Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

kotte

Hyperaktiivi
Saksan vasemmisto vaatii että sähkönvienti muualle Eurooppaan on keskeytettävä
Tuollahan ei perinteisesti ole kyetty siirtämään omaakaan tuotantoa maan osien välillä, vaan on jouduttu turvautumaan naapurimaiden siirtoverkkoihin. Tuota taustaa vasten vaatimus kuulostaa pähkähullulta.

Saksassa on väkeä, jolle ei riitä ymmärryksen puute siitä, että sähköä on tuotettava aina sama määrä kuin kulutetaan, vaan eivät edes ymmärrä sitä, että sähkö on siirrettävä tuotantopaikalta kulutuspaikalle, eikä johdolta voi lainata tai siihen varastoida. Yhtään solidaarisuutta ei tunnu riittävän sillekään, että Ranskassakin on tilapäisiä teknisiä vaikeuksia, kun ranskalaiset kuitenkin pääosan ajasta pitävät Saksankin sähköverkkoa pystyssä viemällä sähköä Saksaan ja huolehtimalla säätöenergian tuotannosta (mikä ei edes ole ranskalaisille halpaa).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjalaisessa artikkelissa on pyritty selittämään sitä miten sähkö liikkuu missäkin jo kuinka oma päätäntävalta on kuohittu pois (mm Norjalaisilta). Välillä he myös maksavat että vievät sähköä Ruotsiin (jotka edelleen vievät sen Tanskaan). Artikkeli norjaa mutta kääntyy jotenkin mm Chromella. Lyhyesti, kalleimman hinnan maksava korjaa potin.

 

kotte

Hyperaktiivi
Norjalaisessa artikkelissa on pyritty selittämään sitä miten sähkö liikkuu missäkin jo kuinka oma päätäntävalta on kuohittu pois (mm Norjalaisilta).
Hyvä artikkeli, olen itsekin ihmetellyt moisia jääräpäisiä ilmiöitä "viedä sähköä väärään suuntaan". Mutta selityshän lienee juuri tuon kaltainen, eli ilmeisesti Norjassa on yksi yritys halunnut varmistaa alun perin EU-tasolta tulleen ohjeen, jossa voi tehdä businessta ruotsalaisten avustuksellla, että Ruotsin kantaverkkoyhtiö nettoaa, vaikka joutuu ostamaan Norjasta sähköä kalliimmalla kuin kotimainen hintataso, koska ulkomaanviennen tuotto kompensoi tuo uhrauksen. Samalla tuo rokottaa rahaa siirrosta norjalaisilta -- tai jotakin sinne päin.

Norjassa nyt muutenkin eletään kummassa todellisuudessa kaikessa energiaan liittyvässä, kun rahaa tulee joka tuutista niin, ettei tiedä, minne hetkeksi syrjään panisi. Voi voi. Enpä ole Suomessa vastaavaa bongannut, vaikkakin sähkön välityksessä Viroon voisi periaatteessa tapahtua jotakin vastaavaa. Mutta Suomessa ei ainakaan täällä kukaan hävinne tyyliin, mihin Norjan osalta vihjataan, koska sähkö tulee Suomeen halvemmalta alueelta (Pohjois-Ruotsista) ja vaikka tulisi Etelä-Ruotsistakin ja siellä sähkö olisi Suomea kallimpaa, ei tuo ainakaan nosta hintoja Suomessa, Fingrid hyötyy, Virolaiset saavat halvempaa sähköä ja sikäläinen kantaverkkoyhtiö hyötyy, Ruotsin tai Norjan sähköntuottajat hyötyvät. Jos joku hiukan kärsii, niin ehkä Ruotsin kantaverkoyhtiö (pullonkaulameno) ja sähkön hinta nousee Ruotsissa vielä hiukan entisestään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjassa nyt muutenkin eletään kummassa todellisuudessa kaikessa energiaan liittyvässä
Norjalaisen proffan mukaan sähkönhintakriisi on suurin skandaali 1814 vuoden jälkeen. Vaikka markkinoilla on millaista asiantuntijaa tahansa olemassa niin tuntuu että vaikutuksien ennustaminen on hankalaa. Kuten kävi Norjassakin siirtokaapeleiden suhteen.

