Toshiba DaiSeiKai 8 (Arctic)

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Toimiihan se paremmin joka tapauksessa kuin mitsu joka lopettaa puhalluksen kokonaan kun lämpötila saavutettaan

Nyt sekotat Mitsun Greehin. Mitsu jatkaa kyllä puhaltelua pienemmällä nopeudella.

 

[pökö]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

aina vastaat negatiivisesti jokaiseen kirjoitukseeni.

Sinultako noita ei tule?

 

[kayttajatunnus]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

-22C näyttäisi meillä olevan rajana, että pumppu yksin jaksaa lämmittää koko 82 neliötä -75 rakennetun rivarin päätyä. Pumpusta katsottuna asunnon toisessa päässä olevassa olohuoneessa on enää 20,5C vaikka pumppu paahtaa täysillä (pyynti 30C, puhallus 5/5, suodattimet irti). Pelkästään kylppärin lattialämmitys on ollut sen verran päällä, että laattalattia on lämmin. Harmi ettei ole sitä tehomittaria kiinni. Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko pumppu ottaa tehoa.

Noniin, sama setup mutta hi-power päällä, puhallus 4/5 ja pyynti 25C, suodattimet paikoillaan. Ulkona tuo sama -22.

Nytpäs onkin asunnon toisessa päässä 22,5C lämmintä.

Näyttää pumppu riittävän vieläkin pidemmälle kuin ennen tuota hi-power -nappulan löytymistä näytti.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Se mitsun pienempi puhallus on lehmän henkäys ei vie ilmaa mihinkään. Onko sinulla henkilökohtaisesti jotain minua vastaan, koska aina vastaat negatiivisesti jokaiseen kirjoitukseeni.

Annoit edellä virheellistä tietoa kun kerroit että Mitsu lopettaa puhalluksen kokonaan ja virheellinen tieto pitää korjata.
Ja se "lehmän henkäys" on noin 220 m3/h.

Pysytään nyt aiheessa elikä Articissa.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Ja tuo tiheämpi sulattelukaan ei niin suurta roolia näyttele koska kokonaiscoppi ja antoteho ovat molemmat hyvällä tasolla .

Vähemmän kulutttaisi sähköä jos sulattelisi kuten aiemmat Daiseikait tai edes kuten Etelä-Euroopan serkkunsa (=E-malli).
=> Koskakohan alkaa E-mallin "harmaatuonti"

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Mistä mitsun mallista tuon repäisit ?

FD35VABH

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Ei tartte miekkailla , nämä tiedot näkyy noissa vtt testeissä. FH25:n testissä näkyy selvästi että katkolla puhaltaa keskimäärin 45 l/s (alku- ja loppupään silmämääräinen keskiarvo) (160 m3/h).

Tossulla puhallus katkolla noin 80 l/s (vähän yli) eli noin 290 m3/h (scanofficen vtt testistä jossa tuo puhallus muutenkin 4 asetuksella alakantissa).

Tämäkin on helppo testata käytännössä, teen kun kerkiän.

EDIT: Korjattu viittaus FH25:een.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Tossulla puhallus katkolla noin 80 l/s (vähän yli) eli noin 290 m3/h (scanofficen vtt testistä jossa tuo puhallus muutenkin maksimilla alakantissa).

Myös Panasonic NE puhaltaisi katkoilla 80 l/s tämän mukaa http://www.scanoffice.fi/sites/default/files/liitetiedostot/vtt-s-07536-11.pdf

Parhaiten takan lämpöä levittää IVT/Bosch/Sharp VTT-testien mukaan. Jatkaa puhallusta halutulla nopeudella myös lepuutuksien/katkojen aikana.
=> Taitaa olla tuo Bosch/IVT nyt ainut jossa on hyvin toimiva "takkatoiminto"

Tässä VTT-testissä katkojen aikana Bosch puhalsi (140 l/s) eli noin 504 m3/h http://www.scanoffice.fi/sites/default/files/liitetiedostot/vtt-s-01061-14_bosch.pdf

=> Eli Toshiba ei ole ainut jossa on ns. "takkatoiminto"

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Mistä tunnista tuon katsoit? Minusta Toshiballa oli testin aikana kompressori jatkuvasti käynnistä => Laite ei ollut testijakson aikana ollenkaan lepuutuksella/katkolla.
En löytänyt Toshiba tai Scannon tilaamista testeistä jaksoa jolloin kompressori ei olisi ollut käynnissä.

Parhaiten takan lämpöä levittää IVT/Bosch VTT-testien mukaan. Jatkaa puhallusta halutulla nopeudella myös lepuutuksien/katkojen aikana. => Taitaa olla tuo Bosch/IVT nyt ainut jossa on todellinen "takkatoiminto"

Katsoppas vielä kerran Tossun 35 testi, siinä pumppu käy alussa katkolla kaksikin kertaa, lopussa kerran. Service manuaalin mukaan autolla puhallus asettuisi L+ tasolle kun on 'takkamoodissa'. Lienee sama kuin manuaalipuhalluksella (?). Tällöin 35:llä puhallus 401 m3/h, 25:llä 368 m3/h.

