Perusputkityökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja pmj
- Aloitettu
Minkäslainen liitin sitten tuohon tulisi jos siihen haluaa mutkan ja jatkaa kuitenkin PEXillä? Kun messinki-kulmassa ei taida olla tasotiivisteelle paikkaa. Tuokin putkien sisääntulo jää ikävästi seinien sisälle, niin en halua liitosta sinne, vaan tuon kaikki liitokset näkyville.
edit. Tuossa on siis viemäriputki yläkerrasta sisällä, niin samaa reittiä tuon PEXin, eli tulee seinä päälle. Sen takia en tuota taipuisaa liitosputkea käyttänyt, olisi tarvinnut reilu 2m olla niillä mittaa että yltäisi näkyville asti
edit. Tuossa on siis viemäriputki yläkerrasta sisällä, niin samaa reittiä tuon PEXin, eli tulee seinä päälle. Sen takia en tuota taipuisaa liitosputkea käyttänyt, olisi tarvinnut reilu 2m olla niillä mittaa että yltäisi näkyville asti
Kyllä sen esipaineen pitäisi pysyä, ei se muuten toimisi käytössäkään.
Eikun mietti varastoinnit yms siihen päälle, että olisiko vuotanut painetta pois. Kun ei tuon iästä tarkempaa tietoa ole, pitää katsoa siitä tyyppikilvestä että koska valmistettu
Vanhan 60-luvun talon viemäriremontti tehtiin ulkoa, kunnan verkkoon uusiksi.Sokkelin liitoskohta piti tehdä varmaan jos oikein muistan Klimax tai sinnepäin olevaan putkeen,ruukkuputki joka on lasitettu.Putki on muute,kuin uutta mutta ei pätkääkään kestä kolhuja,on vaan lattian alla ja piikkaus hommiksi menee jos otti nokkiinsa kaivinkoneen tärinästä. Putki on päältä n 200mm ja siihen ujutettiin 200mm muoviputki päälle seuraavaan muhviin asti.
Ei varvaan kestä sukitustakaan?
Ei varvaan kestä sukitustakaan?
Vuotaahan se pikkuhiljaa mutta ei sillä ole juuri väliä kun se paine pitää kuitenkin säätää asennettaessa ko. systeemin mukaisesti oikeaksi.
Otin sen kartioliittimen irti, siinä oli kartiossa selvä kolhu. Laitoin toisen kartioliittimen ja sekin vuosi. Laitoin muhvin ja siirsin kartioliittimen toiseen kohtaan (mutkan jälkeen) ja alkoi pitämään. Kummallinen juttu, mutta nyt näyttää pitävän.
Vanhan varaajan ilmaus nyt ongelmallista ja liesi täyttyy kokoajan ilmasta. Pitää siihen askarrella jotain.
Meno- ja paluulinja päällekkäin liedelle, meno (eli kylmä) alla ja siinä pumppu työntävänä. Mahtaako tuo aiheuttaa ongelmia, kun yleensä pumppu kuitenkin imupuolella? Eli pitääkö tuonkin paikkaa nyt vaihtaa?
Vanhan varaajan ilmaus nyt ongelmallista ja liesi täyttyy kokoajan ilmasta. Pitää siihen askarrella jotain.
Meno- ja paluulinja päällekkäin liedelle, meno (eli kylmä) alla ja siinä pumppu työntävänä. Mahtaako tuo aiheuttaa ongelmia, kun yleensä pumppu kuitenkin imupuolella? Eli pitääkö tuonkin paikkaa nyt vaihtaa?
pökö
Kaivo jäässä
Ei väliä kummassa kunhan ei ole sulkuja välillä
Niin itsekin päättelin. Tai sulkuja on välissä, mutta kaikki ovat auki. Jotain kummallista vieläkin systeemissä on. Lieden pumppu käy hetken tyhjänä ja sitten lähtee kierrättämään vettä ja sama homma kun lähtee seuraavaksi käyntiin. Joka paikka paikka ilmattu, mutta tuolta liedestä ei ilma tunnu poistuvan
Minkälainen liesi on? Missä vesiputket kulkee? Tiilien sisällä vai suoraan tulitilassa?
