Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

fraatti

Hyperaktiivi
Näemmä Suomesta menee etelä-Ruotsiin karvan vajaa 500 MW. Hetki aikaisemmin rajoitus oli 300 MW mutta tuo taitaa elää kokoajan. Maanantaista eteenpäin sinne voi mennä hetkellisesti 800 MW.
1679146665976.png

1679147239391.png
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Suomen ja Ruotsin välisessä tärkeässä sähkökaapelissa sattunut katkos – ei uhkaa kuitenkaan huoltovarmuutta​

Suomen ja Ruotsin välisessä Fenno Skan 2 -merikaapelissa on ilmennyt katkos keskiviikkona, kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo tiedotteessa.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Suomen ja Ruotsin välisessä Fenno Skan 2 -merikaapelissa on ilmennyt katkos keskiviikkona, kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo tiedotteessa.

Luulisi että tuollaisessa paikassa olisi tiedossa täsmälleen missä kaapeli kulkee ja ukkoja montun täydeltä katsomassa ettei satu haaveria. :hmm:
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kiinnostaa se, ei vaan ole merkitty kaapelin sijaintia kunnolla.
Infratyyppien kanssa keskustelin. Ei saa millään menemään urakoitsijoiden kaaliin, että kaapelin sijainnilla ja myös sen todellisella syvyydellä on merkitystä jatkossa. Taitavat suosiolla käydä tutkaamassa jälkikäteen, mikä on persiinalaiselta torilta, kun sen voisi tehdä urakkasopparin mukaisestikin kaivuun yhteydessä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Infratyyppien kanssa keskustelin. Ei saa millään menemään urakoitsijoiden kaaliin, että kaapelin sijainnilla ja myös sen todellisella syvyydellä on merkitystä jatkossa. Taitavat suosiolla käydä tutkaamassa jälkikäteen, mikä on persiinalaiselta torilta, kun sen voisi tehdä urakkasopparin mukaisestikin kaivuun yhteydessä.
Jotenkin vain itse kuvittelisin että tuollainen kaapeli olisi merkattu niin tarkkaan karttoihin tarkkuus gpsillä että virheitä ei voi sattua. Ja merkattu niin hyvin jollain nauhoilla että ensimmäisenä kauha ei jyystä johtoa rikki siitä huolimattakaan.

No, saas nähdä millainen vaurio sinne on tullut.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Onhan noita kaivurikuskit katkaisseet ohkasempiakin , niinkin vähäpätöisiä kuin NL:n ja USAn välinen kuuma linja telekaapeli, joka sattui kulkemaan Suomen kautta, kuuban kriisin jälkeen tehty kylmän sodan aikaan.
 

Tifo

Vakionaama
Jotenkin vain itse kuvittelisin että tuollainen kaapeli olisi merkattu niin tarkkaan karttoihin tarkkuus gpsillä että virheitä ei voi sattua. Ja merkattu niin hyvin jollain nauhoilla että ensimmäisenä kauha ei jyystä johtoa rikki siitä huolimattakaan.

No, saas nähdä millainen vaurio sinne on tullut.
Estlink2 menee täällä Porvoossa aika mielenkiintoisissa paikoissa. Lähtee merelle lahdenpohjukasta kapeaa kalliopohjaista salmea myöten, jossa vedensyvyys on reilu kaksi metriä. Salmesta ajaa läpi huviveneet, siis myös purjeveneet. Seuraavana on selkävesi, jossa on Skjöldvikin tankkerien ankkurointialue. Lähimmät laivat on ollut ankkurissa ehkä 200-300 metrin päässä kaapelista. Kaapeli on kuulemma upotettu pohjaan tekemällä uraa painevesiruiskutuksen tapaisella systeemillä. En tiedä miten se matala kallion kohta on toteutettu mutta välillä kylmää kun ajaa siitä läpi matalan veden aikana. Sokerina pohjalla on Rotenbergin huvila, joka on 50 metrin päässä kaapelista. Suurin osa veneilijöistä ei tiedä kaapelin olemassaolosta mitään.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Fennoskan 2 huomenna takaisin käyttöön

"Päivitys 20.4.2023 klo 12:03: Vioittunut 20 kV maakaapeli (kaapeleita yhtensä neljä) kytketään irti ja Fenno-Skan 2 tasasähkyhteys otetaan takaisin käyttöön rajoitetulle teholle."

