Perusputkityökysymyksiä

raksa11

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Scroll sanoi:
Juurikin näin. Kentällä on paljon hiljaista tietoa, mikä ei ole missään kirjoissa eikä kansissa. Eikä tule koskaan sinne päätymäänkään.

LVI-ala on aina ollut tällainen ja tulee aina myös olemaan.
Tulee väkisinkin eräs hampun / kitin käyttö episodi mieleen. Esim unipakkia eli perusputkikittiä tuntuu ammattimiehet helmiliitoksiin hitusen pyöräyttävän. Vaikka helmiliitoksen ohjeessa ei moista mainita laisinkaan.
Onko tämä nyt sitä hiljaista tietoa ja ammattitaitoa joka ei kirjoihin koskaan päädykkään? Vaiko amisten perseilyä joka pitäisi kitkeä pois? Ja missä kulkee hiljaisen tiedon ja spedeilyn raja? ;)
 

HelaKammo

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Noistakin tulee mieleen,.että onko millainen ero helmien välillä? Olen nähnyt tasaista ja raidallista. Kuitenkin helmiä myydään vaihtokamana joka rautakaupassa, eikä koko osaa vaihdeta. Ilmeisesti muoto on standardi, tai sitten se vaan ei ole niin justiinsa?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

raksa11 sanoi:
Tulee väkisinkin eräs hampun / kitin käyttö episodi mieleen. Esim unipakkia eli perusputkikittiä tuntuu ammattimiehet helmiliitoksiin hitusen pyöräyttävän. Vaikka helmiliitoksen ohjeessa ei moista mainita laisinkaan.
Onko tämä nyt sitä hiljaista tietoa ja ammattitaitoa joka ei kirjoihin koskaan päädykkään? Vaiko amisten perseilyä joka pitäisi kitkeä pois? Ja missä kulkee hiljaisen tiedon ja spedeilyn raja? ;)
Kai se raja on aika liukuva. Itse kuulen mielelläni kokeneiden asentajien vinkkejä ja tippejä, ei kuulemisesta ainakaan haittaa ole. Ja jos käytöstä on haittaa laajenmalti niin kyllä reklamaation pitäisi herättää työnjohdon ja tiedon kulkeutua asentajille. Ja lopulta hevostoimiston kautta kentälle... ja foorumeille.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Espejot sanoi:
Leuat on koodattu kirjaimella, muistaakseni perus leuka Suomessa on ns. M-leuka mikä tarkoitettu Geberit Mapress tyylisille kupari, teräs- ja rst-liitoksille. Näitä on todenäköiseti muitakin. Komposiitille on omansa ja puristusprofiileja on todennäköisesti useampia ja on varmaankin putkivalmistaja kohtaisia: itse olen käyttänyt Geberit ja Mepla profiileja. Nopealla etsinnällä löytyi ainakin M, U, SV/V ja TH-leuat. Sitten täytyy tarkistaa mihin koneeseen leuat sopii.

Profiileja
M = Geberit Mapress
V = Viega Comap
U = Unipipe
jne jne


Ridgidin puristimiin on saatavilla ainakin mm. seuraavat profiilit
V = Kupari, teräs ja ruostumaton teräs
TH = Pex
U = Pex/komposiitti
RF = Pex/komposiitti

Ja jotta asia olisi mahdollisimman sekava niin joskus nämä näyttää olevan ristiin yhteensopivia kun sopivat ehdot täytyy, esim SANHApress. Kohta 3.1
http://www.meltex.fi/media/dokumentit/asennusohjeet/sanha_tekniset_tuote-ja_asennusohjeet.pdf

SANHA vastaa ainoana puristusjärjestelmien valmistajana puristusliitoksen tiiviydestä puristustyökalun valmistajasta
riippumatta, mikäli puristuskoneet ja -leuat täyttävät seuraavat vaatimukset:
• Puristustyökalut on huollettava ja niitä on käytettävä valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.
• Pienten puristuskoneiden (korkeintaan 28 mm) vähimmäispuristusvoiman on oltava 18 kN
ja pultin halkaisijan 10 mm.
• Perinteisten ja sähköisten puristuskoneiden (korkeintaan 108 mm) vähimmäispuristusvoiman
on oltava 30 kN ja pultin halkaisijan 14 mm.
• Puristusleuoissa ja puristusrenkaissa metallisia putkiliitoksia varten (halkasija kork. 54 mm asti)
on oltava M-, V- tai SANHAprofiilia
• Puristusrenkaissa metallisille liitoksille jotka ovat isommat kuin 54 mm tulee olla M- tai SANHA-profiiili.
• Muoviputkiliitosten puristusleuoissa ja -renkaissa on oltava alkuperäinen TH-profiili.
• Käytettävässä järjestelmässä on aina noudatettava SANHAn antamia asennusohjeita.



