Perusputkityökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja pmj
- Aloitettu
Tuo on ihan tehtaalta tullutta, musta osa on komposiittimuovia ja on paikallaan o-renkaiden turvin
Jos purkaa osiksi pitää olla uudet tiivisteet muuten tihkuu...
jamseil
Aktiivinen jäsen
Kylmäksi kävi suihku.
11 vuotta kesti kattilan Oras sekoitusventtiilin säätöosan muovinen sulkumäntä. Sama osa särkyi viimeksikin.
Tulppasin kylmävesikanavan reiän korvaamalla säätimen/termostaatin sisuskalut M8x50 rst ruuvilla ensiavuksi. Pultin kanta sulkee kylmävesi kanavan, säätö pyörällä saa painettua kiinni. Nyt pääsee lämpöiseen suihkuun.
Sitä muovi rihveliä ei taida saada mistään pelkiltään? Huoltosarjaan näkyy sisältyvän.
Taidan sorvata messingistä tai hst:stä samanlaisen klunssin tilalle.
11 vuotta kesti kattilan Oras sekoitusventtiilin säätöosan muovinen sulkumäntä. Sama osa särkyi viimeksikin.
Tulppasin kylmävesikanavan reiän korvaamalla säätimen/termostaatin sisuskalut M8x50 rst ruuvilla ensiavuksi. Pultin kanta sulkee kylmävesi kanavan, säätö pyörällä saa painettua kiinni. Nyt pääsee lämpöiseen suihkuun.
Sitä muovi rihveliä ei taida saada mistään pelkiltään? Huoltosarjaan näkyy sisältyvän.
Taidan sorvata messingistä tai hst:stä samanlaisen klunssin tilalle.
Oraksen vesipostiventtiili täytyi irrottaa, ja siinä yhteydessä seinän läpi menvän 18 mm kupariputken ja sisäpuolella olevan venttiiliosan yhdistävän helmiliittimen mutteri halkesi kahteen osaan. Oletin, että helmiliittimet on kaikki samoja, joten hain kaupasta Opal-merkkisen 18 mm helmiliittimen, josta ajattelin ottavani uuden mutterin.
Vaan sepä ei sopinutkaan. Tarkempi mittaus osoitti, että kierteiden halkaisijat ovat molemmissa lähes samat, mutta Oraksen kierteen nousu on 1,5 mm, mutta Opalissa nousu on 14 TPI (~1,8 mm).
Miten tätä lähtisi ratkaisemaan? Oraksella ei näytä olevan varaosana saatavanma kuin koko venttiiliä.
Vaan sepä ei sopinutkaan. Tarkempi mittaus osoitti, että kierteiden halkaisijat ovat molemmissa lähes samat, mutta Oraksen kierteen nousu on 1,5 mm, mutta Opalissa nousu on 14 TPI (~1,8 mm).
Miten tätä lähtisi ratkaisemaan? Oraksella ei näytä olevan varaosana saatavanma kuin koko venttiiliä.
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
En nyt päätäni laita pantiksi, mutta ainakin Harjun pussissa myytävissä 22mm kulmaliittimien muttereissa on sama kierre mitä Oraksen vastaavissa. Voisiko olla 18:ssakin.
Ainakin Motonetista löytyy.
Ainakin Motonetista löytyy.
Mittausongelma syntyy varsinkin pienen pumpun pienillä tehoilla. E-mittrissani on dT 3-110 astetta ja pumpun minimivirtaus n 700l/h joten 1kwh/aste/1m3 kaavalla alle kahden kw: teholla mittarin tarkkuudesta ei ole tietoja; sama epätarkkuus vallitsee tietenkin useita minuutteja käyntijaksoin alussa suuremmillakin tehoilla
lmfmis
Vakionaama
Noi on pirulaisia, mutta pääasiassa kahta nousua noissa on. Malli mukaan ja tukkurin hyllyyn sovittelemaan ja tilaten?