Professor: The Norwegian electricity price crisis is the biggest political scandal since 1814​

The price development of electricity in Norway is the biggest political scandal in peacetime after 1814, says professor emeritus Øystein Rian to EnergiNytt24.no today, the same day that the electricity price in the south-west has set a new record again and tomorrow will exceed NOK 10 kwt including VAT.

Rian is professor emeritus at the University of Oslo and specializes in political history.
- The power crisis breaks all records in political leaders' irresponsibility towards their own population, with the leaders of AP and the Conservative Party in the driver's seat, he adds.
 

kotte

Hyperaktiivi
Professor: The Norwegian electricity price crisis is the biggest political scandal since 1814
Hiukan luulen, että Norjassa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Tuolla on toisaalta pumpulissa eläneitä poliitikkoja, joiden tärkein tehtävä on lähinnä miettiä, mihin syytäisi valtion rahoja. Sitten on piinkovia liikemiehiä, jotka osaavat juonia kulissien takana omaksi edukseen. Noista lähtökohdista ei ole yllättävää, että on todellakin saatu aikaan sotku, jossa kansallinen etu on unohtunut, mitä se sitten kussakin tilanteessa onkaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Miksiköhän Pohjoisen yhteys (SE1-FI) on vajaalla käytöllä nyt? Kummallinen tasapainotila? NO4- SE1 olisi myöskin vapaata kapasiteettia

1661873624073.png


Tuo huoltohan oli peruttu jo viime viikolla
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Miksiköhän Pohjoisen yhteys (SE1-FI) on vajaalla käytöllä nyt? Kummallinen tasapainotila? NO4- SE1 olisi myöskin vapaata kapasiteettia
Tuota samaa pohdin, mutta voisiko kyse olla vain siitä, että johtojen siirtokapasiteeti oli jo myyty markkinoille, mutta OL3:n yllättävä käynnistyminen edellytti varsin suuria säätötarjouksia päivänsisäisille markkinoille ja kätevin tapa tuoteuttaa tuo oli panna tukkoon pohjoisen Ruotsin vesivoimaa ja mitätöidä tuon tuottaman ostettu sähkö vastineena OL3:n verkkoon pukkaamaan sähköön? Vuorokausimarkkinat aika pitkälle kiinnittävät johdoissa kulkevat sähkönsiirtovirrat ja kun sähköä tulee paljon lisää, sitten asiaa on ratkaistava rajoitetulla säätösähkökaupalla puuttumatta tilanteeseen muualla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lundin mukaan suomi pitäisi jakaa kahteen hinta-alueeseen. Pohjoisessa sähkön hinta laskisi.


 

huugo

Vakionaama
Lundin mukaan suomi pitäisi jakaa kahteen hinta-alueeseen. Pohjoisessa sähkön hinta laskisi.
Professori tittelillä olevalta kaverilta uskomaton lausahdus.

Ehkäpä kepulainen. Muu ei voi selittää.

Kansakunnan tasolla yhtenäinen hinta-alue maksimoi yhteisen hyvinvoinnin.

