Sähkön siirtoyhteyksistä juttua
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Missä näet maajohdon? Olisiko sekä plussa että miinus vastakkaisissa potentiaaleissa maahan nähden?
Toinen mahdollisuushan on, että johdot ovat kuitenkin polarisoituja molemmat maahan nähden, mutta potentiaalierojen itseisarvot eivät ole samat. Tuo olisi mahdollista tehdä, mutta edellyttää samalla kaksijohtimisia kaapeleita. Etuna olisi tietenkin pienempi jänniterasitus johtimesta maahan. En löytänyt tarkempaa kuvausta yhteyden rakenteesta. Käsittääkseni Keski-Ruotsin maattoelektrodillekin menee ilmajohto, mutta tuon eristys ei näytä voimajohdolta (en ole itse nähnyt, mutta kuullut juttuja paikallisilta).
Löysin muuten jonkinlaisen kuvan Fennoskan-yhteyksien maajohdinlinjasta, https://www.google.com/maps/@61.000...4!1sivHYVL_nX5ULVNAf70-BzA!2e0!7i13312!8i6656. Kuten näkyy, tuossakin on valmius kohtuulliseen potentiaalieroon eristimien puolesta. Tuollaisia käytetään muutaman tuhannen voltin jännitteisiin asti.
Löysin jonkinlaisen kuvauksen Estlink 2:n tekniikasta, sen mukaan kyseessä on monopolaarinen linkki. Tuo alempi, lyhyillä eristimillä kiinnitetty johdin lienee todellakin maajohto, joka kulkee Anttilan konvertteriasemalta vain merenrantaan asti.
Tuossa diplomityössä myös todettiin, että nykyisin monopolaarikaapelilinkeissä käytetään kaapelin vaippaa toisena johtimena. Tiedä sitten, onko tuo suunniteltu johonkin (matalahkoon) potentiaaliin maahan nähden vaiko kellumaan, ilmajohdon paluujohtimen osalta valmistaudutaan jännitehäviöihin (tuskin ainakaan useita tuhansia voltteja) tai esimerkiksi salamoinnista syntyvään häiriöön. Periaatteessahan yksijohtimisen kaapelin vaipankin voi eristää ympäristöstä. Tuskinpa kaapelin vaippaa ainakaan pyritään maadoittamaan molemmista päistä, koska silloin virtaa menisi myös maata pitkin ja tuosta puolestaan seuraa korroosiongelmia (vaikka maadoituspiirit ja muut lähistöllä maahan koskettavat osat tehtäisiin titaanin kaltaisista materiaaleista tavanomaisten materiaalien sijaan).
Jatketaan nyt tätä off-topiccia vielä yhdellä Street View -linkillä. 
Fenno-Skan avojohtoa merenrannan ja Rauman tasasähköaseman välillä. Eri näköinen on, tuohon Estlink kakkoseen verrattuna.
Fenno-Skan avojohtoa merenrannan ja Rauman tasasähköaseman välillä. Eri näköinen on, tuohon Estlink kakkoseen verrattuna.
Yksityiskohdista voi vielä todeta, että nuo johdot vasemmalle ja oikealla ovat erilaiset. En nyt mene sanomaan kumpi on kumpi, mutta vanhan ja uuden kaapeli sähköt menevät pitkin samaa johtokatua ja jännitteetkin poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kaapelit lähteävät Suomessa hieman eri kohdista ja Ruotsin puolella päätepisteet ovat hyvin kaukana toisistaan ja liitäntäpisteet Ruotsin valtakunnaverkkoon aivat toiset.Jatketaan nyt tätä off-topiccia vielä yhdellä Street View -linkillä.
Tuo edellä viittaamani maadoitusjohdon reitti erkanee monopolaarijännitejohtimista kohti etelää Pyhärannassa ennen Rihtniemeä, kulkee läpi meren salmen ja edelleen läpi Pyhämaan saaresta lounaaseen, missä Selkämeren rannan edustalla on itse titaaninen maadoitusverkko. Linja on merkitty esim. peruskarttoihin. Ohessa vielä linkki opinnäytetyöhön, jossa on tarkempaa kuvausta noista johdoista kuten reitistäkin, https://www.theseus.fi/bitstream/ha...hkölinkin maadoituksen mittaus.pdf?sequence=2.
