Perusputkityökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja pmj
- Aloitettu
Laitoin parille putkarille kyselyn että mitä asennus maksaisi. Saa nähdä meneekö turhan kalliiksi.
Tuossa SAM41 on paluulämpö hyvin lähellä tuloilman lämpöä. Jos paluu on 18C niin noin 16-17C tuloilmaa voi odottaa. Olisi oikein hyvä jos tuolla pääsisi alempaan minimivirtaamaan ja suht nopeaan säätöön.
Itsellä on muutamassa radiaattorissa ja yläkerran suihkuhuoneen lattiassa sekä FJVR paluussa että tavanomainen termostaattiventtiili menossa. Idea noihin aikoinaan tuli, kun yritin pitää paluuveden lämpötilan hallittuna, kun systeemi yhdisti kaksi lämmönlähdettä, joista lämpöpumppu vaati tuota (tuo oli kokeilut, jonka ylläpitoon lopulta kyllästyin).
Omasta mielestäni nuo toimivat yhdessä erinomaisesti esimerkiksi pikkueteisen radiaattorissa ja autotallissa, jolloin vesivirtaus ei hyppää tolkuttomaksi pian ulko-oven avauksen jälkeen pakkasilla. On tuo suihkuhuoneen lattialämpökin ihan toimiva (sarjassa pyyhekuivaimen ja pienen radiaattorin kanssa päinvastaisessa kiertojärjestyksessä) ja yhteen isompaan huoneeseen tuo on mielestäni myös hyvä ratkaisu rajaamaan piirin luonnollista värähtelyä pelkän menotermostaatin varassa. Olin tässä äskettäin vakavasti aikeissa lisätä tuollainen menotermostaatti myös saunan ja sen pesuhuoneen lattiakiertoon, kun FJVR on tuossa säädettävä niin tarkasti ja joitakin kompromisseja hakien, jotta lattia pysyisi kaikissa tilanteissa sopivan lämpimänä. Tuo on meillä ainoa pelkän FJVR:n avulla säädettävä piiri. Joskus ennen energiakaivoa tuollainen oli myös portaita lämmittävän glykolipiirin lämmönvaihtimen ensiöpuolen ainoana säätöelimenä (missä se toimi hyvin, kunnes rupesin nuukailemaan ja rikoin lämmönvaihtimen päästämällä sen jäätymään katkaisemalla ensikierron kokonaan tilanteessa, missä sitä ei olisi pitänyt sään takia tehdä). Tämä lienee aika samantyyppinen tarkoitus, mitä sinäkin @Mikki haet?
Noihin muuten on kahden kaliiberin ohella myös kahdenlaisia termostaatteja, eli säätöalueilla n. 2 ... 80 asfetta ja n. 2 ... 40 astetta. Ainakin omiin tarkoituksiini olen hankkinut vain jälkimmäisiä, mutta alkuperäisen putkiasennusfirman jäljiltä on noita edellisiäkin. Yksikään ei ole hajonnut, mutta venttiileitä on juuttunut kiinni tai paremminkin muurautunut umpeen putkistosakan tukkimana ennen kunnon suodatinta.
Omasta mielestäni nuo toimivat yhdessä erinomaisesti esimerkiksi pikkueteisen radiaattorissa ja autotallissa, jolloin vesivirtaus ei hyppää tolkuttomaksi pian ulko-oven avauksen jälkeen pakkasilla. On tuo suihkuhuoneen lattialämpökin ihan toimiva (sarjassa pyyhekuivaimen ja pienen radiaattorin kanssa päinvastaisessa kiertojärjestyksessä) ja yhteen isompaan huoneeseen tuo on mielestäni myös hyvä ratkaisu rajaamaan piirin luonnollista värähtelyä pelkän menotermostaatin varassa. Olin tässä äskettäin vakavasti aikeissa lisätä tuollainen menotermostaatti myös saunan ja sen pesuhuoneen lattiakiertoon, kun FJVR on tuossa säädettävä niin tarkasti ja joitakin kompromisseja hakien, jotta lattia pysyisi kaikissa tilanteissa sopivan lämpimänä. Tuo on meillä ainoa pelkän FJVR:n avulla säädettävä piiri. Joskus ennen energiakaivoa tuollainen oli myös portaita lämmittävän glykolipiirin lämmönvaihtimen ensiöpuolen ainoana säätöelimenä (missä se toimi hyvin, kunnes rupesin nuukailemaan ja rikoin lämmönvaihtimen päästämällä sen jäätymään katkaisemalla ensikierron kokonaan tilanteessa, missä sitä ei olisi pitänyt sään takia tehdä). Tämä lienee aika samantyyppinen tarkoitus, mitä sinäkin @Mikki haet?
