Perusputkityökysymyksiä

[pökö]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Niinkuin tuossa aiemmin kirjoitin meillä oli lämpöputket kokonaan irti kattilasta yhden kesän. Esben nelitiesuntti ei vuotanut pisaraakaan ulos lämmitysyhteistään, ja kattilassa normaali lämpö/paine koska käyttövesi tuli siitä.

 

[pökö]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Olen itte ollut sitä mieltä että kattilasuntti ei ole yhtä tiivis kuin palloventtiili jotta lämpöverkkoon ei tule kohtuutonta painevaihtelua kun suntti on kiinni.

 

[fraatti]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Onko tämä virheellinen asennus?

 

[Espejot]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Onko tämä virheellinen asennus?

Miksi t-haara on noin vaalea? Mikä on epäilty virhe... t-haara on kuvan keskellä joten liittynee siihen :

 

[pökö]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Sinkitty ja kupari ei ole kavereita keskenään, tuota ei yleensä tehdä. Voi kestää silti hapettomassa vedessä pitkään.

 

[Wespa]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Omassa systeemissänikin oli jostain syystä kuparilla vedetty väli varoventtiililtä kalvopaisariin, korvasin sen nyt mustalla kun oli niin hyvin hapettanut messinkiset ja mustat osat.

Osittain jatkokysymyksenä tähän, onko jotain haittaa siitä jos on iloisesti sekaisin sinkittyjä, rosterisia (tai ainakin oletan että yksi on rosterinen eikä sinkitty kun on vähän erinäköinen) ja mustia osia lämpöpuolella? Kuparia ei onneksi tosiaan enää ole.

 

[pökö]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Mikä kuparinpelko nyt on päällä?

 

[Wespa]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Mikä kuparinpelko nyt on päällä?

Kupari ei ole kiva kun se näköjään ainakin paisuntayhteessä ruostuttaa aika rujosti mustia osia. Ja messinkiset osatkin ottivat vähän itseensä.

 

[pökö]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Noi on ihan liittämiskelpoisia hapettomissa vesissä.

 

[Peku 2012]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Epäjalommalla metallilla on aina ominaisuus syöpyä, mutta patterikierrossa käytetyllä kuparilla ja liitännäisosissa syöpyminen vuotoon asti voi kestää talon iän
Toki jokin ulkoinen tekijä, kuten vieras metallilastu tms sisäpinnalla voi nopeuttaa tätäkin ilmiötä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Veikkaanpa, että kyseessä on vain paisarin hengityksen iskeminen juuri niihin harvoihin syöpyviin osiin. Kupariosat kestää sen hapenkin ja koorrosio keskittyy sinne missä rautaa on tarjolla. Tilanne olisi luultavasti sama vaikka kuparin korvaisi lasiputkilla. Kyllä rautaiset paisarit ja niiden putket tuppaa enemmän tai vähemmän ruosteisia olemaan.

Tämä on nyt toki vain päättelyä, ei perustu tietoon.

 

[fraatti]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Sinkitty ja kupari ei ole kavereita keskenään, tuota ei yleensä tehdä. Voi kestää silti hapettomassa vedessä pitkään.

Tämä. Onko virallisesti sinkitty ja kuparinen puristusosa sallittua laittaa yhteen. Jossain oli mainintaa että venttiili tms osa välissä homma on ok. Satuin vain huomaamaan tuon vasta nyt vaikka asennuksesta on jo vuosia.

 

[fraatti]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Laittamasi kuvan kaltainen asennus on väärin tehty eli ei ole hyvän asennustavan mukainen. Saattaa tosin kestää pitkäänkin, kuten pökö totesi, mutta asiallinen se ei ole.

Jos olisi minun valvoma kohde, niin purattaisin pois ja vaatisin tekemään oikein.

Paskan myivät jälleen kerran. Kaikki tarvisi ilmeisesti tehdä itse. Sama juttu on tullut todettua jo monessa eri paikassa koskien omaa asennusta.

Onkohan riski pelkästään teoreettinen vai todellinen?