 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Lapista esitys Suomen jakamisesta alueellisiin sähkön hintavyöhykkeisiin – mallia Ruotsista ja Norjasta
Itä-, Pohjois- ja Tunturi-Lapin seutukuntien mielestä hintavyöhykejaolla edistettäisiin alueiden tasaveroisempaa elinvoima- ja hyvinvointikehitystä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
"Niin Norjassa kuin Ruotsissakin yksi peruste pohjoisen matalammalle sähkön hinnalle on aluepoliittinen. Asukkaille kompensoidaan myös sitä, että energiaa tuotetaan heidän asuinseudullaan, mistä koituu ihmisille haittaa, Erkki Parkkinen toteaa."

Suomessa "aluepolitiikka" taitaa ulottua vain verotukseen, joka ei jätä harmaita alueita. Sinällään siirtoyhtyksiä taitaa olla jo sen verran paljon, että etelän hinnat nousisivat pohjoiseen ellei tuota siirtoa muuten rajoitettaisi ja pidettäisi yllä hintaeroa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Fingrid varmistaa sähköjärjestelmän ja voimalaitosten toimivuuden rajoittamalla toistaiseksi uuden tuotannon liittämistä kantaverkkoon länsirannikolla
Tuuli- ja aurinkovoima ovat kasvaneet hallitsevaksi sähkön tuotantomuodoksi länsirannikolla. Voimakas kasvu ja alueellinen keskittyminen haastaa jo laitosten sekä koko sähköjärjestelmän vakautta. Toistaiseksi länsirannikon alueella rajoitetaan uuden tuotannon liittämistä kantaverkkoon.
Screenshot_20230427_002103.jpg

Edit tuolla lisää aiheesta s. 12
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Luulisi asialle olevan eduksi, jos tuulivoimalan tehoa rajoittaisi. Tulisikohan tästä lopulta suurikaan tappio tuotantoon ? Toisekseen tuulivoimalapuiston syötön voisi järjestää inertiageneraattorin kautta. Onhan se tietty lisäkustannus mutta ei ehkä kaataisi sitä koko tuulipuistohanketta. Tuotanto menee kuitenkin verkkoon aina yhden liittymispisteen kautta.
 

tet

Hyperaktiivi
Tuo on se negatiivinen puoli vihreällä energialla, tuulivoimaloita varten pitää tehdä leveitä johtokäytäviä
Toivottavasti joku keksii parempia eristeitä sähkökaapeleihin että ne saa maan alle

Ei se taida eristeistä niinkään olla kiinni, vaan hinnasta, ja monessa paikkaa myös maaperästä. Kaapeli on kalliimpaa kuin avojohto, ja sen upottaminen kallioon se vasta kallista onkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Kaapeli myös aiheuttaa avojohtoihin nähden suuremmat häviöt. Erikoisen vaikeaa olisi 400kV pitkillä siirtoyhteyksillä (jopa niin vaikeaa, että moiset jätetään rakentamatta, jos on jokin muu vaihtoehto). Meren ali olisi laskettu aikojen kuluessa paljonkin suurjännitekaapeleita, ellei tuohon liittyisi lähes ylipääsemättömiä teknisiä ongelmia, eikä käytettäisi investointina kalliita ja muunnoshäviöitä aiheuttavia DC-yhteyksiä, jos AC:kin toimisi siedettävästi.

Toki eristemateriaaleillakin on vaikutusta asiaan, mutta mahdotonta ei saa mahdolliseksi, teki mitä hyvänsä.
 

jahonen

Jäsen
Ihan jos laskee paljonko maakaapelin kapasitanssiin menevä virta olisi, niin huomaa että 400 kV (tai 230 kV maata vasten) jännitteellä 50 Hz:llä virta kasvaa äkkiä niin suureksi, että koko johdon siirtokapasiteetti menee kaapelin kapasitanssin lataamiseen ja purkamiseen. DC on yhtään pitemmillä suurjänniteyhteyksillä ainoa järkevä vaihtoehto.

Tuolta esim. 1200 mm² 110 kV suurjännitekaapeli:


Käyttökapasitanssi 0,26 µF/km. Ei kuulosta paljolta, mutta kilometrille se tekee kapasitiiviseksi reaktanssiksi 12,2 kΩ ja 110 kV pääjännitteellä vaihejännite maata vasten on siis 63,5 kV ja tuosta saadaan pelkäksi eristeen varausvirraksi 5,2 A/km. Nyt kun johdon kuormitettavuus on maassa parhaimmillaan 890 A, maksimipituus pelkälle kaapelille olisi n. 172 km, jolla ei enää tietenkään voitaisi siirtää yhtään tehoa, koska kaikki virta menee itse kaapeliin loistehoksi.

