Perusputkityökysymyksiä

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Tässä havainne esimerkki liusputkien ruostuvista sulkujen kahvoista.


Voiko kyse olla galvaanisesta korrosiosta? Kondesio pinnalla tekee sähköjohtavan kalvon tuohon pinnalle? Voiko ympäröivillä eristeillä olla jotain merkitystä asiaan? Yleensä nuo kahvat on ollut ympäröitynä armaflexillä...
Jostain syystä nää liuospuolella olevat sulut on herkkiä happanemaan. Sinkitys tuossa ensimmäisenä pettää ja nuo tuntuu jokapaikassa kulahtavan todella nopeasti.



http://www.nordicgalvanizers.com/foretag/Corrosionsuomi.htm
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Mun käsittääkseni sinkittyjä materiaaleja saa käyttää vain kuivissa olosuhteissa. Esim alapohjassa kannakointi rosterilla.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Espejot sanoi:
Mun käsittääkseni sinkittyjä materiaaleja saa käyttää vain kuivissa olosuhteissa. Esim alapohjassa kannakointi rosterilla.
KUUMAsinkittyä on saanut laittaa kosteisiinkin paikkoihin. Sähkösinkittyä ei.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
KUUMAsinkittyä on saanut laittaa kosteisiinkin paikkoihin. Sähkösinkittyä ei.
"Kantavan alapohjan alapuolelle asennettavat viemärit kannakoidaan kierretankokannakointina. Kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden kaikki osat ovat haponkestävää terästä"
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Perusputkityökysymyksiä

On siinä nyt aivan selvä sähköinenkin pari kun messinkiin laitetaan teräskahva kiinni. Nopeasti ruostuu, alle puolessa vuodessa on pintaruosteessa jo mojovasti liuosputken sulun kahva. Ei kannata jättää kiinni minun mielestäni, mitä hyötyä sitä on siinä ruostuttaa? Niin kiire ei ole, että sulun vieressä olevaa kahvaa ehdi käyttää.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

repomies sanoi:
On siinä nyt aivan selvä sähköinenkin pari kun messinkiin laitetaan teräskahva kiinni. Nopeasti ruostuu, alle puolessa vuodessa on pintaruosteessa jo mojovasti liuosputken sulun kahva. Ei kannata jättää kiinni minun mielestäni, mitä hyötyä sitä on siinä ruostuttaa? Niin kiire ei ole, että sulun vieressä olevaa kahvaa ehdi käyttää.
Tohon vois kokeilla laittaa muoviprikan väliin...
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Palloventtiilin karaan se vipu kiinni tulee. Messiinkiin on jäätävä rako, muuten vipu ei käänny.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
Palloventtiilin karaan se vipu kiinni tulee. Messiinkiin on jäätävä rako, muuten vipu ei käänny.
Ja mitä materiaalia se sitten taas on? Ei ainakaan näytä minulla teräksiseltä, tai jos on, niin jotenkin se on pinnoitettu koska kellertää. Kunnolla hikoillessaan nuo on kauttaaltaan märkiä ja samassa liemessä lilluu jalo sekä epäjalo metalli. Ei se taatusti ainakaan hidasta teräksen kohtaloa. Sinänsä jännä ettei tuo kahvan sinkkaus tuota enempää auta, aikalailla yhtä tyhjän kanssa.

http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf

Sinkityn teräksen kosketus messinkiin kielletään ihan erikseen. Eikä tuossa tarvitse mitään rikkihappoa elektrolyyttinä, paremmin varmaan ruostuu happokylvyssä mutta vesikin tunnetusti tekee tehtävänsä.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Kyllä se niin taitaa olla että galvaaninen korroosio tuon kahvan tuosta syö ja kosteus/kondensio toimii tuossa elektrolyyttinä ja kiihdyttää reaktion laukalle. Smiley211006

http://admin.copperalliance.eu/docs/librariesprovider5/publication-117/117-section-7-brasses-for-corrosion-resistance.pdf?sfvrsn=2&sfvrsn=2



https://galvanizeit.org/uploads/publications/Performance_of_Galvanized_Steel_Products.pdf
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Niitä puutteita on kyllä löytynyt:

https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/messinkisista-putkiliittimista-loytyi-puutteita
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

fraatti sanoi:
Tässä havainne esimerkki liusputkien ruostuvista sulkujen kahvoista.

Voiko kyse olla galvaanisesta korrosiosta?
Ei, koska kahva on ilmassa. Jos se olisi märän eristeen sisässä, periaatteessa sitten galvaaninen korroosio olisi mahdollista.

