Perusputkityökysymyksiä

jmaja

Hyperaktiivi
Clas Ohlson ainakin myy tinaa, jossa on hiukan hopeaa. Bauhaus taas myy tinaa, jossa on hiukan kuparia. Kumpi sopii paremmin, vai onko olemassa jokin vielä parempi juote?
Putkia en ole juotellut, mutta elektroniikkaa olen. Perinteisessä tinassa on lyijyä n. 40%, jolloin se sulaa melko alhaisessa lämpötilassa ja ei vaadi ihmeitä kolvilta eikä juoksutteelta. Ympäristönormien takia tuo on kielletty useimmissa sovelluksissa ja nykyään myytävissä tinoissa on yli 90% tinaa, ei lainkaan lyijyä ja sulamispiste selvästi korkeammalla.

Lämpötilat voivat olla seoksista riippuen esim. 183 ja 217 C, mikä on jo varsin merkittävä ero juottamisen kannalta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitä juotetta pitäisi käyttää käyttövesiputkien juottamiseen? Clas Ohlson ainakin myy tinaa, jossa on hiukan hopeaa. Bauhaus taas myy tinaa, jossa on hiukan kuparia. Kumpi sopii paremmin, vai onko olemassa jokin vielä parempi juote?
Itse hommasin jäähdytinkorjaajalta 5 litran tonkan juoksutetta, joka lienee Pb -seoksen lämpötiloille tarkoitettua mutta on toiminut todella hyvin Cu ja Ag -seostetun tinan kanssa. Tarve on yksittäisiä tippoja / putkijuotos joten joku yhden desin puteli voisi riittää yhden pannuhuoneen putkiin. Itselläni on kulunut enemmän mutta ylimäärät ovat meneet erilaisiin puhdistushommiin, joita ei normaalisti pitäisi olla.

Hopeaseos on parempi kuin kupariseos, sillä Ag suojaa paremmin tinarutolta kun Cu. Tuota Claes Ohlsonin SnAg lankaa olen käyttänyt myös. Hopeaa saisi vaan olla enemmän kuin 3 % jotta antaisi ruttokestävyyttä ja suojaisi myös tummumiselta. Lämmitysputkissa ruttoasialla ei ole merkitystä mutta kylmävesiputkissa saattaa ollakin. En tiedä kuinka nopeasti tuo rutto iskee jos on tullakseen.
 

JKAVS

Jäsen
Putkia en ole juotellut, mutta elektroniikkaa olen. Perinteisessä tinassa on lyijyä n. 40%, jolloin se sulaa melko alhaisessa lämpötilassa ja ei vaadi ihmeitä kolvilta eikä juoksutteelta. Ympäristönormien takia tuo on kielletty useimmissa sovelluksissa ja nykyään myytävissä tinoissa on yli 90% tinaa, ei lainkaan lyijyä ja sulamispiste selvästi korkeammalla.
Tuo tinan ja lyijyn seos onkin yksi harvoja asioita mitä minulle jäi mieleen pakolliselta materiaalitekniikan kurssilta. Tina ja lyijy muodostavat eutektisen seoksen, joka sulaa alhaisemmassa lämpötilassa kuin tina tai lyijy yksinään. Ja tuo noin 60/40 seos tinaa ja lyijyä on optimi, jossa sulaminen tapahtuu äkillisesti ilman että välissä olisi vaihe jossa juotteella on sekä kiinteän että sulan ominaisuuksia.
 

JKAVS

Jäsen
Itse hommasin jäähdytinkorjaajalta 5 litran tonkan juoksutetta, joka lienee Pb -seoksen lämpötiloille tarkoitettua mutta on toiminut todella hyvin Cu ja Ag -seostetun tinan kanssa. Tarve on yksittäisiä tippoja / putkijuotos joten joku yhden desin puteli voisi riittää yhden pannuhuoneen putkiin. Itselläni on kulunut enemmän mutta ylimäärät ovat meneet erilaisiin puhdistushommiin, joita ei normaalisti pitäisi olla.