Täällä taas lukee näin:

http://www.faktaomkoppar.se/kupariputkien-asennus/asennus-suunnitteluopas/eri-matriaalien-yhdistaminen

http://enexia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Inoxpres-ja-Steelpres-puristusosat-Tekninen-k%C3%A4sikirja.pdf

https://docplayer.fi/24489077-Sanha-puristusliittimet-kupari-ja-punametalli-tekniset-tiedot-ja-asennusohjeet.html

https://www.viega.fi/fi_FI/html/Asennus/Putkiliitostekniikka/Profipress/0c158f80734feedeac11409507f1b284_8_fi_FI/pdf/ga_profipress-xl_8_fi_fi.pdf

 

[Espejot]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Tämä. Onko virallisesti sinkitty ja kuparinen puristusosa sallittua laittaa yhteen. Jossain oli mainintaa että venttiili tms osa välissä homma on ok. Satuin vain huomaamaan tuon vasta nyt vaikka asennuksesta on jo vuosia.

Peruslaiskuutta - osat loppu eikä haluta lähteä tukkuun. Tämä on se syy miksi teen itse mieluummin - usen helpopi ottaa asioista itse selvä kuin selvittää asentajan asennetta.

 

[vwg4]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Osaisko joku sanoa... paljonko on takaiskuventtiilin aiheuttama painehäviö kun jousi otetaan pois? : Väheneekö painehäviö ainoastaan jousen aukaisemisen tarvima paine, lähteestä riippuen ~2kPa

Takaisku on kokolailla tämmönen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg53325#msg53325, mutta ei kuitenkaan täysin samanlainen.
Tuon taulukon mukaan n.1m3/h = ~0,28l/S virtauksella DN20 venttiili antaa ~10kpa painehäviön. Jos taulukkoa oikein tulkitsin. Tuossakin keskustelussa tätä sivuttiin, mutta vastausta en bongannu.

Lattiat suunnitelmien mukaan 24.4kPa, 2kpl takaiskuventtiili ~20kPa, tuloilmapatteri rinnalla ?kPa, 3-tie, pollu, Nibe energiamittari, latauspumppu, putket, mutkat, t-haarat jne. ja toki VILP levari itsessään.

UPM3 Flex AS 15-70 antaa 1m3/h virtaukselle:
-2-käyrä n. 45kPa
-3-käyrä n. 52kPa
-4-käyrä n. 69/70kPa.

Vaikuttaa että lattioihin virtaus riittää ainoastaan pumpun 4-käyrällä, kun VILP on mukana ketjussa. 2-käyrä riittää kun VILP ei ole mukana. VILP on kytketty lattiapaluuseen Niben 2-putki ukv kytkennällä, latauspumppu sarjassa.

Tuolle(2 vs. 4käyrä) syytä pohdiskelen, ja aloin kyseenalaistaa takaiskujen tarpeellisuuden... :'( ja että saisko sitä kautta pumpulle helpotusta.

 

[kotte]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Osaisko joku sanoa... paljonko on takaiskuventtiilin aiheuttama painehäviö kun jousi otetaan pois?

Tuohon en osaa vastata, mutta jos kerran takaisinvirtauksen esto ei ole välttämätön, voisi poistaa jousen ohella myös karan. Jos venttiili on kuvan mukaista muistuttava, molemmat saa helposti irti kierrettävän kannen alta. Vaikka venttiilin runko aiheuttaa pyörteilyä, ei tuon pitäisi olla minkäälainen ongelma luokkaa 1000 litran virtauksella tunnissa.

Ilman jousta venttiili tuskin toimii luotettavana takaisinvirtauksen estäjänä (ja kara piankin juuttuu pysyvästi auki-asentoon). Molempia riisuntavaihtoehtoja on tullut itse kokeilluksi, mainituin seurauksin.

 

[Mikkolan]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Melkein sama virtausvastus, on siinä jousi tai ei. Eikä virtausvastus paljon pienene vaikka ottais lautasen/karan pois. Aika usein takaiskassa virtaus tekee 2 x 90 asteen mutkaa, jolloin jousen ja karan osuus jää olemattoman pieneksi. Eli laskuihin pitää ottaa ihan taulukon mukainen vastus.

