaatti osoittaa alas? Yleensä ne näyttävät olevan siinä asennossa, että putki tulee seinästä ja termostaatti on normaaliin tapaan vaakatasossa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voiko kulmamallisen patteriventtiilin asentaa niin, että putki lähtee ylöspäin ja termostaatti osoittaa alas?
Mitä täsmälleen ottaen tarkoitat? Siiskö vesi tulee katosta ja tekee 90o mutkan vaakatasoon radiaattorille vai jotakin muuta? Jos termostaatti on suoraan venttiilin alapuolella, mahdollinen pienikin vuoto voi aiheuttaa ongelmia, mutta tuskin on nykylaitteilla muutenkaan todennäköistä. Mekaanisilla termostaateilla voi olla vaikea nähdä asetuksia, mutta elektronisilla ei tuokaan ole laitteesta riippuen ongelma, kun valitsee oikeat asetukset ohjausapilla tms.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikö isoin virhe ole se että, termostaatti on ylöspäin? Itse en osaa sanoa. Joka suuntaan asennettuna niitä silti näkee.
Tietyt elektroniset termostaatit selviytyvät tuostakin kunnialla, mutta mekaanisille on syytä olla etäanturi kapillaariputken päässä, jos termostaatin toimielin on ylöspäin.
 
Mitä täsmälleen ottaen tarkoitat?
Sitä että kuvan tilanteessa venttiiliä olisi käännetty 90 astetta vastapäivään, eli putki tulisi ylhäältä ja termostaatti on vastaavasti alas päin.

Toki kelpaa mikä tahansa muukin ratkaisu, jolla patterin putket saa mahdollisimman pieneen tilaan. Leveyssuunnassa ei ole ylimääräistä tilaa yhtään.
 

Liitteet

  • venttiili.png
    venttiili.png
    68,4 KB · Katsottu: 17

Mekaniker

Vakionaama
Danfoss valmisti erikoisia malleja mutta tuskin enää, toisaalta hakemalla Radiator Valve saa vastauksia
Juju on tietenkin se ettei ne yleensä on hyväksytty käyttöön Suomessa...Silti on asennettu niitä kun asiakas on ne itse hankkinut jostain
iu-1.jpeg
iu-2.jpeg
iu.jpeg
 
Suora venttiili pystymatkalle ja 90 asteen kulma, u-n jos oikein haluaa ahtaa?
Mikä on u-n?
Mutta kulma väliin on varmaan se helpoin ratkaisu, jos se vain on mahdollista. Ei tarvitse metsästää mitään erikoisosia ja varmasti toimii. En vain ollut varma voiko niin tehdä, kun eikö pattereille ole ne omat liittimensä?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Patteriliitin tulee ikään kun asetelman viimeisenä kulmakäyrän jälkeen. Katso että saat oikeanmalliset käyrät, niitä on sekä SK/SK että SK/UK mallisia. Ja patterissa tietty vastakappale.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olikos se niin että painovoima ja putkesta tuleva lämpö sotkevat termostaatin toimintaa pystyasennossa?
Lähinnä jälkimmäinen.
Sotkee se, mutta patteri myös imee sivuilta ja päistä ilmaa niin, että ei pystyssä olevan anturin vieressä ilman lämpötila poikkea kovin paljon huoneen lämpötilasta, kunhan heijastuva säteily eliminoidaan anturin suojakilvillä. Joissakin elektronissa moottoriantureissa on sellainen rakenne, että itse elektroninen tuntoelin on hyvässä suojassa säteilyltä suojaavan ja silti hyvän ilmankierron takaavan ontelon sisällä ja lisäksi anturissa on eri etäisyyksillä kompensaatioantureita, joiden perusteella pyritään poistamaan ympäristön mittauksia vääristävät tekijät laskennallisesti. Tuollainen laitehan pystyy periaatteessa mallintamaan ympäristön aiheuttamia vääristymiä adaptiivisesti. Esimerkkejä tuollaisista ovat Danfossin Eco ja Ally, joista edellisessä on erityinen asetus pystyasentoa varten, mutta jälkimmäinen uudempi ilmeisesti pystyy sopeutumaan tilanteeseen automaattisesti (ainakin toimii omien kokemusteni mukaan erinomaisesti pystyasennuksessakin).