Noihin muuten on kahden kaliiberin ohella myös kahdenlaisia termostaatteja, eli säätöalueilla n. 2 ... 80 asfetta ja n. 2 ... 40 astetta. Ainakin omiin tarkoituksiini olen hankkinut vain jälkimmäisiä, mutta alkuperäisen putkiasennusfirman jäljiltä on noita edellisiäkin. Yksikään ei ole hajonnut, mutta venttiileitä on juuttunut kiinni tai paremminkin muurautunut umpeen putkistosakan tukkimana ennen kunnon suodatinta.
Espejot
Hyperaktiivi
En kyllä keksi miten onoff säätö autaa asiaa. Vai aiotko käyttää linjasäätöventiilinä?
Onko tuo siis on-off. Eli nytkähtää kerrasta kiinni jos lämpö nousee rajan yli? Ja piirunkin alle rajan on täysin auki?
Näistä juuri tämmöisiä tietoja on vaikea löytää dokumentaatiosta.
Espejot
Hyperaktiivi
Vähän toi käyttötarkoitus viittaa siihen. Ei se vältämättä kerrasta nytkähdä kiinni/auki mutta toimii samoin kuin lattialämmityksen toimilaite IMO.
Mutta siinä joku virtaus on aina, muuten ei mittaus toimi. Ja jos vaikka raja on 18C ja paluu onkin 20C niin saakin se lyödä virtauksen pienelle.
Jos se veden lämpötila lähteekin tippumaam sitten niin kai se sitten lähtee aukeamaan. Eli löytäisi jonkun tasapainopisteen näin teoriassa siihen 18C.nurkalle
Espejot
Hyperaktiivi
Juu, näin voisi kuvitella. Termostaatin manuaalissa sanotaan lämpötilansäätöalue 10-50C
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
On siinä kai pakkasvahti, kyllä jotain pitää läpi mennä.
On kyllä. Menee sulkupelti kiinni ja laite vikatilaan jos paluuveden lämpö tippuu alle 5 asteen. Mutta kun tämä FJVR ventiili on lämpötilan rajoitin, niin ei tuo kylmä vesi pitäisi ongelma olla.
Jos pyrkii rajoittamaan vaikka 18C tasoon, niin ollaan kaukana vielä 5C paluulämmöstä. Ja mielestäni on aika selvää, että tuo ventiili ei mene kokonaan kiinni, koska silloin ei olisi mitään toivoa että termostaatti toimisi.
Tämä voisi olla F470 käyttäjillekkin yksi vaihtoehto jos pelittää.
pökö
Kaivo jäässä
Tarkotin että FJVR termarissa on kai pakkasvahti.
En usko että on... siinähän on semmoinen pakkasvahti, että minimilämpö taitaa olla 10C mihin se taipuu. Tietty jos lämpötila vain valuu ja valuu, niin eihän tuo sille mitään voi tehdä.
Vielä yksi syy hommata parempi "jarru" kiertovedelle.... kokeilin puhaltimien tahdistettua käyttöä kompuran kanssa (eli kun kompura seisoo, niin ilmanvaihto menee pienemmälle).
Tässä se ongelma oikeastaan näkyy, että SAM41 minimi-virtaus on sen verran kova, että ns. väkisin nousee ylilämpimäksi ilma. Tarpeetonta energianhukkaa. Virtaus pitäisi saada huomattavasti pienemmälle jos tavoitelämpötila on 16C. Eli "delta" suuremmaksi. Tuossa vehkeessä on hurjan tehokas lämmönvaihdin.
Täytyy vain selvittää että mikä sitten on FJVR venttiilin minimivirtaama, ettei käy sama lopputulos.
Tässä se ongelma oikeastaan näkyy, että SAM41 minimi-virtaus on sen verran kova, että ns. väkisin nousee ylilämpimäksi ilma. Tarpeetonta energianhukkaa. Virtaus pitäisi saada huomattavasti pienemmälle jos tavoitelämpötila on 16C. Eli "delta" suuremmaksi. Tuossa vehkeessä on hurjan tehokas lämmönvaihdin.
Täytyy vain selvittää että mikä sitten on FJVR venttiilin minimivirtaama, ettei käy sama lopputulos.