Suoralla putkella vastus on kPa/m ja komponenteilla kPa/ 1, jos laskee koko putkiston vastukset yhteensä niin yhdellä komponentilla ei liene paljon merkitystä.

 

[Mikkolan]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Eikös tuossa tullut suuruusluokkavirhe? Tai noh, voihan sen 50 Pascalia/metri toki ilmoittaa kilopaskaleina tyyliin 0.05 kPa/m. Eli yhden osan aiheuttama virtausvastus voi vastata esim. 40 putkiekvivalenttimetriä.

Juu, ei tarvii kilopaskoiks muttaa, kunhan laskiessa käyttää samaa yksikköä kaikille.
Voisko olla niin pitkää ja ahdasta putkilinjaa että helpompi esittää kokonaisvastus kPa:na? Joskus kyllä tuntuu siltä että puutarhaletkuun hukkuu kaikki kätettävissä olevat 400 000 Paskalia, Hehtopascal, hPa, olis aika mukava yksikkö

 

[vwg4]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Tuohon en osaa vastata, mutta jos kerran takaisinvirtauksen esto ei ole välttämätön, voisi poistaa jousen ohella myös karan. Jos venttiili on kuvan mukaista muistuttava, molemmat saa helposti irti kierrettävän kannen alta. Vaikka venttiilin runko aiheuttaa pyörteilyä, ei tuon pitäisi olla minkäälainen ongelma luokkaa 1000 litran virtauksella tunnissa.

Melkein sama virtausvastus, on siinä jousi tai ei. Eikä virtausvastus paljon pienene vaikka ottais lautasen/karan pois. Aika usein takaiskassa virtaus tekee 2 x 90 asteen mutkaa, jolloin jousen ja karan osuus jää olemattoman pieneksi. Eli laskuihin pitää ottaa ihan taulukon mukainen vastus.

Jahas. Eikös nämä ole melkeen vastakkein oisko se "totuus" puolivälissä. Kuvaa kun kattoo näyttäs että ei aivan tupla 90 mutkia oo, mut jonkunlainen kyhmyrä ja putken pienennys kuitenkin.

Tänään oli sopiva plussa keli et uskalsi monoblokin päästää "kylmäksi" hetkeksi aikaa.
Nappasin takaiskuventtiileistä jouset ja karat pois.
Toinen noista on varulta, ja toiselle enemmänkin on käyttöä, tai voi olla, kun 3-tie venttiili on kesä/vainPILP asennossa. On siinä hana minkä voi kääntää kiinni, mut 3-tie venan idea vähän kärsii.

Suoralla putkella vastus on kPa/m ja komponenteilla kPa/ 1, jos laskee koko putkiston vastukset yhteensä niin yhdellä komponentilla ei liene paljon merkitystä.

Varmasti koko järjestelmässä, nyt tutkan alla olikin lisätty/muutettu järjestelmän osa, tai oikeastaan osa siitä.
Kaivoin noista vähän tietoa ja suunnilleen laskeskelin uuden osan painehäviöt:
-EMK300 (nibe energiamittari) ~0,5kPa
-F2040 10kPa
-Mutkat, t-haarat, sulut, takaiskut etc ~40kPa
-putkia on noin 2m (22mm, 28mm ja joustoputket)

Eli kyllä takaiskujen ~20kPa merkittävän osan tuosta tarkastelun alla olevasta muodostaa.

Lopputulemana lämpöä näyttäs tulevan vaikka takaiskut pois, eli kait siellä vedet oikein kiertää
Edelleen piti lämpöjohto KV-pumpun nopeutta nostaa(käyrä2 -> käyrä3).
Ilmauksen aikana oli pumppu käyrä4, mut pumpun ärinä ja putkiston kohina on huomattavasti pienempi n. 900m3/h virtauksella(pollun mukaan).