Joku enemmän tietävä voi korjata...
Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta, ja myös vahvistuksesta.

Tossa sanha tekstissä näköjään mainitaan tarvittava puristusvoima, 18-30kN ja noissa ebay pihdeissä näyttää olevan max 4ton~40kN tai 6ton~60kN.

Eli kaiketi myös noita mekaanisia/manuaalipuristimia voi käyttää. (jos vaan jaksaa puristella)
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Taannnoin kötöstelin varaajaani 4 lv-kierukkaa, helmiliitoksia kertyi liki 50 kpl. Osa tuli tehtyä käytetyillä osilla ja uudet osat ihan rautakaupan tusina tavaraa. Kevyellä jälkikiristyksellä kaikki, yhtä lukuun ottamatta, pitivät testin aikana.
Se yksi sitten, kun korvaavaa tuotetta ei ollut saatavilla ja homma piti saada pois käsistä, niin puruk.. teipillä piti fiksata. Ilmeisesti käytetyn kierukan liitosputki oli vähän ruvella.

Paha virhe se silloin jos firman laatukäsikirjassa määrätään ettei purkuosia saa käyttää eikä helmiä saa fiksata teipillä, silloin vuotavat liitokset pitää korjata isommalla jakarilla ja haljennut mutteri vaihdetan sitten ensi viikolla.

Noh, minä olen teippimies, kun rutiinin on kerran oppinut niin sillä mennään . Hiukka hymyilyttää nämä niin tosissaan ammattimaiset tappuramiehet.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Perusputkityökysymyksiä

HelaKammo sanoi:
Noistakin tulee mieleen,.että onko millainen ero helmien välillä? Olen nähnyt tasaista ja raidallista. Kuitenkin helmiä myydään vaihtokamana joka rautakaupassa, eikä koko osaa vaihdeta. Ilmeisesti muoto on standardi, tai sitten se vaan ei ole niin justiinsa?
Mahtaisiko tuon helmen merkitys kumminkin olla vähäinen verrattuna vaikkapa putkimateriaaliin ja tukiholkkiin kupariputkien tapauksessa? Välillä näkee putkimiesten jäljiltä ilman tukiholkkeja jätettyjä liitoksia vaikkapa lähellä kovajuotettua liitoskohtaa. Pehmeäksi hehkutetut putket ovat oma lukunsa, mutta jos vierestä on kovajutettu, ei helmiliitosta saa luotettavaksi ilman tukiholkkia yleisimmillä päätelaitteiden putkipaksuuksilla.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

kotte sanoi:
Mahtaisiko tuon helmen merkitys kumminkin olla vähäinen verrattuna vaikkapa putkimateriaaliin ja tukiholkkiin kupariputkien tapauksessa? Välillä näkee putkimiesten jäljiltä ilman tukiholkkeja jätettyjä liitoksia vaikkapa lähellä kovajuotettua liitoskohtaa. Pehmeäksi hehkutetut putket ovat oma lukunsa, mutta jos vierestä on kovajutettu, ei helmiliitosta saa luotettavaksi ilman tukiholkkia yleisimmillä päätelaitteiden putkipaksuuksilla.
kyllä ne pienempiin laittaa holkkeja, mutta esim 22 ja 28mm ei, niissä on jo seinämää riittävästi. Nuo isommat ne mieluusti hehkuttaa jotta helmi pitää paremmin eikä tarvi hampaat irvessä vääntää, siinä on jo mutterikin lujilla. Tästä hehkutuksesta varmasn tulee vielä poru ;). Mutta näin ne tekee.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
kyllä ne pienempiin laittaa holkkeja, mutta esim 22 ja 28mm ei, niissä on jo seinämää riittävästi. Nuo isommat ne mieluusti hehkuttaa jotta helmi pitää paremmin eikä tarvi hampaat irvessä vääntää, siinä on jo mutterikin lujilla. Tästä hehkutuksesta varmasn tulee vielä poru ;). Mutta näin ne tekee.
Sanotaan näin - en ole koskaan huomannut että kaasuvermeet olisi tuotu paikalle ilman että tarvitaan juottaa tai hitsata. Tämä siis ottamatta kantaa miten asia kuluu tehdä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Espejot sanoi:
Sanotaan näin - en ole koskaan huomannut että kaasuvermeet olisi tuotu paikalle ilman että tarvitaan juottaa tai hitsata. Tämä siis ottamatta kantaa miten asia kuluu tehdä.
kaikki tekee tavallaan, en mikäkään tiedä kuka oikein tekee mutta kerron mitä olen nähnyt tehtävän.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Keskustelu koskien mm. Geberitin laatua siiretty omaksi aloitukseksi /Espejot
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26976.0.html
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Edit: täsähän tämä on kerottu
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/venttiiliryhma.htm