Edit: Kyllä se näyttää olevan katkolla juuri tuo L+ puhallus. Scannon testissä puhaltanut nelosella yli 20% pienemmällä määrällä, katkolla ero on vähän alle 30%. Kummallista muuten tuossa Scannon testissä tuo puhalluksen ilmamäärän muutos kun puhalluslämpötila kasvaa - lienee vtt:n anturoinnissa jotain vikaa.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Vähemmän kulutttaisi sähköä jos sulattelisi kuten aiemmat Daiseikait tai edes kuten Etelä-Euroopan serkkunsa (=E-malli).

No en kauheasti valita vaikka vieläkin parempi voisi olla . Omien mittausten mukaan copit ja antotehot on sillä tasolla että kestää hyvin teho- ja coppivertailua vaikka FH35:een vaikka sulattaa parhaimmillaan 70 min välein. Mutta nämä mielipiteet ovatkin koticoppailuiden tuomaa hyvänolontuntua.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Katsoppas vielä kerran Tossun 35 testi, siinä pumppu käy alussa katkolla kaksikin kertaa, lopussa kerran.

Juu tuo näkyi vain tuossa 35 testissä. Ei näkynyt yhdessäkään 25 testissä.

Eli fakta on että puhallusnopeus tippuu lepuutuksella ("takkatoiminnolla") pyydetystä nopeudesta merkittävästi (140 l/s => 80 l/s).

Tuo 80 l/s (288 m3/h) on kyllä pienempi kuin manuaali I-nopeus (SM sivu 29 Heat sarakkeessa L = W. Ilmeisesti "Cold draft prevention" rajoitus on ollut käytössä, tämän vuoksi puhaltaa vain W7 vastaavalla nopeudella

Kummallista muuten tuossa Scannon testissä tuo puhalluksen ilmamäärän muutos kun puhalluslämpötila kasvaa - lienee vtt:n anturoinnissa jotain vikaa.

Cold draft prevention rajoittaa puhallusnopeutta => Ei vikaa anturoinnissa.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Tuo 80 l/s (288 m3/h) on kyllä pienempi kuin manuaali I-nopeus (SM sivu 29 Heat sarakkeessa L = W. Ilmeisesti "Cold draft prevention" rajoitus on ollut käytössä, tämän vuoksi puhaltaa vain W7 vastaavalla nopeudella

Menin jo asioiden edelle, laitan rahat sisään tuon mainitsemani 'alle 30%' virhemittauksen suhteen. Testaan tämän ja palaan asiaan. Eli vahva veikkaus on että puhallus on tuo 400.

Cold draft prevention rajoittaa puhallusnopeutta => Ei vikaa anturoinnissa.

Kyllä vaan on . Katsoppa muidenkin merkkien testejä, vaikka mitsun viimeisimpiä. Mitsussakin on siis cold draft prevention . Tossun testissäkin on puhalluslämpötila yli 35:n ja silti näkyy puhallusmäärän muutos puhalluslämpötilan funktiona. Ja tuo puhallusmäärän muutos ei ole tuollainen hiljaa nouseva vaan se nousee kerralla ja pykälällä. Tuollaisia pykäliä näet tuolla datan alussa niinkuin pitääkin näkyä tuon cold draft preventionin vaikutuksesta.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Katsoppa muidenkin merkkien testejä, vaikka mitsun viimeisimpiä. Mitsussakin on siis cold draft prevention .

En kyllä tuollaista havaitse noista testikuvista. Havaitseeko nyt joku muu tällaista oheisista kuvista? Lepuutuspuhallusta noista kyllä löytyy.

Kyllähän siellä sellainen kuitenkin on vaikka noista kuvista ei sitä oikein havaitsekaan, kun puhaltaa niin lämmintä.

Tässä ote Technical Manualista

"(2) Cold air prevention control

When the compressor is not operating,

- if the temperature of room temperature thermistor is less than 19°C, the fan stops.
- if the temperature of room temperature thermistor is 19°C or more and
- if the temperature of indoor coil thermistor is less than 0°C, the fan stops.
- if the temperature of indoor coil thermistor is 0°C or more, the fan operates at Very Low.

When the compressor is operating,
- if the temperature of indoor coil thermistor is 40°C or more, the fan operates at set speed.
- if the temperature of indoor coil thermistor is less than 40°C and
- if heating operation starts after defrosting, the fan stops.
- if the temperature of room temperature thermistor is 19°C or less, the fan stops.
- if the temperature of room temperature thermistor is more than 19°C, the fan operates at Very Low.

NOTE: When 3 minutes have passed since the compressor started operation, this control is released regardless of the temperature of room temperature thermistor and indoor coil thermistor."

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Katso tunteja 30-32 ja puhallusmäärää vs puhalluslämpötila.

Siis esim tuolla yllä mainitulla ajalla puh lämpötila on yli 40 ja nousee. Samalla puhallusmäärä laskee. En ymmärrä yhtään miten puhallusmäärä muuttuisi esittämäsi säännön mukaan. Ei tuossa ole kysymys cold draftista.