Sähkösinkityissä pulteissa, muttereissa ja muissa sisäkäyttöön tarkoitetuissa hilppeissä sinkitys on lähinnä varastokäsittely. Kestää satunnaista kastumista, ei jatkuvaa kosteutta. Hikoilevista putkista kahvat kannattaa ottaa pois. Romiksesta voisi käydä katselemassa uudet ruostuneiden tilalle. Lämmitysputkissahan nuo ei mene miksikään ellei päälle vuoda vettä jostakin.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Ei, koska kahva on ilmassa. Jos se olisi märän eristeen sisässä, periaatteessa sitten galvaaninen korroosio olisi mahdollista.

Sähkösinkityissä pulteissa, muttereissa ja muissa sisäkäyttöön tarkoitetuissa hilppeissä sinkitys on lähinnä varastokäsittely. Kestää satunnaista kastumista, ei jatkuvaa kosteutta. Hikoilevista putkista kahvat kannattaa ottaa pois. Romiksesta voisi käydä katselemassa uudet ruostuneiden tilalle. Lämmitysputkissahan nuo ei mene miksikään ellei päälle vuoda vettä jostakin.
Miksi sitten laittamissani linkeissä puhutaan galvaanisesta korroosiosta jos materiaalit ovat kosteassa ympäristössä, esim pelkkä ilmankosteus? Kuivassa ei.
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

fraatti sanoi:
Miksi sitten laittamissani linkeissä puhutaan galvaanisesta korroosiosta jos materiaalit ovat kosteassa ympäristössä, esim pelkkä ilmankosteus? Kuivassa ei.
Käsittääkseni koska sähkösinkitty teräs ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu ollenkaan ulos tai kosteisiin olosuhteisiin

http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf
Tuosta lainattuna

" Syöpymisnopeus riippuu myöskin metallien pinta-alaerosta sekä elektrolyytin
(yleensä vesi) sähkönjohtavuudesta ja vaikutusajasta. "

"Sinkityn teräksen ja suojaamattoman hiiliteräksen liitoksessa sinkkipinnoitteen korroosionopeus
kasvaa. [4] Ulkokäytössä käytetään kuumasinkittyä terästä. Sähkösinkittyä terästä ei saa käyttää
teräsrakenteissa, paitsi ainoastaan kuivissa sisätiloissa (rasitusluokka C1). "

Varmaan venttiilin karan ja kahvan liitoksessa metallit ovat sen verran lähellä, että kosteustippa voi siinä toimia elektrolyyttinä. Mutta kauempana kahvassa matka kahvan pintaa pitkin on liian pitkä. Jos kahva uisi jossakin ammessa, varmaan siitä sinkit lähtisi tosi nopeasti. Kun noita joskus on puhdistellut, kahva on ruostessa kun keittää padassa ellei sitä ota irti ja puhdista erillään.

Jos kupariputken päältä valuu esim. kuparipitoista vettä sinkitylle pinnalle, se on omiaan viemään ohuen sinkityksen. Kuvan kahvassa näin ei selvästi ole tapahtunut vaan korroosio on iskenyt kahvan päähän, joka on hikoillut kylmästä kiinnityspäästään.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Käsittääkseni koska sähkösinkitty teräs ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu ollenkaan ulos tai kosteisiin olosuhteisiin

http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf
Tuosta lainattuna

" Syöpymisnopeus riippuu myöskin metallien pinta-alaerosta sekä elektrolyytin
(yleensä vesi) sähkönjohtavuudesta ja vaikutusajasta. "

"Sinkityn teräksen ja suojaamattoman hiiliteräksen liitoksessa sinkkipinnoitteen korroosionopeus
kasvaa. [4] Ulkokäytössä käytetään kuumasinkittyä terästä. Sähkösinkittyä terästä ei saa käyttää
teräsrakenteissa, paitsi ainoastaan kuivissa sisätiloissa (rasitusluokka C1). "

Varmaan venttiilin karan ja kahvan liitoksessa metallit ovat sen verran lähellä, että kosteustippa voi siinä toimia elektrolyyttinä. Mutta kauempana kahvassa matka kahvan pintaa pitkin on liian pitkä. Jos kahva uisi jossakin ammessa, varmaan siitä sinkit lähtisi tosi nopeasti. Kun noita joskus on puhdistellut, kahva on ruostessa kun keittää padassa ellei sitä ota irti ja puhdista erillään.