Vaikea tilanne on tietenkin sellainen, jossa radiaattori ja termostaatti ovat verhojen tai jonkin puolikiinteän suojuksen takana. Esimerkiksi Allyn tueksi pitäisi silloin asentaa ulkoinen langaton lämpötila-anturi huoneen todellisen lämpötilan säätämiseksi (jolloin sitä voi samalla myös käyttää termostaatin asetuslämpötilan säätämiseen).
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, jos säätö perustuu termostaattiin eikä käyrään ja tasapainotukseen alkaa vaatimustaso nousta.

Jos termostaatti vain rajoittaa auringon ylilämpöä niin keväällä ei patteri enää ole kovin kuuma eikä paljoa termostaattiin vaikuta.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Nyt tarvitsisi neuvoja ja vinkkejä, kaikki otetaan vastaan. Kertokaapas, miten noita pitäisi kannakoida. Putkarilta sain kyllä ohjeita tuotteista, esim.

Mun teippiviritelmiä ei arvostanut, vaan kehotti laittamaan kannakkeita kaappeihin. Laitoin noita siis aikanaan kunnollisella teipillä kiinni toisiinsa, estämään enempää liikettä. Mielestäni auttavat kyllä.


Tekn. tila. Tähän siis asennettu Flamco flexofit, lisää siitä tuolla toisessa ketjussa: https://lampopumput.info/foorumi/threads/vesiputket-kolisee.19965/page-6#post-511239

Lämpimän veden puolella jos lämää nopeasti kiinni tietyt hanat, niin pex heilahtaa. Testasin nippusideviidakolla, se estää selvästi heilumista. Miten voisi kannakoida, mites jos laittaisi noita muovisia putkipidikkeitä kiskoon tai rimaan ja sillä "sitoisi" putket kiinni toisiinsa. Se rima voisi olla kylmän ja lämpimän tukin välissä tai suoraan lämpimän takana.

1643035442967.png


KHH: Tähän saattaisi saada suoraan tuollaisen muovikiinnikkeen paristakin kohtaa, mutta muuten pitäisi olla kuulasulun pidike tai C putkipidin?
1643035482087.png


WC 1: Tänne tuskin saa noita muovisia putkipitimiä. Joku muu ratkaisu siis. Tuo yksi erillinen putki on WC:lle menevä.
1643035516365.png

WC2: Tämä vähän yhtä sun toista kannaketta mallinen ratkaisu ehkäpä. Miten kannakoisitte?
1643035554460.png


Vai onko tarpeen käyttää kuulasun pidikettä joissain/kaikissa ratkaisuissa?

Miten noita eri paikkoja kannattaisi kannakoida? Onko noiden toisiinsa teippaamisesta jotain haittaa? Ainoastaan lämpimällä puolella pex ääntää, mutta ei oikeastaan liiku ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
WC2: minne tosta menee t-haara - vesiposti vai pesukone?

Onko keitiössä ja wc:ssä kyprokki seinä? Niihin on vaikea saada mitään tukevasti.... paras olisi mollyankkuri tai liukukiskoa sen proppaa alligatorilla kiinni. Ongelma on se että kyprokki ei kestä pistemäistä vipukuormaa ollenkaan. Noihi pistäis aina asentaa vanerilevy pohjalle.
 
Viimeksi muokattu:

pAy

Vakionaama
Miten noita eri paikkoja kannattaisi kannakoida? Onko noiden toisiinsa teippaamisesta jotain haittaa? Ainoastaan lämpimällä puolella pex ääntää, mutta ei oikeastaan liiku ollenkaan.

Miksi ei ole käytetty hanakulmarasioita? Ei olisi tuota ongelmaa ja paljon siistimpi, 2011 rakennettu ok-talo?
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
WC2: minne tosta menee t-haara - vesiposti vai pesukone?
Menee pytylle.
WC2: minne tosta menee t-haara - vesiposti vai pesukone?

Onko keitiössä ja wc:ssä kyprokki seinä? Niihin on vaikea saada mitään tukevasti.... paras olisi mollyankkuri tai liukukiskoa sen proppaa alligatorilla kiinni. Ongelma on se että kyprokki ei kestä pistemäistä vipukuormaa ollenkaan. Noihi pistäis aina asentaa vanerilevy pohjalle.
Keittiössä taisi olla vanerilevy takana, ei ainakaan sinne proppua putkari tarvinnut eikä hujahtanut läpikään.