Varmaan Oraksen tuki/huolto sellaisen myös lähettää, vaikka luettelossa ei ole…
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lohtuna ainakin, että se ei ole mikään mittatilauskierre vaan samaa löytyy ihan normi liittimistä ja tuo on se tiheämpi niistä. Ø15 mm taitaa olla ainut, missä on aina se sama 1/2" putkikierre. Löytyy putkiliikkeesta ihan hyllystä. Tämmöisiä pieniä tilanteita varten kannattaisi luoda jonkinlainen oma aarrearkku.
Aika erikoista, että tuo mutteri on haljennut. Tulisi mieleen että pakkanen on hiipinyt seinän läpivientiä pitkin. Se piipunkoppahan on rakenteeltaan semmoinen, että se tuskin halkeaa jäätyessään jos se jäätyminen alkaa tämän mutterin suunnasta ja putki tyhjenee ulos kuten sen oikeaoppisessa asennuksessa pitäisi tehdä.
Aika erikoista, että tuo mutteri on haljennut. Tulisi mieleen että pakkanen on hiipinyt seinän läpivientiä pitkin. Se piipunkoppahan on rakenteeltaan semmoinen, että se tuskin halkeaa jäätyessään jos se jäätyminen alkaa tämän mutterin suunnasta ja putki tyhjenee ulos kuten sen oikeaoppisessa asennuksessa pitäisi tehdä.
Jokunen vastaava löytyi töissä ollessa, yksi aiheutti melkoisen vesivahingon... Jemmassa seinä-kotelossa ja asukkaat ei huomannut mitään ennen kun sokkelin ulkopintaa pitkin valui vettä
Normaalisti kun ihmiset jättävät letku kiinni pihapostiin talvehtimaan jäätyminen aiheuttaa venttiiliosan irtoamisen putkesta, jäätyminen työntää osat erilleen
Kun sitten avaat pihaposti-venttiilin vettä valuu vääriin paikkoihin
Minulla on varmasti tynnyrissä vielä käyttämättömiä 18mm muttereita?
Harrastelija
Vakionaama
Just meinasin kirjoittaa tuosta. Jos jättää letkun paikoilleen, pitäisi kuitenkin varmistua että valuttaa letkun tyhjäksi vedestä. Jos vesi jää (paineellisena) letkuun niin varmasti jäätyy vesi sieltä seinän päästäkin. Siinä sitten särkyy se hanakin.
Putsasin keittiön pesualtaalta lähtevää putkea rasvamönjästä ja samalla piti vaihtaa tiivisteet siihen muutamaan liitokseen. Ostin Bauhausista silikonimateriaalista olevat tiivisteet. Paketissa luki, että "sopii Spültischille". Kävin nyt miettimään, että onko silikoni OK materiaali tuohon kohteeseen vai olisiko pitänyt olla kumia? (Astianpesukoneelta tuleva vesi ei mene noiden liitoksen kautta, kun se haara yhdistyy vasta myöhemmin.)
Millaisia puserrusliittimiä suosittelisitte 28 millisen eli DN25 sinkityn teräsputken kanssa? Tarve olisi leikata vanhasta VILP asennuksesta putkia poikkia ja laittaa sulut päihin. Jos tuo onnistuu mukavasti niin todennäköisesti myös magneettisuodattimen voisin asentaa ja jatkaa noita teräsputkia lähemmäs seinässä olevaa reikää. Myös hyvä magneettisuodatin olisi haussa.
Jos liittimiä löytyy suorana ja 90-asteen kulmalla niin molemmat tulisivat tarpeeseen.
Jos liittimiä löytyy suorana ja 90-asteen kulmalla niin molemmat tulisivat tarpeeseen.