Jos kupariputken päältä valuu esim. kuparipitoista vettä sinkitylle pinnalle, se on omiaan viemään ohuen sinkityksen. Kuvan kahvassa näin ei selvästi ole tapahtunut vaan korroosio on iskenyt kahvan päähän, joka on hikoillut kylmästä kiinnityspäästään.
Ruostunut mikä ruostunut mutta messingin läsnöolo ei asiaa ainakaan auta.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

fraatti sanoi:
Ruostunut mikä ruostunut mutta messingin läsnöolo ei asiaa ainakaan auta.
mahtaako messinki silti oikeesti asiaa pahentaakaan, onhan sitä sinkin kanssa liitetty iät ja ajat ja liitetään yhä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
mahtaako messinki silti oikeesti asiaa pahentaakaan, onhan sitä sinkin kanssa liitetty iät ja ajat ja liitetään yhä.
Missä messinkiä ja sinkkiä yhdistetään... minusta tuo on kielletty yhdistelmä jos happea saatavilla.

Hiiliteräksen ja ilmastokorroosiota kestävän teräksen syöpyminen kiihtyy, kun se liitetään ruostumattoman teräksen, kuparin tai messingin
kanssa. Myöskään sinkittyä terästä ei saa yhdistää kuparin tai messingin kanssa. [4] Kuparimateriaaleissa
on käytettävä kuparista, messingistä (maks. 20 % Zn) tai ruostumattomasta teräksestä
valmistettuja kiinnikkeitä. [5] Maalipinnoitettu tai kahteen kertaan maalattu teräs voidaan ilmasto-olosuhteissa
liittää yleisimpien rakennusmetallien kanssa. Jos maalipinnoitettu tai maalattu
teräs on suunniteltu käyttökohteessa olevan kosketuksissa terästä jalomman metallin kanssa, tulisi
myös tämän jalomman metallin pinta maalata liitoskohdassa.


[size=8pt]Lähde: http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf[/size]
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Espejot sanoi:
Missä messinkiä ja sinkkiä yhdistetään... minusta tuo on kielletty yhdistelmä jos happea saatavilla.
kun tehdään jäähdytys/lämmitys linjat sinkityllä ohutseinäputkella on sulut ja patteriventtiilit messinki.
Nyt putkirempataan kerrotaloja joissa 50 vuotias kylmävesiputki, päässä messinkihanat.
Vanhat talojen syöttöputket, sinkittyä nousee maasta ja messinkinen vesimittari.

Ja sinkittyä käytetään kuparin kanssakin ulkona sähkökeskuksissa, laitan kuvan siitä kun sunnuntaina kotiudun.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
kun tehdään jäähdytys/lämmitys linjat sinkityllä ohutseinäputkella on sulut ja patteriventtiilit messinki.
Nyt putkirempataan kerrotaloja joissa 50 vuotias kylmävesiputki, päässä messinkihanat.
Vanhat talojen syöttöputket, sinkittyä nousee maasta ja messinkinen vesimittari.

Ja sinkittyä käytetään kuparin kanssakin ulkona sähkökeskuksissa, laitan kuvan siitä kun sunnuntaina kotiudun.
Noi on kuivia tai hapettomia olosuhteita. Paitsi käyttövesi remppa.

Mutta joo, viimme viikolla näin kun aiottiin yhdistää käyttöveteen sinkkittyä putkea, pe-muoviputkea, kupariputkea ja messinkiä... hieman ihmettelin ajatuksissani. Loppupeleissä toi jäi sitten tekemättä ihan sattuman kautta ja toteutettiin kuparilla koska toimitettu pe-putki ei mahtunut läpivienneistä. /g035
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Uppopumpun asennus rikkoutuneen tilalle. Nyt putkena on 32mm siniraita... mitä muita mahdollisuuksia on jatkaa tosta eteenpäin? Nyt on messinkikulma odottaa että jostakin ilmestyy puoli metriä siniraitaa.
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Vs: Perusputkityökysymyksiä

http://www.lvi-porssi.fi/asennusletkut-ja-tarvikkeet/kytkentaletkut/224/kytkentaletkut-isot

Voisi olla easy way out :cool:
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

ekopentti sanoi:
http://www.lvi-porssi.fi/asennusletkut-ja-tarvikkeet/kytkentaletkut/224/kytkentaletkut-isot

Voisi olla easy way out :cool:
Kyllä... K-raudasta sai siniraitaa metrin paloina että tämä järjestyksessä.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Täällä kun ei taida olla ketjua pikkukysymyksille niin kai tämä tämänkin otsikon alle ihan sujuvasti menee. Eli voiko ns. tavallista lämminvesivaraajaa käyttää lämmitysjärjestelmän tilavuuden lisäämiseen, eli ts. kytkeä sen patteriverkon paluun ja VILPin "sisäänmenon" väliin? Ajattelin nyt alkuun kokeilla tuollaista, pistetään sitten isompi puskuri neliputkikytkennällä jos tämä tapa ei tuota toivottua lopputulosta.