Hopeaseos on parempi kuin kupariseos, sillä Ag suojaa paremmin tinarutolta kun Cu. Tuota Claes Ohlsonin SnAg lankaa olen käyttänyt myös. Hopeaa saisi vaan olla enemmän kuin 3 % jotta antaisi ruttokestävyyttä ja suojaisi myös tummumiselta. Lämmitysputkissa ruttoasialla ei ole merkitystä mutta kylmävesiputkissa saattaa ollakin. En tiedä kuinka nopeasti tuo rutto iskee jos on tullakseen.
Haen varmaan Clasulta. Siellä näyttää olevan juoksutettakin, jonka kehutaan sopivan tina-hopeajuotteen kanssa yhteen.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Hei kertokaa kokeneemmat: Jos on tällainen kuvan Ora Stabila termari. Perus säätö on A , ja termari isoimmalla 6. Onko vaikutus samakuin termari olis pois kokonaan 20 asteen lämpötilassa? Vai voiko ko. patterin läpi sittenkin kulkea isompi virtaus jos termari on veks? Heräsi vaan ajatus kun perussäätö tehdään termarit poistettuna.

20221207_132701.jpg
 

lmfmis

Vakionaama
Eiköhän se 6 astento vastaa jotain 23 astetta, eli sulkee lämpimämmässä. Ja ei ole digitaalinen, eli varmaan sulkee jo kylmemmässäkin, en tiedä.

Otat kokonaan irti vain, tasapainoitus ja seuraavan kerran tarvitset termostaatteja vasta kun kevätaurinko paistaa.
 

BBF

Vakionaama
Hopeaseos on parempi kuin kupariseos, sillä Ag suojaa paremmin tinarutolta kun Cu. Tuota Claes Ohlsonin SnAg lankaa olen käyttänyt myös. Hopeaa saisi vaan olla enemmän kuin 3 % jotta antaisi ruttokestävyyttä ja suojaisi myös tummumiselta. Lämmitysputkissa ruttoasialla ei ole merkitystä mutta kylmävesiputkissa saattaa ollakin. En tiedä kuinka nopeasti tuo rutto iskee jos on tullakseen.
Tuskin tarvitsee olla tinarutosta huolissaan edes kylmävesiputkissa vaikka olisi Cu seostettua tinaa. Tinarutto ilmenee käytännössä vasta pitemmän ajan kuluessa kun puhdas tina altistuu kylmälle. Vaikka se alkaa teoriassa jo +13 astetta kylmemmässä (puhtaalla tinalla) niin käytännössä tarvitaan kunnon pakkasta kuukausikaupalla. Sn97/Cu3 on aivan käypäistä putkien juottamiseen. Juoksute kannattaa olla samalta valmistajalta kun tinakin ja juomavesikelpoista.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Onko vaikutus samakuin termari olis pois kokonaan 20 asteen lämpötilassa? Vai voiko ko. patterin läpi sittenkin kulkea isompi virtaus jos termari on veks?
Meillä mutu:lla jäi Danfossin termareista sellainen olo, jotta vesi virtaa pattereissa paremmin, kun Danfossit ovat piironkin laatikossa.
 

Mislo

Aktiivinen jäsen
Mitäs sivuja niitä oli, missä olisi mahdollisesti edukkaita putkiosia? Vai sekoitanko nyt tuohon egracool vai mikäs se sivusto olikaan.

Mapressin puristusosia lähinnä ja hiukan venttiileitä ja putkea katselisin.
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Maalämpöpumpun paisunta-astian liitos tippasee. Uus paisari asennettiin kun vanhaan oli tullut reikä ja vedet pihalle. LVI-asentaja kytki uuden paisarin vanhoihin liittimiin ja liitin vuotaa edelleen. Tippa kertyy pikkuhiljaa tuohon. Koitin varovasti ite kiristää liitosta mutta ei vaikutusta.

979913A7-A1CD-4BB6-82D5-B8D9487ABF91.jpeg


Mikä neuvoksi?
 

pökö

Kaivo jäässä
Maalämpöpumpun paisunta-astian liitos tippasee. Uus paisari asennettiin kun vanhaan oli tullut reikä ja vedet pihalle. LVI-asentaja kytki uuden paisarin vanhoihin liittimiin ja liitin vuotaa edelleen. Tippa kertyy pikkuhiljaa tuohon. Koitin varovasti ite kiristää liitosta mutta ei vaikutusta.