Tavallinen 28mm kupari/muovi-putkille tarkoitettu messinkinen puserrus-rengas liitin ei saa ohjeistuksen puolesta käyttää teräsputkille, syynä ettei painu kasaan
Toki olen tehnyt puhdistamalla ensin galvanointi kiiltäväksi vesihiontapaperilla ja sitten liitin paikalle Unipakin kanssa
Lämmitysverkostossa on alhainen paine kumminkin
Kun teet uuden liitoksen pumpulle siellä tulee olemaan suuret ja nopeat lämpötilavaihtelut ja en siihen käyttäisi
Yksi vaihtoehto joka varmasti pysyy on hydrauliikka-osat
Painekesto on riittävä eikä lähde paikalta
Kustannus on aika lähellä puristus-liittimet
Toki olen tehnyt puhdistamalla ensin galvanointi kiiltäväksi vesihiontapaperilla ja sitten liitin paikalle Unipakin kanssa
Lämmitysverkostossa on alhainen paine kumminkin
Kun teet uuden liitoksen pumpulle siellä tulee olemaan suuret ja nopeat lämpötilavaihtelut ja en siihen käyttäisi
Yksi vaihtoehto joka varmasti pysyy on hydrauliikka-osat
Painekesto on riittävä eikä lähde paikalta
Kustannus on aika lähellä puristus-liittimet
Jos tuo tosiaan on DN25 standardiputki, ulkohalkaisija lienee jotakin muuta kuin 28mm. Standarditeräsputkillehan on saatavana aivan tarkoitukseen suunniteltuja liittimiä, joissa on putkeen ankkuroituva uritettu pusertuva kara ja erillinen o-rengastiiviste, kuten vaikkapa nuo,
https://www.dahl.fi/tuoteryhma/terasputken-liittimet/.
https://www.dahl.fi/tuoteryhma/terasputken-liittimet/.
Mauserilla mittasin 28mm ulkohalkaisija ja vahvuus on 1,5mm eli eikö tuo tee sisähalkaisijaksi 25mm?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Perninteisen kierteyttävän DN25 putken eli nimellisesti "tuuman" putken ulkomitta on noin 33,4-33,7mm. Tuossa @Sarkari :lla lienee käytössä mapress/gerberit tms tyylistä millimetrikokoista putkea mikä kylläkin valmistajan taulukoissa näytetään myös tuolla DN25 merkinnällä.
Saa tuon sinänsä messinki helmillä/puserrusliittimellä vedettyä kiinni mutta ei se ole kyllä hyvän asennustavan mukaista. Eikä sitä voi tehdä varsinkaan sellaiseen asennukseen joka saattaa joskus päätyä jonkun muun haltuun.
Muoks: niin kun tuossa aiemmin todettiin niin hydrauliikkaosilla tuon saa helpoiten tehtyä niin että tuohon tulee teräshelmet. 28mm taitaa olla ihan vakio hydrauliikkakoko.
Saa tuon sinänsä messinki helmillä/puserrusliittimellä vedettyä kiinni mutta ei se ole kyllä hyvän asennustavan mukaista. Eikä sitä voi tehdä varsinkaan sellaiseen asennukseen joka saattaa joskus päätyä jonkun muun haltuun.
Muoks: niin kun tuossa aiemmin todettiin niin hydrauliikkaosilla tuon saa helpoiten tehtyä niin että tuohon tulee teräshelmet. 28mm taitaa olla ihan vakio hydrauliikkakoko.
Kuulostaa siis siltä että parempi etsiä joku jolla on sellainen laitos millä saa tehtyä puristusliitoksia.
Siihen saisi ne muunnoskappaleet puristusliitoksilla, joista olisi helppo sitten jatkaa itse eteenpäin. Tai sitten kaikki vaan puristusliitoksilla, niitä pihtejä saa ilmeisesti Amazonista?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Minulla löytyy puristuskone ja leuat Paraisilla, @Sarkari :n kohde taisi olla Turussa. Mutta jos on kiire saada palikat kasaan niin taitaa mennä minulta ohi, jouduin taas työkeikalle ulkomaille, tällä hetkellä Ruotsin Kalmarissa ja menossa Saksaan. Menee varmaan heinäkuun loppupuolelle ennen kun olen taas kotimaisemissa.