- Keskustelun aloittaja
- #250
Tekniikanmaailman artikkelissa näkyi olevan kuva eri maiden välisistä siirtokapasiteeteista
tekniikanmaailma.fi
”Ihmiskunta selviää kuukauden saunomattakin”
Tekniikan Maailma
Jos jotakin muuttaa, niin halventanee hintoja, mutta tuskin sitäkään? Käytännössähän Saksan nykyjärjestelmä on jo pakottanut himmailemaan laitoksia teknisistä syistä kovalla tuulella, jollei sähköä ole saatu viedyksi riittäästi Tanskaan, Ruotsiin tai Norjaan. Nyt tuo sitten hoidettaisiin markkinaehtoisesti. Pohjois-Saksassa on vähemmän kroonista tuotantovajetta kuin etelämpänä, joka on ollut enemmän ydinvoiman varassa ja vain aurinkovoimaa on tullut tilalle.
- Keskustelun aloittaja
- #253
Lähinnä ajattelin että jos vaikuttaa jotain niin voisi padota eteläsaksasta heijastuvia kalliimpia hintoja.
Uusia siirtojohtoja rakenteilla.
Osaakohan muuten joku sanoa varmuudella mistä tällä hetkellä jatkuvasti näkyvillä oleva ristiriita Nordpoolin varatun siirtokapasiteetin ja käytännössä käytetyn siirtokapan välillä johtuu, koskien siis SE1->FI siirtoa. Siellä on siis nytkin varattuna tämän hetken täysi siirtokapa 1245MW, mutta Fingridin mukaan sisään tulee vain reilut 800MW. SE3->FI siirrossa taas onkin kaparajoitus päällä (800MW) ja sen verran tulee.
Varmaankin tuo tällä hetkellä ~400MW erotus on OL3 liittyvää varmistelua? Eli kaikki OL3 tuotanto ei käytännössä näy markkinoilla eikä siten vaikuta hintoihin? Nythän on parin päivän ajan ollut se tilanne että SE3 on ollut reippaan tuulen ansiosta selvästi halvempaa sähköä kuin FI, ja jos pohjoisen siirto toimisi oikeasti täysillä niin FI->EE olisi tukossa, minkä pitäisi kai irroittaa Suomi Viron hinnoista. Ellei sitten joku taas sopivasti vähentäisi tuotantoa, ja tuo Viron kytkentä kivasti säilyisi edelleen...
Varmaankin tuo tällä hetkellä ~400MW erotus on OL3 liittyvää varmistelua? Eli kaikki OL3 tuotanto ei käytännössä näy markkinoilla eikä siten vaikuta hintoihin? Nythän on parin päivän ajan ollut se tilanne että SE3 on ollut reippaan tuulen ansiosta selvästi halvempaa sähköä kuin FI, ja jos pohjoisen siirto toimisi oikeasti täysillä niin FI->EE olisi tukossa, minkä pitäisi kai irroittaa Suomi Viron hinnoista. Ellei sitten joku taas sopivasti vähentäisi tuotantoa, ja tuo Viron kytkentä kivasti säilyisi edelleen...
- Keskustelun aloittaja
- #255
Pohjoisesta etelään kulkeva 400 kV Metsälinja valmistui, 112 Milj. €
Harrastelija
Vakionaama
Jospa tuo helpottaisi rantalinjan kuormaa niin saadaan lisää satunnaissähköä.
Sähkönsiirtokapasiteettia tarvitaan Suomen ja Ruotsin välille lisää – uusi linja on suunnitteilla, vaikka edellisen rakentaminen ei ole alkanut
Uusimman sähkönsiirtolinjan reittiä ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti se rakennetaan Perämeren rannikkoalueelle vuonna 2025 valmistuvan Aurora-linjan tapaan.
yle.fi
Uusimman sähkönsiirtolinjan reittiä ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti se rakennetaan Perämeren rannikkoalueelle vuonna 2025 valmistuvan Aurora-linjan tapaan.