Ei todellakaan. Pikemminkin tavalliset termostaattiventtiilit ovat ON/OFF (mutta eivät nekään).
Noiden kanssa kannattaa huomata, että virtauksen paluulämpötilan täytyy päästä putomaan asetusrajan alle, jotta kierto aktivoituu varmasti takaisin kaikissa tilanteissa. Sijoitustilan lämpötilahan lämmittää vähitellen palaavan nesteen ja FJVR:nkin, jos kierto on saatu katkeamaan. Mielestäni tuolla ei pidä urheilla asetuspisteellä, joka menee kovin paljon alle tuon kymmenen asteen (vaikka saisi toimimaankin noin). Tavallista etäauntiatermostaattiventtiiliä olen käyttänyt niin, että se pitää virtauksen aika tarkkaan 2...3-asteisena (kun sitoo anturin tiukasti ohjattavaan virtauksen esim. usealla kerroksella alumiiniteippiä ja päälle muutaman kerroksen solumuovieristeteippiä.
Espejot
Hyperaktiivi
Taitaa ongelma olla siinä että patteri on rinnan muun lämmityksen kanssa. Ja eihän noissa käytetä linjasäätöä mikä olisi kyllä edellytys tarkalle säädölle.
Sama tekniikka noissa on kuin on/off patteriventiileissä. Ainoastaan väliaine (neste, kaasu,vaha) on eri mikä asettaa rajat kuinka laajasti säätyy.
Viimeksi muokattu:
Kannattaa kuitenkin pitää kuitenkin mielessä, että FJVR toimii aina eräänlaisessa takaisinkytkentämoodissa, eli laitteen itsensä säätämän virtauksen lämpötila putoaa normaalitilanteessa hyvin nopeasti, jos venttiili rajoittaa virtausta (sillä lämmön tuonti anturiin putoaa silloin nopeammin kuin ympäristön jäähdyttävä vaikutus tietyssä lämpötilassa). Jos siis venttiili sulkeutuu, venttiilin takaisinkytkentä reagoi pian avaamalla sitä hieman uudestaan tilanteen stabiloimiseksi ja päin vastoin venttiilin avautuessa uudestaan. Tavanomaiset termostaattiventtiilit pyritään rakentamaan ja asentamaan niin, että moinen takaisinkytkentävaikutus on mahdollisimman pieni. Tarvittaessa jälkimmäisinä käytetään etäanturillisia malleja.
Hienosti on tullut kommentteja tähän aiheeseen. Jos yrittäisin tiivistää asiaa, niin ilmeisesti ei mitään erityisiä syitä ole tullut ilmi, etteikö tuo FJVR voisi toimia säätimenä SAM41 yksikön paluuvirtauksessa.
Tuon SAM41 vehkeen sisällä on moottoriohjattu ventiili nyt ja siinä on varmaan aika karkeat pykälät miten se säätyy. Ja tästä johtuen se ei saa virtausta riittävän pienellle välikausien tai kesän ulkolämpötilalla. Yhdistettynä siihen, että märkätilojen lattioihin halutaan jatkuvasti lämpöä ja jos haluaa lattioihin varata lämpöä muutenkin.
No kunhan joku noista LVI firmoista vastaisi, niin hyvässä lykyssä voisi saada tämän testiin lähiaikoina. Josko pieninisi tuo tuloilman veivaus....
Tuon SAM41 vehkeen sisällä on moottoriohjattu ventiili nyt ja siinä on varmaan aika karkeat pykälät miten se säätyy. Ja tästä johtuen se ei saa virtausta riittävän pienellle välikausien tai kesän ulkolämpötilalla. Yhdistettynä siihen, että märkätilojen lattioihin halutaan jatkuvasti lämpöä ja jos haluaa lattioihin varata lämpöä muutenkin.
No kunhan joku noista LVI firmoista vastaisi, niin hyvässä lykyssä voisi saada tämän testiin lähiaikoina. Josko pieninisi tuo tuloilman veivaus....
Siinä ne kaksi viimeisintä hankintaa sulassa sovussa. Oli näppärä putkinaisoletettu asentamassa tuon ja siinä meni reilut 30 minuuttia niin oli Danfoss FJVR kiinni ja SAM ilmattu.
Ainakin tuo heti lähti rajoittamaan paluulämpöä, että toimii. Kuristaa siis selvästi enemmän kuin SAM41, se on varmaa. Mielenkiintoista nähdä nyt kuinka siistiä tuloilmakäppyrää tuo lähtee tuottamaan.