Eipä tässä kiire ole kunhan ennen pakkasia saisi jotain aikaiseksi. Jatketaan YVllä
Kiitos melko valveutuneen sähkönkulutusseurannan, huomasin tänään talon pohjakulutuksen nousseen 13.7 klo 13:00 300 watin tasolta 1000 watin tasoon.
Melko selvää oli että tämä nousu ei voi johtua kuin jätevesipumppaamosta tai vanhan rengaskaivon pumppaamosta.
Aloitin tutkimisen rengaskaivosta ja kas siellä oli tasan kolme vuotta sitten asennetussa järjestelmässä yhden 35mm puserrusliittimen mutteri POIKKI! Ja vesi suihkusi välistä. Viikon se pumppu on tuolla sitten pyörinyt turhanpäiten.
Onko kukaan koskaan nähnyt että tälläinen mutteri olisi poikki?
Melko selvää oli että tämä nousu ei voi johtua kuin jätevesipumppaamosta tai vanhan rengaskaivon pumppaamosta.
Aloitin tutkimisen rengaskaivosta ja kas siellä oli tasan kolme vuotta sitten asennetussa järjestelmässä yhden 35mm puserrusliittimen mutteri POIKKI! Ja vesi suihkusi välistä. Viikon se pumppu on tuolla sitten pyörinyt turhanpäiten.
Onko kukaan koskaan nähnyt että tälläinen mutteri olisi poikki?
pökö
Kaivo jäässä
Noita tuhoutui vanhoissa maalämpökaivoissa, joku jännityskorroosio tai muu outo ilmiö.
Kyllä joku syyn kohta kertoo, tuskin olet ainoa tapaus.
Espejot
Hyperaktiivi
Joo jännityskorroosia. Tästä keskusteltu aikaisemminkin mlp:n yhteydessä. Vedenpitävää syytä ei tiedetä (ainakaan minä en ole törmännyt) mutta itse olen vältellyt viilennys/litkujinjassa kierteisiä osia kuin ruttoa. Toinen huomio että sinkityt ankkurit, ruuvit, kannakeet ei sovi alapohjaan tai viilennyslinjaa. Jos niitä laittaa viilennyslinjaan niin eristettävä. Ja eristeitä jotka sisältää nitraatteja tai ammonium yhdisteitä armaflexiä (* tms ei saisi käyttää messinkiosien kanssa.
Edit: solukumieristeiden ei suositeltu käyttö on eritäin epävarmalla pohjalla kun en löytänyt tuoteselosteita eli laimenetaan asiaa koskemaan aineosia.
Edit: solukumieristeiden ei suositeltu käyttö on eritäin epävarmalla pohjalla kun en löytänyt tuoteselosteita eli laimenetaan asiaa koskemaan aineosia.
Viimeksi muokattu:
Myöhemmin on kans vastaavia
Yhden omakotitalon piha laajennettiin ja porakaivon päälle laittoivat 1m halkaisijaltaan ja 3m syvä ojarumpu, pohjalla oli 50L paisari+ohjauskeskus+ lämmitin. Ahdasta!
Kyllä niitä oli joitakin. Ja lähes aina kylmävesiputki/ maapiiri 35mm tai 42mm halkaisija
Tuo mutteri on todella ohut ja pitää olla tiukalla tiiviyden takia, kylmä supistaa messingin enemmän kun kuparin?
Saattaa olla myös sinkkikato ja sähköpari asialla kun on jatkuva kosteus läsnä?
Huokaise!