Sähkönsiirtokapasiteettia tarvitaan Suomen ja Ruotsin välille lisää – uusi linja on suunnitteilla, vaikka edellisen rakentaminen ei ole alkanut
Uusimman sähkönsiirtolinjan reittiä ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti se rakennetaan Perämeren rannikkoalueelle vuonna 2025 valmistuvan Aurora-linjan tapaan.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #258
Tuulivoimabuumin seuraus: Suomessa alkaa ennennäkemätön sähkövoimalinjojen rakennusurakka – tuhansien metsänomistajien maat lunastetaan linjojen tieltä
Maita pakkolunastetaan voimalinjojen alta verkkoyhtiön käyttöön. Tuhannet metsänomistajat ovat näreissään pakkolunastusten korvaustasoista.
Tuulivoimabuumin seuraus: Suomessa alkaa ennennäkemätön sähkövoimalinjojen rakennusurakka – tuhansien metsänomistajien maat lunastetaan linjojen tieltä
Maita pakkolunastetaan voimalinjojen alta verkkoyhtiön käyttöön. Tuhannet metsänomistajat ovat näreissään pakkolunastusten korvaustasoista.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #259
Ruotsalaiset ovat laittamassa uusien siirtoyhteyksien rakentamista sähkönhinnaltaan kalliimpaan keskieurooppaan toppiin. Sitten katsellaan uudestaan jos hintaerot tasaantuvat.
www.mtvuutiset.fi
Ruotsi jäädyttää hankkeita – miten käy Suomen vuosikymmenen tärkeimmän sähkönsiirtoinvestoinnin? Ei huolta, vakuuttaa Fingrid
Ruotsin hallitusohjelma antaa ymmärtää, että Suomen ja Ruotsin välinen tärkeä sähköyhteyshanke laitettaisiin jäihin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid selvitti kuitenkin asian MTV Uutisille: huolta ei ole.
www.mtvuutiset.fi
- Keskustelun aloittaja
- #261
Fingridin mukaan lisääntyvä tuulivoima tarvii muutakin kuin lisää piuhoja
Kantaverkon siirtokapasiteetin kasvattamisen ohella länsirannikolla tarvitaan myös nopeammin toteutettavissa olevia ratkaisuja, joita voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kantaverkon siirtokapasiteetin kasvattamisen ohella länsirannikolla tarvitaan myös nopeammin toteutettavissa olevia ratkaisuja, joita voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Tuulivoimaloiden jännitteensäätäjät viritetään toimimaan tuulivoimavaltaisessa verkossa
- Alueella otetaan käyttöön DLR-tekniikkaa (Dynamic Line Rating), jonka avulla saadaan tarkempaa tietoa siirtoverkon todellisista kuormitettavuuksista eri sääoloissa
- Selvitetään nopean alas- ja ylössäätöohjauksen mahdollisuuksia
- Hankitaan alueelle verkkoa tasapainottamaan synkronikompensaattori eli iso tahtikone ilman energianlähdettä.
Caruna ainakin minulla toiminut moitteetomasti
Väreellä on teknisiä haasteita. Väppi kertoo pahoittelujen kera tuollaista.
Fingrid ei kannata Suomen jakamista kahteen sähkön markkina-alueeseen, vaikka Ruotsissa on neljä ja Norjassa viisi aluetta
Energia-asiantuntija pitää jakoa kahteen markkina-alueeseen harkitsemisen arvoisena asiana. Tuulivoima ja säästä riippumattoman vesivoima antaisivat pohjoiselle lisäpotkua.