Ainakin tuo heti lähti rajoittamaan paluulämpöä, että toimii. Kuristaa siis selvästi enemmän kuin SAM41, se on varmaa. Mielenkiintoista nähdä nyt kuinka siistiä tuloilmakäppyrää tuo lähtee tuottamaan.
^ Ainoa asia, mikä asiassa itseäni hiukan huolettaa on, ettei vahingossa säädä tai unohda FJVR:ää talveksi liian kylmälle asetukselle. Jos nimittäin SAMin sijoitustila on lämmin ja FJVR:n asetus on tätä pienempi, venttiili ei välttämättä aukene, vaikka SAMin sisusta kylmenee voimakkaasti. Asiaa varmistaisi, jos SAMin sisäinen kylmyys pääsee johtumaan venttiiliin, jolloin se kyllä viimeistään tuntien sisällä aukeaa. Suomessa tuskin pakkanen äkkiä kiristyy runsailta plus-asteilta kunnon pakkasille tunnissa tai parissa.
Itse ainakin varmuuden vuoksi laittaisin SAMilta alas johtavien putkien ja palloventtiilin päälle ja venttiilirungonkin taakse kunnon putkieristeet ylhäältä alas asti, jolloin SAMin mahdollinen sisäinen kylmyys johtuu kuparia pitkin varmemmin venttiilirungolle.
Sinällään en ole varma koko venttiilin vaikutuksesta kesäaikana, jollei säädä tuolle talven tullen riskialttiin alhaiselle alueelle, mutta toisaalta laitteessa on käsittääkseni piirteitä, joiden takia termostaattinen paluuventtiili voisi talvellakin olla hyödyksi.
Itse ainakin varmuuden vuoksi laittaisin SAMilta alas johtavien putkien ja palloventtiilin päälle ja venttiilirungonkin taakse kunnon putkieristeet ylhäältä alas asti, jolloin SAMin mahdollinen sisäinen kylmyys johtuu kuparia pitkin varmemmin venttiilirungolle.
Sinällään en ole varma koko venttiilin vaikutuksesta kesäaikana, jollei säädä tuolle talven tullen riskialttiin alhaiselle alueelle, mutta toisaalta laitteessa on käsittääkseni piirteitä, joiden takia termostaattinen paluuventtiili voisi talvellakin olla hyödyksi.
SAM41 oma suojamekanismi kyllä hälyttää jos paluu menee liian kylmäksi. Ensin tulee alhaisen tuloilman lämpötilan hälytys ja jos tilanne pahenee niin sitten vikatila ja moottoripelti kiinni.
Eristettä toki voin laittaa tuohon että huonelämpö ei kovasti vaikuttaisi.
Tuota lämpötilaa en hirmu alas laita. Tavoittelen sellaista 16-18C paluulämpöä.
Eristettä toki voin laittaa tuohon että huonelämpö ei kovasti vaikuttaisi.
Tuota lämpötilaa en hirmu alas laita. Tavoittelen sellaista 16-18C paluulämpöä.
Onhan tuo aika iso laitos. Ja eihän tässä mitään oikeaa isoa ongelmaa ole... kunhan ei vain taivu minimivirtaus tarpeeksi alas sillä moottoriventiilillä. En ole katsonut tarkemmin mikä moottoriventtiili tuolla on, mutta tältä se räjäytyskuvassa näyttää:
Ja nyt kun tässä virittelen noita pörssiohjauksiakin, niin menolämmön korotukset ja ilmanvaihdon synkronoinnit kompuran kanssa kaikki tekee sen SAM:n ohjauksen aika kömpelöksi (ja vaikuttaa suoraan tuloilman lämpöön).
En tiedä vielä tarviiko FJVR:ään koskea ollenkaan.... yritän säätää sen, että se pitää +16-18C paluuveden ja jos se siinä onnistuu, se "takaa", että tuloilma on samaa luokkaa. SAM:ssa pistin pyynnin +40C nyt, että näen oikeasti mitä tuo FJVR tekee, eikä molemmat ohjaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, kaikissa pattereissa ja LL piireissä on linjasäädöt oletusarvoisesti mutta SAM41 se puutuu. Jos ventiilin runko on on oikein mitoitettu niin kyllä mootorin sen lämmön osaa säätää. Tästä "ongelmasta" on keskusteltu aikaisemminkin.