Täyttöventiili vai syöttöventiili... onko niin että täyttöventiilistä tulee syöttöventiili jos siihen lisätään yksisuuntaventtiili, varoventtiili vai mitä nyt missaaan eli kumpikin tarkoitettu samaan tarkoitukseen.

Täyttöventiili
https://www.taloon.com/tuotteet/lammitysverkoston-tayttoventtiili-oras-dn20-416020/LVI-4012206/dp?search=t%C3%A4ytt%C3%B6venttiili
Syöttöventiili
https://www.taloon.com/lamminvesikehittimen-syottoventtiili-oras-dn20-22-414022/LVI-4012310/dp
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Ihan eri jutut. Täyttöventtiili on tarkoitettu lämmitysjärjestelmän täyttöön jossa on paisuntatila, esim öljykattila.

Syöttöventtiili sähkövaraajaan jossa vesi kuumentuessaan laajentuu ja ylimääräiset poistuu varoventtiilistä.
Täyttöventtiili on normaalisti aina kiinni ja syöttöventtiili aina auki.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
Ihan eri jutut. Täyttöventtiili on tarkoitettu lämmitysjärjestelmän täyttöön jossa on paisuntatila, esim öljykattila.

Syöttöventtiili sähkövaraajaan jossa vesi kuumentuessaan laajentuu ja ylimääräiset poistuu varoventtiilistä.
Täyttöventtiili on normaalisti aina kiinni ja syöttöventtiili aina auki.
Täyttöventtiilissä on tyypillisesti kaksi venttiiliä peräkkäin - on perin kiusallista jos sellainen hiukankaan vuotaa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Mitenkäs noi syöttösekoitusventiilit... onko perää että noi sekoitusventiilit on vain yksi vikaantuva osa ja kanattaa jättää kaupaan?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Espejot sanoi:
Mitenkäs noi syöttösekoitusventiilit... onko perää että noi sekoitusventiilit on vain yksi vikaantuva osa ja kanattaa jättää kaupaan?
jos sulle maalämpö tulee niin turha se on koska et kuitenkaan tee yli 55 asteista vettä.
Esim öljylämmityksessä se on syytä laittaa koska muuten hanasta tule yli 80 asteinen vesi.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
jos sulle maalämpö tulee niin turha se on koska et kuitenkaan tee yli 55 asteista vettä.
Esim öljylämmityksessä se on syytä laittaa koska muuten hanasta tule yli 80 asteinen vesi.
Lähinnä legionellatapossa saattaa tulla yli 60 asteista, tyypilisesti käyttöveden lämpö on 50-55 asteen välissä jolloin varajaajan katolla voi olla hiukan kuumempaa(~5c?). Tarpeellisuudesta en osaa sanoa mutta kait nuo suurimpaan osaan asennuksia laitetaan. Yksinkertaistaa toki kytkentää jos jättää pois.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

fraatti sanoi:
Lähinnä legionellatapossa saattaa tulla yli 60 asteista, tyypilisesti käyttöveden lämpö on 50-55 asteen välissä jolloin varajaajan katolla voi olla hiukan kuumempaa(~5c?). Tarpeellisuudesta en osaa sanoa mutta kait nuo suurimpaan osaan asennuksia laitetaan. Yksinkertaistaa toki kytkentää jos jättää pois.
Se on kuluva tai oikeastaan jumiva osa eli jos sellaisen laittaa niin sitten niin että sen pääsee helposti vaihtamaan - sulut, paikka ja liitännät. Mitään kovin suurta iloa siitä ei lämpöpumun kanssa ole, mutta jos varaaja onkin liian pieni niin vastuksilla sinne saa lisää lämpöä ja samalla vesi riittää paremmin - silloin on hyvä olla tuokin vekotin.