Fingrid ei kannata Suomen jakamista kahteen sähkön markkina-alueeseen, vaikka Ruotsissa on neljä ja Norjassa viisi aluetta
Energia-asiantuntija pitää jakoa kahteen markkina-alueeseen harkitsemisen arvoisena asiana. Tuulivoima ja säästä riippumattoman vesivoima antaisivat pohjoiselle lisäpotkua.
yle.fi
Suomessa on pari asiantuntijana pidettyä, jotka pitävät narua oivana työntövälineenä. Kun verkon jakaminen useaan hinta-alueeseen on alun perin seuraus verkon pullonkauloista, yksi sitten ehdottaa, että tehdäänpä keinotekoinen pullonkaula jakamalla verkko kahteen tai useampaan hinta-alueeseen. No, sittenhän voidaan vain kerätä pullonkaulatulot ja jättää verkko parantamatta uhkaavien uusien pullonkaulojen osalta, eli pitemmän päälle uudenlainen veronkuppausautomaatti perinteisen autoveron tapaan. Vähät siitä, että samalla uuden tuotannon houkuttelevuus vähenee, kun sähköä ei saada siirretyksi sinne, missä olisi lisäkysyntää.
Toinen taas ehdotti aikaisemmin, että sähkön hintojen laskemiseksi pannaan yläraja sähkön pörssihinnalle. Tällöinhän sähköä ei välttämättä tuoteta kysyntää vastaavasti, kun marginaalituotannosta ei makseta riittävästi eikä marginaalikulutuksesta tingitä yhtä paljon kuin karsittaisiin, jos hinta olisi vielä korkeampi. Joiltakin sitten katkaistaan sähköt, eli nämä eivät kuluta katkon aikana yhtään ja muiden sekä näiden ohella varsinaisten sähkön törsääjien kulut pienenevät. Kaikki siis hyötyvät hintojen alentumisesta ja eihän sitä tarvitse laskea, ettei joilla kuilla ole hetkeen sähköä laisinkaan.
- Keskustelun aloittaja
- #267
Fingridin rakentamalla kompensaattorilla 800 MW lisää tuulisähköä piuhoihin? Valmistuu Kalajoelle 2025.
Fingrid haluaa varmistaa kantaverkon käyttövarmuutta ja tuulivoiman käyttövarmaa toimintaa alueella rakentamalla Jylkän sähköasemalle synkronikompensaattorin eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.
Tuulivoima kytkeytyy verkkoon taajuusmuuttajien eli suuntaajien välityksellä. Suuntaajat eivät reagoi verkon taajuuden tai jännitteen muutoksiin luontaisesti pyörivän massansa avulla kuten perinteiset voimalaitokset. Luontaisten tasapainoa ylläpitävien ominaisuuksien puuttuessa sähköjärjestelmästä tulee huomattavasti alttiimpi häiriöille ja mutkikkaampi hallita, yritys tiedottaa.
www.tekniikkatalous.fi
Ylläoleva linkki pelaa mobiilissa mutta jostain syystä ei työpöytäselaimella. (incognito tila näemmä auttaa)
yle.fi
Fingrid haluaa varmistaa kantaverkon käyttövarmuutta ja tuulivoiman käyttövarmaa toimintaa alueella rakentamalla Jylkän sähköasemalle synkronikompensaattorin eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.
Tuulivoima kytkeytyy verkkoon taajuusmuuttajien eli suuntaajien välityksellä. Suuntaajat eivät reagoi verkon taajuuden tai jännitteen muutoksiin luontaisesti pyörivän massansa avulla kuten perinteiset voimalaitokset. Luontaisten tasapainoa ylläpitävien ominaisuuksien puuttuessa sähköjärjestelmästä tulee huomattavasti alttiimpi häiriöille ja mutkikkaampi hallita, yritys tiedottaa.
Fingrid rakentaa uuden teknisen ratkaisun tasapainottamaan sähköverkkoa – Voi vähentää tuulivoimaloiden tuotannon rajoitustarvetta 800 MW
Fingrid rakentaa Kalajoen Jylkän sähköasemalle synkronikompensaattorin eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.
www.tekniikkatalous.fi
Fingrid tasapainottaa länsirannikon sähköverkon toimintaa: Kalajoen sähköasemalle rakennettava tahtikone kasvattaa käyttövarmuutta
Tuulivoiman ennätyksellinen kasvu on tuonut kantaverkkoyhtiö Fingridille länsirannin verkkoon liittyviä ongelmia, joita yhtiö nyt yrittää ratkoa.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Tre nya ledningar höjer kapaciteten
Tre av Svenska kraftnäts kapacitetshöjande ledningar är klara och tagna i drift. De ökar på olika sätt överföringskapaciteten i transmissionsnätet mellan elområde 2 och 3.