Ennen tuota paluuventtiilin asennusta SAM aivan ilmeisesti aiheutti värähtelyitä, eli säätöteknisessä mielessä vahvistusta on viiveeseen nähden liikaa säätöohjelmiston parametreilla. Jos näitä parametreja ja mittausarvoja voisi säätää laajasti, saattaisi tuokin auttaa probleemaan, mutta tässäkin tapauksessa FJVR on perusteltu säätölaite tuon kaltaiseen tilanteeseen, koska sillä voi hillitä venttiilin avautumisen aiheuttamaa nopeaa liikaohjausta juuri tähän värähtelyn kannalta kriittiseen suuntaan. SAM:in säätöventtiilin sulkeutuminenhan ei ole ongelma muutenkaan, koska venttiilin sulkeutuminen ensinnäkin heijastuu luonnostaan aika hitaasti tuloilmakennon lämmitysvaikutukseen ja epäilemättä säätö on muutenkin viritetty sillä tavoin, että algoritmi seuraa sulkeutumisen vaikutuksia hyvin tarkoin, sillä tämä on talvella jäätymisriskin estämiseksi välttämätöntä. Epäilemättä säätö on voimakkaasti integraatiopainotteinen juuri tuosta syystä, mutta sittenhän tuo avaamissuunnan säätö menee metsään juuri tavalla, jota paluuventiilillä voidaan hillitä. Tämä on erikoisen tärkeää kesäaikaan, kun lämmityskierron melko alhainen lämpötila heikentää anturin kykyä havaita ohjauksen aiheuttamaa lämpötilan nousua.
Vastaavia asetelmia on tullut vastaan kaukolämmitetyn käyttöveden säädön kohdalla. Esimerkiksi yhden vanhan sähköhydraulisen säätimen algoritmi oli hyvin toispuoleinen, eli venttiliä avattiin varsin hitaasti verrattuna sulkeutumisnopeuteen. Tarkoituksena oli tietenkin, ettei käyttövesikiertoon pääse pitkään polttavan kuumaa vettä, vaikka lämpötila vastaavasti saattoikin aluksi kyykätä hiukan, kun kuumaa vettä alettiin päästää nopeasti (vaikkakin putkisto ja lämmönvaihdin antoivat jonkin tasoista puskuria).
Vastaavia asetelmia on tullut vastaan kaukolämmitetyn käyttöveden säädön kohdalla. Esimerkiksi yhden vanhan sähköhydraulisen säätimen algoritmi oli hyvin toispuoleinen, eli venttiliä avattiin varsin hitaasti verrattuna sulkeutumisnopeuteen. Tarkoituksena oli tietenkin, ettei käyttövesikiertoon pääse pitkään polttavan kuumaa vettä, vaikka lämpötila vastaavasti saattoikin aluksi kyykätä hiukan, kun kuumaa vettä alettiin päästää nopeasti (vaikkakin putkisto ja lämmönvaihdin antoivat jonkin tasoista puskuria).
Edelleen hyvältä vaikuttaa. Pari monttua tulolämmössä mutta niille löytyy selitys tuloilman nopeuden pudotuksesta ainakin isommassa kuopassa.
Tulisi nyt kylmempää että näkee miten se sitten toimii. Mutta erinomaisen tasaista on tuloilman lämpö tällå hetkellä.
Ja mikä parasta... Tuo että tuloilma on täysin irti lämmityskierron menolämmöstä.
Tulisi nyt kylmempää että näkee miten se sitten toimii. Mutta erinomaisen tasaista on tuloilman lämpö tällå hetkellä.
Ja mikä parasta... Tuo että tuloilma on täysin irti lämmityskierron menolämmöstä.
Viimeksi muokattu:
Minulla on SAMissa(41) linjasäätöventtiili paluupuolella. Ongelma sama kuin muillakin eli tuloilman lämpötila hyppii ihan holtittomasti SAMin moottoriventtiili avautumisen mukana. Nyt testasin, että laitoin kierron kokonaan kiinni, kun ulkolämpötila sen mukavasti sallii. Odottelin että lämpötila tippuu, jotta ohjaus aukaisee venttiilin kokonaan. Linjasäätö kokonaan kiinni tai siis nollaan ja kierto auki linjasta. Lämpötilat nousi saman tien sinne missä aina ennenkin eli linjasäätöventtiilillä ei oikein vaikutusta, koska miniasetuksellakin päästää aika paljon virtausta läpi, jos SAMin venttiili täysin auki kuten tässä tapauksessa. Johtopäätöshän tässä on se, että SAMin venttiilin moottoriohjaus on yksinkertaisesti liian hidas.
