Perusputkityökysymyksiä

Espejot

Hyperaktiivi
Ollaan välillä saamapuolella putkijutuissa... epäilen että 32mm viemäri kaipaa puhdistusta koska pientä tuoksua tulee kuivakaivon suunasta. PPK epäilen syyliseksi, ainakin putkien alkupäässä oli mönjää. Eli mistä saa hankittua vajeri ja päähän "pulloharjan" millä voi rassata 32/50/75mm viemärit puuhtaaksi? Saisi olla hyvä mutta ei saa olla kohtuutoman kallis, pitäis sopia Riikan saksittuun budjettiin.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Pojan kämpällä käsiä pestessä tuli pieni paskanhaisu nenään. Kaadoin lavuaariin puoli potelia jotain muskeli-miestä, joka jäi sinne viikonlopuksi muhimaan. Oli maanantaina kuulemma putket vielä paikallaan mutta haju hävinnyt. Viemäri rakeet tujua tavaraa mutta en uskaltaisi viikonlopuksi jättää muhimaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viemäri rakeet tujua tavaraa mutta en uskaltaisi viikonlopuksi jättää muhimaan.
Alumiinia sisältävät putkenosat olisivat vaarassa, mutta ei kai sellaisia sentään olisi käytetty? Muovit ja normaalimessinki eivät ole noista mömmöistä moksiskaan ja rauta kestää tuollaista vahvaa tai lantrattua jopa paremmin kuin puhdasta hanavettä. Sinkitty putki olisi ehkä riskirajoilla vaikutusten suhteen, mutta sellaisiahan ei viemäreissä liene.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Pojan kämpällä käsiä pestessä tuli pieni paskanhaisu nenään. Kaadoin lavuaariin puoli potelia jotain muskeli-miestä, joka jäi sinne viikonlopuksi muhimaan. Oli maanantaina kuulemma putket vielä paikallaan mutta haju hävinnyt. Viemäri rakeet tujua tavaraa mutta en uskaltaisi viikonlopuksi jättää muhimaan.
Mulla menee lavuaarin putket suoraan alapohjaan, ainot pintavedot on lattiakaivot. En pääse kaatamaan mitään joten harjaa ajajatelin lattiakaivosta käsin hinkata yläjuoksuun päin (PPK).
 

Tifo

Vakionaama
Ollaan välillä saamapuolella putkijutuissa... epäilen että 32mm viemäri kaipaa puhdistusta koska pientä tuoksua tulee kuivakaivon suunasta. PPK epäilen syyliseksi, ainakin putkien alkupäässä oli mönjää. Eli mistä saa hankittua vajeri ja päähän "pulloharjan" millä voi rassata 32/50/75mm viemärit puuhtaaksi? Saisi olla hyvä mutta ei saa olla kohtuutoman kallis, pitäis sopia Riikan saksittuun budjettiin.
Tuo menee 32:ssa ainakin ekaan mutkaan. Voit laittaa tavallisen pulloharjan vetojouseen kiinni ja vetämällä läpi.
 

Liitteet

  • Screenshot_20240615-122527.png
    Screenshot_20240615-122527.png
    236,7 KB · Katsottu: 107

VesA

In Memoriam
Lipeä ei oikein tehoa paksuun rasvatöhnään, mutta sillä saa töhnässä olevan, jollain muulla aineella tehdyn orgaanisen tulpan sulateltua. Avasin oman keittiön viemärini niin, että 'ilmaisen' sähkön aikaan valutin hyvin hiljalleen kuumaa vettä jotta rasva pehmenee - ja sitten työnsin lasikuituisella vetojousella rasvan köntsänä isompaan putkeen. Ensin luulin että jousi menee rasvaan sisään, mutta se työnsikin sitä edellään. Rautaputki, ilmaan kannakoitu. Varmaan se kuumeni niin että rasvan alla oli liukasta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Valurautaputki luultavasti kestää kuumuutta hyvin. Kuinkahan kuumaa muovisiin viemäriputkiin on soveliasta päästää? Sen mitä hanasta tulee max 60 °C ne luultavasti kestävät mutta entäs jotain kiehuvan kuumaa ? Putkihan pitenee lämmetessään ja voi olla että ne lämpölaajenemisvarat loppuvat, lisäksi käyristyy kun lämpenee ja jäähtyy ensin alhaalta ja sitten päältä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Valurautaputki luultavasti kestää kuumuutta hyvin. Kuinkahan kuumaa muovisiin viemäriputkiin on soveliasta päästää? Sen mitä hanasta tulee max 60 °C ne luultavasti kestävät mutta entäs jotain kiehuvan kuumaa ? Putkihan pitenee lämmetessään ja voi olla että ne lämpölaajenemisvarat loppuvat, lisäksi käyristyy kun lämpenee ja jäähtyy ensin alhaalta ja sitten päältä.