Ruotsin on virhe - ei esimerkki. Ruotsi pyrkii aktiivisesti pois nykysestä ongelmallisesta tilanteesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Lundin mukaan suomi pitäisi jakaa kahteen hinta-alueeseen. Pohjoisessa sähkön hinta laskisi.
Narulla työntäminen ei oikein onnistu ilman tärkkelystä (== Suomen sähkönsiirtoverkon tiettyjen osien purkamista tai rikkomista niin, että pohjoisen ja etelän väliin syntyy pullonkauloja Ruotsin ja Norjan tyyliin). Tietenkin pitemmällä jaksolla voimansiirtoverkon kehittämisestä voitaisiin tinkiä, mutta tällä on epäilemättä seurauksena sijoittajien kiinnostuksen väheneminen satsata pohjoisen tuulivoimatuotantoon. Etelässä kiinnostus voisi vastaavasti lisääntyä nousevan sähkön hintatason myötä, jos sopivia sijoituspaikkoja löytyy.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Johan Fingrid taannoin kertoi, että pullonkauloja alkaa syntyä ainakin länsirannikolle. Uusia tuulipuistojen liittymisiä ei enää hyväksytä, kun linjat on buukattu täyteen. Miten mahtaa vaikuttaa etelä-pohjoissuuntaiseen siirtoon?
 

Mikki

Hyperaktiivi
^ Johan Fingrid taannoin kertoi, että pullonkauloja alkaa syntyä ainakin länsirannikolle. Uusia tuulipuistojen liittymisiä ei enää hyväksytä, kun linjat on buukattu täyteen. Miten mahtaa vaikuttaa etelä-pohjoissuuntaiseen siirtoon?

Minä en oikein käsitä tätäkään. Eikö olemassaolevan voimalinjan viereen voi kaivaa vaikka maakaapelin suhteellisen edullisesti?
 

burmanm

Vakionaama
Minä en oikein käsitä tätäkään. Eikö olemassaolevan voimalinjan viereen voi kaivaa vaikka maakaapelin suhteellisen edullisesti?

Kuinka pitkälle se pitää kaivaa? Vaasasta Espooseen? Ei se varmaan ihan ilmaista ole. Eiköhän tuossa voi matkalla sen lisäksi kaikki väliasemat olla kapasiteetilta täynnä, eli sen jälkeen uudet muuntamot ja muut pitäisi rakentaa.

Maksaako tuulivoimayhtiöt tuon, kun käyttävät ehkä kerran viikossa kapasiteettinsa? Tämähän on niitä tuulivoiman muita ihanuuksia, kaikkien muiden pitää rakentaa infra kuin sieltä tulisi 100% teholla kokoajan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kuinka pitkälle se pitää kaivaa? Vaasasta Espooseen? Ei se varmaan ihan ilmaista ole. Eiköhän tuossa voi matkalla sen lisäksi kaikki väliasemat olla kapasiteetilta täynnä, eli sen jälkeen uudet muuntamot ja muut pitäisi rakentaa.

Maksaako tuulivoimayhtiöt tuon, kun käyttävät ehkä kerran viikossa kapasiteettinsa? Tämähän on niitä tuulivoiman muita ihanuuksia, kaikkien muiden pitää rakentaa infra kuin sieltä tulisi 100% teholla kokoajan.

En minä tiedä kuinka pitkälle pitäisi kaivaa. Mutta siitä olen aika varma, että tekemättä mitään ei ongelmat ratkea :)

Ja tuo on täsmälleen juuri tuulivoiman ihanuutta, että pitää olla Zigawatin piuhat siltä varalta että tuurisähköä tulee voimaloiden maksimiteholla kerran vuodessa. Ja tietenkään kun kyse on "vihreästä" energiasta, ei kustannuksia jyvitetä tuottajille.
 

burmanm

Vakionaama
En minä tiedä kuinka pitkälle pitäisi kaivaa. Mutta siitä olen aika varma, että tekemättä mitään ei ongelmat ratkea :)
Ratkeaa toki. Tässä pelataan pokeria kuka lähtee maksamaan leikin - ei Fingrid varmasti muuten olisi isompaa verkkoa vastaan. Mutta veikkaan että sitä jouduttaisiin todella kaivamaan aika pitkälle, jos nuo isot siirtolinjat alkavat olemaan tukkeena.
 