katso liitettä 83685

Mikä neuvoksi?
Näyttää vesimittariliittimeltä, ainakin mutterin puoli, uusi tiiviste väliin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tossa on ns. hanajatko ja mahdollisesti vesimittarin liitin missä tasotiiviste. Hanajatkoissa on hampulle tarkoitettu kierre mutta niissä on leveät pinnat että tiivisteellikin sopii. Veikkaan että ongelma on vesimiitarin liitin ja siinä oleva koneistettu "uloke", joka pitää tiivisteen paikallaan asennuksen ajan. Kyseinen uloke voi olla epäyhteensopiva hanjatkon kanssa. Pitäis ihan katsoa istuuko noi toisiinsa. Mutta jos tuolla on kumitiiviste niin tiiviste voi olla rutussa tai yhteensopimaton hanajatkon kanssa. Mutta jos noi on vanhoja liittimiä niin tiivisteen vaihto voi auttaa kuten pökö asian ilmaisi. Jos itse haluaa urheilla niin ton voi avata ja katsoa. Tai kutsua putkarin korjaamaan.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Mikä neuvoksi?
Vesimittariliitinvaihtoehto + vuotava tiiviste tulikin jo edellä käsitellyksi, samoin tarve tarkistaa osien yhteensopivuus.

Jos kyseessä on puolipalloliitin, ainoa mahdollisuus on putsata mahdolliset roskat välistä ja koettaa hioa pintoja hyvin hienolla vesihiomapaperilla (esim. hienous 800) tai hiomatahnalla tai sitten vaihtaa liittimen molemmat puoliskot uudeksi yhteensopivaksi pariksi.
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Näyttää vesimittariliittimeltä, ainakin mutterin puoli, uusi tiiviste väliin.

Kiitos avuliaista neuvoista. Annan pakkasten mennä ohi ja sitten voisin avata sen. Hanajatkon ulkokierre näyttäisi olevan 1 tuuma kun mauserilla sen tuosta välistä mittasin.

Jos yritän varautua oikealla tiivisteellä, oisko vinkkiä minkä tyyppistä/kokoista kannattaisi etsiä?
 

lmfmis

Vakionaama
Jos kyseessä on puolipalloliitin, ainoa mahdollisuus on putsata mahdolliset roskat välistä ja koettaa hioa pintoja hyvin hienolla vesihiomapaperilla (esim. hienous 800) tai hiomatahnalla tai sitten vaihtaa liittimen molemmat puoliskot uudeksi yhteensopivaksi pariksi.

Ja se Bilteman LVI liima hoitaa loput :grandpa:
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Tekstistä sai käsityksen että olisi aika tuore asennus.
Eikös mene takuuseen?
Alkuperäinen paisari on 11v vanha, sen takuu lienee rauennut ajat sitten. Tuo vesimittariliitin on tiputellut aiemminkin. Olis tietty voinut putkari laittaa siihen uuden tiivisteen kun vaihtoi paisarin. Ehti perävalot häipyä ennen kuin huomasin että sehän tiputtelee vieläkin. Voisin tietty reklamoida ja sanoa että olishan se tiiviste nyt pitänyt siihen vaihtaa.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Meillä on muutamia kromattuja kupariputkia vedettynä pintavetona ja näissä lähes kaikissa on liitoksen ympärillä vihertävää jauhomaista ainetta. Kyseiset putket on kaikki asennettu samaan aikaan. Onko kellään ideaa mistä tuo johtuu? Onko liitos aluksi hieman tihkunut vai onko kyseessä kuparin syöpyminen? Vai jotain muuta? Yhtään lattialle asti tullutta vesitippaa tuosta ei kyllä ole koskaan tihkunut. Nytkin liitokset ovat täysin kuivat ja sormella pyyhkäistessä tuo aine murenee hienoksi pölyksi.
IMG_20230105_124147.jpg
 

markok

Aktiivinen jäsen
Vihreä jauho on jotain kuparista lähtenyttä. Onko ehkä alueella jossa vesi syövyttää kuparia?
Porakaivovesi ja PH hieman suosituksen ulkopuolella, joten on keskivertoa syövyttävämpi vesi. Ihmettelen vaan sitä, miksi tätä esiintyy ainoastaan noissa muutama vuosi sitten asennetuissa kromatuissa putkissa? Ei tosin näissäkään ihan jokaisessa liitoksessa. Muutama muukin pätkä talossa on pinnoittamatonta kuparia ja huomattavasti vanhempaa, mutta samaa ilmiötä näissä ei ole ollut. Mahtaisiko olla huonompilaatuista putkea tai sitten se on jossain vaiheessa hieman tihkunut kuten Kellarinlämmittäjä totesi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Porakaivovesi ja PH hieman suosituksen ulkopuolella, joten on keskivertoa syövyttävämpi vesi. Ihmettelen vaan sitä, miksi tätä esiintyy ainoastaan noissa muutama vuosi sitten asennetuissa kromatuissa putkissa?
Kromipinnoite yksin tai kuparin kanssa reagoi happaman(?) ja happipitoisen kosteuden kanssa. Tuollaista näkee hyvin usein kromattujen putkien puserrusliitokseissa, joita ei ole onnistuttaa saamaan täysin tiiviiksi. Kupariputkiinkin voi tuollaista tulla, mutta tummempana.