"Uudemmat" viemäriputket on ns. HT eli High Temperature putkea ja se kestää mitä hanoista tulee (1). Jos täytyy kiehuvaa laskea putkeen niin sitten mennään sairaala ja ravintola ympäristöön ja käytänössä vaihtoehto on rosteri.

1) Uponorin kiinteistökäsikirja kertoo että jatkuva 85C ja hetkellinen 100C (sivu 7)

1718528739042.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Vanhemmat PVC-viemäriputket kestävät korkeintaan 60-asteista vettä pitemmän päälle, mutta uudemmat PP-muoviset hyvinkin 100-asteista vettä. Ikääntymisen puolesta tilanne on sitten toisin päin, eli PVC kestää etenkin pimeässä, mutta PP:stä ei koskaan voi tietää. Mahdolliset materiaalin valmistusvirheet vielä kärjistävät tilannetta tähän suuntaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näistä on jonkin verran koettanut vaimoa valistaa, ettei nyt suurempia määriä kiehuvia keitinvesiä viemäriin kaataisi vaan voisi laskea kylmää sekaan tai antaa jäähtyä. Voi tulla aika hankala remontti. Tuo 60 °C sitten olisi jollakin muotoa ilmeisesti ainakin speksien mukaista vaikka en kauheasti laskisi senkään varaan.

Olisikohan nuo täällä vielä PCV:tä, kun ikää noilla alkaa olla 35 v.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Uusi tieto tuo kiehuvan veden kestokyky. Uudessa komposiitti altaassa tuttu keittiökauppias neuvoi ettei kiehuvaa keitinvettä saa kaataa siihe. Mä olen kaatanut sillä perusteella että pitää sen mokoman kalliin altaan kestää.Mutta jos viemäri putki noin pitää korjata toiminta tapaa.

Mutta mitä raati sanoo talossa uusittu kaikki viemärit(pp).Mutta ovat näkyvissä kellarikerroksen katossa kulkevat.Siellä kuitenkin ikkunoita joista aurinko pääsee paistamaan. Pitääko noi nyt maalata, koska ei nyt viitsisi mitään koteloiden kötöstyksiä laittaa. Syy putket näkyvissä näkee jos vuoto tulee heti tai jos muutoksia tarvii helppo tehdä ja jos menee niin tukkoon ettie uskokaan nin sekin on hoidettavissa suht helposti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta mitä raati sanoo talossa uusittu kaikki viemärit(pp).Mutta ovat näkyvissä kellarikerroksen katossa kulkevat.Siellä kuitenkin ikkunoita joista aurinko pääsee paistamaan. Pitääko noi nyt maalata, koska ei nyt viitsisi mitään koteloiden kötöstyksiä laittaa. Syy putket näkyvissä näkee jos vuoto tulee heti tai jos muutoksia tarvii helppo tehdä ja jos menee niin tukkoon ettie uskokaan nin sekin on hoidettavissa suht helposti.
Ei aurinko kovin pahaa tee pienten lasisten kellarinikkunoiden lävitse. Kauhulla olen kylläkin katsonut useamman vuoden ikäisten PE-solumuovieristeiden ja erinäisten uima-allasputkivarusteiden lahoamista auringonpaisteessa. Aivan oma lukunsa on parinkymmenen vuoden ikäinen tiskikone, joka pian antaa periksi sisäisten PP-osien antaessa jatkuvasti lisää periksi. Pian tuo antautuu lopullisesti muoviosien tuhoutumiseen. Mm. kaikki korien rullat olen uusinut jo vuosia sitten (taisin laittaa polyasetaalista, joka ei sekään kestä auringossa vaurioitumatta pinnaltaan, mutta tässä ei haittaa). Ylimääräiset PVC-muoviset rännikourut ovat maanneet enemmän ja vähemmän auringossa ja välillä varjoisassa yli 30 vuotta nurkissa eikä noissa näy edelleenkään vaurioita. Olenkin käyttänyt noita räätälöityjen suojakorujen materiaalina ja PVC-muovista liimattujen räätälöityjen paineettomien kondenssikeruuosien materiaalina aivan äskettäinkin, kun materiaali vaikuttaa edelleen aivan uudenveroiselta.
 

pökö

Kaivo jäässä
Jos viemärir on maassa on varmaan sama vaikka vesi menee sinne kiehuvana, eihän sitä aina sinne valuteta.

