Perusputkityökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja pmj
- Aloituspäivämäärä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
On siinä nyt aivan selvä sähköinenkin pari kun messinkiin laitetaan teräskahva kiinni. Nopeasti ruostuu, alle puolessa vuodessa on pintaruosteessa jo mojovasti liuosputken sulun kahva. Ei kannata jättää kiinni minun mielestäni, mitä hyötyä sitä on siinä ruostuttaa? Niin kiire ei ole, että sulun vieressä olevaa kahvaa ehdi käyttää.
On siinä nyt aivan selvä sähköinenkin pari kun messinkiin laitetaan teräskahva kiinni. Nopeasti ruostuu, alle puolessa vuodessa on pintaruosteessa jo mojovasti liuosputken sulun kahva. Ei kannata jättää kiinni minun mielestäni, mitä hyötyä sitä on siinä ruostuttaa? Niin kiire ei ole, että sulun vieressä olevaa kahvaa ehdi käyttää.
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Ja mitä materiaalia se sitten taas on? Ei ainakaan näytä minulla teräksiseltä, tai jos on, niin jotenkin se on pinnoitettu koska kellertää. Kunnolla hikoillessaan nuo on kauttaaltaan märkiä ja samassa liemessä lilluu jalo sekä epäjalo metalli. Ei se taatusti ainakaan hidasta teräksen kohtaloa. Sinänsä jännä ettei tuo kahvan sinkkaus tuota enempää auta, aikalailla yhtä tyhjän kanssa.
http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf
Sinkityn teräksen kosketus messinkiin kielletään ihan erikseen. Eikä tuossa tarvitse mitään rikkihappoa elektrolyyttinä, paremmin varmaan ruostuu happokylvyssä mutta vesikin tunnetusti tekee tehtävänsä.
pökö sanoi:
Ja mitä materiaalia se sitten taas on? Ei ainakaan näytä minulla teräksiseltä, tai jos on, niin jotenkin se on pinnoitettu koska kellertää. Kunnolla hikoillessaan nuo on kauttaaltaan märkiä ja samassa liemessä lilluu jalo sekä epäjalo metalli. Ei se taatusti ainakaan hidasta teräksen kohtaloa. Sinänsä jännä ettei tuo kahvan sinkkaus tuota enempää auta, aikalailla yhtä tyhjän kanssa.
http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf
Sinkityn teräksen kosketus messinkiin kielletään ihan erikseen. Eikä tuossa tarvitse mitään rikkihappoa elektrolyyttinä, paremmin varmaan ruostuu happokylvyssä mutta vesikin tunnetusti tekee tehtävänsä.
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Kyllä se niin taitaa olla että galvaaninen korroosio tuon kahvan tuosta syö ja kosteus/kondensio toimii tuossa elektrolyyttinä ja kiihdyttää reaktion laukalle. Smiley211006
http://admin.copperalliance.eu/docs/librariesprovider5/publication-117/117-section-7-brasses-for-corrosion-resistance.pdf?sfvrsn=2&sfvrsn=2
https://galvanizeit.org/uploads/publications/Performance_of_Galvanized_Steel_Products.pdf
Kyllä se niin taitaa olla että galvaaninen korroosio tuon kahvan tuosta syö ja kosteus/kondensio toimii tuossa elektrolyyttinä ja kiihdyttää reaktion laukalle. Smiley211006
http://admin.copperalliance.eu/docs/librariesprovider5/publication-117/117-section-7-brasses-for-corrosion-resistance.pdf?sfvrsn=2&sfvrsn=2
https://galvanizeit.org/uploads/publications/Performance_of_Galvanized_Steel_Products.pdf
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Niitä puutteita on kyllä löytynyt:
https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/messinkisista-putkiliittimista-loytyi-puutteita
Niitä puutteita on kyllä löytynyt:
https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/messinkisista-putkiliittimista-loytyi-puutteita
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Ei, koska kahva on ilmassa. Jos se olisi märän eristeen sisässä, periaatteessa sitten galvaaninen korroosio olisi mahdollista.
