Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

kotte

Hyperaktiivi
Luulisin että sähkökattiloilla ajetaan enimmäkseen suoraan kulutukseen ja kaukolämpöverkko itsessään toimii aika hyvänä varaajana. Tuskin halpoja tunteja on niin paljon että välttis tarvittaissiin suuria varaajia.
Käytäntö taitaa kumminkin olla toinen. Esimerkiksi Kirkkonummen Kolabackeniin ja Espoon Nuijalaan Fortum on rakentamassa 20000m³/800MWh:n kaukolämpöakkuja ja Suomenojalla on jo samanlainen ollut vuosikymmenen verran. Noihin tulee 50+50MW(?) ja 50MW sähkökattilat kumpaankin (Espoon Suomenojalla on ollut muutaman vuoden 50+50MW kattilat). Sähkökattiloita käytetään niin, että kun sähkö on halpaa, akku tyypillisesti varataan maksimiinsa eli täyteen lähes 100-asteista vettä. Tuota sitten päästetään lämmönvaihtiminen kautta sopivalla virtaamalla mukaan niin, että lähteävä kaukolämpövesi saadaan tavoitteeseensa (siis tyypillisesti palaavaa kaukolämpövettä lämmitetään ja syötetään lähtevän joukkoon). Kesällähän tuo on vain luokkaa 75oC ja yli sadan mennään vasta, kun pakkasta on enemmän kuin -10oC, mikä ei etelärannikolla ole kovin yleistä. Kattiloissahan on käytettävä erikoispuhdasta vettä, jota on mahdollisesti sitten seostettu jollakin mineraalilla, koska nuo suuret kattilat ovat elektrodityyyppisisä, missä melko suurjännitteinen sähkövirta kuumentaa suoraan kattilan vettä.

Yhteensä nuo kattilat ovat niin suuritehoisia, että etenkin kesällä kattiloiden tuotto on jopa luokkaa kolminkertainen verkoston kulutukseen nähden ja lisäksi ainakin jätevesilämpöpumput painavat jatkuvasti tuostakin 2/3, joten tuollaista suuruusluokkaa oleva kaukolämpöakku on käytännössä välttämätön, jotta sähkökattiloiden tehoa pystytyään käyttämään tehokkaasti hyväksi silloin, kun taloudellinen hyöty on suurin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minun mielestäni siinä käy niin, että laajetessaan se jäähtyy, muuttuu ensin kylläiseksi höyryksi, minkä jälkeen osa tiivistyy. Jos lämpötila on lähellä kriittistä pistettä tai juuri siinä, paineen lasku saa pienen osan vedestä tiivistymään. Jos höyry taas on reippaasti kuumempaa kuin kriittinen lämpötila ja paine, mitään ei tiivisty.

Sitten jos sitä ei päästetä "vapaaksi" vaan sillä höyryllä tehdään työtä vaikkapa turbiinissa, merkittävä osa tiivistyy vedeksi. Jotta näin ei kävisi, sitä höyryä tulistetaan todella reippaasti ennen turbiinia ja vielä välilläkin (ns. välitulistus, joita voi olla yksi tai kaksikin).
Turbiinin kautta työtä tehden ylikriittinen höyrykin kyllä tiivistyy, mutta jos vain päästetään isentrooppisesti kuristusventtiilistä, en olisi varma, tiivistyykö lopulta. Painehan tekee työtä purkautuessaan ja tässä työn muuttuu höyryn tulistukseksi. Pitäisi katsoa vesihöyryn tilakaavioita. Paine-erokin saattaa vaikuttaa, eli päästetäänkö löhes tyhjiöön vai jotakin vastapainetta vastaan. Nämä vaihtoehdothan vastaavat sitä, että lauhduttimen lämpötila olisi suljetussa höyrypiirissä lähellä absoluuttista nollapistettä vs. jokin käytännössä mahdollinen lauhdutuslämpötila.
 

RauskiH

Vakionaama
Keli on läpi suomen plussan puolella ja kulutus huitelee 12Gw, paljonkohan ne porisemassa olevat sähköpannut lie ottaa tästä?
 