Kromatun kupariputken puserrusliitosta on vaikeampi saada täysin tiiviiksi kuin kuparista, koska kromaus kovettaa putken pintaa huomattavasti, jolloin putki ei mukaudu liittimen ja putken pieniin mittapoikkeamiin tai naarmuihin yhtä helposti. Toisaalta tuo vihreä mönjä on omiaan tiivistämään liitosta ajan myötä, jos kyseessä on pelkkä tihkuvuoto, josta ei tule näkyviä pisaroita.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kromatun kupariputken puserrusliitosta on vaikeampi saada täysin tiiviiksi kuin kuparista, koska kromaus kovettaa putken pintaa huomattavasti, jolloin putki ei mukaudu liittimen ja putken pieniin mittapoikkeamiin tai naarmuihin yhtä helposti.
Tähän on ammattilaisten käyttämä kikka. En ole varma kestääkö foorumin putkiosaajat sitä kun samasta on väännetty joskus aiemmin
 

Espejot

Hyperaktiivi
Alkuperäinen paisari on 11v vanha, sen takuu lienee rauennut ajat sitten. Tuo vesimittariliitin on tiputellut aiemminkin. Olis tietty voinut putkari laittaa siihen uuden tiivisteen kun vaihtoi paisarin. Ehti perävalot häipyä ennen kuin huomasin että sehän tiputtelee vieläkin. Voisin tietty reklamoida ja sanoa että olishan se tiiviste nyt pitänyt siihen vaihtaa.

Jos liitos on vuotanut aina niin kyse voi olla osien yhteensopivuudesta. Ruttuun mennyt tiiviste vuotaa enemmän. Toki voi olla että liitosta kireistetty liikaa ja tiiviste vioittunut tms. Mutta vesimittariliittimen käyttö muualla kuin vesimitarissa on aina pieni riski liittimessä olevan ulokkeen takia. Isot pojat rälläköi sen ulokkeen pois jos se kanittaa mutta heillä on aikaa juosta korjaamassa.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Kromipinnoite yksin tai kuparin kanssa reagoi happaman(?) ja happipitoisen kosteuden kanssa. Tuollaista näkee hyvin usein kromattujen putkien puserrusliitokseissa, joita ei ole onnistuttaa saamaan täysin tiiviiksi. Kupariputkiinkin voi tuollaista tulla, mutta tummempana.

Kromatun kupariputken puserrusliitosta on vaikeampi saada täysin tiiviiksi kuin kuparista, koska kromaus kovettaa putken pintaa huomattavasti, jolloin putki ei mukaudu liittimen ja putken pieniin mittapoikkeamiin tai naarmuihin yhtä helposti. Toisaalta tuo vihreä mönjä on omiaan tiivistämään liitosta ajan myötä, jos kyseessä on pelkkä tihkuvuoto, josta ei tule näkyviä pisaroita.
Tästä tuossa varmaan on kyse. Mitäs olette mieltä kannattaako tuo mönjä pyyhkiä tuosta pois vai antaa olla tuollaisena? Liitos on sellaisessa paikassa ettei tuo silmää häiritse vaikka antaa olla noin.
Tähän on ammattilaisten käyttämä kikka. En ole varma kestääkö foorumin putkiosaajat sitä kun samasta on väännetty joskus aiemmin
Avaa vähän enemmän tätä vihjausta kun en ole varma olenko tästä koskaan lukenut?
 