Sähkösinkityissä pulteissa, muttereissa ja muissa sisäkäyttöön tarkoitetuissa hilppeissä sinkitys on lähinnä varastokäsittely. Kestää satunnaista kastumista, ei jatkuvaa kosteutta. Hikoilevista putkista kahvat kannattaa ottaa pois. Romiksesta voisi käydä katselemassa uudet ruostuneiden tilalle. Lämmitysputkissahan nuo ei mene miksikään ellei päälle vuoda vettä jostakin.
fraatti sanoi:
Ei, koska kahva on ilmassa. Jos se olisi märän eristeen sisässä, periaatteessa sitten galvaaninen korroosio olisi mahdollista.
Sähkösinkityissä pulteissa, muttereissa ja muissa sisäkäyttöön tarkoitetuissa hilppeissä sinkitys on lähinnä varastokäsittely. Kestää satunnaista kastumista, ei jatkuvaa kosteutta. Hikoilevista putkista kahvat kannattaa ottaa pois. Romiksesta voisi käydä katselemassa uudet ruostuneiden tilalle. Lämmitysputkissahan nuo ei mene miksikään ellei päälle vuoda vettä jostakin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Käsittääkseni koska sähkösinkitty teräs ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu ollenkaan ulos tai kosteisiin olosuhteisiin
http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf
Tuosta lainattuna
" Syöpymisnopeus riippuu myöskin metallien pinta-alaerosta sekä elektrolyytin
(yleensä vesi) sähkönjohtavuudesta ja vaikutusajasta. "
"Sinkityn teräksen ja suojaamattoman hiiliteräksen liitoksessa sinkkipinnoitteen korroosionopeus
kasvaa. [4] Ulkokäytössä käytetään kuumasinkittyä terästä. Sähkösinkittyä terästä ei saa käyttää
teräsrakenteissa, paitsi ainoastaan kuivissa sisätiloissa (rasitusluokka C1). "
Varmaan venttiilin karan ja kahvan liitoksessa metallit ovat sen verran lähellä, että kosteustippa voi siinä toimia elektrolyyttinä. Mutta kauempana kahvassa matka kahvan pintaa pitkin on liian pitkä. Jos kahva uisi jossakin ammessa, varmaan siitä sinkit lähtisi tosi nopeasti. Kun noita joskus on puhdistellut, kahva on ruostessa kun keittää padassa ellei sitä ota irti ja puhdista erillään.
Jos kupariputken päältä valuu esim. kuparipitoista vettä sinkitylle pinnalle, se on omiaan viemään ohuen sinkityksen. Kuvan kahvassa näin ei selvästi ole tapahtunut vaan korroosio on iskenyt kahvan päähän, joka on hikoillut kylmästä kiinnityspäästään.
fraatti sanoi:
Käsittääkseni koska sähkösinkitty teräs ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu ollenkaan ulos tai kosteisiin olosuhteisiin
http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf
Tuosta lainattuna
" Syöpymisnopeus riippuu myöskin metallien pinta-alaerosta sekä elektrolyytin
(yleensä vesi) sähkönjohtavuudesta ja vaikutusajasta. "
"Sinkityn teräksen ja suojaamattoman hiiliteräksen liitoksessa sinkkipinnoitteen korroosionopeus
kasvaa. [4] Ulkokäytössä käytetään kuumasinkittyä terästä. Sähkösinkittyä terästä ei saa käyttää
teräsrakenteissa, paitsi ainoastaan kuivissa sisätiloissa (rasitusluokka C1). "
Varmaan venttiilin karan ja kahvan liitoksessa metallit ovat sen verran lähellä, että kosteustippa voi siinä toimia elektrolyyttinä. Mutta kauempana kahvassa matka kahvan pintaa pitkin on liian pitkä. Jos kahva uisi jossakin ammessa, varmaan siitä sinkit lähtisi tosi nopeasti. Kun noita joskus on puhdistellut, kahva on ruostessa kun keittää padassa ellei sitä ota irti ja puhdista erillään.