Liitteet

  • Screenshot_20241210_194808.jpg
    Screenshot_20241210_194808.jpg
    62,1 KB · Katsottu: 70

Arisoft

Hyperaktiivi
Keli on läpi suomen plussan puolella ja kulutus huitelee 12Gw, paljonkohan ne porisemassa olevat sähköpannut lie ottaa tästä?

Oliskin hienoa jos tuotannon lisäksi myös kulutus olisi jaettu segmentteihin samalla tavalla. Sähkön ostajat ei ehkä halua kertoa mihin sitä käyttävät?
 

kotte

Hyperaktiivi
Jännää muuten, että huomenna sähkö maksaa Keski-Ruotsissa (SE3) aamusta iltaan 30c...40c/kWh ja alkuillasta ylikin (veroton hinta). Virossakin on päivällä ajoittain hiukan halvempaa. Toki aikaisin aamulla ja myöhään illalla Virossa on kalliimpaa kuin tuolla. Tänään Ruotsissa samalla alueella veroton energianhinta oli suuren osan päivästä alle 20c/kWh päivällä (tosin suuren osan päivästä vain 10c/kWh).
 

Mikkolan

Vakionaama
Keli on läpi suomen plussan puolella ja kulutus huitelee 12Gw, paljonkohan ne porisemassa olevat sähköpannut lie ottaa tästä?
Eikös ne ole sitä varten hankittu että aina posotetaan kun on ilmaista tai halpaa sähköä toki kattilaa ei kannata yli keittää (= ylikeittäjän huomautus hellan suunnasta ). Niitä harmittaa, joilla ei ole varastointi kapasiteettia kun kaukolämmön kulutuskin on pientä. Kaukolämpöverkkoon voi tuupata 3 - 10 MWh lämpöä nostamalla menoveden lämpötilaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Turbiinin kautta työtä tehden ylikriittinen höyrykin kyllä tiivistyy, mutta jos vain päästetään isentrooppisesti kuristusventtiilistä, en olisi varma, tiivistyykö lopulta. Painehan tekee työtä purkautuessaan ja tässä työn muuttuu höyryn tulistukseksi. Pitäisi katsoa vesihöyryn tilakaavioita.

Onkos tästä apua? Sikäli kuin oikein tätä tulkitsen eli laskeutumalla mustalta käyrältä pystysuoraan alas päin vakio entalpiassa (jolloin paine putoaa ja entropia kasvaa), noilta vihreiltä käyriltä näkee, mitä tavara kuristusventiilin jälkeen on. Kriittisen pisteen vasemmalla puolella tavallaan tulistuneen veden flässäys ja oikealla puolella kylläisen höyryn paineen pudotus kuristuksessa. Aloitettaessa yli suunnilleen 5 MPa tiivistyy (ainakin aluksi) vettä ja alle sen höyry jää tulistuneeksi. Kriittinen piste -> 100 kPa tulisi noin 30% vettä.

Siniset entalpia käyrät joita on tarjolla lähinnä tuolla tulistusalueella taas kuvaavat mitä laajentuminen ideaalisesti toimivassa turbiinissa olisi (vakio S:ssä), joskaan mikään turbiini ei aivan täysin ideaalisti toimi mutta itse asiassa toimivat melko lähellä sitä.

paine H Diagrammi.gif
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko kukaan havainnoinnut kuinka paljon nuo sähkökattilat söisivät sähköä energiana ja kuinka paljon ne biopolttoaineiden ja miksei fossiilistenkin kulutusta pudottaisivat?
 

RauskiH

Vakionaama
SItten täytyy tehdä vielä lisää kattiloita ja tuulivoimaa. Nuo nykyiset on tehty kuluttamaan suunnilleen valmistumisajakohdan ylimääräisen tuulituotannon ja korvaamaan sillä muutoin polttamalla tehtävää lämpöä (myös viemällä yhteistuotantovoimaloiden sähköntuotanto ja ehkä korvaamaan niiden lämmöntuotankin).
On vähän vaikea päättää että mitä mieltä näiden kattiloiden vaikutuksista olisi. Ihan alkuun pidin koko sähkökattila-ajatusta hullun hommana ja myöhemmin päädyin ajattelemaan @kotte tavoin.