Tuo yksi siis KHH, siitä ei tietoa mitä takana. Wurth Ola olen todennut ihan päteväksi myös pistemäisiin kiinnityksiinkin, noita löytyisi. Nuo putket ei siis nyt hetku ja heilu kuten ennen Flexofittejä. Kuulemma silti olisi hyvä kannakoida, varmasti näin toki...
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Paisuntasäiliössä pulputtaa ja suorastaan lorisee kun lämmitysverkkoon lisää vettä, onkos tuo nyt sitten varma merkki siitä että kalvo on entinen ja pääsee uuden paisarin hankkimaan? Verkoston paine katoaa hiljalleen jonnekin, kun lisää lähelle 1,5 baria niin alkuun häviää aika vauhdikkaasti, mutta sitten koko ajan hidastuu kun aletaan lähestyä 1 baria.

Tiedä nyt muutenkaan tuon paisarin tarpeesta VILPin kanssa, mutta eipä tuo ole iso homma uutta laittaa..
 

lmfmis

Vakionaama
Paisuntasäiliössä pulputtaa ja suorastaan lorisee kun lämmitysverkkoon lisää vettä, onkos tuo nyt sitten varma merkki siitä että kalvo on entinen ja pääsee uuden paisarin hankkimaan? Verkoston paine katoaa hiljalleen jonnekin, kun lisää lähelle 1,5 baria niin alkuun häviää aika vauhdikkaasti, mutta sitten koko ajan hidastuu kun aletaan lähestyä 1 baria.

Tiedä nyt muutenkaan tuon paisarin tarpeesta VILPin kanssa, mutta eipä tuo ole iso homma uutta laittaa..

Siellä on se venttiiliili tulpan alla. ...

Jos pisahtaa ilmaa, on ok, jos tulee vettä, on kalvo pettänyt.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Sillä lailla kyllä tulee ihan ilmaa, mutta voiko tuohon pelkästään luottaa? Jos on esim. kalvossa niin pieni reikä että verkostopaine liruttaa hiljalleen sinne "ilmapuolelle" vettä kunnes paine tasaantuu sopivasti?
 

pelzi_

Vakionaama
Jos avaa täyttöventtiilin eikä sieltä tule vettä vaikka pitää auki ilmaventtiiliä, ja paine pysyy systeemissä, niin tuskin siellä kalvon vuotoa on.
 

lmfmis

Vakionaama
Sillä lailla kyllä tulee ihan ilmaa, mutta voiko tuohon pelkästään luottaa? Jos on esim. kalvossa niin pieni reikä että verkostopaine liruttaa hiljalleen sinne "ilmapuolelle" vettä kunnes paine tasaantuu sopivasti?


Periaatteessa eihän sitä kalvoa tarvitse ollenkaan jos astia on alassuin.....eli....ehkä?

Mutta muuten voi luottaa. Ilmat karkaa samantien verkostoon jos kalvo falskaa.
 

pelzi_

Vakionaama
Tarvitsee, jos esipaine on muuta kuin ilmanpaine, ja systeemi käy tyhjänä, ellei sitten halua aina pumpata sinne ilmaa vasta systeemin paineistuksen jälkeen, koska ilman kalvoa sinne jää vain ilmanpaineen verran ilmaa.

Toki käytännössä sinne paineistuksen aikana menee hieman ilmaa järjestelmästä, mutta tuskin kovin kummoisen esipaineen verran.
 
Osaako joku kertoa, onko estettä asentaa vakiopaineventtiiliä vesimittarin jälkeen pystyputkeen? Putkarin mukaan täytyy olla vaakaosuudella säätönupit ylöspäin.

Oraksen vakiopaineventtiilin asennusohjeessa ei otettu kantaa tähän ollenkaan. Pystyasennus helpottaisi putkivetoja, kun vesimittari on lattian rajassa ja remontin yhteydessä käyttöveden jakotukit siirretään kattoon alaslaskun sisälle huoltoluukun taakse.
 
Ylös Bottom