Jos kupariputken päältä valuu esim. kuparipitoista vettä sinkitylle pinnalle, se on omiaan viemään ohuen sinkityksen. Kuvan kahvassa näin ei selvästi ole tapahtunut vaan korroosio on iskenyt kahvan päähän, joka on hikoillut kylmästä kiinnityspäästään.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Hiiliteräksen ja ilmastokorroosiota kestävän teräksen syöpyminen kiihtyy, kun se liitetään ruostumattoman teräksen, kuparin tai messingin
kanssa. Myöskään sinkittyä terästä ei saa yhdistää kuparin tai messingin kanssa. [4] Kuparimateriaaleissa
on käytettävä kuparista, messingistä (maks. 20 % Zn) tai ruostumattomasta teräksestä
valmistettuja kiinnikkeitä. [5] Maalipinnoitettu tai kahteen kertaan maalattu teräs voidaan ilmasto-olosuhteissa
liittää yleisimpien rakennusmetallien kanssa. Jos maalipinnoitettu tai maalattu
teräs on suunniteltu käyttökohteessa olevan kosketuksissa terästä jalomman metallin kanssa, tulisi
myös tämän jalomman metallin pinta maalata liitoskohdassa.
[size=8pt]Lähde: http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf[/size]
Missä messinkiä ja sinkkiä yhdistetään... minusta tuo on kielletty yhdistelmä jos happea saatavilla.pökö sanoi:
Hiiliteräksen ja ilmastokorroosiota kestävän teräksen syöpyminen kiihtyy, kun se liitetään ruostumattoman teräksen, kuparin tai messingin
kanssa. Myöskään sinkittyä terästä ei saa yhdistää kuparin tai messingin kanssa. [4] Kuparimateriaaleissa
on käytettävä kuparista, messingistä (maks. 20 % Zn) tai ruostumattomasta teräksestä
valmistettuja kiinnikkeitä. [5] Maalipinnoitettu tai kahteen kertaan maalattu teräs voidaan ilmasto-olosuhteissa
liittää yleisimpien rakennusmetallien kanssa. Jos maalipinnoitettu tai maalattu
teräs on suunniteltu käyttökohteessa olevan kosketuksissa terästä jalomman metallin kanssa, tulisi
myös tämän jalomman metallin pinta maalata liitoskohdassa.
[size=8pt]Lähde: http://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/152/89718ce/teras_kosketuksissa_muiden_materiaalien_kanssa_1703_2015.pdf[/size]
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Nyt putkirempataan kerrotaloja joissa 50 vuotias kylmävesiputki, päässä messinkihanat.
Vanhat talojen syöttöputket, sinkittyä nousee maasta ja messinkinen vesimittari.
Ja sinkittyä käytetään kuparin kanssakin ulkona sähkökeskuksissa, laitan kuvan siitä kun sunnuntaina kotiudun.
kun tehdään jäähdytys/lämmitys linjat sinkityllä ohutseinäputkella on sulut ja patteriventtiilit messinki.Espejot sanoi:
Nyt putkirempataan kerrotaloja joissa 50 vuotias kylmävesiputki, päässä messinkihanat.
Vanhat talojen syöttöputket, sinkittyä nousee maasta ja messinkinen vesimittari.
Ja sinkittyä käytetään kuparin kanssakin ulkona sähkökeskuksissa, laitan kuvan siitä kun sunnuntaina kotiudun.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Noi on kuivia tai hapettomia olosuhteita. Paitsi käyttövesi remppa.
Mutta joo, viimme viikolla näin kun aiottiin yhdistää käyttöveteen sinkkittyä putkea, pe-muoviputkea, kupariputkea ja messinkiä... hieman ihmettelin ajatuksissani. Loppupeleissä toi jäi sitten tekemättä ihan sattuman kautta ja toteutettiin kuparilla koska toimitettu pe-putki ei mahtunut läpivienneistä. /g035
pökö sanoi:
Noi on kuivia tai hapettomia olosuhteita. Paitsi käyttövesi remppa.
