www.onninen.fi
Tuo tosiaan voisi toimia. On vain tarkoitettu vähän erilaiselle putkelle. Täytyy selvittää onko mitoitus sama.Mites tämmönen, sopiiko?
UPONOR SUPISTUSYHDE IQxSILEÄ PVC 160x110s | Korrugoitujen muoviputkien liittimet
Yhteessä on muhvi sileälle putkelle (Ultra Classic ja PVC) ja pistoyhde (Ultra Rib 2 tai Ultra Double).
Uretaanit ja erikoisesti noissa käytetyn laaduthan ovat umpisoluisia ja käytetään myös höyrysulkutarkoituksiin. Käsittääkseni nuo kiinni vaahdotetut nykyiset putket ovat aika turvallisia putkien ulkoista korroosiota vastaan. Vanhemmat suojaputkelliset olivat riskialttiita mahdollisten ulkovaipan vuodon tai itse putken tihkuvuotojen tapauksessa. Nykyiset putket syöpyvät vain siltä kohtaa, missä itse mahdollinen ulkoinen vaurio tai liitoksen eristyvirhe ulottuu metalliputkeen asti. Liitoksen eristäminenkin onnistuu varsin luotettavasti ao. vaahdotustuotteilla paikatun ulkovaipan sisään.
Automaatti korjaus teki taas tepposen
. No päädyn vettymisestä yritin kysyä. Putki tehty 2000-taitteessa.Ulkokuori pitäisi saadaa tiiviiksi, siis sellaisella kuumaliimalla kiinnittyvällä kaistalla (PE-muovia? -- kuten alkuperäinen ulkoputki) jollainen pitäisi saa kattavasti joka kohtaan ulkopinnalle. PU-vaahto ei ole hyvä maan painetta vastaan, eikä tuohon alkuperäiseen PE-muovipintaan mikään oikein tartukaan ilman hitsausta muistuttavia konsteja. Nuo vaiheet pitäisi tehdä niin, että kun putkityöt on tehty, sitten tehdään ja kiinnitetään paikalleen mustasta ulkokuoripinnoitteesta sopiva kaukalo, jonne PU-vaahto voidaan spruutata ja valun kovetuttua ja ylimääräisten pursotteiden leikkaamisen jälkeen päälle vielä kuumaliimataan päälle jäänyttä pursotusreikää ympäröivä alue tukkoon peittävällä pinnoitekappaleella.
Kuvittelisin että tilaa tuolla säästyy kun paineellisella astialla (kalvopaisunnalla jossa paine toisella puolella) pärjätään pienemmällä astialla kun jos on pelkkä avopaisunta.? Mutta tämä kyllä on vaan oma olettamus.
Vähän oli tietoa asiasta netissä. Mutta koko taitaa olla ainakin yksi syy. Olikos tasopaisunnalla niin ,että se pitää asentaa melko ylös, vai oliko sillä väliä?
Laita kuva?
Sori siis joo tarkoitan suljettua astiaa ilman kumia, eli pelkkä "ilmajousi".
Ymmärsin jostain YouTube videosta, että tällaisen painesäiliön toiminta ala on jotenkin kapeampi. Sekin tulee mieleen että hörppääkö tuo ilmaa herkemmin sitten, jos paineet alkaa laskemaa, mutta silloinhan ollaan ongelmissa jo muutenkin.
Toki se hörpää ilmat siitä. Mutta jos kalvopaisarin toimintavara loppuu, systeemiin kehittyy nopeasti naseva alipaine tai se alkaa imeä jostakin ilmaa, todennäköisimmin patterien termostaateista tai automaattisista ilmanpoistimista, jolloin alipaineen kehitys loppuu. Jos kerta rautapytystä on kyse, lienee myös lämmitysjärjestelmästä kyse. Kyllä lämmitysjärjstelmään kalvopaisunta-astia on se paras. Varaajien alipaineen kesto ei mahda olla kovin ihmeellinen, kun nille luvataan ylipainettakin tyypillisesti vain 1,5 bar.
Itellä oli alikokoinen kalvopaissari ilma yläpuolella ja ilman venttiiliä ja esipainetta. Hyväpuoli niissä oli 100 % hyötysuhde, eli tilanssästö verrattuna paineelliseen kalvopaissariin, joissa hyötysuhde ehki 50 %. Huonona puolena se että pitää sijoittaa mahdollisimman korkealla ja se että järjestelmän paine on vain tuo korkeusero.
Sentin mittaiseen ei kahta kierrettä molempiin päihin mahdu. Muutenkin, kyllä nuo putken osat yleensä oikeakätisiä ovat molemmista päistään. Arvelisin olevan ihan normaali muhvi tai se on juotoksella jäykistetty joko toisesta tai molemmista päistä. Niitä on semmoisia, joissa on sileä putkimainen pinta ja yksi sylinterimäinen kierre läpi ja sitten semmoisia valettuja jatkosmuhveja, missä on erilliset kierteet päissä. Tuumasella kierteellä normaali tunkeuma on jo yli 10 mm yhdestä päästä.
Tuo olisikin ideaalitilanne. Minulla ei osia kuitenkaan ole ja haluaisin varmistua voinko ostaa setin A osia paikkaan X vai täytyykö kuitenkin ostaa setti B paikkaan Y.
Juu, komento takaisin, vaivauduin lopulta irrottamaan yhden ja ihan tavallinen UK-UK jatkos. Noita on viljelty paikkoihin joissa yhdistäjä olisi ollut hyödyllinen mutta koko järjestelmässä on ollut selvästi varaa vain yhteen yhdistäjään, yhteen hitsattuja putkenpäitä on sen sijaan toistakymmentä, eli putkia pitää vaan laittaa poikki. No eipä noita keskeltä vinoon hitsattuja putkenpätkiä muutenkaan voisi uudelleenkäyttää.
Nyt en pysy kärryillä mitä? Et kuitenkaan veden pääsulkua tarkoita? Eikai vesimittarissa ole takaiskuventtiiliä, jota käytettäisiin veden poikki laittamiseen? Tämä on varmaan omaa osaamattomuutta tai en ymmärrä, mistä puhutaan.
Kyllä kuuluu olla takaisku, jotta vesikatkon aikana ei likaista vettä voi virrata verkkoon.
No niinpä tietenkin pitää olla. Oma ajatusvirheeni; huomaa varmaan, että ei tuota kohtaa putkistoissa ole tullut mietittyä eikä rakennettua..
Onkohan kuitenkin niin, että pienemmissä (>200l) käy niin, että tilavuus itsessää toimii paisuntana? Eli paine esim. nousee kylmästä 4-> lämpimän 7bar (astian rakennepaine lienee 10bar), ja tasoittuu ensimmäisen litran ja pienihalkaisijaisen putkiston kanssa niin ettei sitä hanassa huomaa? (ja taas, en nyt tässä ole ammattilainen, mutta varot eivät kyllä pitäisi olla lähtökohtaisesti "vakiopaineventtiilikäyttöön", vaikka niitä siihen voikin käyttää)
Onnistuu se teoriassa, mutta edellyttäisi esteen kiertämisen toiselta puolelta, jolloin tarvittaisiin neljä mutkaa. Putken päitä ei pysty siirtämään niin paljoa, että saisi suoran putken tai voisi käyttää kierreosia sivusiirron tekemiseen.