En jaksa uskoa että edes tyhjö olisi riittävän pienikapasitanssinen että AC-maakaapeli olisi mitenkään järkevä pitkillä yhteyksillä. Ainut vaihtoehto olisi kasvattaa johtimen halkaisijaa, joka taas on ihan järkyttävän kallis vaihtoehto. Ei ihme jos DC-yhteydet kiinnostaa.

t. Janne
 

jarkko_h

Vakionaama
Ihan jos laskee paljonko maakaapelin kapasitanssiin menevä virta olisi, niin huomaa että 400 kV (tai 230 kV maata vasten) jännitteellä 50 Hz:llä virta kasvaa äkkiä niin suureksi, että koko johdon siirtokapasiteetti menee kaapelin kapasitanssin lataamiseen ja purkamiseen. DC on yhtään pitemmillä suurjänniteyhteyksillä ainoa järkevä vaihtoehto.

Tuolta esim. 1200 mm² 110 kV suurjännitekaapeli:


Käyttökapasitanssi 0,26 µF/km. Ei kuulosta paljolta, mutta kilometrille se tekee kapasitiiviseksi reaktanssiksi 12,2 kΩ ja 110 kV pääjännitteellä vaihejännite maata vasten on siis 63,5 kV ja tuosta saadaan pelkäksi eristeen varausvirraksi 5,2 A/km. Nyt kun johdon kuormitettavuus on maassa parhaimmillaan 890 A, maksimipituus pelkälle kaapelille olisi n. 172 km, jolla ei enää tietenkään voitaisi siirtää yhtään tehoa, koska kaikki virta menee itse kaapeliin loistehoksi.

En jaksa uskoa että edes tyhjö olisi riittävän pienikapasitanssinen että AC-maakaapeli olisi mitenkään järkevä pitkillä yhteyksillä. Ainut vaihtoehto olisi kasvattaa johtimen halkaisijaa, joka taas on ihan järkyttävän kallis vaihtoehto. Ei ihme jos DC-yhteydet kiinnostaa.

t. Janne

Häviöitä voi vähentää osittain erillisillä kompensaattoreilla, mutta noita tulisi tolkuttoman tiheään 400kV jännitteellä ja maan alle tuommoisen teko onnistuisi lähinnä tunneliverkossa.

Pääkaupungille on rakenteilla todennäköisesti Suomen pisin 400KV maakaapelipätkä. Veikkaan että tuollakin matkalla on kasa kompensaattoreita vaikka kyse.suhteelliswn lyhyestä pätkästä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pääkaupungille on rakenteilla todennäköisesti Suomen pisin 400KV maakaapelipätkä. Veikkaan että tuollakin matkalla on kasa kompensaattoreita vaikka kyse.suhteelliswn lyhyestä pätkästä.
Varmasti on Suomen pisin, kun moiseen ei muualla ole poltettu rahaa (ja samaa hölmöyksien sarjaa kuin kruunusiltoina tunnettu raitiovaunu- ja pyöräilysiltakokonaisuus, eli veronmaksajien ja kaupunkilaisten rahoja on luottamus- ja virkakunnan ideologiapohjalta helppo polttaa, vaikka olisi paljon halvempia ratkaisuja saavuttaa tavoitteet haittojen käytännössä ainakaan kasvamatta). Fingridin sitella on paljon materiaalia hankkeen eri vaiheilta.
 

jarkko_h

Vakionaama
Olen 100% samaa mieltä turhasta rahan poltosta. Vertailuna Suomessa helpommasta 110 kV jakeluverkosta vedetty maan alle 1% ja kantaverkosta 0%. 400 kV on 110kV:iin verrattuna todella paljon kalliimpi kaapeloida ja tarvinnee kompensointia 10-20 km välein, jotta saa mitään läpi. Ei järven häivää. Toki osa investoinnista nostaa maa arvoa Helsingissä. Seurauksena on lähinnä veronmaksajien rahan siirto gryndereulle ja pääkaupunkiseudulle.