Nyt kun tätä taas tarkemmin miettii niin tässä ajatusmallissa taitaa tulla reunaehdot täyteen hyvinkin pian eikä tämä oikein pitkälle ruoki myllyjen määrän lisääntymistä kun tämä ei pienennä sitä isointa ongelmaa eli hinnan kausivaihtelua ja nollahintoja. Jo nyt ollaan siinä tilanteessa että kohta puoli vuotta tuotantoa on pääsääntöisesti niin paljon ettei edes nykyistä tuulivoimaa saada menemään mihinkään järkevällä hinnalla ja hinnat menee jopa pakkaselle. Sähkökattiloilla saadaan kulutusta mutta eteen tulee se ettei kaukolämmön tehon tarve kesällä ole edes 2Gw mikä ei nyt hirveää lisätuulivoimaa vaadi. Lisäksi on hyvä huomata että koko tehoa ei varmastikaan tulla ikinä kattamaan sähköllä kun se vaatisi omat kattilat maan jokaiseen kaukolämpöverkkoon.

Kesällä suomen sähkön kulutus pyörii 8Gw kahta puolen. Pohjatuotantoa tulee ydinvoimasta reilu 4Gw, teollisuuden yhteistuotannosta 1Gw ja vettäkin pitää laskea koneiden läpi 1Gw edestä. Näistä tulee 6Gw eli valtaosa kulutuksesta eikä tässä ole mukana vielä edes aurinkotuotantoa jota tulee paisteisina päivinä tunteja 1Gw teholla. Noihin sähkökattiloihin sitä lisätuulisähköä saadaan toki määränsä menemään mutta kun ei se älytön ole niin mitä tehdä lopulle? Siirtoyhteydet menee äkkiä tukkoon ja lisälinja pohjoisruotsiin tuskin tässä auttaa hintatasoa pitämään paremmin plussan puolella kun hinta siellä on jo lähtöjään tyypillisesti meitä halvempi.

Kyllä tässä taitaa äkkiä tulla eteen lisätuulivoimaa kanssa että hinnat menisivät nollaan ja miinukselle entistä pidemmiksi ajoiksi ja myllyjen lapoja jouduttaisiin tämän tästä ajamaan vaaka-asentoon. Tämä taas ei oikein ruoki investointihalukkuutta kun ei tule tuottojakaan kun myllyt seisoo... Muna kana... Kana muna
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkökattiloilla saadaan kulutusta mutta eteen tulee se ettei kaukolämmön tehon tarve kesällä ole edes 2Gw mikä ei nyt hirveää lisätuulivoimaa vaadi.
Jos lämpöä varastoitaisiin, maksimiteho voisi kumminkin olla paljon suurempi, eli huipputuotantoa leikattaisiin ja varastoitaisiin käytettäväksi, kun ei tuule ja jopa talvella kovilla pakkasilla. Aivan helposti kulutusta saisi haarukkaan 10...20GW, jos tosiaankin lämpöä varastoitaisiin. Esimerkiksi vuonna 2022 kaukolämpöä kulutettiin Suomessa 34TWh (sähkö vastaavasti vajaat 82TWh), joten aika pitkälle säätökykyä olisi, jos kaukolämmön käyttö perustuisi lämmön varastointiin. Onhan esitetty arvioita, että lämmön varastoiminen maksaa n. 1/100 sähkön varastoimisen kustannuksista. Ilmaista tuo ei tietenkään silti ole, kaikkea muuta, mutta tarvittessa toteutettavissa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuinkahan paljon ajallisesti sähkön hinta on ollut suotuisa näille sähkökattiloille esim tänä vuonna? Jos ajattelisi vaikka, että pörssihintana joku 30 €/MWh voisi olla raja. Yleensähän tuo hinta on joko taivaissa tai sitten nollan pinnassa. Tuulivoiman tekijöille tuo 30 €/MWh voisi olla ehkä myös jokin rajahinta, että niissä hommissa on jotain mieltä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuinkahan paljon ajallisesti sähkön hinta on ollut suotuisa näille sähkökattiloille esim tänä vuonna?
Pörssihintatilastoistahan tuon näkisi. Itselläkin on periaatteessa kuluvan vuoden tiedot kerättyinä, mutta niitä pitäisi hiukan muokata ja pudottaa duplikaatteja, joten enpä ryhtynyt moiseen. Katselin esim. helmikuuta ja yllättävän paljon sielläkin tuollaista alle 30€/MWh jaksoa oli. Villisti arvaisin, että haarukka olisi jossakin välillä 1/5 ... 1/3 tunneista koko vuodelta. Tosin vain 0-hintaiset tai alemmat ovat varmoja sikäli, että lisäkulutusvaraakin olisi. Olikohan noita kuluvana vuonna keskimäärin pari vuorokaudessa, tietenkin yleensä jaksottain ja saattoi mennä viikkojakin ilman, vai muistelenko väärin?
 