Meillä pyykkikone lantraa kuumimmissa pesuissa kylmää sekaan aina kun poistaa vedet
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Meillä pyykkikone lantraa kuumimmissa pesuissa kylmää sekaan aina kun poistaa vedet
No onpas hyvä kone.:)

Tämmöinen kaupallinen sivusto kertoo näin:

"Vuosien varrella muoviviemäreitä on tehty monista eri materiaaleista ja eri standardeilla. Ensimmäiset muoviviemärit tulivat käyttöön jo 1960-luvulla. Ennen vuotta 1975 rakennetut muoviviemärit ovat usein PVC- ja PVC HT-muovia. Ne ovat heikkolaatuisia vaaleita muoviviemäreitä, joiden pinta tyypillisesti kovettuu lasimaiseksi ajan saatossa. Lasittunut pinta on altis vaurioille, koska pienikin mekaaninen muutos tai tärähdys voi johtaa muovin halkeamiseen. Nämä viemärit myös herkkiä lämpötilavaihteluille ja kemikaalien sekä öljyn tuomille rasitteille.

1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen PVC-viemäriputkien käyttöikä on noin 40 vuotta, joten tällaisten putkien omistajien kannattaa alkaa suunnitella jo viemäriremonttia. 1980-luvun viemäreitä kannattaa myös pitää silmällä, koska niilläkin alkaa olla jo huomattavasti ikää. Näille viemäreille kannattaa varata kuntotutkimus, jotta saadaan selville niiden kunto ja mahdollinen remontin tai huollon tarve.

1990-luvulla taas muoviviemäreitä alettiin valmistamaan PP-muovista."



Intressinä tietysti päästä näitä korjailemaan.

Mutta mitä raati sanoo talossa uusittu kaikki viemärit(pp).Mutta ovat näkyvissä kellarikerroksen katossa kulkevat.
Kaukoviisasta ajattelua. Täällä asuinkerroksen viemäriputket kulkevat kaksikerroksisen välipohjan laatan välissä. Mielenkiintoinen tilanne, jos sinne vuotavat. Alta päin ei voi avata koska koko talo sortuisi, päältä päin pitäisi vedellä kaikki lattiat halki. Ainut mahdollisuus varmaankin jokin sukitus tai sitten rakentaa kokonaan uudelleen kellarin kattoon. Lävistysten tekeminen vesijohtojen ja lattialämmitysten välistä varmaan mielenkiintoista. Viemäreitä vielä tuplamäärä, kun on kaksoisviemäröinti.

Yksi heikko kohta noissa lienee luultavasti tiivisteet. Harvemmin nähnyt kymmeniä vuosia vanhoja O-renkaita jotka olisivat ehjiä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Huonolla tuurilla tuommoinen voi olla se viimeinen niitti mutta arvelisin, että todennäköisemmin sentään vai vaurioille altistava ja käyttöikää lyhentävä tekijä. Lämmetessään muovi laajenee ja samalla se pehmenee. Seurauksena putki voi tyssääntyä (jos se lämmennyt kokonaan) tai vääntyä jos se on lämmennyt vain toiselta reunaltaan. Kun putkiosien pituudet muuttuvat, tiivisteet joutuvat liukumaan putken pinnalla. Pahimmassa tapauksessa liike katkaisee kovettuneen kiinni juuttuneen tiivisteen tai sitten se kovettunut tiiviste ei enää iskukaan siihen putken pintaan tiiviisti ja liitos alkaa vuotaa. Kai noiden viemäriputkien asennuksissakin tehdään ne kaikki samat virheet mitä muidenkin rakennusten putkien asennuksissa. Ovat vielä sopivasti piilossa ja pahasti saa asiat olla pielessä etteivät rakentajan mahdollista takuuaikaa kestäisi.