Mutta joo, viimme viikolla näin kun aiottiin yhdistää käyttöveteen sinkkittyä putkea, pe-muoviputkea, kupariputkea ja messinkiä... hieman ihmettelin ajatuksissani. Loppupeleissä toi jäi sitten tekemättä ihan sattuman kautta ja toteutettiin kuparilla koska toimitettu pe-putki ei mahtunut läpivienneistä. /g035
Wespa
Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Täällä kun ei taida olla ketjua pikkukysymyksille niin kai tämä tämänkin otsikon alle ihan sujuvasti menee. Eli voiko ns. tavallista lämminvesivaraajaa käyttää lämmitysjärjestelmän tilavuuden lisäämiseen, eli ts. kytkeä sen patteriverkon paluun ja VILPin "sisäänmenon" väliin? Ajattelin nyt alkuun kokeilla tuollaista, pistetään sitten isompi puskuri neliputkikytkennällä jos tämä tapa ei tuota toivottua lopputulosta.
Tuntuisi tyhmältä maksaa viitisensataa tuollaisesta puskurivaraajasta (Esim. Niben UKV-100) jos käytännössä sama homma hoituu jollain 100l lämminvesivaraajalla joita saa vähän käytettyinäkin lähes ilmaiseksi. Onko esim. lämminvesivaraajien pienemmistä yhteistä suurta haittaa riittävän virtaamaan kannalta?
Täällä kun ei taida olla ketjua pikkukysymyksille niin kai tämä tämänkin otsikon alle ihan sujuvasti menee. Eli voiko ns. tavallista lämminvesivaraajaa käyttää lämmitysjärjestelmän tilavuuden lisäämiseen, eli ts. kytkeä sen patteriverkon paluun ja VILPin "sisäänmenon" väliin? Ajattelin nyt alkuun kokeilla tuollaista, pistetään sitten isompi puskuri neliputkikytkennällä jos tämä tapa ei tuota toivottua lopputulosta.
Tuntuisi tyhmältä maksaa viitisensataa tuollaisesta puskurivaraajasta (Esim. Niben UKV-100) jos käytännössä sama homma hoituu jollain 100l lämminvesivaraajalla joita saa vähän käytettyinäkin lähes ilmaiseksi. Onko esim. lämminvesivaraajien pienemmistä yhteistä suurta haittaa riittävän virtaamaan kannalta?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Ø 1/2" putki tuskin kunnolla riittää tuohon. Joissakin varaajissa on 3/4" kierreliittynnät. Se nyt melkein saattaisi riittääkin ja joissakin on kierteet päälaessa ja pohjassa niin tulisi ilmatkin ulos.
Näppärä hitsari varmaan myös hitsaa sopivan liittimen. Oletko katsellut millaisia painesäiliötä olisi tarjolla? Niissä on yleensä vähintään riittävän suuret liitynnät. Puuttuu vain eristys, jos sellainen himottaa. Painesäiliöitä löytyy helposti 200 l saakka ja sinkittyjä on poistettu käytöstä vaikka kuinka paljon.
Itse olen haaveillut moisesta hapen syöntireaktorina. Jos täyttäisi vielä rautalastuilla niin olisi uhrautuvaa rautapintaa tarjolla niin ei korroosiopeikon tarvitsisi kattilaa ja pattereita nakertaa.
Wespa sanoi:
Ø 1/2" putki tuskin kunnolla riittää tuohon. Joissakin varaajissa on 3/4" kierreliittynnät. Se nyt melkein saattaisi riittääkin ja joissakin on kierteet päälaessa ja pohjassa niin tulisi ilmatkin ulos.
Näppärä hitsari varmaan myös hitsaa sopivan liittimen. Oletko katsellut millaisia painesäiliötä olisi tarjolla? Niissä on yleensä vähintään riittävän suuret liitynnät. Puuttuu vain eristys, jos sellainen himottaa. Painesäiliöitä löytyy helposti 200 l saakka ja sinkittyjä on poistettu käytöstä vaikka kuinka paljon.