Tre nya ledningar höjer kapaciteten
Svenska kraftnät är den myndighet som ansvarar för att elöverföringssystemet är säkert, miljöanpassat och kostnadseffektivt – i dag och i framtiden.
www.svk.se
Kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa uuden voimajohdon – tavoitteena siirtää uusiutuvaa energiaa pohjoisesta Etelä-Suomeen
"Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedottaa aloittavansa (siirryt toiseen palveluun) uuden, 298 kilometriä pitkän voimajohdon rakentamisen Vaalasta Joroisiin ensi vuonna. 400 ja 110 kilovoltin voimajohto rakennetaan pitkälti nykyisen voimalinjan, eli vanhan Järvilinja-yhteyden rinnalle.
Voimajohto valmistuu vuoden 2026 aikana ja sen kustannusarvio on noin 265 miljoonaa euroa."
"Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedottaa aloittavansa (siirryt toiseen palveluun) uuden, 298 kilometriä pitkän voimajohdon rakentamisen Vaalasta Joroisiin ensi vuonna. 400 ja 110 kilovoltin voimajohto rakennetaan pitkälti nykyisen voimalinjan, eli vanhan Järvilinja-yhteyden rinnalle.
Voimajohto valmistuu vuoden 2026 aikana ja sen kustannusarvio on noin 265 miljoonaa euroa."
Ottaisit nyt huomioon, että naapurimaissa (Baltia ja Etelä-Ruotsi) siirtojohtojen päässä on vielä kalliimpaa. Suomessa sähkö päin vastoin on nyt suhteessa halpaa juuri pienen tuotantovajeen takia, kun Pohjolan "sähköaarreaitasta" (Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta) riittää sähköä pitämään Suomen hintoja hiukan kurissa verrattuna noihin naapureihin, joissa periaatteessa sähkön tuotannon riittävyydestä on huolehdittu paremmin kuin Suomessa (mutta joita on kohdannut muita takaiskuja juuri nyt).
Kun ennen on ollut Suomessa halvempaa, vaikka tuotantovaje on ollut suurempi, syynä on yksinkertaisesti ollut mahdollisuus saada halpaa sähköä ulkomailta. Nyt ei ole mahdollista, koska Ruotsista saa, mutta ruotsalaiset myös tarvitsevat itse (ja Suomen sähkönsiirtojärjestelmä sattuu tekemään mahdolliseksi palvella noin haittaamatta täkäläistä sähkön siirtoa).
Siirtoyhteyksiennkehittyminen Suomen, Ruotsin ja Norjan eteläpuolelle lienee myös yksi syy, ettei tänne riitä enää halpaa sähköä, kun se viedään mahdollisuuksien mukaan paremmin maksavaan etelään. Pohjolan kansalaisille tämä on selvä tulonsiirto etelään.
Ja ilman noita yhteyksiä ja nykyisellä tuotantorakenteella sähkön hinta olisi 90% ajasta selvästi nykyistä korkeampi ja välillä 4€/kWh samalla, kun osalta väestä on sähköt poikki pari tuntia kerrallaan (siis silloin, kun sähkö saa, se maksaa kuluttajelle vähintään 5€/kWh).
Jos rakennetaan siirtoyhteyksiä ulkomaille, ei voi joka hetki kåäntyä tuuliviirin lailla ja ottaa aina kulloinkin edullisimmat käyttöön ja katkaista muut käytöstä. Muut reagoisivat sopimusrikkomuksiin ja ulkomaan siirtoyhteydet muuttuvat romumetalliksi (muiden menetysten ohella). Jälkiviisaudella ei pysty korjaamaan tilannetta, jonka korjaaminen vie vuosista vuosikymmeniin.