Kyllähän tavan muoviämpärikin aika veteläksi menee jos siihen kiehuvaa vettä kaataa. Jos on sopivaa koepalamateriaalia, keittämällä kattilassa saisi vähän tuntumaa, kuinka pehmeäksi menee. 100 °C on aika kova lämpötila leikkikalumuoveille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Putkari näytti laittavan kittiä puserrusliittimien helmiin sekä kierteisiin. Tuo taitaa laskea kitkaa kierteessä ja helmessä. Kuinkas yleinen tapa tuo on?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Putkari näytti laittavan kittiä puserrusliittimien helmiin sekä kierteisiin. Tuo taitaa laskea kitkaa kierteessä ja helmessä. Kuinkas yleinen tapa tuo on?
Yleinen varsinkin vanhempien putkareiden kohdalla. Joku nuorempi sanonut että taikauskoa. Sillä on kaksi tarkoitusa, kiristäminen helpottuu. Helmiähän ei kiristetä momenttiin vaan tietty kierrosmäärä. Ja sitten sitä kittiä sipastaa kartioon tai helmeen... tämä on IMO se taikausko osuus ja vaikea uskoa että olisi oikeasti merkitystä. Mutta ei siitä haitaakaan ole. Jos helmi vuotaa syystä tai toisesta niin helmeen voi laittaa hamppua ja kittiä väliaikaisena ratkaisuna.
 

Tifo

Vakionaama
ja tiivistää
Huonosti menee jos helmiliitosta täytyy tiivistää unipakilla. Pienessä koossa ei kyllä kittejä käytetä. Esim 12-15 mm kromattu vedot. Joku 22 tai suurempi niin ok kierteessä. Joku sanoi myös että isoilla koolla ei pitäisi työntää putkea ihan pohjaan ennen kiristystä. Vaikea kontrolloida välillä.
 

Mikkolan

Vakionaama
Kuka hevosilla ajaa, se hevosista puhuu.
Putkareilla on hamppu ja kitti. Mulla on putkiteippi, korjaan kaiken putkiteipillä. Naapurin isännällä perinteinen rautalanka, aika taidokkaita rautalankavirityksiä hänellä.

Huonosti menee jos helmiliitosta täytyy tiivistää unipakilla. Pienessä koossa ei kyllä kittejä käytetä. Esim 12-15 mm kromattu vedot. Joku 22 tai suurempi niin ok kierteessä. Joku sanoi myös että isoilla koolla ei pitäisi työntää putkea ihan pohjaan ennen kiristystä. Vaikea kontrolloida välillä.

Helmiliitoksen kierteeseen sipasen aina jotain liukastetta, mitä sattuu olemaan käsillä, jotain vähemmän myrkyllistä kuten valkovaseliinia, tuubin kyljessä oli tosin varoitus: "Erittäin haitallista vesieliöille".
Joskus käy niin että liitos vuotaa kaikesta huolimatta, nopein ja helpoin tapa korjata on sipaista putkiteippiä helmen ympärille. Äärimmäisen harvoin helmiliitos vuotaa ja vika on joko helmessä tai joku vika putkessa. Tilanteesta riippuen pitää hiukka funtsia onko tiivistäminen teipillä korrektia.

Kakarana hydrauliasentajan hanslankarina ihmettelin teipin käyttöä niin heepo sanoi että tappuran karvat ovat vihonviimeisiä vaivoja hydrauliikassa. Lisäsi siihen vielä ettei kaukolämpöputkiinkaan pidä tappuraa laittaa. Siitä asti mulla toi teippi aina mukana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Teippiin verrattuna hamppu on vuosienkin kuluttua aika ihmeainetta, kun liitoksia voi kiertää osan kierrosta auki- tai kiinnipäin eikä liitos yleensä rupea vuotamaan. Koetapas moista teippiliitoksilla. Joku tietenkin kysyy, että miksi tehdä moista, mutta itselle on ainakin tullut vastaan erilaisia omasta mielestäni varsin päteviä syitä.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Kuka hevosilla ajaa, se hevosista puhuu.
Putkareilla on hamppu ja kitti. Mulla on putkiteippi, korjaan kaiken putkiteipillä. Naapurin isännällä perinteinen rautalanka, aika taidokkaita rautalankavirityksiä hänellä.