Harrastelija

Vakionaama
Mitäs tuolla toisessa keskustelussa olikaan negatiivisten tuntien määrä?
Jotain 7-800 tuntia? Ajallisesti siis noin 10%.
Olisiko alle 3 sentin tunteja kolmannes?

Toki moni tunti ehkä on aikana jolloin tarvetta ei ole isolle varastoinnille.
 

huugo

Vakionaama
lisätuulivoimaa vaadi. Lisäksi on hyvä huomata että koko tehoa ei varmastikaan tulla ikinä kattamaan sähköllä kun se vaatisi omat kattilat maan jokaiseen kaukolämpöverkkoon.
Miksi jokaisessa kaukolämpöverkossa ei voi olla sähkökattilaa? Halpa, yksinkertainen, helppo operoida jne.
 

RauskiH

Vakionaama
Miksi jokaisessa kaukolämpöverkossa ei voi olla sähkökattilaa? Halpa, yksinkertainen, helppo operoida jne.
Teknisesti ei varmaan esteitä mutta tullaanko rakentamaan jokaiseen, monesti ainakin osittain kunnallisessa omistuksessa olevaan verkkoon oma kattilansa. Kaukolämpöä on tarjolla melkein 200 kunnassa niin montakohan verkkoa lie on, 500 vai jopa 1000kpl?
 

tet

Hyperaktiivi
Kesällä suomen sähkön kulutus pyörii 8Gw kahta puolen. Pohjatuotantoa tulee ydinvoimasta reilu 4Gw, teollisuuden yhteistuotannosta 1Gw ja vettäkin pitää laskea koneiden läpi 1Gw edestä. Näistä tulee 6Gw eli valtaosa kulutuksesta eikä tässä ole mukana vielä edes aurinkotuotantoa jota tulee paisteisina päivinä tunteja 1Gw teholla.

Teollisuuden yhteistuotanto lienee vähenemässä sitä mukaa, kun tehtailla ajatuslamppu syttyy, että tehdään ennemmin höyryt ja kaukolämmöt sähköllä, ja ostetaan sähkö muualta. Omalla työmaalla sähköntuotannosta on luovuttu jo aikoja sitten, ei sitä oikein tahdo saada kannattavaksi ainakaan meidän kalustolla.

Kuinkahan paljon ajallisesti sähkön hinta on ollut suotuisa näille sähkökattiloille esim tänä vuonna? Jos ajattelisi vaikka, että pörssihintana joku 30 €/MWh voisi olla raja. Yleensähän tuo hinta on joko taivaissa tai sitten nollan pinnassa.

Meillä on ajeltu sähkökattilaa käsipelillä sähkön hinnan mukaan, mutta homman automatisointi on työn alla. Tuskin ollaan ainoita sähkökattilan omistajia Suomessa, joilla on suunitelmia erilaisten sähkömarkkinapaikkojen hyödyntämisestä enemmän tai vähemmän automaattisesti. Täysin käsipelillä homma on vähän turhan työlästä, varsinkin kun markkinat siirtyvät varttijaksotukseen. Eiköhän noiden hyödynnysaste tule paranemaan tulevaisuudessa automatisoinnin myötä, ja siten tulevat entistä enemmän tasaamaan verkon kuormaa (ja hintoja).
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi jokaisessa kaukolämpöverkossa ei voi olla sähkökattilaa? Halpa, yksinkertainen, helppo operoida jne.
Tuo ei kaikkialla ole halpa, jos täytyy rakentaa sähkönsiirtoyhteys. Otollisimpia paikkoja ovat vanhojen yhteistuotantolaitosten tontit, kun siellä on sekä suurjännitejohto että järeä kaukolämmön siirtoputkisto jo valmiina. Toki on sitten muutoin edullisia paikkoja kuten esimerkiksi kaukolämmön jakeluverkon kannalta sopiviin paikkoihin rakennetut uudet kulutuskohteet, joista datakeskukset ovat tyyppisesimerkki (sähköliityntä on pakko rakentaa ja tarjolla olevan hukkalämmön takia kannattaa rakentaa rinnalle myös lämpöpumppulaitos).