Tällä kertaa ei tullut vesivahinko lisäongelmaksi
Mikä tuohon on syynä? Pari vuotta sitten itse laitoin Armaflex eristettä putkiin, joissa on messinkiliitoksia. Mikä tuossa käytössä olisi parempi vaihtoehto tai mitä messingin ja Armaflexin väliin kannattaisi laittaa?
Espejot
Hyperaktiivi
Ammoniakin uskotaan olevan yksi syy jännutyskorroosioon ja sitä löytyy ainakin osasta eristeistä*. Yritin tarkistaa asiaa mutta en löytänyt että tätä pitää hieman tutkailla mikä on tilanne nyt. Asiasta ei pidetä hirveesti melua mutta ammoniakki mainitaan aika usein pienellä käyttöohjeissa että uskoisin sen olevan vastuun vapautuslauseke varmuuden vuoksi.
Edit: * en nyt löytänyt solukumieristeiden aineosia joten tämä on nyt tyyliin hevostoimiston tietoa eli hyvin epävarmaa.
Wiki: "Messingeillä esiintyy niin kutsuttua "varastorepeämää", kun ne altistuvat ammoniakille tai muille typpiyhdisteille."
Oras: "Jännityskorroosio aiheutuu materiaaliin vaikuttavan vetojännityksen ja syövyttävän ympäristön
yhteisvaikutuksesta. Tästä syystä on erittäin tärkeää estää ammoniakki- ja nitriittipitoisten
aineiden pääsy kosketuksiin venttiilien kanssa."
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Nyt kun asiaan taas perehtyi niin eri metalleilla jänniityskorroosio aiheutuu erilaisten mekanismien kautta. Esim ruostumattomat teräkset herkkiä on kloridipohjaisusille aineille (*). Muutenkin koko korroosi on erittäin laaja ja moninainen aihe... puhutaan esim eristeiden alaisesta korrosiosta (CUI - Corrosion Under Insulation) jne. Messingin jännityskorroosiota (SCC -Stress corrosion cracking) on tutkittu myös jonkin verran *.
*) "Korroosiosuojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta ratkaisut ovat kestäviä. Austeniittiterässeokset (kromin, nikkelin ja molybdeenin seokset) ovat alttiita vetojännityskorroosiolle, jota aiheuttavat lähinnä vesiliukoiset ionit, kuten kloridit. Kun lämpötila nousee, jännityskorroosion riskikin kasvaa. Kaikkien ISOVERin teollisuustuotteiden kloridipitoisuus on siksi matala."
**) "Reduce the Risk of SCC: 1) Preferably install products manufactured in bronze or DZR brass material. If DZR brassis installed, the use of compression ended components is not recommended. 2) Ensure that ball valves are supplied with extensions. 3) All insulation and vapour barriers must comply with BS5970:2001 and BS5422:2009."
**) "Thompson and Tracy [5] observed that the addition of zinc, phosphorous, arsenic, antimony, silicon, nickel oraluminum to copper results in alloys that are subject to SCC in amoist ammoniacal atmosphere. They identified two modes of cracking, Intercrystalllne and transcrystalline. However, no failure mechanismswere discussed."
*) "Korroosiosuojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta ratkaisut ovat kestäviä. Austeniittiterässeokset (kromin, nikkelin ja molybdeenin seokset) ovat alttiita vetojännityskorroosiolle, jota aiheuttavat lähinnä vesiliukoiset ionit, kuten kloridit. Kun lämpötila nousee, jännityskorroosion riskikin kasvaa. Kaikkien ISOVERin teollisuustuotteiden kloridipitoisuus on siksi matala."
**) "Reduce the Risk of SCC: 1) Preferably install products manufactured in bronze or DZR brass material. If DZR brassis installed, the use of compression ended components is not recommended. 2) Ensure that ball valves are supplied with extensions. 3) All insulation and vapour barriers must comply with BS5970:2001 and BS5422:2009."