Riippumatta siitä, ovatko keruuputket tulitilassa vai muurattu tiilien sisään, tulisi molemmilla varaajilla ja keruuputkistolla olla omat varoventtiilinsä (ja vielä mieluummin kahdennettuna), jos on edes periaatteessa mahdollista sulkea varaajien tai kuumennusputken väliset venttiilit pitäviksi suuntaan tai toiseen ellei sitten ole erillistä avopaisuntaa. Noita varaajia ja putkiston osia on saatu lentämään läpi talon rakenteista noiden puuttuessa (ja/tai surmaamaan asukkaita), kun jostakin syystä hanat ovat joutuneet väärään asentoon (jokin paineastimääräyskin astuu kuvaan ja tekee muunlaisesta järjestelystä lain vastaisen).
Tuollainen kyseessä. Eli säiliö tuossa yläosassa
Liitteet
Tuossa liedessä ei ole varoventtiiliä ja tuo pari omistajaa sitten vaihdettu. Ja tila missä tuo on, on sellainen että sinne ei sitä kylmän veden syöttöä saa järjestettyä.
Mutta kahvat on kyllä tarkoitus ottaa pois.
Ilmeisesti liekki lämmittää suoraan vesisäiliötä. Ilma systeemiin saattaa tulla siitä että hyvällä tulella poltettaessa vesi höyrystyy paikallisesti vaikka veden lämpötila ei ole lähelläkään kiehumispistettä.
Minulla on klapikäyttöinen varaaja, jossa on sama ilmiö. Sen huomaa varsinkin jos polttaa kuivaa koivuklapia. Suihkun kun avaa niin varaajasta kuuluu korahdus. Ilmakello voisi auttaa lähtevässä putkessa.
Siinä on tulevassa ja menevässä putkessa ilmakello, nyt suljettuna, välillä aina availen niitä. Seinän toisella puolella putket lähtevät hieman ylöspäin, ennenkuin lähtevät alas ja korkeimmassa kohdassa ilmakellot.
Ja kun lyö pumpun nyt päälle, niin kuulee että ilmaa on siellä säiliössä. Jotenkin jäänyt jumiin sinne. Eilen juuri täytin järjestelmän, ilmakellot auki ja silti sama ongelma. Kun tuota lämmittänyt jo useamman vuoden, nyt pumpun kääntämisen jälkeen ensimmäinen kerta kun näitä ongelmia tulee.
pökö
Kaivo jäässä
Eli veden liikkeen suunta on käännetty tuolla hellassa?
Juu. Ennen oli siten että otti vanhan varaajan päältä ja palautti pohjalle. Pumppu imi hellasta kuumaa vettä ja työnsi sitä varaajalle. Nyt pumppu ottaa vettä vanhan varaajan pohjalta ja työntää sitä hellalle päin, josta vesi sitten menee uuden varaajan yläosaan. Eli nyt pumpun läpi ei pitäisi kulkea enää kuumaa vettä. Eikä hellassa ole kyllä mitään virtaussuunta merkkiä.
Pitää varmaan kääntää pumppu toisinpäin ja katsoa mikä on vaikutus. Siinähän huono on että kuuma vesi menee aina pumpun läpi ja lataus on pohjalle. Eli jossain välissä tuo rupeaa sekoittamaan varaajaa tasalämpöiseksi (tai nykyään varaajia)
Toki siis ennenkuin se ilmalukko tuli viimeksi, niin pari kertaa tuo kuitenkin toimi, eli käynnistyi ja sammui normaalisti, noilla uusilla kytkennöillä
pökö
Kaivo jäässä
Kokeile
Kuinka monta kertaa nuo helmiliitokset kestää avaamista? Mietin että uskaltaako sitä avata ja sulkea uudestaan vai vaatiiko "uuden" putken ja helmen? Pexillä siis.
Ilmaus taisi mennä tuossakin pieleen, juoksutin vettä toisesta putkesta ja magneetti/mutasuodattimesta päästin ilmaa/vettä pois, mutta pumppu ilmoittaa too small water flow. Mietin että VILPin monoblockin yläputkesta saisi päästettyä tehokkaasti ilmat ulos
Kestää ne parisen kertaa kunhan ei kiristä liikaa
Eikö ole koneessa ylimmässä putkessa ilmausruuvia lainkaan? Manuaalista ehkä apua?
Ei manuaalissa ainakaan lue mitään, ES AWC6 kyseessä, eli vesi menee ulos. Olisi pitänyt lyödä siihen messinkimutkan ja pex-liittimen väliin t-haara, johon manuaalinen ilmausruuvi. Ja laite tietysti varaajia ylempänä, eli sinnehän se ilma herkästi sitten jää.