Sitten on vielä sattumanvaraisempia otollisia paikkoja, missä suurjännitteen siirtoverkosto kytkinasemineen sattuu kaukolämmön siirtoputkistojen ohella sopimaan tarkoitukseen mainiosti (esimerkkinä Nuijalan rakenteilla oleva kattila-lämpöakkulaitos Espoossa).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eikös niitä sähkökattiloita kannattaisi laittaa myös kaukolämpöä käyttäviin kohteisiin. Sanotaan vaikka kerrostalo, joka käyttää kaukolömpöä. Saisi liki ilmaisella sähköllä korvattua osuuden kaukolämmöstä ellei peräti tuottaisi lämpöä verkkoon takaisin. Riittävällä teholla sähköverokin muuttuisi halvemmaksi.

Esim. suuritehoinen läpivirtauslämmitin pitäisi olla aika helppo lisätä talon lämmönjakoon.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sanotaan vaikka kerrostalo, joka käyttää kaukolömpöä.
Pissii verokysymyksessä. Pitää olla energian tuottamista "kaukolämpöverkoon" ja toisaalta yli 500 kW. Pelkkä kerrostalo tai kiintestö ei käy. Tässä onkin se kulmakivi. Sitten jos maksaa ne kaikki perähikiän verkkopalvelumaksut, polttoöljy onkin yllätten perin edullista. Näistä saa alennusta välijänniteliittymällä mutta lopullisesti pääsee eroon vain omalla Fingrid liittymällä. FG:llä 110 kV on minimi ja sitten kyllä tärähtää tehoja oikein kunnolla. Piuhat pitää olla sitten omat FG:n sähköasemalle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Pissii verokysymyksessä. Pitää olla energian tuottamista "kaukolämpöverkoon" ja toisaalta yli 500 kW.

Verokysymys tuli mieleen siitä että iso VILP järjestelmät kerrostaloissa on jo alemmalla sähköverolla. Mutta näköjään se säädös on laadittu niin, että sähkökattilaa pitää käyttää kaukolämpöön. Lämpöpumppua saa käyttää ilman kaukolämpöä.

Mutta vaikka veroa pitäisi maksaa niin tuleehan se sähkö silti kaukolämpöä halvemmaksi silloin kun pörssitariffi on matala. Ajatushan oli vain hankkia energia siitä lähteesä, josta se kulloinkin tulee edullisimmaksi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Vantaan energialla on hinnasto laadittu niin että jos rakennus ei käytä energiaa tasaisesti niin hinta on kovempi

Hinnat joulukuussa
Tasainen 54,72 €/MWh
Vaihteleva kulutus 88,23 €/MWh
Sähkön siirtomaksu 29,40 €/MWh