**) "Thompson and Tracy [5] observed that the addition of zinc, phosphorous, arsenic, antimony, silicon, nickel oraluminum to copper results in alloys that are subject to SCC in amoist ammoniacal atmosphere. They identified two modes of cracking, Intercrystalllne and transcrystalline. However, no failure mechanismswere discussed."
Liitteet
Espejot
Hyperaktiivi
Ei oikeastaan mitään käsitystä, siis edes siitä onko Armaflex huono vai ei. Kun asiasta mainitsin niin muistan lukeneeni asiasta mutta kun etsin lähdettä en löytänyt mitään mainintaa.
2.2 Messinkiosien jännityskorroosio
Kaunisto (2010) on raportissaan Messinkikomponenttien vauriomekanismit kuvannut myösmessingin jännityskorroosion yksityiskohtaisesti. Jännityskorroosiossa metallikomponenttiin
kohdistuvat vetojännitykset ja syövyttävä ympäristö yhdessä aiheuttavat metalliin murtumia.
Jännityskorroosiomurtumaan johtava korroosioympäristö on spesifinen kullekin materiaalille,
esimerkiksi ammoniakkipitoisessa ympäristössä yli 20 % sinkkiä sisältävät messingit ovat
suhteellisen herkkiä jännityskorroosiolle. On myös todettu, että jännityskorroosio voi edistää
sinkinkatoa ja sinkinkato jännityskorroosiota. (ASM International 2005)
Metallikomponenttiin kohdistuvat jännitykset voivat muodostua komponentin valmistuksessa
tai sen asennuksessa. Valmistuksessa muodostuvia sisäisiä jännityksiä aiheuttavat esimerkiksi
kylmämuokkaus, lastuaminen, leikkaus, lävistäminen ja hitsaus. Asennuksessa jännitys voi
aiheutua esimerkiksi ruuviliitoksen ylikiristyksestä. (Kaunisto 2010)
Jännityskorroosiota edistävän syövyttävän ympäristön voivat aiheuttaa muun muassa
ammoniakki, sulfaatti, nitriitti ja fluoridi (Lee ja Shih 1995). Ammoniakki voi olla peräisin
puhdistusaineista ja eristemateriaaleista. Nitriittejä voi muodostua esimerkiksi talousveden
sisältämän nitraatin pelkistymisreaktioissa. (Kaunisto 2010)
Edellä mainituille kemikaaleille tai sisäisille vetojännityksille ei tunneta niin sanottuja
minimiarvoja. Valmistuksessa syntyneet pienetkin jännitykset ja aggressiiviset kemikaalit
voivat siis aiheuttaa jännityskorroosiota. Komponenttien vetojännityksiä pyritään poistamaan
valmistusprosessin loppuvaiheen jännitystenpoistohehkutuksella (Metalliteollisuuden
Keskusliitto 2001). Myös oikea asennustapa on tärkeä ja mahdollisuuksien mukaan on hyvä
estää suora kontakti typpiyhdisteitä sisältävien aineiden kanssa. Käyttövesijärjestelmien
messinkisten liittimien ja putkiyhteiden tyyppihyväksyntävaatimukset edellyttävät
sinkinkadonkestävyyden lisäksi myös jännityskorroosionkestävyyttä, joten
jännityskorroosiotestaus on osa messinkisten liittimien ja putkiyhteiden tyyppihyväksyntää
Suomessa. (Kaunisto 2010)
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Aihetta tuli selvitettyä vuosi-pari sitten ja tulin siihen lopputulokseen ettei asiaan ole yhtä selkeää ohjetta/linjausta, koska asiassa on niin monta muuttujaa, jotka lopulta vaikuttavat siihen murtuuko se juuri sinun putkessa oleva messinkimutteri vai ei.