Itse olen haaveillut moisesta hapen syöntireaktorina. Jos täyttäisi vielä rautalastuilla niin olisi uhrautuvaa rautapintaa tarjolla niin ei korroosiopeikon tarvitsisi kattilaa ja pattereita nakertaa.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Onkos tässä öljykattilassa lämpöverkon putket kytketty normaaliin tapaan? Oumanin takaa shuntista menee yksi putki kattilaan eli shunttiin tulee yhteensä kolme putkea.
Kattila on ollut keväästä asti sähkövastuksella ja sellasen asian huomasin että jos kiertovesipumppu on pois päältä niin sähkövastus napsahtaa päälle 8 tunnin välein, mutta jos kv pumppu on päällä niin vastus hehkuu 4 tunnin välein! Kattilan kulutus siis tuplaantuu.
Oon nypännyt oumanin irti ja varmistanut että shuntti on todellakin kiinni ja mittaillut lähtevän putken pintalämpöjä. Ei ainakaan tuolla keinoin pysty havaitsemaan mitään vuotoa shuntissa. Toinen asia mikä tuli mieleen, että voiko tuo kytkentä mahdollistaa kattilan sekoittumisen kun kv pumppu on päällä. Tämäkin varmaan voisi selittää kulutuksen kasvun. Vastuksellahan kattila kerrostuu, mutta kyllä sieltä suihkuvetet saa.
Oisko hyviä arvauksia heittää
Onkos tässä öljykattilassa lämpöverkon putket kytketty normaaliin tapaan? Oumanin takaa shuntista menee yksi putki kattilaan eli shunttiin tulee yhteensä kolme putkea.
Kattila on ollut keväästä asti sähkövastuksella ja sellasen asian huomasin että jos kiertovesipumppu on pois päältä niin sähkövastus napsahtaa päälle 8 tunnin välein, mutta jos kv pumppu on päällä niin vastus hehkuu 4 tunnin välein! Kattilan kulutus siis tuplaantuu.
Oon nypännyt oumanin irti ja varmistanut että shuntti on todellakin kiinni ja mittaillut lähtevän putken pintalämpöjä. Ei ainakaan tuolla keinoin pysty havaitsemaan mitään vuotoa shuntissa. Toinen asia mikä tuli mieleen, että voiko tuo kytkentä mahdollistaa kattilan sekoittumisen kun kv pumppu on päällä. Tämäkin varmaan voisi selittää kulutuksen kasvun. Vastuksellahan kattila kerrostuu, mutta kyllä sieltä suihkuvetet saa.
Oisko hyviä arvauksia heittää
Liitetiedostot
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Noinhan sen pitää ollakkin.
Patteriverkostossa kiertää silloin ulkolämpötilan mukaan shuntattu lämminvesi, siitä seuraa lämpöhäviöt ja kattilan vesi jäähtyy ja vastukset menee päälle.
Helpompi on kun laittaa Oumanin kiinni, eikö siinä ole OFF-asento.
Noinhan sen pitää ollakkin.
Patteriverkostossa kiertää silloin ulkolämpötilan mukaan shuntattu lämminvesi, siitä seuraa lämpöhäviöt ja kattilan vesi jäähtyy ja vastukset menee päälle.
Helpompi on kun laittaa Oumanin kiinni, eikö siinä ole OFF-asento.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Oumanista on siis sähköt pois ja shuntti on kiinni! Käytin tuon oumanin irti että varmistin shuntin todellakin olevan täysin kiinni.
Edit. Sen takia on syytä selvittää häviö kun talvella luonnollisesti kv pumppu on aina päällä, mutta shuntti on pienillä pakkasillakin vielä kiinni koska lämmitän ilpolla+takalla niin sisäanturi käskyttää oumanin pitämään shuntin niin kauan ennenkö sisälämpö alkaa tippua.
ahpe sanoi:
Oumanista on siis sähköt pois ja shuntti on kiinni! Käytin tuon oumanin irti että varmistin shuntin todellakin olevan täysin kiinni.