Kaukolämmön hinnoittelulla saatu toimenpide kannattamattomaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös niitä sähkökattiloita kannattaisi laittaa myös kaukolämpöä käyttäviin kohteisiin. Sanotaan vaikka kerrostalo, joka käyttää kaukolömpöä.
Tuskinpa, sähkönjakeluverkosto ei riitä. Keskijänniteverkossakin maksimitehot ovat aika pieniä. Sähkökattilat tarvitsevat tyypillisesti 100-kertaisen tehon. Verotuspuoli jo mainittiinkin, eli sähkökattilat ovat perusteltuja vain, kun ne ovat suuria ja niitä käytetään kulutusjoustavasti.
Mutta vaikka veroa pitäisi maksaa niin tuleehan se sähkö silti kaukolämpöä halvemmaksi silloin kun pörssitariffi on matala. Ajatushan oli vain hankkia energia siitä lähteesä, josta se kulloinkin tulee edullisimmaksi.
Taloissa, missä on siirrytty maalämpöön (joko öljy- tai kaukolämmöstä), moinen on varsin usein jo todellisuutta, eli lämpöpumppu ja etenkin kaivot ovat osatehoisia ja siksi suuren kuormituksen aikaan lämpö tehdään läpivirtauslämmityksen kaltaisella sähkökattilalla. Tuo toki ei tue kulutusjoustoa, vaan päin vastoin, kun ei ole lämpövarastoa eikä rinnalla vaihtoehtoista lämmönlähdettä. Vaihtoehtoinen lämmönlähde (tai lämpövarasto) on a ja o, että sähkökattilassa on yleensäkään järkeä kauko- tai teollisuulämmön lähteenä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaukolämmön hinnoittelulla saatu toimenpide kannattamattomaksi.
Ja lämmön tuottajan kannalta tuo vastaavasti tekee toiminnan kannattavaksi. Osakeyhtiön tehtävänä ei ole subventoida asiakkaita, jotka käyttäisivät tariffirakenteen porsaanreikiä omaksi edukseen, joten noita tietenkin pyritään tukkimaan, jos niistä on selvää tappiota lisääntyneinä investointitarpeina suhteessa tuloihin, kuten tässä olisi. Kuten sähkökään ei ole alun perin peräisin pistorasiasta, ei lämpökään ole kiinteistöön johtavan putken päästä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi

kotte

Hyperaktiivi
Ja onko tässä seuraus sähkökattiloiden lisääntymisestä?
Eteläiseen Suomeen rajoituksia 2025-2027 uusien kulutuskohteiden osalta. Kantaverkkoa pitää vahvistaa kun kulutus kasvanut turhan nopeasti
Ainakin Fortum on kertonut tehneensä Caruna Espoon kanssa sopimukset, joilla Caruna voi rajoittaa sähkökattiloiden tehonkäyttöä, jos sähköverkon tila vaatii. Luultavasti moisia siirtosopimuksia tehdään muuallakin. Sähkökattiloita siis ajetaan tilanteissa, joissa sähkön tuotantoa on tarjolla ylimäärä (halvat hinnat, halvemmat kuin vahtoehtoiset tavat tuottaa sähköä) ja sähköverkossa on kapasitteettia vapaana tuon sähkön siirtämiseksi. Yleensä myös kattiloiden rinnalla on puskuri, joten kattiloiden sähkönkäyttöhetken ja lämmön kulutuksen ei tarvitse osua kovin tarkoin kohdalleen (joustovaraa tunneista vuorokauteen tyypillisesti).
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuleeko useammassa tommosessa ”pienihalkaisijaisessa” säiliössä enemmän lämpövuotoa kuin yhdessä laajemmassa?
Oulussa on useamman kymmenen vuotta ollut tämmöinen (190 000 m³, alunperin siis kaukolämpölaitosta varten. Sähkökattila taitaa lämmittää luolaa eikä tuota akkua)
Edit: Luolan luona on 40MW kattila ja tuon akun lähelle tulossa 60MW.
1743280105007.png


Edit
Voimalan seinä peitetty paneeleilla
1743281094230.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Yle oli raapaissut Tampereen kaukolämpökattiloista/-varaajista jutun.
Ohessa muuten kuva Espoon Nuijalaan rakennettavasta pytystä, joka on yhtä korkea, mutta paksumpi (koska tilavuus on sama kuin Tampereen kahdella pytyllä yhteensä). Kirkkonummelle on rakenteilla vastaava, mutta hiukan pitemmällä (molemmat lienevät jo lopullisessa korkeudessaan, mutta eristeet ja ulkokuori vielä puuttuvat. Suomenojalla on ollut vastaava useamman vuoden ajan. Kuva näkyy, mutta itse juttu on maksumuurin takana, https://www.lansivayla.fi/paikalliset/8393325.

Oulussa on useamman kymmenen vuotta ollut tämmöinen (190 000 m³, alunperin siis kaukolämpölaitosta varten.
Käsittäkseni tuo tilavuus koskee luolaa eikä kuvassa näkyvää pyttyä? Jopa Vantaan rakenteilla olevan luolankin tilavuus on "vain" luokkaa miljoona kuutiometriä https://www.vantaanenergia.fi/tietoa-meista/hankkeet/varanto/ja Helenin luolan hiukan tuota Oulun luolaksi otaksumaani suurempi.
 
Back
Ylös Bottom