Pex-liittimessä muuten hauska, kun lukee että kiristää käsin ja sitten n. 2.5 kierrosta tai kunnes tuntuu vaste. Ei saa väännettyä kuin max kierroksen että menee hampaat irvessä vääntämiseen. Tiedä sitten mikä tuon käsinkiristämisen määritelmä on, itse käsitän niin että niin kireälle kuin näpeillä saa väännettyä.
pökö
Kaivo jäässä
Kymmeniä kertoja. Ei ne ole kertakäyttöliitoksia.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Rohkenen väittää että tuo puserrus- eli helmiliitos kestää kyllä huomattavasti useamman aukaisemisen ja sulkemisen mitä nuo rautaputken yhdistäjät konsanaan.
edit: kunhan ei sorru ylikiristämään liitoksen…
edit: kunhan ei sorru ylikiristämään liitoksen…
Viimeksi muokattu:
Pexin ja kunnon tukiholkin kanssa helmiliitokset varsinkin kestävät monia aukaisuja ja uudelleensulkemisia, kunhan aina kiristetään riittävästi, muttei liikaa (eli helmen myötöraja on hyvä saada juuri ylittymään ja lopettaa sitten kiristäminen siihen).
Pahita noille tyypillisesti on, jos jäävät vaikkapa talveksi kosteina hapettumaan tai on jätetty tiputtelemaan pitkikisi ajoiksi, jolloin pintaan syntyy kaikenlaisia pitoa heikentäviä oksidimuodostelmia. Samoin tietysti kaikenlainen tiivistyspintojen naarmuuntuminen tai roskat voivat aiheuttaa vuotoja. Pehmeähköt kupariputket ilman tukiholkkia voivat myös ajan kanssa antaa periksi niin paljon, että helmen ja putken väliin syntyy vääränmallinen sola, mitä kautta vesikin pääsee ennen pitkää vuotamaan.
Pahita noille tyypillisesti on, jos jäävät vaikkapa talveksi kosteina hapettumaan tai on jätetty tiputtelemaan pitkikisi ajoiksi, jolloin pintaan syntyy kaikenlaisia pitoa heikentäviä oksidimuodostelmia. Samoin tietysti kaikenlainen tiivistyspintojen naarmuuntuminen tai roskat voivat aiheuttaa vuotoja. Pehmeähköt kupariputket ilman tukiholkkia voivat myös ajan kanssa antaa periksi niin paljon, että helmen ja putken väliin syntyy vääränmallinen sola, mitä kautta vesikin pääsee ennen pitkää vuotamaan.
Onko muilla ollut ongelmia saada PEX putken helmiliitos vedettyä irti kiristysmutterin avauksen jälkeen? Minulla on tullut vastaan pari tapausta, joissa PEX putki on niin levinnyt päästä, ettei se meinaa irrota vaikka kuinka kovasti vetää. Onko tällaiset liitokset kiristetty liian tiukkaan ja onko tuollaisen avaukseen olemassa joku hyvä keino?
Vedin vielä kerran yhden sulun kiinni, tyhjennys auki ja ajoin vettä täytöstä toista putkea pitkin. Nyt VILP peuhii. Ja Ouman hoitaa lämmönjaot joka paikkaan ja tarvittaessa ottaa vastukset apuun. Tuijotellut muutaman tunnin antureita ja iskee pieni masennus, tässäkö tää nyt oli
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei se siinä ole. Kyllä itseasentajalle pian tulee mieleen, että tuo on vinossa tai jotain voisi korjata. 
Onko mittareita (varmasti) riittävästi ?
Onko mittareita (varmasti) riittävästi ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei ole minulla ollut vaikka olen noita aika paljon aukonut. Vaikea keksiä, mikä sen PEXin on sinne niin turvottanut. Ensimmäisenä tulisi mieleen pyörittävät avausliikkeet.
On siellä muutama putki vinossa, niin ahdas tila ettei mahdu kaikkia suorana tuomaan. 4kpl lämpömittareita (analogisia), 2 oumannissa ja 4 ES:n kautta. Toki pilveen menevät tiedot olisi kiva. Sen verran jäi harmittamaan etten pollucomia ottanut, että se saattaa vielä tulla. Tietysti Vilpille energiamittarin voisi asentaa myös. Mutta nyt vaikuttaa että järjestelmä toimii kuten pitää, olisin kuvitellut että tunne olisi ollut iloisempi.