400 kV kaapeloinnin voi rinnastaa lähea yhtä suureen järjettömyyden kuin jos koko kehä1 päätettäisiin vetää maan alle tunneliin. Tätä odotellessa :).
 
Viimeksi muokattu:

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
400 kV kaapeloinnin voi rinnastaa lähea yhtä suureen järjettömyyden kuin jos koko kehä1 päätettäisiin vetää maan alle tunneliin. Tätä odotellessa :).
Tuo ei olisi hassumpi juttu: saataisiin päästöt suodattimiin, melu tunneliin ja paljon lisätilaa maanpäälle. Säästöä syntyisi jonkun verran tien huoltokuluista (lumien aurauskulut tuon tien osalta nyt ainakin). Kustannuksiin muutoin kantaa ottamatta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo ei olisi hassumpi juttu: saataisiin päästöt suodattimiin, melu tunneliin ja paljon lisätilaa maanpäälle. Säästöä syntyisi jonkun verran tien huoltokuluista (lumien aurauskulut tuon tien osalta nyt ainakin). Kustannuksiin muutoin kantaa ottamatta.
Siis myös tekee kaikenlaiset myöhemmät muutokset todella hankaliksi ja kalliiksi. Kutsuisin tuota esimerkiksi sementoinnista, jolla yhteiskunnan infrastruktuuri kiinnitetään maailman tappiin riippumatta tulevaisuuden kehityksestä, eli koko ympäröivälle seutukunnalle julistetaan tavallaan konkreettinen museointipäätös. Alla oleva tunnelikin rajoittaa aika paljon vapausasteita yläpuolisen tilan käytölle.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Siis myös tekee kaikenlaiset myöhemmät muutokset todella hankaliksi ja kalliiksi. Kutsuisin tuota esimerkiksi sementoinnista, jolla yhteiskunnan infrastruktuuri kiinnitetään maailman tappiin riippumatta tulevaisuuden kehityksestä, eli koko ympäröivälle seutukunnalle julistetaan tavallaan konkreettinen museointipäätös. Alla oleva tunnelikin rajoittaa aika paljon vapausasteita yläpuolisen tilan käytölle.
Melkoinen estevaikutus Pks:n kehäteillä on nytkin, niin liikkumisen kuin maankäytön suhteen. Veikkaan että noista paloja tullaan tunneleihin siirtämään sitä mukaa kun yläpuolella olevalle maa-alueelle keksitään ja kaavoitetaan muuta käyttöä. Tokkopa noita nykyisiä kehäteitä kokonaisuudessaan tullaan maan alle sijoittamaan.

Ketjun aiheeseen: ilmeisesti suprajohtava sähkönsiirto ei vielä ole kehittynyt kaupallisesti kannattavalle tasolle, nimittäin sillä kaiketi riittäisi paljon ohuempi kaapeli ja sähkön siirtohäviöt jäisivät pois. Kaapelin jäähdyttäminen toki ottaisi jonkin verran sähköä. Liekö sitten heliumin tuotanto pullonkaulana...
 

kotte

Hyperaktiivi
ilmeisesti suprajohtava sähkönsiirto ei vielä ole kehittynyt kaupallisesti kannattavalle tasolle, nimittäin sillä kaiketi riittäisi paljon ohuempi kaapeli ja sähkön siirtohäviöt jäisivät pois. Kaapelin jäähdyttäminen toki ottaisi jonkin verran sähköä. Liekö sitten heliumin tuotanto pullonkaulana...
Onhan saatavilla suprajohdinlankaakin (YBCO), jonka jäähdytykseen riittää nestetyppikin. Toki perinteiset suprajohteet vaativat nestemäistä heliumia (heliumkin kiertää systeemissä, eikä sitä hukkautune merkittäviä määriä kunnolla suunnitellusta järjestelmästä, vaikka aine onkin kallista; käytetäänhän sitä silti suojakaasunakin erikoishitsauksissa). Kaiken kaikkiaan suurjänniteinen tasavirtavoimansiirto on vakiotekniikkaa ja tasasähköä on yksikertaista siirtää kaapelissa pitkiäkin matkoja.