Senverran noiden kanssa on tullut kiroiltua että omasta MLPstäni jätin sen pois - tai siis sanoin ukoille että älkää sitä sinne laittako.
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

VesA sanoi:
Se on kuluva tai oikeastaan jumiva osa eli jos sellaisen laittaa niin sitten niin että sen pääsee helposti vaihtamaan - sulut, paikka ja liitännät.
Ja minä ruuvasin noita 2 kpl. Ensimmäinen rajoittaa haalistetun veden lämpötilan noin 35 asteeseen (tarpeen silloin kun kattila on öljyllä kuumennettu) ja toinen varsinaiselle kuumalle vedelle tulistusvaraajan jälkeen kai jonnekin 55 asteeseen. Eihän nuo kauhean kalliita ole ja helposti vaihdettavaan paikkaan sain. Vanha oli "jumissa". Siitä ei enää yli 50 asteista tahtonut saada millään ulos.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Olen nyt useamman kerran nähnyt yhdistettävän sinkittyä ja mustaa rautaa. Syynä on usein ollut että mustassa raudassa on saartavilla tiukempia mutkia. Anyway, onko nyt niin että sinkki ei ruostuta mustaa rautaa lämmitysverkossa?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Suunnilleen samat osat löytyy molemmista, pitäis ainakin.
Ei ruostuta.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Espejot sanoi:
Olen nyt useamman kerran nähnyt yhdistettävän sinkittyä ja mustaa rautaa. Syynä on usein ollut että mustassa raudassa on saartavilla tiukempia mutkia. Anyway, onko nyt niin että sinkki ei ruostuta mustaa rautaa lämmitysverkossa?
Sinkki sieltä ennen rautaa häviää.
Liuosputkistoon noita ei sitten saa käyttää.
Käyttövesiputkessa kupari sinkkiputken jälkeen.







Nämä tuolta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27399/Makela_Ilkka.pdf?sequence
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Messikinmutterien halkeilu helmiliitoksissa. Törmäsin sattumalata maalämpöfoorumilla. Mutta asiaan... mahdollisia syitä halkeamiselle on esitetty useita aina bakteereista heikkohin ainevahvuuksiin. Yksi mahdollinen tekijä voi olla jännitekorroosio. Ohessa lainaus

Puserrusliittimet valmistetaan korkealaatuisesta messingistä.
Kaikkien kuparipohjaisten materiaalien tapaan messingissä
voi ilmetä jännitekorroosiota. Jännitekorroosiosta
johtuvien halkeamien muodostumisvaara saattaa puserrusliittimien
käytön takia olla suurempi jäähdytysjärjestelmissä
kuin lämmitysjärjestelmissä. Tämä johtuu siitä,
että muodostunut kosteus voi sisältää hieman ammoniakkia
tai ammoniakin johdannaisia.
Jännitekorroosion minimoimiseksi tai vaaran välttämiseksi,
tulee soveltaa seuraavaa käytäntöä puserrusliittimien
asennuksessa jäähdytysjärjestelmiin:
• Voitele puserrusliitin ennen asennusta.
• Käytä ainoastaan kiintoavainta asennuksessa.
• Kiristä ensin käsin ja sen jälkeen kiintoavaimella. Älä
kiristä liian tiukkaan. Kierrosten määrä kiintoavaimella
kiristettäessä alla olevan taulukon mukaan.
• Kiristetty puserrusliitin eristetään kosteutta hylkivällä
ammoniakittomalla teipillä, joka suojaa mutteria kosteudelta.
Ota huomioon, että eristeestä voi muodostua
ammoniakin johdannaisia – ota yhteyttä eristeen valmistajaan
lisätietoja varten


Lähde: http://www.ekoteam.fi/media/tiedostot/katalog-2013-finska.pdf
 

Liitteet

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Scroll sanoi:
Mistähän tuosta Armacellin väitetystä ammoniakkipitoisuudesta löytyisi lisää tietoa? Miksi siellä ammoniakkia on (olisi)?
Yritin etsiä, en löytänyt koostumista tai lisätietoa asiasta joten jätin asian siihen. Yksi mahdollinen ammoniakkin lähde voi olla kosteus+bakteerit... joskin mainittiin näin. Mutta mutta... en ole ihan vakuuttunut tästä ammoniakki-syys-seuraussuhteesta... olisko todellinen sittenkin syy heikentyneet ainevahvuudet. Ainakin osa haljenneista muttereista on haljeneet aika nopeasti ja luulisi messingin harastumiseen menevän aikaa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Onko mutterin halkeamisia muualla kuin maaalämpökäytössä? Armacelliä on muissakin kylmissä putkissa käytetty.
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Armaflex on kumiseosta jossa on nitriilikumia eli NBR-kumia.

Ammoniakin lisäksi varastorepeämää voi aiheuttaa nitriili!

Onkohan tässä syy-yhteys, arman ammoniakkipäästöt ovat ilmeisen riidanalaisia.
 