Ainiin, multiheaterille jätin kytkennät vielä valmiiksi, jos siihen joskus vielä investoisi
Ainiin, multiheaterille jätin kytkennät vielä valmiiksi, jos siihen joskus vielä investoisi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Makaaniset PolluComit ovat finiitto viimeistään silloin kun niistä on mennyt +30 000 m3 läpi. Tämä vie vilpillä siinä 2...4 vuotta haarukassa.
Muuten kannustan kovasti sen tuotetun energian mittamiseen. UÄ mittarit ketävät paremmin jatkuvaa lähellä maksimia olevaa virtausta vuosikauset. Niitä vanhentaa vain allakka, ei kuutiot.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Problematiikka tulee lämpötilaerosta. Kaukolämpösysteemeissä ne lämpötilarot ovat kymmenniä asteita. VILPissä vain yksitäisiä asteita (3-5 °C) Pienen lämpötilaeron mittaaminen on haasteellista ja mekaaninen mittari kuluu atomeiksi parissa kolmessa vuodessa, kun se jyystää lähes täysillä jatkuvasti.
Nuo puolestaan pakkaavat näyttämään liikaa ikäännyttyään. Kaiketi verkostossa liikkuvat mönjät saostavat lisää aineista mittausosan seinämiin, jolloin virtaus tietenkin nopeutuu, vaikka määrä pysyy ennallaan.
Seuraava probleema, eli kaksi tulpattua käyttövesiputkea vierekkäin, toinen kuuma ja toinen kylmä. Ilmeisesti niin kaukana runkolinjasta että veden juoksuttaminen ei auta, koitin ensin vartin kylmää ja vartin kuumaa, käytännössä lämpö ei muuttunut sen verran että varmaksi pystyisi sanomaan. Seuraavaksi kuuntelin toisella kupariputkella noita (eli kupari korvaan ja putkeen) ja käskin emäntää vaihtelemaan kuuman ja kylmän välissä. Yllättäen ei tarpeeksi isoa eroa.
Jos suljen tuon vasemman puolen (eli kuuman) ruuvin, niin eikö silloin kuuman puolen pitäisi olla käytännössä äänetön kun juoksutetaan kylmää vettä? Vai onko parempia ideoita? Tietysti putki poikki ja päästää vettä, niin äkkiäkös selviää että kumpi on kuumaa ja kumpi kylmää, mutta sen jälkeen pitäisi sitten putket saada tehtyä ja tuo yksi tulpattua. Kun menee todennäköisesti huomiseen, ennenkuin saan liitokset tehtyä ja ilman tietoa kumpi on kumpi, en saa loppuja katkaistua oikeaan mittaan
Jos suljen tuon vasemman puolen (eli kuuman) ruuvin, niin eikö silloin kuuman puolen pitäisi olla käytännössä äänetön kun juoksutetaan kylmää vettä? Vai onko parempia ideoita? Tietysti putki poikki ja päästää vettä, niin äkkiäkös selviää että kumpi on kuumaa ja kumpi kylmää, mutta sen jälkeen pitäisi sitten putket saada tehtyä ja tuo yksi tulpattua. Kun menee todennäköisesti huomiseen, ennenkuin saan liitokset tehtyä ja ilman tietoa kumpi on kumpi, en saa loppuja katkaistua oikeaan mittaan
Tuo näyttää veden varaajan hieman eksoottisesti kasatulta varoventtiili- sekoitusventtiiliryhmältä. Tuon siis pitäisi alentaa varaajan lämmittämän veden lämpötilaa halutulle tasolle samalla, kun laajenevan veden paine pysyy aisoissa varoventtiilin ansioista (jos tuo oikean puolen mökky sisältää takasikuventtiilin, joka sattuu toimimaan).
Mitä oikeastaan yritätkään etsiä?
Mitä oikeastaan yritätkään etsiä?
Kylppäriin menevät vanhat putket siis katkaistu ja tulpattu. Nyt pitäisi saada selville että kumpi on kylmä ja kumpi kuuma, putket ilmeisesti niin kaukana runkolinjasta, ettei veden juoksuttaminen muuta lämpötilaa noissa siten että kädellä tunnistaisi kumpi on kumpi. Eikä kuuntelemalla tunnu myöskään tulevan selkeää eroa. Johtuu ilmeisesti myöskin siitä että putket niin kaukana runkolinjasta ja kun on tulpattu, niin ei oikein pääse vesi kiertämään noissa