Harrastelija

Vakionaama
Jossain mainittiin että noin karkeasti sanoen Oulu-Pori väli olisi tukossa. Eli ainakin tuolle välille lisää piuhaa.
Pullonkaula voi sitten siirtyä jonnekin eri paikkaan eli välttämättä yo väli yksinään ei riitä.
edit: Parin vuoden päästä valmistuu uusi yhteys Ruotsiin (Aurora). Pahentaakohan tuokin pullonkaulaa Oulusta etelään päin?
 

jarkko_h

Vakionaama
Minä en oikein käsitä tätäkään. Eikö olemassaolevan voimalinjan viereen voi kaivaa vaikka maakaapelin suhteellisen edullisesti?

Tarkoittanet HV DC linjaa? Maakaapelilla 400 kV AC kaaapelilinja on tunnetuista syistä mahdoton.

Vaikka tehtäisiin linjaa olemassaolevalle käytävän viereen, tarvitsee se suunnittelun, ympäristöselvitykset, YVAt, lunastusluvan.... Koko matkalla useita kaavoja. -> 5-15 vuoden projekti.
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Johan Fingrid taannoin kertoi, että pullonkauloja alkaa syntyä ainakin länsirannikolle. Uusia tuulipuistojen liittymisiä ei enää hyväksytä, kun linjat on buukattu täyteen. Miten mahtaa vaikuttaa etelä-pohjoissuuntaiseen siirtoon?
Onhan pohjoisesta etelään rakenteilla aivan uusi voimansiirtoyhteyskin parhaillaan ("Metsälinja"), osin vanhoja reittejä. Jos vaihtoehtoisia linjoja on riittävästi, niitä voidaan päivittää yksitellen tehokkaammiksi. Suomessa ei vielä esimerkiksi ole 750kV:n linjoja lainkaan ja kaiketi noista 400kV linjoistakin saisi vielä lisää irti maksimoimalla käyttökelpoisen johtimien paksuuden tai ehkä vetämällä toisen linjan vierelle (mitä paikoin on Suomessa tehtykin).
 

kotte

Hyperaktiivi
Mites merikaapeli Oulusta Poriin? Tulee varmaan kalliimmaksi?
Nuo ovat järkyttävän kalliita, mutta periaatteessa avojohtoina toteutettu suurjännite-DC-linja voisi joskus tulevaisuudessa tulla kyseeseen. Tuollainen mahtuu melko kapealle kaistalle olemassa olevien johtokatujen kylkiäisiksi.
 

Harrastelija

Vakionaama
Se on jännä että noita suurjännite DC johtoja saadaan tehtyä ”turvallisesti” mutta paljon pienemmällä jännitteellä toimivia aurinkopaneelikytkentöjä ei…..
Ei ainakaan tule mieleen että noissa olisi tulipaloja ollut.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei ainakaan tule mieleen että noissa olisi tulipaloja ollut.
Ei ole kauan aikaa, kun jossakin paloi suuntaaja-asema (en muista, missä).

Saahan DC-järjestelmiä toteutetuksi turvallisesti, kun käytetään oikeita osia ja menetelmiä. AC-puolen kamaa käyttämällä tuo vain ei yleisesti ottaen onnistu.
 

maanma

Vakionaama
Menikös DC merikaapeli ihan yhdellä kaapelilla, jolla erotettiin potentiaaliero mereen. Siksi ainoa palava komponentti on kaapelin eriste - muuntoaseman lisäksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Menikös DC merikaapeli ihan yhdellä kaapelilla, jolla erotettiin potentiaaliero mereen. Siksi ainoa palava komponentti on kaapelin eriste - muuntoaseman lisäksi.
Voi tuossa käyttää maata toisena johtimena, mutta tuota ei suosita, jos on muu mahdollisuus. Raumalta Keski-Ruotsiin olevia kaapeliyhteyksiä on oikeastaan kaksi ja uudempi on kaksi kertaa tehokkaampi kuin vanhempi. Kumpinkin noista on toteutettu yksinapaisella kaapelilla, eli maa on periaatteessa toisena johtimena, mutta normaalisti kumpaakin yhteyttä käytetään niin, että maavirrat ovat samansuuruiset ja kumoavat toisena. Kaapeleista toinen on siten "-"-merkkinen ja toinen "+"-merkkinen ja uudemman jännite on suurempi kuin vanhemman. Maayhteyden käyttö on varasuunnitelmana, jos toinen yhteys rikkoutuu. Maaelektrodi on melko suuri titaanihässäkkä upotettuna meressä. Aikaisemmin elektrodi oli vanhemman yhteyden valmistuttua rautaa ja sähköä voitiin siirtää vain toiseen suuntaan (Ruotsista Suomeen). Tasa-vaihtoyhteysasemalta Raumalla on erillinen maadoitusjohto ilmajohtona mereen upotetulle elektrodille.
 