Edit. Sen takia on syytä selvittää häviö kun talvella luonnollisesti kv pumppu on aina päällä, mutta shuntti on pienillä pakkasillakin vielä kiinni koska lämmitän ilpolla+takalla niin sisäanturi käskyttää oumanin pitämään shuntin niin kauan ennenkö sisälämpö alkaa tippua.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Onkohan noita lämpötilan säätimiä millaisia kaikkia markkinoilla. Aika suolaisia ainakin nuo Oumannin hinnat.
Säädin itse 332 €
Huoneanturi 52 €
Menovesianturi 32 €
https://www.taloosi.fi/lammonsaadin_ouman_eh_800b?gclid=Cj0KCQjwn4ncBRCaARIsAFD5-gWRuvrBg28gIP5rTZVEqRVXr-qTUwv5VwQGWoLUnqQuamK0W6JWazIaAn6GEALw_wcB
Jos noita valmistettaisiin jossakin Koreassa ja myytäisiin Tokmannilla, hinnat voisivat olla 1/10 noista. Eikös 400 €:lla ala jo saada halvimpia ILPejä. Hienoa että tuollaisia tehdään Suomessakin mutta mahtavatkohan nuo olla kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
Onkohan noita lämpötilan säätimiä millaisia kaikkia markkinoilla. Aika suolaisia ainakin nuo Oumannin hinnat.
Säädin itse 332 €
Huoneanturi 52 €
Menovesianturi 32 €
https://www.taloosi.fi/lammonsaadin_ouman_eh_800b?gclid=Cj0KCQjwn4ncBRCaARIsAFD5-gWRuvrBg28gIP5rTZVEqRVXr-qTUwv5VwQGWoLUnqQuamK0W6JWazIaAn6GEALw_wcB
Jos noita valmistettaisiin jossakin Koreassa ja myytäisiin Tokmannilla, hinnat voisivat olla 1/10 noista. Eikös 400 €:lla ala jo saada halvimpia ILPejä. Hienoa että tuollaisia tehdään Suomessakin mutta mahtavatkohan nuo olla kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Sitä kuinka pitävä tuon shuntin sisäinen sovitus on, ei varmaan kovin korkeaa luokitusta lämmityksissä tarvita, kun säädössä ei tarvita 0.1 C tarkkuuta.
Lainaus: http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=94139
Ed. keskustelusta, Ouman yrittää laskea menoveden lämpötilaa, mutta kiertoon tuleekin kattilasta kuumaa vettä jonkinverran.
Sitä kuinka pitävä tuon shuntin sisäinen sovitus on, ei varmaan kovin korkeaa luokitusta lämmityksissä tarvita, kun säädössä ei tarvita 0.1 C tarkkuuta.
Lainaus: http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=94139
Ed. keskustelusta, Ouman yrittää laskea menoveden lämpötilaa, mutta kiertoon tuleekin kattilasta kuumaa vettä jonkinverran.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Aivan. Tähän voisi joku kokenut konkari ottaa kantaan. Pitääkö nuo shuntit "100 prosenttisesti" vai voiko ne päästää ohi vaikka shuntti on kiinni. Ei tämä shuntti ainakaan mikään aatamin aikainen ole. Tältä vuosituhannelta.
ahpe sanoi:
Aivan. Tähän voisi joku kokenut konkari ottaa kantaan. Pitääkö nuo shuntit "100 prosenttisesti" vai voiko ne päästää ohi vaikka shuntti on kiinni. Ei tämä shuntti ainakaan mikään aatamin aikainen ole. Tältä vuosituhannelta.