Meinaat, että esim. Norjasta britteihin vedetty linja on jotenkin hyödyttänyt suomalaisia? Ymmärän kyllä ettei rusinoita oikein voi poimia pullasta, mutta suomalaisesta näkökulmasta on menty huonompaan. Ja samalla kustu oma huoltovarmuus (annettu markkinoiden hoidettavaksi eikä katsottu perään - sen sijaan että markkinat investoisi paikalliseen tuotantoon, on vaan helpompi vetää (tai muiden vetää ja maksaa vedot) johtoja muualle ja saada parempi tuotto nykyisestä tuotannosta). Varmaan euroopan ja tuottajien kannalta hyvä asia, mutta häviäjiä suomalaisina kuluttajina ollaan tässä kehityksessä.
Viimeksi muokattu:
Taitaa @kotte vedellä noita yksikköhintoja hatusta. Toisekseen nyt syntytynyt tilanne (Suomen tehovaje) on pikemmin etukäteisviisauden puutteesta johtuvaa eikä jälkiviisautta.
Vanha sanonta sanoo" Ei ole viisasta heittää vanhoja kenkiä pois ennnenkuin on saanut uudet tilalle".
Jos maiden välillä ei olisi siirtoyhteyksiä, niin väitän, että kyseinen valtio tällöin hoitaisi tuotannon siihen kuntoon, että se riittäisi. Tavallaan voidaan sanoa, että nämä siirtoyhteydet vaikka tuovat joustavuutta, ovat tuoneet myös laajasti haavoittuvuutta (ei tehdä omia toimia kun luotetaan että naapurista saadaan). Jos kaikki tekisi ne omat toimet, niin silloinkaan ei tarvittaisi siirtoyhteyksiä. Ei se toki optimaalista olisi.
Yksi syy siirtoyhteyksien lisäämiselle on tuuli- ja aurinkovoiman kasvu. Niiden tuotannon heilahtelun haittoja voidaan pienentää kasvattamalla markkinan kokoa, aina jossain tarvitaan sähköä joka toisella puolella suurta aluetta on ylituotantoa. Ja taas sieltä toisaalta voidaan tuoda silloin, kun uusiutuvista on puutetta.
Suomi on tulevaisuudessa sähkön nettomyyjä, ja tienaa sillä merkittäviä summia. Se vain ei ole mahdollista, jos myytävälle energialle ei ole siirtoyhteyksiä ostajien luo.
Sitten on vielä tämä ihmeellinen tapa ihmisillä tuijottaa Suomen rajoja. Miksi ette tuijota vaikkapa maakuntien rajoja? Miksi savolaiset eivät täällä metelöi, että hullut poliitikot ovat jättäneet Savon huoltovarmuudesta huolehtimisen pohjalaisten käsiin?
Suomi on tulevaisuudessa sähkön nettomyyjä, ja tienaa sillä merkittäviä summia. Se vain ei ole mahdollista, jos myytävälle energialle ei ole siirtoyhteyksiä ostajien luo.
Sitten on vielä tämä ihmeellinen tapa ihmisillä tuijottaa Suomen rajoja. Miksi ette tuijota vaikkapa maakuntien rajoja? Miksi savolaiset eivät täällä metelöi, että hullut poliitikot ovat jättäneet Savon huoltovarmuudesta huolehtimisen pohjalaisten käsiin?
Totesit, mihin niitä yhteyksiä voisi käyttää sitten kun tuulivoimaa on todella paljon rakennettu ja milloin tuulee epätasaisesti. Esim. Ruotsissa tuulee ja Suomessa ei tuule. Toisaalta joka paikassa puhutaan siitä, että tavoitellaan energiaomavaraisuutta (juurikin valtio tasolla). Tulevaisuudessa ylimääräisen energian luultavasti voi käyttää myös vaikka vedyn valmistukseen tai muuhun varastointiin. Tämä kriisi on osoittanut myös millaista se on tukeutua muiden siirtämään energiaan (lue: Venäjä). Myös ystävälliset maat kuten Ruotsi ja Norja ovat väläytelleet siirtoyhteyksien kuristamista (juurikin valtion näkökulmasta).
Viimeksi muokattu:
On siitäkin täällä ollut keskustelua ja muuallakin, että pitäisikö Suomeen määritellä Ruotsin ja Norjan tapaan alueet sähkölle.