Taitaa noiden suprajohtavien voimansiirtolinjojen kokonaisuuden toteuttaminen jäähdytysjärjestelmineen ja lämpöeristeineen päivineen kohota hinnaltaan kalliimmaksi kuin DC-voimansiirtosiirtolinkki laitteineen ainakin, jos materiaali vaatii kylmempää, mitä nestetypellä saadaan. Toisaalta korkean lämpötilan suprajohteet ovat mekaanisessa mielessä arkoja ja hinnakkaita. Lisäksi magneettikentän kasvu tietyn rajan ylitse tai häiriöt jäähdytyksessä voivat saada suprajohtavuuden katoamaan, jolloin kyseinen pätkä langasta ja ympäriltä sen verran, mitä valokaari käytetyllä jännitteellä saattaa tussahtaa räjähdysmäisesti olemattomiin äkkiä kasvaneen vastuksen kuumenemisen seurauksena. Voi olla aika vaikea korjata noita vikoja, jos sellaisia ilmenee, eli voimansiirron luotettavuus on oman kriittinen kysymyksensä.
 

jahonen

Jäsen
Suprajohteet on muutenkin parhaimmillaankin oikukkaita ja hankalia. Suprajohteita pitäisi yleensä käyttää paljon alle sen lämpötilan, missä ne muuttuvat suprajohtaviksi, muuten ne eivät siedä lainkaan magneettikenttiä tai virrantiheyttä. Suprajohtavuus voi kadota ihan sillä että johdin vähän liikahtaa syystä x ja se tuottaa vähän lämpöä. Ne eivät myöskään ratkaise tuota puheena ollutta kapasitanssiongelmaa, eivätkä sitä että ne eivät oikein sovellu AC:lle. Kriittinen virrantiheys aiheuttaa kyllä senkin että oikosulkutilannetta lienee vaikea hallita kun virta ei silloin oikein järkevästi rajoitu mihinkään ja seuraukset voi olla aika katastrofaaliset korjata. Pitäisi siis olla kuitenkin joku (resistiivinen) varareitti jotta suprajohde ei tuhoudu vaikka suprajohtavuus menetettäisiinkin.

YBCO on muutenkin lähinnä kovaa ja haurasta keraamista ainetta, josta lienee todella vaikea tehdä mitään järkeviä johtoja vrt. kupari tai alumiini. Itse asiassa niin vaikeita että edes leikkaavan reunan tieteislaitteissa niiden käyttöä ei ole juuri harrastettu koska magneettikäämien tekeminen on vaikeaa ja on tyydytty perinteisiin NbTi-käämeihin joita on "helppo" käämiä. Siitäkin huolimatta että nuo korkean lämpötilan suprajohteet ovat ihan omaa luokkaansa virran- ja magneettivuontiheyden siedon suhteen, kun ne jäähdytetään nesteheliumilla :) Siitä voi päätellä jotain asian vaikeusasteesta.

Lisäksi tuo jäähdytysongelma on melkoisen suuri, käytti sitten typpeä tai heliumia. Helium on melko kallis kaasu ja sitä on saatu määrissä lähinnä maakaasusta erottamalla. Ilmakehässä sitä on aivan olemattoman vähän. Vähän veikkaan että jäähdytykseen tarvittava teho (=höyrystyneen kaasun uudelleennesteytys) ylittää moninkertaisesti sen mikä resistanssin nollaamisella säästetään. Eikä pidä unohtaa että ainut lämpöeristemateriaali joka noissa lämpötiloissa ja ympäristön välissä voi menestyksellä olla on tyhjiö. Riittävän hyvän tyhjiön ylläpitäminen ei sekään ole mitenkään liian helppoa niissä pituuksissa jotka sähkön siirrossa tarvittaisiin. Kaikki tahtoo vähän vuotaa jostain. Käytännössä pitäisi siis rakentaa kaasueristetty laitteisto jossa on vielä lisävaikeutena suuret lämpötilaerot.

Varmaan näitä on laskeskeltu jossain paljonkin, mikä kannattaa ja mikä ei. Jos hyödyt olisivat ilmeisen suuret, kyllähän suprajohteita siinä käytettäisiin.

t. Janne
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Colloquially known as the “python”, the flexible, double-wall, corrugated cryostat comprises 19 MgB2 superconducting cables in a single assembly, twisted together to form a compact bundle. Each MgB2 cable is about 140 metres long, with the diameter of the bundle measuring about 90 mm. Together, these 19 superconducting cables can transfer a DC current of about 120 kA at 25 K (-248 °C) – a temperature higher than that at which conventional superconductors operate. In the LHC, niobium–titanium (Nb–Ti) and niobium–tin (Nb3Sn) cables are operated in superfluid helium at 1.9 K (‑271.3 °C)

...