jarkko_h

Vakionaama
Voi tuossa käyttää maata toisena johtimena, mutta tuota ei suosita, jos on muu mahdollisuus. Raumalta Keski-Ruotsiin olevia kaapeliyhteyksiä on oikeastaan kaksi ja uudempi on kaksi kertaa tehokkaampi kuin vanhempi. Kumpinkin noista on toteutettu yksinapaisella kaapelilla, eli maa on periaatteessa toisena johtimena, mutta normaalisti kumpaakin yhteyttä käytetään niin, että maavirrat ovat samansuuruiset ja kumoavat toisena. Kaapeleista toinen on siten "-"-merkkinen ja toinen "+"-merkkinen ja uudemman jännite on suurempi kuin vanhemman. Maayhteyden käyttö on varasuunnitelmana, jos toinen yhteys rikkoutuu. Maaelektrodi on melko suuri titaanihässäkkä upotettuna meressä. Aikaisemmin elektrodi oli vanhemman yhteyden valmistuttua rautaa ja sähköä voitiin siirtää vain toiseen suuntaan (Ruotsista Suomeen). Tasa-vaihtoyhteysasemalta Raumalla on erillinen maadoitusjohto ilmajohtona mereen upotetulle elektrodille.


Onnistuukohan maan käyttö johtimena jollakin 400kV johtokäytävällä huomioiden pelkästään olemassaolevan linjan maadoitusvaatimukset? Voi olla että jo pelkässä ristämisessä pitää tehdä erityisjärjestelyjä. DC -siirto ei itselle tuttu, mutta aihe kiinnostaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onnistuukohan maan käyttö johtimena jollakin 400kV johtokäytävällä huomioiden pelkästään olemassaolevan linjan maadoitusvaatimukset. Voi olla että jo pelkässä ristämisessä pitää tehdä erityisjärjestelyjä. DC -siirto ei itselle tuttu, mutta aihe kiinnostaa.
En osaa sanoa, onnistuuko (epäilen, että on paljon huonompi kuin merivesi maajohtona). Kyllähän ennen muinoin rakennettiin puhelinverkkojakin niin, että oli vain yksi johto ja maa oli toinen johdin. Olipa sitten äänen laatukin sen mukainen kohinoineen ja kihinöineen.

Jos vetää DC-ilmajohdon muutenkin, ei maksa kovin paljon enempää vetää rinnalle paluujohdin. DC-johtimet voi vetää paljon lähemmäksi toisiaan suhteessa kuin samanjännitteiset AC-johtimet, koska nuo eivät häiritse toisiaan loisteholähteenä ja tasajännite tavallaan putsaa ilman ioneja pois koronapurkauksia edistämästä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kiitos. Lähinnä ajattelin tuossa vaarajännite ja maadoitustarkasteluja. Jos 400kV pylvään ympärillä on maadoitusverkko, miten DC linkki huomioidaan...
 

kotte

Hyperaktiivi
Kiitos. Lähinnä ajattelin tuossa vaarajännite ja maadoitustarkasteluja. Jos 400kV pylvään ympärillä on maadoitusverkko, miten DC linkki huomioidaan...
Noissa DC-linjoissa kai käytetään poikkeuksetta "+-"-tyylistä paria, eli kumpikin johto on symmetrinen maan suhteen. Pääteasemilla on sitten maadoitus. Tuon järjestelyn etunahan on, että jännite-ero ympäristöön ja maahan nähden on mahdollisimman pieni ja tehoa saadaan silti siirtymään johtojen välisen jänniteen ja johtojen virran mukainen määrä.