pökö

Kaivo jäässä
Avaa vähän enemmän tätä vihjausta kun en ole varma olenko tästä koskaan lukenut?
Varsin yksinkertaista. Unipak tahna mutterin kierteeseen ja helmeen ympäri asti. Se liukastaa kierteen jolloin helmi kiristyy helposti ja tahna myös tiivistää helmen. Tätä ei foorumin "putkipuoli" ole oikein hyväksynyt
 

markok

Aktiivinen jäsen
Varsin yksinkertaista. Unipak tahna mutterin kierteeseen ja helmeen ympäri asti. Se liukastaa kierteen jolloin helmi kiristyy helposti ja tahna myös tiivistää helmen. Tätä ei foorumin "putkipuoli" ole oikein hyväksynyt
Ok. Tästä olen kyllä kuullut ennenkin ja olen itsekin tuota joskus käyttänyt. Varmaan tämä on joidenkin mielestä turhaa, mutta en tiedä mikä tuossa se haitta on miksi sitä kritisoidaan?
 

pökö

Kaivo jäässä
Ok. Tästä olen kyllä kuullut ennenkin ja olen itsekin tuota joskus käyttänyt. Varmaan tämä on joidenkin mielestä turhaa, mutta en tiedä mikä tuossa se haitta on miksi sitä kritisoidaan
Ei ole haittaa mutta täällä harrastelija putkareilla on erilaiset näkemykset, siksi kritiikki
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ok. Tästä olen kyllä kuullut ennenkin ja olen itsekin tuota joskus käyttänyt. Varmaan tämä on joidenkin mielestä turhaa, mutta en tiedä mikä tuossa se haitta on miksi sitä kritisoidaan?
Yleensä näitä kiristetään näppituntumalla/hihavakiolla ja kiittiä kierteeseen voi innostaa ylikiristämään kun vastustaa vähemmän. Tästä päästään takas kromikuparin vuotoon... jos helmi ei pidä vettä niin osassa vika olettaen että on viitsitty kiristää ohjeiden verran. Yleensä näitä kiristetään liikaa varmuuden vuoksi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Yleensä näitä kiristetään näppituntumalla/hihavakiolla ja kiittiä kierteeseen voi innostaa ylikiristämään kun vastustaa vähemmän. Tästä päästään takas kromikuparin vuotoon... jos helmi ei pidä vettä niin osassa vika olettaen että on viitsitty kiristää ohjeiden verran. Yleensä näitä kiristetään liikaa varmuuden vuoksi.
Kerro vielä miten kiristetään ohjeen mukaan. Yksikään putkimies ei näissä käytä momenttiavainta, jos sitä meinaat
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kerro vielä miten kiristetään ohjeen mukaan. Yksikään putkimies ei näissä käytä momenttiavainta, jos sitä meinaat

Eikä yksikään putkiasentaja lue asennusohjeita mutta jokaiselta valmistajalta löytyy ohjeet, kelle lie tarkoitettu. Yleensä kierrosmäärä 1-1,5 riippuen koosta. Mitä pienepi putki niin sitä enemän kierroksia. Pehmeelle kuparille ja pexille enemän kierroksia kuin puolikovalle jne.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Eli tarvittaessa 1/2 kierrosta mutta "älä käytä putkipihtejä"?
En muista näheeni ammattilaista, joka olisi kiristellyt putkinippoja ja liittimiä jollakin muulla. Jakoavaimet ja kiintoavaimet kaiketi jo kuuluvat harrastelijoille tai tehtaaseen (sopivia suurikokoisia kiintoavaimia millin välein ja vastaavaa sarjaa tuumamitoille ei tarvikekaupasta löydäkään). Putkipideillä kyllä pilaa nopsaan liitinmutterin ja ehkä liittimenkin, kun oikeastaan olisi tarvittu kiintoavain.
 

Espejot

Hyperaktiivi
En muista näheeni ammattilaista, joka olisi kiristellyt putkinippoja ja liittimiä jollakin muulla. Jakoavaimet ja kiintoavaimet kaiketi jo kuuluvat harrastelijoille tai tehtaaseen (sopivia suurikokoisia kiintoavaimia millin välein ja vastaavaa sarjaa tuumamitoille ei tarvikekaupasta löydäkään). Putkipideillä kyllä pilaa nopsaan liitinmutterin ja ehkä liittimenkin, kun oikeastaan olisi tarvittu kiintoavain.

Synergiaetu, mitä vähemmän työkaluja sitä helpompi siirtyä paikasta toiseen. Siirtoleukapihdeillä saa kiristetyä lähestulkoon kaikkea (kierretankoa, mustia osia, ventiileitä jne). Normaalisti asentajall roikku kahdet knipeksi vyöllä ja niitä käytetään kaikeen mahdolliseen. Putkipihdit on huomattavasti dedikoidimpi työkalu.
 
Back
Ylös Bottom