Onko kukaan kokeillut säätää tuota venttiiliä koneen sisältä? Kai siinä jotain säätöä pystyy tekemään, kun on ohjeissakin
Onko kukaan kokeillut säätää tuota venttiiliä koneen sisältä? Kai siinä jotain säätöä pystyy tekemään, kun on ohjeissakin
Espejot
Hyperaktiivi
Linjasäätöventiilin tarkoitus in saada painehäviöt kohdalleen moottoriventiiliä varten. Mitä suurempi moottoriventiili kvs arvo on tarpeeseen nähden niin sitä pienempi linjasäätö tarvitaan. Moottoriventiili on hidas, sillä kestää sekunteja mennä päästä oäähän mutta ei sen tarvikkaan olla nopea jos olosuhteet on kunnossa. Jos menivedenlämpötila/virtaus pomppii nopeasti niin kaksitiemootoriventiili ei pysy perässä. Mootoreiden ajoajat on luokkaa 9-150s. Mulla on jäähdytyksessä muistaaksi 90s. Summasumarum, kurista linjasäätöä kesällä ja avaa lämmityskauden aikana sitten kun kuristus alkaa vaikuttamaan lämpöä rajoitavasti. Jos ongelma on virtausten heittelehtiminen niin kolmitieventiilillä saa toisiopuolelle vakiovirtaaman. Ja sitten on Mikin omatoiminen paluurajoitus millä saa virtaamaa rajoitettua. Joku ohivirtausventiili voisi kanssa toimia.
Ei tarvitse arvailla missä kohtaa tuo paluuvirtausventiili asennettiin. Ihan mukavasti asettui tuloilma. Pari piikkiä alaspäin 15c luokkaan on ollut, mutta ylöspäin tuo on toiminut erinomaisen hyvin.
Nuo piikit alaspäin on lyhyitä ollut. Graafi vähän liioittelee noissa käppyröissä ääripäitä.
Nuo piikit alaspäin on lyhyitä ollut. Graafi vähän liioittelee noissa käppyröissä ääripäitä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pitäisi varmaan taas vaihteeksi mittailla tuloilman lämpötiloja. Laitoin kesällä IV:n jälkilämmitykseen vanha lattialämmityksen termostaatin jolla ikää päälle 30 vuotta. Tuo siis pitää lämmitysveden paluulämpötilan jotenkin suunnilleen vakiona eikä päästä turhaan paluuta lämpenemään. On kyllä aika hifistelyä jos tuloilman lämpötilakin pitää jollakin ihan säätää.
Pitäis olla takaiskuventtiili siinä kierron paluussa.
Mulle ei putkari ollut tuota asentanut, ongelmaa ei muistaakseni ollut (tai en noteerannut) vapaakierrosta, vaan kuumaa vettä käytettäessä kiertolinjasta tuli varaajan alaosan viileää vettä kuuman sekaan.
Viimeksi muokattu:
Tässä on ennen kiertopumppua oraksen pumppuventtiili 4130, joka siis estää juuri tuon mainitsemasi, mutta kun tuo vesi kiertää itsestään oikeaan suuntaan niin ilmeisesti pumppuventtiili päästää sen läpi.
Luulisi, että tuollainen jousikuormitettu venttiili estäisi vapaakierronkin, ehkä ei sitten kuitenkaan
Oot varmaan tuon vapaakierron olemassaolon testannut sulkemalla Oraksen hanan ja varaaja ei enää tämän jälkeen viilene samaa tahtia (pakko kysyä
)?Riippuen veden laadusta kyseiset venttiilit jumittuu välillä aukiasentoon, pahimmat oli halpismallit missä on venttiilin kara muovistaLuulisi, että tuollainen jousikuormitettu venttiili estäisi vapaakierronkin, ehkä ei sitten kuitenkaan
Eivät sietäneet lainkaan öljy/puu-kattilan lämpötiloja
Joo, kyllä. Samoin putket lähtee heti jäähtymään kun paluupuolen sulun pistää kiinni.Oot varmaan tuon vapaakierron olemassaolon testannut sulkemalla Oraksen hanan ja varaaja ei enää tämän jälkeen viilene samaa tahtia (pakko kysyä
Tästä voi siis päätellä, että vesi siellä jostain syystä kiertää enkä muuta selitystä keksi kuin painovoima mikä sen synnyttää.
Viimeksi muokattu:
Takaisuventtiili tuntuu kyllä toimivan. Kun käsisulut on auki ja laskee kuumaa, ei paluuputki lämpene.