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Kaikki "suntit" vuotavat ohitse jonkin verran, tiivimmät on messingistä tehdyt
Ja niissä on yksi yhteinen juttu, voi mennä "yli" eli kun pyörittää akselia niin se ei välttämättä ole nollassa kun on laitettu säädinmoottori paikalle
Kaiva esille kolmitieventtiilin valmistaja ja hae netin kautta kytkentäkaavio, nuo voi nimittäin kytkeä monella tavalla: Vasen/Oikea sekä eri porttikytkentä
Yhteistä kumminkin on että akselin lovi osoittaa samaan paikkaan kun kääntönuppi: Nolla/ Kiinni tai 10 on Auki
pumpauttaja sanoi:
Kaikki "suntit" vuotavat ohitse jonkin verran, tiivimmät on messingistä tehdyt
Ja niissä on yksi yhteinen juttu, voi mennä "yli" eli kun pyörittää akselia niin se ei välttämättä ole nollassa kun on laitettu säädinmoottori paikalle
Kaiva esille kolmitieventtiilin valmistaja ja hae netin kautta kytkentäkaavio, nuo voi nimittäin kytkeä monella tavalla: Vasen/Oikea sekä eri porttikytkentä
Yhteistä kumminkin on että akselin lovi osoittaa samaan paikkaan kun kääntönuppi: Nolla/ Kiinni tai 10 on Auki
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Jos tämä netin syövereistä keskustelupalstalta löydetty "Pentin" sepustus pitää paikkaansa, niin olin mä sitten vähän hajulla. Eli tämä kytkentämalli itsessään aiheuttaisi tämän ilmiön josta aamulla kirjoitin.
"Yleensä syytetään kierrettävää sunttia, mutta vika ei ole siinä. monta
tapausta tutkineena.
Tämä vika tulee silloin kun käytetään putkessa olevaa sunttia oli kara tai
pyöritettävä. Kattiassa oleva ei voi näin tehdä.
Toinen haara menee paluusta suntille, toinen varaajalle tai kattilaan, tämä
muodostaa ongelman, koska siinä sekottuu kuuma ja kylmä sekaisin, koska
putkessa ei ole virtausta suntin olleessa kiinni. Kierrosta menee kylmää
kattilaan ja kattilasta kuumaa tilalle samassa pukessa.
Olen havainnut vastaavan ongelman korjaantuvan u_mutkalla paluupuolelle. Eli
paluuputkeen u_mutka(30cm) alaspäin ja siitä ylös. Tämä katkaisee kierron.
t: Pentti"
Jos tämä netin syövereistä keskustelupalstalta löydetty "Pentin" sepustus pitää paikkaansa, niin olin mä sitten vähän hajulla. Eli tämä kytkentämalli itsessään aiheuttaisi tämän ilmiön josta aamulla kirjoitin.
"Yleensä syytetään kierrettävää sunttia, mutta vika ei ole siinä. monta
tapausta tutkineena.
Tämä vika tulee silloin kun käytetään putkessa olevaa sunttia oli kara tai
pyöritettävä. Kattiassa oleva ei voi näin tehdä.
Toinen haara menee paluusta suntille, toinen varaajalle tai kattilaan, tämä
muodostaa ongelman, koska siinä sekottuu kuuma ja kylmä sekaisin, koska
putkessa ei ole virtausta suntin olleessa kiinni. Kierrosta menee kylmää
kattilaan ja kattilasta kuumaa tilalle samassa pukessa.
Olen havainnut vastaavan ongelman korjaantuvan u_mutkalla paluupuolelle. Eli
paluuputkeen u_mutka(30cm) alaspäin ja siitä ylös. Tämä katkaisee kierron.
t: Pentti"
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Itellä suntti menee kiinni stopparia vasten mutta siinä on pienet "viillot" että paineet pääsee tasaantumaan. Lämpövuotoa tapahtuu tässä kuitenkin siten että suntti on kiinni kuumassa kohtaa ja lämpö vaan siirtyy metalliosia pitkin kiertoon. Kun kiertopummppu on sammuksissa niin suntti ja lähiympäristön putket ovat lähes kattilaveden lämpöisiä. Kesähelteillä sitäkään vähää en halua pattereihin johtaa ja toisaalta pidemmän ajan kuluessa jäähdyttää kattilaa/varaajaa turhaan.
Mulla siis 4-tie suntti eli vuoto tieten voi laskea lämmintä kiertoon mutta luulen että se lämpöjohtuminen kuitenkin "vuotaa" enemmän?