Edit:tän mukaan noita hahmottelin http://www.faktaomkoppar.se/kupariputkien-asennus/asennus-suunnitteluopas/mitoitus-lampojohdot/laskennallinen-mitoitus-lampojohdot_copy

 

[kotte]

Vs: Perusputkityökysymyksiä

Jahas. Eikös nämä ole melkeen vastakkein oisko se "totuus" puolivälissä. Kuvaa kun kattoo näyttäs että ei aivan tupla 90 mutkia oo, mut jonkunlainen kyhmyrä ja putken pienennys kuitenkin.

Kyllä tuossa verkostossa on monta muutakin 90 omutkaa eikä yhden asiallisesti muotoillun mutkan aiheuttama vastus ole suurempi kuin muutaman tai muutaman kymmenen kertaa pidemmän suoran putkenosan. Vaikka tuo laskennallinen vastuspituus olisi metrin luokkaa, on tuo silti vain pieni murto-osa putkiston kokonaispituudesta.

 

[Espejot]

mulla on kaksitieventiilissä kiinni Belimo TR24 toimilaite... käykö sama toimilaite 3-tieventtiiliin vai meneekö uusiksi sekä ventiili & toimilaite? Kyseessä viilennys liuospiiristä joskus ensikesänä... oletan että riittä kun vain vaihdan 2-tieventiilin tilalle 3-tieventiilin.

 

[juu-zo]

mulla on kaksitieventiilissä kiinni Belimo TR24 toimilaite... käykö sama toimilaite 3-tieventtiiliin vai meneekö uusiksi sekä ventiili & toimilaite? Kyseessä viilennys liuospiiristä joskus ensikesänä... oletan että riittä kun vain vaihdan 2-tieventiilin tilalle 3-tieventiilin.

Käy kunhan ostat oikeanlaisen venttiilin eli tuolle kiertoliiketoimilaitteelle käytännössä palloventtiili.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kumminko noissa maaviileä jäähdytyksissä tuo lämpötilansäätö on yleensä toteutettu? Säätämällä puhallusta vai säätämällä nesteen kiertoa? Jos puhallusta säädetään, poistuu kosteutta kuitenkin tehokkaasti ja tämä on varmaan se toivottu tilanne. Jos taas keruupiirin nesteen kiertoa rajoitetaan, niin kosteuden poisto heikkenee osateholla ja vain lämpötilansäätö toteutuu.

 

[kotte]

Kumminko noissa maaviileä jäähdytyksissä tuo lämpötilansäätö on yleensä toteutettu? Säätämällä puhallusta vai säätämällä nesteen kiertoa? Jos puhallusta säädetään, poistuu kosteutta kuitenkin tehokkaasti ja tämä on varmaan se toivottu tilanne. Jos taas keruupiirin nesteen kiertoa rajoitetaan, niin kosteuden poisto heikkenee osateholla ja vain lämpötilansäätö toteutuu.

Esimerkiksi puhallinkonvektoreilla sekä että: peruslämpötilansäätö tehdään katkomalla vesivirtaa (vesikierto kiinni, kun lämpötilatavoite saavutetaan), mutta puhallintehoa lisätään, jos poikkeama kasvaa. Joskus on optiona myös puhalluksen katkaisu vesikierron katkaisuun liittyen (jos puhallin jätetään minimiteholle ilman vesivirtaa, se kuivuu vähitellen, mikä on tietenkin toivottavaa jäähdytyskauden lopulla tai pitempien taukojenkin ajaksi).

Ei-kondensoivat ratkaisu (lattia- tai kattojäähdytys, jäähdytyspalkit jne.) edellyttävät shuntilla tehtävää säätöä, kun mikään kohta ei saa alittaa kastepistettä. Myös ON/OFF-tyyppistä shunttisäätöä näköjään käytetään yksinkertaisuuden vuoksi (kierto on päällä aina, mutta kylmän liuoksen syöttö katkaistaan toviksi, kun joko tavoite saavutetaan tai mennään kastepisteen suhteen riskirajalle).