Tuntuisi tyhmältä maksaa viitisensataa tuollaisesta puskurivaraajasta (Esim. Niben UKV-100) jos käytännössä sama homma hoituu jollain 100l lämminvesivaraajalla joita saa vähän käytettyinäkin lähes ilmaiseksi. Onko esim. lämminvesivaraajien pienemmistä yhteistä suurta haittaa riittävän virtaamaan kannalta?
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

...virtauksen nopeus kasvaa...turbulentti virtaus ja...ääntä..


Laita kaksi kv varaajaa rinnan jos liki ilmaisia?
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Wespa sanoi:
Onko esim. lämminvesivaraajien pienemmistä yhteistä suurta haittaa riittävän virtaamaan kannalta?
Ø 1/2" putki tuskin kunnolla riittää tuohon. Joissakin varaajissa on 3/4" kierreliittynnät. Se nyt melkein saattaisi riittääkin ja joissakin on kierteet päälaessa ja pohjassa niin tulisi ilmatkin ulos.

Näppärä hitsari varmaan myös hitsaa sopivan liittimen. Oletko katsellut millaisia painesäiliötä olisi tarjolla? Niissä on yleensä vähintään riittävän suuret liitynnät. Puuttuu vain eristys, jos sellainen himottaa. Painesäiliöitä löytyy helposti 200 l saakka ja sinkittyjä on poistettu käytöstä vaikka kuinka paljon.

Itse olen haaveillut moisesta hapen syöntireaktorina. Jos täyttäisi vielä rautalastuilla niin olisi uhrautuvaa rautapintaa tarjolla niin ei korroosiopeikon tarvitsisi kattilaa ja pattereita nakertaa.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Tuo painesäiliö olikin hyvä idea, eipä tullut itsellä mieleen. Eristys nyt ei käyttötarkoituksessani ole niin tärkeä seikka, lämmittääpähän vähän sitten teknistä tilaa kun siellä ei muuta varsinaista lämmönlähdettä ole (pl. häviöt).
 

pumpauttaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Onkos tässä öljykattilassa lämpöverkon putket kytketty normaaliin tapaan? Oumanin takaa shuntista menee yksi putki kattilaan eli shunttiin tulee yhteensä kolme putkea.
Kattila on ollut keväästä asti sähkövastuksella ja sellasen asian huomasin että jos kiertovesipumppu on pois päältä niin sähkövastus napsahtaa päälle 8 tunnin välein, mutta jos kv pumppu on päällä niin vastus hehkuu 4 tunnin välein! Kattilan kulutus siis tuplaantuu.
Oon nypännyt oumanin irti ja varmistanut että shuntti on todellakin kiinni ja mittaillut lähtevän putken pintalämpöjä. Ei ainakaan tuolla keinoin pysty havaitsemaan mitään vuotoa shuntissa. Toinen asia mikä tuli mieleen, että voiko tuo kytkentä mahdollistaa kattilan sekoittumisen kun kv pumppu on päällä. Tämäkin varmaan voisi selittää kulutuksen kasvun. Vastuksellahan kattila kerrostuu, mutta kyllä sieltä suihkuvetet saa.
Oisko hyviä arvauksia heittää :)
 

Liitteet

ahpe

Jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

eli shunttiin tulee yhteensä kolme putkea.
Noinhan sen pitää ollakkin.

8 tunnin välein, mutta jos kv pumppu on päällä niin vastus hehkuu 4 tunnin välein!
Patteriverkostossa kiertää silloin ulkolämpötilan mukaan shuntattu lämminvesi, siitä seuraa lämpöhäviöt ja kattilan vesi jäähtyy ja vastukset menee päälle.

Oon nypännyt oumanin irti
Helpompi on kun laittaa Oumanin kiinni, eikö siinä ole OFF-asento.
 

pumpauttaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

ahpe sanoi:
Noinhan sen pitää ollakkin.