Ja itse laitoin lopulta polyeteenieristeen
Ja itse laitoin lopulta polyeteenieristeen
Onko jollain tietoa tai kokemuksia Danfoss FJFR paluuventiilin toiminnasta?
www.taloon.com
Lähinnä, että kuinka nopeasti tuo reagoi lämpötilan vaihteluun ja onko se säätö kuinka tarkka? Olen tuollaisen asennuttamista miettinyt SAM41 tuloilmapatterin paluuseen. Ongelmana on, että kesällä ja näin välikausilla SAM41 patteri päästää vähän turhan paljon vettä minimissään läpi, jolloin tuloilma lämpenee tarpeettoman paljon.
Jos tuollainen Danfoss toimisi nopeammin ja tarkemmin, niin sitten voisi SAM:sta pyytää +52C lämpöä että on sen venttiili varmasti auki ja tuo Danfoss sitten pitäisi paluulämmön vaikka 17C. Jos tulee lämpimämpää niin sitten voisi jarruttaa virtausta kovallakäin kädellä.
Toinen vaihtoehto toki on patteritermostaatti ulkoisella anturilla, mutta tuo Danfoss olisi helpompi kun ei tarvisi anturia tuloilmaputkeen.
Paluuventtiili Danfoss FJVR 15 suora
Tekniset tiedot: Tuotekoodi: 003L1014 Tyyppi: FJVR 15 Muotoilu: Suora kvs: 0.73 Liitäntä, tulo: R 1/2 Liitäntä, meno: Rp 1/2 Maks. työpaine: 10 bar Maks. paine-ero: 1 bar Koestuspaine: 16 bar Maks.
www.taloon.com
Lähinnä, että kuinka nopeasti tuo reagoi lämpötilan vaihteluun ja onko se säätö kuinka tarkka? Olen tuollaisen asennuttamista miettinyt SAM41 tuloilmapatterin paluuseen. Ongelmana on, että kesällä ja näin välikausilla SAM41 patteri päästää vähän turhan paljon vettä minimissään läpi, jolloin tuloilma lämpenee tarpeettoman paljon.
Jos tuollainen Danfoss toimisi nopeammin ja tarkemmin, niin sitten voisi SAM:sta pyytää +52C lämpöä että on sen venttiili varmasti auki ja tuo Danfoss sitten pitäisi paluulämmön vaikka 17C. Jos tulee lämpimämpää niin sitten voisi jarruttaa virtausta kovallakäin kädellä.
Toinen vaihtoehto toki on patteritermostaatti ulkoisella anturilla, mutta tuo Danfoss olisi helpompi kun ei tarvisi anturia tuloilmaputkeen.
pökö
Kaivo jäässä
Mulla on pesutilojen lattiassa tuollainen. Tasaisemman lämmön koko lattiaan saa menovesisäädöllä. Tuolla pitää kierron alkupään osan lattiasta selvästi loppupäätä lämpimämpänä.
Voisi kyllä toimia vesipatterissa ihan hyvin
Kiitoksia. Täytyypä ottaa kysely joltain putkarilta mitä tuollaisen asennus maksaisi.
Nimittäin tämä SAM41 liian suuren minimivirtauksen ongelma korostui, kun laitoin menolämmön noston päälle halvimmille tunneille. Tyhmää nostaa samalla tuloilman lämpöä.
pökö
Kaivo jäässä
Noita venttiilirunkoja on ainakin kahta eri kokoa (qn ?) Voi olla tarkkakin juttu että se on lähellä oikeaa ettei tule iso huojunta säätöön. En tunne asiaa tarkemmin.
Hyvä pointti... ja tässähän on sitten se ongelma, ettei SAM:n läpi menevää virtausta oikein tiedä. Mutta uskoisin että se on kuitenkin tarkempi säädöltään kuin tuo SAM.
SAM:han toimii ihan ok sitten kun on kylmää... minimivirtaus ei sitten enää haittaa. Mutta ollaanhan tosi iso osa vuodesta plussalla ja silloin tuloilman ylimääräinen lämmitys on täysin tyhmää.