Itellä suntti menee kiinni stopparia vasten mutta siinä on pienet "viillot" että paineet pääsee tasaantumaan. Lämpövuotoa tapahtuu tässä kuitenkin siten että suntti on kiinni kuumassa kohtaa ja lämpö vaan siirtyy metalliosia pitkin kiertoon. Kun kiertopummppu on sammuksissa niin suntti ja lähiympäristön putket ovat lähes kattilaveden lämpöisiä. Kesähelteillä sitäkään vähää en halua pattereihin johtaa ja toisaalta pidemmän ajan kuluessa jäähdyttää kattilaa/varaajaa turhaan.
Mulla siis 4-tie suntti eli vuoto tieten voi laskea lämmintä kiertoon mutta luulen että se lämpöjohtuminen kuitenkin "vuotaa" enemmän?
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Kyllä mää vaan sammuttaisin sen kiertovesipumpun.. ja/tai laittaisin sulut. Minulla oli aikoin zbiljardi anturia talon putkistoissa kun analysoin systeemien toimintaa muuton jälkeen: veden liikkeet ovat ihmeellisiä. Varsinkin kiertovesipumpun sammuttamisen jälkeen meni muutama tunti ennenkuin tilanne rauhoittui - vesi meni putkissa liike pikkuhiljaa vaimentuen edestakaisin lämpötilaerojen ja inertian voimin.
Kyllä mää vaan sammuttaisin sen kiertovesipumpun.. ja/tai laittaisin sulut. Minulla oli aikoin zbiljardi anturia talon putkistoissa kun analysoin systeemien toimintaa muuton jälkeen: veden liikkeet ovat ihmeellisiä. Varsinkin kiertovesipumpun sammuttamisen jälkeen meni muutama tunti ennenkuin tilanne rauhoittui - vesi meni putkissa liike pikkuhiljaa vaimentuen edestakaisin lämpötilaerojen ja inertian voimin.
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Tossa juuri kattelin vanhaa valurautaista termomixä, siinä semmonen "kaasuläppä" ja ulkokehällä pienet uurteet, jotka tulkitsin jonkinlaiseksi paineen tasaus kanavaksi.
Toisessa messinkisessä oli sylinterimäinen kara, joka ilmeisesti aika tarkasti sulkee yhteet.
Sylinterimäinen takertelee helposti kokomatkaltaan, läppämalli enimmäkseen ääriasennoissa.
Noita kannattaa aina ohikulkiessaan renkata laidasta laitaan ettei takertele, on mahdollista että lievän takertelun takia ei sulkeudu 100% .
Tuossa käytössäolevassakin muistaakseni sylinterimäinenkara, josta syystä rohkenin epäillä että lämpöä karkaa enempi johtumalla kuin vuotamalla. Jeps, kiitos tiedosta.
Tossa juuri kattelin vanhaa valurautaista termomixä, siinä semmonen "kaasuläppä" ja ulkokehällä pienet uurteet, jotka tulkitsin jonkinlaiseksi paineen tasaus kanavaksi.
Toisessa messinkisessä oli sylinterimäinen kara, joka ilmeisesti aika tarkasti sulkee yhteet.
Sylinterimäinen takertelee helposti kokomatkaltaan, läppämalli enimmäkseen ääriasennoissa.
Noita kannattaa aina ohikulkiessaan renkata laidasta laitaan ettei takertele, on mahdollista että lievän takertelun takia ei sulkeudu 100% .
pökö sanoi:
Tuossa käytössäolevassakin muistaakseni sylinterimäinenkara, josta syystä rohkenin epäillä että lämpöä karkaa enempi johtumalla kuin vuotamalla. Jeps, kiitos tiedosta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Perusputkityökysymyksiä
Kuinkahan esim. suntti venttili? Ei kai ne niin tiivisti sulkeudu, että putkistosa olevan veden laajenemispaineet eivät pääsisi purkautumaan sitä kautta?
Kuinkahan esim. suntti venttili? Ei kai ne niin tiivisti sulkeudu, että putkistosa olevan veden laajenemispaineet eivät pääsisi purkautumaan sitä kautta?