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Kemiallinen haurastuminen on helppo todeta päällisin puolin ja murtopintaa tarkastelemalla. Toistuva jäätyvän veden aiheuttama ponnistus voi tapahtua nopeastikin. Kun kaivo jäähtyy, lämmönkeruuputkiston lämpötila menee pakkasilla helposti jäätymispisteen alapuolelle. Vesiputkistoliittimiä eikä edes liittimien kierteitä ole varmaan oikein suunniteltu jäätymisen kestäväksi. Halkaiseehan vesi kiviä ja kallioitakin, miksi ei ohutkuorista messinkimutteria. Rasvatäyte kierteessä on oikea lääke.

Vaikka se kierteen rakoon mahtuva vesimäärä on pieni, ponnistus voi keskittyä pienemmälle alalle, kun jäätyminen sulkee paineen poispääsyreitin. Aina kun mutteri antautuu, sulamisvesi täyttää vapautuneen tilan ja edelltykset ponnistamiselle ovat entistä paremmat.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

pökö sanoi:
Onko mutterin halkeamisia muualla kuin maaalämpökäytössä? Armacelliä on muissakin kylmissä putkissa käytetty.
Nimen omaan. Törmäsin muttereiden halkeamiiseen mlp yhteydessä... luulisi että jos halkeamisia on laajemalti niin niistä puhuttaisiin ainakin työohjeiden muodossa.
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Scroll sanoi:
Nitriilikumihan on hyvin yleinen tiivistemateriaali erinäköisissä putkiliittimissä silloin kun niissä on tiiviste. Ihan käyttövesiputkista öljyteollisuuden laippatiivisteisiin käytössä. Meinaat että messinki ei sitä kestä?? En löydä mitään vahvistusta väitteellesi googlella, en vierailla kielilläkään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nitrile_rubber
En meinaa mutta messingin jännityskorroosiota aiheuttaa mmoniakki ja nitriili.

Ei liene kaukaa haettu että kylmää ja märkää messinkiosaa pitkäaikaisesti peittävästä nitriilikumia sisältävästä eristeestä vapautuu nitriiliä.

Hiukan eri asia kuin o-rengas liitoksen sisällä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

JÄNNITEKORROOSIO
Käytettäessä puserrusliittimiä voi tietyissä tapauksissa ilmetä jännitekorroosiota. Vaara on suurin
ammoniakkiyhdisteiden läheisyydessä, esim käytettäessä tiettyjä puhdistusaineita, virtsaloissa y.m. Jotta vältyttäisiin
jännitekorroosiolta suositellaan että puserrusmutteria löysätään heti kiristämisen jälkeen. Tämän jälkeen kiristetään
uudelleen. Täten poistetaan niitä korkeita muodonmuutosjännitteitä jotka syntyvät ensimmäisen kiristyksen yhteydessä.
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Tuo on TA:n esitteestä. Jännite on sähkötekniikkaa ja jännitys elokuvista.

Puserrusliittimen mutterit katkeavat maaliuosputkissa jos ne kiristetään.

Jos ei kiristetä niin ne vuotavat /a045b
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä

ekopentti sanoi:
Jännite on sähkötekniikkaa ja jännitys elokuvista.
Sivuhuomautus: jännite-sana ei rajoitu sähkötekniikkaan vaikka insinöörit niin usein luulevat. Asian voi tarkistaa kielitoimistosta. Jännitys kuvaa - siis elokuvagenren lisäksi - tilaa missä asia/tai esine on jännittyneenä. Eli kumpikin sana käy semantisessa mielessä... ja kumpaakin on käytetty. Jännityskorroosio lienee kuitenkin se virallinen ja oikeampi termi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4nnityskorroosio
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Perusputkityökysymyksiä

Tässä onnisen puserrusliittimiä koskevassa jutussa on myös mainittu jännityskorroosio sekä solukumieristeistä tuleva ammoniakki.


http://products.onninen.com/documents/original/12476/5/1/Asennusohje_Onnline_puserrusliittimille.pdf

Tosin ja vaikka puserrusliittimiä olisi käytetty ei sekään tarkoita että ne aina halkeaisivat. Sellaiset monella tutullakin on ja vielä on liemet pysyneet sisällä.

Tuo homman takia näitä vaihtoehtoisia liittimiä on varmaan sitten kehitetty. Tälläiset mullaki o.


https://www.hela.fi/fi/product/248.-maal%C3%A4mp%C3%B6porakaivoliitin

Myös mapressin ohjeissa on mainittu myös ammoniakki.
 
Ylös Bottom