 

[vwg4]

Komposiittiputkiin liittyen: Saadaanko Emmeti Monoblocco liittimillä luotettava liitos aikaiseksi?
https://www.taloteknikko.fi/product/278/monoblocco-liitin-gerpex-komposiittiputkelle-26-x-3-mm
https://www.taloteknikko.fi/product/1513/putkiliitin-m32x15--m32x15
https://www.taloteknikko.fi/product/908/gerpex-ra-260x30mm-eristetty-komposiittiputki

Tuo monoblocco liitin lienee rakenteeltaan/periaatteeltaan lähellä perus lattialämpöputken liitos tapaa; sisäholkki o-renkailla ja puserrusholkki siihen päälle. http://www.emmeti.com/portal/en/pro...8_productTipology/family/62713_productFamily/
"putkiliittimellä"/välinippa:lla saa kiinni sitten tavan putkistoon;ilmeisesti putkiliittimessä on eri kierre monoblocco liittimen puolella, eli tavan nippa ei käy..

Puhallinkonvektorin asennuskaavailut menossa; Putket jää "näkösälle"/koteloituna, ainoastaan konvektorin liitokset tulee piiloon seinän sisään. Matka on lyhyt, n.10m edestakaisin-tuon mielellään vetäis yhtenäisellä putkella ja liitokset minimoiden sisätiloissa.ja puserrusliittimiä vältellen.

 

[burmanm]

Tästä hieman ehkä ohi aiheen, mutta miten suuri osa kiertovedestä pitäisi mennä jakotukkien kautta ympäri taloa ja minkä verran suhteessa tulee läpi jakotukeista suoraan takaisin kiertoon? Lattialämmitystalossa.

Mietin tuossa kun itselläni kierto on n. 21,7l/min (1,3m^3/h) ja ei noista jakotukkien virtausmittareista ihan tuota lukemaa kyllä tule (toki hieman epätarkasti laskien, mutta silti). Termostaatteja ei siis ole, joten niistä ei jää jumiin.

Eli missä vaiheessa jakotukin paluita on tullut kiristettyä liikaa? Millaisia prosentteja pitäisi kiertoon päätyä ja minkä verran saa tulla ohi normaalissa käytössä?

 

[lmfmis]

Eikös kaikki vesi mene kuitenkin piirien kautta vai onko sinulla hukkaputki/ohivirtaus tukeissa?

Vai tarkoitatko kuinka paljon kuumaa vettä sekoitetaaan kiertoon...

 

[Jolberious]

Tästä hieman ehkä ohi aiheen, mutta miten suuri osa kiertovedestä pitäisi mennä jakotukkien kautta ympäri taloa ja minkä verran suhteessa tulee läpi jakotukeista suoraan takaisin kiertoon? Lattialämmitystalossa.

Mietin tuossa kun itselläni kierto on n. 21,7l/min (1,3m^3/h) ja ei noista jakotukkien virtausmittareista ihan tuota lukemaa kyllä tule (toki hieman epätarkasti laskien, mutta silti). Termostaatteja ei siis ole, joten niistä ei jää jumiin.

Eli missä vaiheessa jakotukin paluita on tullut kiristettyä liikaa? Millaisia prosentteja pitäisi kiertoon päätyä ja minkä verran saa tulla ohi normaalissa käytössä?

Ellei ole "ohivirtausta" tukkien välillä, niin kaikki vesi, mikä tulee menopuolen jakotukkiin, menee piirien kautta myös paluupuolen jakotukkiin. Turha kuristaminen tietty on pahasta, tasapainotusta varten vaan kuristukset tiettyihin piireihin ja loput mahdollisimman auki.

 

[burmanm]

Ellei ole "ohivirtausta" tukkien välillä, niin kaikki vesi, mikä tulee menopuolen jakotukkiin, menee piirien kautta myös paluupuolen jakotukkiin. Turha kuristaminen tietty on pahasta, tasapainotusta varten vaan kuristukset tiettyihin piireihin ja loput mahdollisimman auki.

Näinhän se, tosin nyt en muista onko toisessa jakotukissa ohivirtausta (toisessa on, mutta se johtaa toiselle jakotukille) enkä viitsi näin öisin meluta ja tutkia kun se on vaatekaapin takana.

Siinä tapauksessa erotuksen olisi tultava vain ja ainoastaan virtausmittareiden eroista kai sitten.. ehkä ne jakotukin on niin epätarkkoja.