This new type of superconducting transmission line also has potential outside accelerator technology. These lines can transfer vast amounts of current within a small diameter and could therefore be used to deliver electricity in big cities or to connect renewable energy sources to populated areas. Recently, CERN and Airbus UpNext signed a collaboration agreement to assess the use of superconducting transmission for future low-emission aeroplanes.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuli tuossa muuten mieleen että joskus on puhuttu että sähköverkko on rakennettu niin että se kestää tietynlaisen piikkikuormituksen ja nämä piikit ovat haitallisia verkolle ja lisäävät investointitarpeita. Jos ajatellaan asiaa toiseen suuntaan. Voiko uusituvista tulla vastaavia piikkejä mutta vain toiseen suuntaan, onko järkevää rakentaaa verkkoa niin että myös näille hetkellisille huipputehoille on kapasiteettiä? Jossain vaiheessa kuviin tulee kuitenkin se että liika tuotanto alkaa syömään myös omaan arvoaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voiko uusituvista tulla vastaavia piikkejä mutta vain toiseen suuntaan, onko järkevää rakentaaa verkkoa niin että myös näille hetkellisille huipputehoille on kapasiteettiä? Jossain vaiheessa kuviin tulee kuitenkin se että liika tuotanto alkaa syömään myös omaan arvoaan.
Onhan taustalla koko ajan ajatuksia käyttää mahdollinen huipputehon tuotanto paikallisesti, jolloin vähempi voimansiirtoverkon kapasiteetti riittää. Ideaalinen ratkaisuhan on paikallinen sähkövarasto, mutta tämä puolestaan on riippuvainen kustannuksista.

Epäilemättä noita joskus tulee käyttöön. Natriumioniakkujen tai rautahybridivirtausakkujen kehitys esimerkiksi voivat tuoda riittävän kustannustehokkaita ratkaisuja (ja miksei myös vaikkapa jotkin carnottyyppiset virtuaaliakustot, paikallinen vetyelektrolyysi, jolloin tuotantosaarekkeesta lähtee kaksi rinnakkaista "voimansiirtoyhteyttä", eli tavanomaisen sähkönsiirtoyhteyden rinnalla vetyputki).
 

tuna

Vakionaama
Ylituotanto on luonteeltaan kyllä erilainen ongelma kuin ylikuorma. Molemmat toki ratkeaa akuutisti periaatteessa nappia painamalla (kuormia alas tai tuotantoa alas) mutta ylituotannon tapauksessa ongelma rajoittuu rahalliseksi tappioksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Fingrid jättää kantaverkkomaksuja perimättä. Nyt vain odotetaan kuinka siirtoyhtiöiden edustajat tulevat kertomaan kuinka kustannukset ovat nousseet ja pikemminkin olisi tarvetta korottaa hintoja....


Fingrid vahvistaa aiemmin ilmoittamansa suunnitelman käyttää vuoden 2022 ennätyskorkeita pullonkaulatuottoja asiakkaidensa hyväksi ja jättää perimättä kantaverkkomaksuja kuudelta kuukaudelta vuoden 2023 aikana. Vuonna 2022 kantaverkkomaksut jätettiin perimättä neljältä kuukaudelta. Vuoden 2023 osalta Fingrid on ilmoittanut tammikuun, helmikuun ja kesäkuun kantaverkkomaksujen perimättä jättämisen ja vahvistaa nyt lisäksi heinäkuun, marraskuun ja joulukuun kantaverkkomaksujen perimättä jättämisen. Tämä alentaa kantaverkkoasiakkaiden maksuja yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla.

Korkea sähkön hinta ja suuret aluehintaerot kasvattivat kantaverkkotoimijoille kertyneitä pullonkaulatuottoja eritoten vuoden 2022 toisen puoliskon aikana. Vuoden 2023 pullonkaulatuotot ovat olleet huomattavasti alhaisemmat, Fingrid raportoi ensimmäisen neljänneksen osalta pullonkaulatuottoja kertyneen 71,1 (166,6) miljoonaa euroa. Fingridille pullonkaulatuottoja syntyy aluehintaeroista Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisillä rajoilla. Suomen sisäisistä siirtoyhteyksistä ei pullonkaulatuottoja muista Pohjoismaista poiketen synny.


 
Back
Ylös Bottom