Helmiliitoksen kierteeseen sipasen aina jotain liukastetta, mitä sattuu olemaan käsillä, jotain vähemmän myrkyllistä kuten valkovaseliinia, tuubin kyljessä oli tosin varoitus: "Erittäin haitallista vesieliöille".
Joskus käy niin että liitos vuotaa kaikesta huolimatta, nopein ja helpoin tapa korjata on sipaista putkiteippiä helmen ympärille. Äärimmäisen harvoin helmiliitos vuotaa ja vika on joko helmessä tai joku vika putkessa. Tilanteesta riippuen pitää hiukka funtsia onko tiivistäminen teipillä korrektia.

Kakarana hydrauliasentajan hanslankarina ihmettelin teipin käyttöä niin heepo sanoi että tappuran karvat ovat vihonviimeisiä vaivoja hydrauliikassa. Lisäsi siihen vielä ettei kaukolämpöputkiinkaan pidä tappuraa laittaa. Siitä asti mulla toi teippi aina mukana.
Ei kyllä kuulu teippi hydrauliikkaasentajan valikoimaan oikeastaan koskaan , suorat kierreosat liimataan tai/ja käytetään usit tiivisteitä.
Lvi osat ovat kartiokierteellisiä , monet niistä esim palloventtilit ovat niin lyhyt kierteisiä että teippiliitos helposti vuotaa , hamppu/kitti pitää varmasti
 

Mikkolan

Vakionaama
Olen tehnyt amatöörinä monta liitosta hampulla ja kitillä eikä yksikään ole vuotanut, mutta kun kokeilin teippiä niin heti alkoi vuotamaan. Taitaa olla teippi parasta jättää ammattilaisille.
Teipin käytössä omat niksinsä, voi olla niinkin että itse en saisi hamppuliitosta pitämään. Oma teipin käyttö lähti ... alkoi tuolta hydrauliikan puolelta.
Teippiin verrattuna hamppu on vuosienkin kuluttua aika ihmeainetta, kun liitoksia voi kiertää osan kierrosta auki- tai kiinnipäin eikä liitos yleensä rupea vuotamaan. Koetapas moista teippiliitoksilla. Joku tietenkin kysyy, että miksi tehdä moista, mutta itselle on ainakin tullut vastaan erilaisia omasta mielestäni varsin päteviä syitä.
Talonmiehenä harvakseltaan mutta toistuvasti joutuu putkihommia tekemään. En muista ainuttakaan tapausta että liitosta olisi pitänyt auki päin kääntää. Harmaa mielikuva on että jossain sylinterin putkituksessa olisi noin käynyt mutten muista oliko siitä harmia. Nykyään hydrauliikassa ei juurikaan kierreliitoksia tarvita mutta joitain vanhojen korjauksia tulee tehtyä, niissäkin pikkuhiljaa vanhat korvataan uusilla.
 

Mikkolan

Vakionaama
Ei kyllä kuulu teippi hydrauliikkaasentajan valikoimaan oikeastaan koskaan , suorat kierreosat liimataan tai/ja käytetään usit tiivisteitä.
Lvi osat ovat kartiokierteellisiä , monet niistä esim palloventtilit ovat niin lyhyt kierteisiä että teippiliitos helposti vuotaa , hamppu/kitti pitää varmasti
Juu, eipä uusiin asennuksiin tarvitse, aika vähiin käy noissa vanhojen korjauksissakin.
Pallovenoissa on suora ja lyhyt kierre, mikä tosiaan vaatii omat osaamiset että teippaus onnistuu, näitä kun on koko ikänsä tehnyt niin ei kyllä ymmärrä miksei toiset osaa, kai se on sitten jotain "hiljaista tietoa" ?
 

kotte

Hyperaktiivi
En muista ainuttakaan tapausta että liitosta olisi pitänyt auki päin kääntää.
Noita tarpeita on itsellä etenkin ollut, kun korvaa vanhoja radiaattoreiden termostaattiantureita uusilla tarkemmilla (erilaisilla elektronisesti ohjatuilla). Joskus muinoinhan venttiileitä käänneltiin, kun ylös päin sojottavia kiinteitä venttiileitä käännettiin perustermostaattiantureiden säätöominaisuuksien takia (toki kaikki kalut silloin uusittiin samalla). Nyttemmin sitten taas toisinpäin tai jopa uudestaan alkuperäiseen asentoon uusimatta itse venttiiliä, kun pidentyneet anturit puskevat sillä tavoin esille, että saa jatkuvasti pelätä niiden vaurioituvan asumiseen liittyvästä mööbleerauksesta. Ja jälkimmäinen ei todellakaan ole luulottelua tai härävarjelun liitoittelua vaan käytännön tapahtunutta kokemusta. Uudemmat tai monipuolisemmat anturit eivät ole enää herkkiä venttiilin asennussuunnan vaikutukselle säätötarkkuuteen.
 