 

[pamppu]

Siinä tapauksessa erotuksen olisi tultava vain ja ainoastaan virtausmittareiden eroista kai sitten.. ehkä ne jakotukin on niin epätarkkoja.

Minä laittaisin veikkaukseni tälle. Olen jotenkin ajatellut että ne piirien mittarit on enempi suuntaa antavia joista näkee että suurinpiirtein eri putkiin menee haluttu.

 

[Espejot]

Viemärin supistusyhde. Kummin päin asennettaan, niin että viemärin alareuna kaataa tasisesti vai niin että pohjalle tulee pykällys? Oikeasti asialla ei liene merkitystä mutta onko asennukseen yksiseliteistä suositusta.

 

[Hhartikainen]

Kyllähän se niin päin tulee, että pohjalla on tasainen kaato.

 

[Espejot]

Kyllähän se niin päin tulee, että pohjalla on tasainen kaato.

Onko tälle olemassa virallista ohjetta, sellaista joka vetoaa insinöörin väittelyvietteihin lamaannuttavasti

 

[vwg4]

Tätä samaa itsekin vasta pohdiskelin. Tasainen puoli alaspäin öljynerotuskaivoon mentäessä tulee käytännössä tasainen pätkä(silmämääräisesti) . Jos ois pykälä alaspäin tulisi laskua.

Laitoin tasainen puoli alas jotta sai viemärin koron alemmas

 

[Jolberious]

Onko tälle olemassa virallista ohjetta, sellaista joka vetoaa insinöörin väittelyvietteihin lamaannuttavasti

Uponorin viemäröintikäsikirjassa muistaakseni mainittu.

Tarkistin, ohessa kuvat

Eli Uponorin mukaan: Supistusyhteen asennus tehdään siten, että erikokoisten viemäreiden yläpinnat ovat samalla tasolla ja laajennus tulee alapuolelle. Näin estetään mahdollinen takaisinvirtaus.

 

[Espejot]

Case solved. Kiitos.

 

[lmfmis]

Just muistan tuosta suunnittelijan kanssa jutelleen ja ei sillä väliä mihin suuntaan supistajan laittaa. Laittaa niinkuin parhaiten sopii.

Mutta jos tilaa on, niin tuo yläpinnat tasan varmaan mainio. Tuskin takaisinvirtaus on oikea ongelma?

 

[Espejot]

Just muistan tuosta suunnittelijan kanssa jutelleen ja ei sillä väliä mihin suuntaan supistajan laittaa. Laittaa niinkuin parhaiten sopii.

Mutta jos tilaa on, niin tuo yläpinnat tasan varmaan mainio. Tuskin takaisinvirtaus on oikea ongelma?

Rakennutajan edustaja lienee se oikea taho kuka sanoo viimeisen sanan. Nyt tosiaan haluttiin vaihtaa kaksi yhdettä tosin päin ja 99% yhteistä jätettiin niin kuin oli. Mitään perusteluita ei kerrotu ja siksi kysyin. Ei tässä hullua hurskaamaksi tullut vaikka pieni knoppitieto jäikin takataskuun.

 

[pökö]

Täyttä asiaa edellisesssä viestissä.

Suoraa alareunaa kannatan koska siinä vesi työntää köntsää eteenpäin tasaisesti eikä ohita sitä. Jos vesi ohittaa köntsä pysähtyy, tämä voi tapahtua myös jos kaatoa on liikaa.
Molemmin päin noita näkyy asennettavan.

 

[Jolberious]

Täyttä asiaa edellisesssä viestissä.

Molemmin päin noita näkyy asennettavan.

Molemmin päin noita on nähty kanssa ja ainahan on mahdollisuus asentaa se myös vaakatasoon, ei pelkästään ylös- tai alaspäin.
Kuten Scroll totesi, takaisinvirtaus on oikein tehdyssä viemärissä melko teoreettinen ongelma.

Toisaalta, köntsä harvoin liikkuu putkessa, jossa on supistaja. Tai ainakaan ei pitäisi liikkua.