Patteriverkostossa kiertää silloin ulkolämpötilan mukaan shuntattu lämminvesi, siitä seuraa lämpöhäviöt ja kattilan vesi jäähtyy ja vastukset menee päälle.
Oumanista on siis sähköt pois ja shuntti on kiinni! Käytin tuon oumanin irti että varmistin shuntin todellakin olevan täysin kiinni.
Edit. Sen takia on syytä selvittää häviö kun talvella luonnollisesti kv pumppu on aina päällä, mutta shuntti on pienillä pakkasillakin vielä kiinni koska lämmitän ilpolla+takalla niin sisäanturi käskyttää oumanin pitämään shuntin niin kauan ennenkö sisälämpö alkaa tippua.
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Onkohan noita lämpötilan säätimiä millaisia kaikkia markkinoilla. Aika suolaisia ainakin nuo Oumannin hinnat.
Säädin itse 332 €
Huoneanturi 52 €
Menovesianturi 32 €

https://www.taloosi.fi/lammonsaadin_ouman_eh_800b?gclid=Cj0KCQjwn4ncBRCaARIsAFD5-gWRuvrBg28gIP5rTZVEqRVXr-qTUwv5VwQGWoLUnqQuamK0W6JWazIaAn6GEALw_wcB

Jos noita valmistettaisiin jossakin Koreassa ja myytäisiin Tokmannilla, hinnat voisivat olla 1/10 noista. Eikös 400 €:lla ala jo saada halvimpia ILPejä. Hienoa että tuollaisia tehdään Suomessakin mutta mahtavatkohan nuo olla kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
 

ahpe

Jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Sitä kuinka pitävä tuon shuntin sisäinen sovitus on, ei varmaan kovin korkeaa luokitusta lämmityksissä tarvita, kun säädössä ei tarvita 0.1 C tarkkuuta.

Lainaus: http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=94139

voihan olla et reiät nyt menee vääriin kohtiin kun oot pyöritelly.
Vähän samaa veikkaisin kuin edellinenkin että se shuntti on pyörähtänyt liikaa. Nimimerkki kokemusta löytyy
Ed. keskustelusta, Ouman yrittää laskea menoveden lämpötilaa, mutta kiertoon tuleekin kattilasta kuumaa vettä jonkinverran.
 

pumpauttaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

ahpe sanoi:
Sitä kuinka pitävä tuon shuntin sisäinen sovitus on, ei varmaan kovin korkeaa luokitusta lämmityksissä tarvita, kun säädössä ei tarvita 0.1 C tarkkuuta.
Aivan. Tähän voisi joku kokenut konkari ottaa kantaan. Pitääkö nuo shuntit "100 prosenttisesti" vai voiko ne päästää ohi vaikka shuntti on kiinni. Ei tämä shuntti ainakaan mikään aatamin aikainen ole. Tältä vuosituhannelta.
 

Mekaniker

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pumpauttaja sanoi:
Aivan. Tähän voisi joku kokenut konkari ottaa kantaan. Pitääkö nuo shuntit "100 prosenttisesti" vai voiko ne päästää ohi vaikka shuntti on kiinni. Ei tämä shuntti ainakaan mikään aatamin aikainen ole. Tältä vuosituhannelta.
Kaikki "suntit" vuotavat ohitse jonkin verran, tiivimmät on messingistä tehdyt
Ja niissä on yksi yhteinen juttu, voi mennä "yli" eli kun pyörittää akselia niin se ei välttämättä ole nollassa kun on laitettu säädinmoottori paikalle
Kaiva esille kolmitieventtiilin valmistaja ja hae netin kautta kytkentäkaavio, nuo voi nimittäin kytkeä monella tavalla: Vasen/Oikea sekä eri porttikytkentä
Yhteistä kumminkin on että akselin lovi osoittaa samaan paikkaan kun kääntönuppi: Nolla/ Kiinni tai 10 on Auki
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Hienoa että tuollaisia tehdään Suomessakin mutta mahtavatkohan nuo olla kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
Tuskin.
Sen verran yksinkertaisesta kapineesta on kyse.
 

pumpauttaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Jos tämä netin syövereistä keskustelupalstalta löydetty "Pentin" sepustus pitää paikkaansa, niin olin mä sitten vähän hajulla. Eli tämä kytkentämalli itsessään aiheuttaisi tämän ilmiön josta aamulla kirjoitin.

"Yleensä syytetään kierrettävää sunttia, mutta vika ei ole siinä. monta
tapausta tutkineena.
Tämä vika tulee silloin kun käytetään putkessa olevaa sunttia oli kara tai
pyöritettävä. Kattiassa oleva ei voi näin tehdä.
Toinen haara menee paluusta suntille, toinen varaajalle tai kattilaan, tämä
muodostaa ongelman, koska siinä sekottuu kuuma ja kylmä sekaisin, koska
putkessa ei ole virtausta suntin olleessa kiinni. Kierrosta menee kylmää
kattilaan ja kattilasta kuumaa tilalle samassa pukessa.
Olen havainnut vastaavan ongelman korjaantuvan u_mutkalla paluupuolelle. Eli
paluuputkeen u_mutka(30cm) alaspäin ja siitä ylös. Tämä katkaisee kierron.

t: Pentti"
 
Ylös Bottom