Monimutkaisempia juttuja ja risteämiskysymyksiä en tunne tarkemmin. Kuriositeettina mainittakoon, että Ruotsin puolella tuolla Rauman tasavirtasiirokaapelilla on maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia risteyskohtia, kun tasavirta-avojohto risteää paitsi ainakin yhden valtakunnallisen (400kV?) 50Hz voimansiirtolinjan kanssa, myös Ruotsin rautateiden 16 2/3 Hz voimansiirtolinjan kanssa (ennen tehopuolijohdeaikaa rakennetut sähkörautatiet käyttävät monessa Euroopan maassa tuollaista verkkostandardia vetureiden moottoritekniikan takia).
 

Harrastelija

Vakionaama
DC-johtimet voi vetää paljon lähemmäksi toisiaan suhteessa kuin samanjännitteiset AC-johtimet, koska nuo eivät häiritse toisiaan loisteholähteenä ja tasajännite tavallaan putsaa ilman ioneja pois koronapurkauksia edistämästä.
Eikös valokaaririski ole isompi kuin AC:llä?
Vai koskeeko se lähinnä kytkimiä/erottimia?
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös valokaaririski ole isompi kuin AC:llä?
Vai koskeeko se lähinnä kytkimiä/erottimia?
Voimansiirtolinjojen johdot asennetaan normaalisti niin kauas toisistaan, ettei valokaarta synny ilman ulkoista syytä (kuten jos vaikka metallivaijeri putoaisi linjan päälle). Vaihtovirtalinjoissa juuri koronapurkaukset vaativat johdinten välin kasvattamista, mutta nuo eivät sinällään aiheuta vielä valokaarta, vaikka sähköä hukkaavatkin. Noissa siirtojohdoissahan on sitten ylivirtadetektorit kytkinasemilla ja irtikytkentään pystyvät erottimet, joilla virta saadaan katkeamaan, jos tuollainen oikosulku syntyisi myös tasavirtajohdoilla. Tasavirtakin on aivan mahdollista katkaista ja täytyy voida aina olla katkaistavissa tarkoitukseen soveltuvilla katkaisukykyisillä erottimilla. Vaihtovirtavoimansiirtolinjoissa on periaatteessa samantyyppisiä laitteita omilla asianomaisilla spekseillään. Johdinvaurioita noista oikosuluista toki saattaa syntyä, mutta vikakohta yleensä edellyttää korjaushenkilöä paikalle muutenkin, ellei uudelleenkytkentä onnistu muutamalla yrityksellä (voimajohdoissa on tyypillisesti automatiikkaa, joka kokeilee hetken kuluttua sähkön kytkemistä takaisin päälle parikin kertaa, koska useimmiten viat on lyhytaikaisia ja poistuvat itsestään, jos esimerkiksi oikosulun aiheuttaja palaa poroksi ja jätökset tippuvat maahan siirtojohtojen pahemmin vaurioitumatta).
 

tet

Hyperaktiivi
Eristimien mittasuhteista ja eristinlaattojen määristä päätellen nuo kaksi kolmivaihelinjaa ovat 110kV (vai harittavatko silmäni?)?
Siltä ne minustakin näyttävät. Street Viewin kuvaa kun pyöräyttää ympäri, niin selän takaa löytyy Estlinkin pylväs aivan vierestä, siinä näkyy DC-linjan "nikaleet" vielä selkeämmin läheltä.
 
Back
Ylös Bottom