Mislo

Aktiivinen jäsen
Kannattaa muistaa jos sitä kittiä käyttää kuteriosissa että jos mutteri pamahtaa niin takuu/vakuutus soronoo, kun ylikiristetty putkikitin avulla. Eräästä tapauksesta kuulin ja maksumies ei ollut vakuutusyhtiö.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kannattaa muistaa jos sitä kittiä käyttää kuteriosissa että jos mutteri pamahtaa niin takuu/vakuutus soronoo, kun ylikiristetty putkikitin avulla. Eräästä tapauksesta kuulin ja maksumies ei ollut vakuutusyhtiö.
Ei se kitti vaikuta kiristykseen koska helmiliitoksia ei kirstetä momentiin... jos ylikiristetty - kuten lähes aina - niin asennusvirhe oli kittiä tai ei. Ja toisaalta, harvassa helmiliitoksessa on asennusohjetta ja vaikka olisi niin ei niitä kukaan muista tarkistaa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Olen tehnyt amatöörinä monta liitosta hampulla ja kitillä eikä yksikään ole vuotanut, mutta kun kokeilin teippiä niin heti alkoi vuotamaan. Taitaa olla teippi parasta jättää ammattilaisille.
Sama kokemus itsellä. Ammattilaisilla on ehkä paremmat teflonteipit, mutta oma kokemus on että mikään teflonilla laittamani ei ole pitänyt. Ainoastaan jarrusatulan ilmausnipan kierteissä se on auttanut estämään ilman liikettä kierteitä pitkin, jos imee alipaineella nipasta.

Toisaalta se teflonteippini onkin ollut mallia biltema, joten ehkä se ei sovellukaan muuhun kuin auton osiin.

Hampulla ja kitillä saa tunarikin kohtalaisen pitävän liitoksen aikaiseksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sama kokemus itsellä. Ammattilaisilla on ehkä paremmat teflonteipit, mutta oma kokemus on että mikään teflonilla laittamani ei ole pitänyt. Ainoastaan jarrusatulan ilmausnipan kierteissä se on auttanut estämään ilman liikettä kierteitä pitkin, jos imee alipaineella nipasta.

Toisaalta se teflonteippini onkin ollut mallia biltema, joten ehkä se ei sovellukaan muuhun kuin auton osiin.

Hampulla ja kitillä saa tunarikin kohtalaisen pitävän liitoksen aikaiseksi.
Teflonteipillä minäkin olen epäonnistunut. Sen sijaan tämä on kyllä äärimmäisen yksinkertaista ja nopeaa käyttää. Mun vähäsen rassamisen osalta tämä korvaa kyllä hampun tulevaisuudessa.

Lisäksi Loctite 577, jos laittaa liimalla.

1000074562.jpg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

VesA

In Memoriam
Koetapas moista teippiliitoksilla.
Olen itse asiassa kokeillut ihan vahingossa - käyttövesipaineilla. En muista enää mitä tarkkaan ottaen tein, otin varmaan vaan tukea kun kykin ja kurkin nähdäkseni mistä sulku avataan, mutta putkirempan yhteydessä uusiin putkiin oli laitettu sulut jotain valkoisella teipillä - ja niitä saattoi pyöritellä ilman voimankäyttöä tai vuotoa - joka kyllä silloin pelästytti.
 

Mislo

Aktiivinen jäsen
Ei se kitti vaikuta kiristykseen koska helmiliitoksia ei kirstetä momentiin... jos ylikiristetty - kuten lähes aina - niin asennusvirhe oli kittiä tai ei. Ja toisaalta, harvassa helmiliitoksessa on asennusohjetta ja vaikka olisi niin ei niitä kukaan muista tarkistaa.
Helpompi se kitin kanssa on ylikiristää kun ei ole vastusta kuten ilman kittiä.
 
Back
Ylös Bottom