Lisäksi, jos teoriasi olisi oikeassa niin puhalluksen pitäisi olla selvästi matalammalla tuolla -30 tienoolla kun puhalluslämpötila on paaaaljon alempana kuin tuossa kohdassa 30-32.

-> VTT:n mittaamassa ilmamäärässä on systemaattista virhettä puhalluslämpötilasta riippuen.

Lisäksi, toshibafinlandin teettämissä tossu mittauksissa ei tuollaista heiluntaa ole ollenkaan. Ovat kenties käyttäneet eri anturia tuon puhallusmäärän mittaamiseen. Ja neljänneksitoista - en itse näe yhdessäkään loggauksessa antotehossa tuollaista ramppimaista nousua kuten noissa VTT:n mittauksissa näkyy, viittaan tässä noihin omatekemiin mittauksiin (osittain tämä tietysti johtuu siitä kun lämptilaa jatkuvasti nostetaan ja lasketaan...).

 

[16600]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Eli puhaltaako FH25 kovempaa kuin FH35????
sen käsityksen tuosta Jantin laittamista kuvista saa

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Eli puhaltaako FH25 kovempaa kuin FH35????
sen käsityksen tuosta Jantin laittamista kuvista saa

Jep, tuo on yksi esimerkki näistä vtt-mittausten kummallisuuksista. Sama ihmetys on tossun 35:ssa.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

-> VTT:n mittaamassa ilmamäärässä on systemaattista virhettä puhalluslämpötilasta riippuen.

Puuttuisiko virtausmittauksista lämpötilakompensointi kun tätä tapahtuu myös Boschin kohdalla?
Eli kun puhalluslämpötila nousee, niin virtausnopeus laskee ja kun puhalluslämpötila laskee, niin virtaus nousee.

Ehkä näiden kaikkien mittaus virheiden takia VTT ei anna julkaista testejä ettei tule kommentointeja testien maksajalta.

Onhan nuo Toshibankin teettämät testit julkaistu. => Eli ei ollut mitään julkaisukieltoa kun julkaistiin testi kokonaisuudessaan eikä vain satunnaisia COP-lukemia.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Eli puhaltaako FH25 kovempaa kuin FH35????
sen käsityksen tuosta Jantin laittamista kuvista saa

Sen vuoksi FH35 mittaustuloset olivatkin niin huonoja.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Sen vuoksi FH35 mittaustuloset olivatkin niin huonoja.

Pätee myös Tossun testeihin . Mulla kyllä "vähän" ahistaisi Scanofficen päässä, nuo testit ei varmaan ole ihan halpoja.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Lisäksi, jos teoriasi olisi oikeassa niin puhalluksen pitäisi olla selvästi matalammalla tuolla -30 tienoolla kun puhalluslämpötila on paaaaljon alempana kuin tuossa kohdassa 30-32.

Mistä teoriasta nyt tässä puhut? Huomasithan tämä tuossa teoriassa:
"NOTE: When 3 minutes have passed since the compressor started operation, this control is released regardless of the temperature of room temperature thermistor and indoor coil thermistor"

Lisäksi, toshibafinlandin teettämissä tossu mittauksissa ei tuollaista heiluntaa ole ollenkaan. Ovat kenties käyttäneet eri anturia tuon puhallusmäärän mittaamiseen. Ja neljänneksitoista - en itse näe yhdessäkään loggauksessa antotehossa tuollaista ramppimaista nousua kuten noissa VTT:n mittauksissa näkyy, viittaan tässä noihin omatekemiin mittauksiin (osittain tämä tietysti johtuu siitä kun lämptilaa jatkuvasti nostetaan ja lasketaan...).

En tiedä mikä puhallusnopeuden huojunta/heilunta ei tässä Toshiban teettämässä testissä nyt näy?

Ehkäpä se sun sähkömittaus ei ole riittävän tarkka noihin muutosten mittauksiin. Tarkoittanet näitä portaita, jotka tulevat ottotehossa vastaavassa tilanteessa kuin tuo puhalluksen portaittainen nousu. VTT käyttää Norma D4155 -mittaria.

 

[timbba]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Pätee myös Tossun testeihin . Mulla kyllä "vähän" ahistaisi Scanofficen päässä, nuo testit ei varmaan ole ihan halpoja.

Toshiban testauttamassa Toshiba Arctic -testissä laite puhaltaa yli manuskan nopeuden. Manuska sanoo 4:lle 551m3/h ja testissä mennään keskimäärin ~145-165dm3/s = 522-594m3/h. Tästä seuraa, että
[list type=decimal]
[*]laite on joku testilaite, jota on muutettu viel jälkeenpäin?
[*]softaa on muutettu jälkeenpäin?
[*]hi-power on ollut päällä?
[*]tms..
[/list]

Harmi ku Toshiba ei itse kommentoinut mulle mitään vaikka kyselin. Vaikenivat vaan, joka on merkki siitä että ei oikein luotettavalla pohjalla ole homma

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Mistä teoriasta nyt tässä puhut?

Tuosta tarjoamastasi 'cold draft preventionista' jota tarjosit selitykseksi tuohon puhallusilman muutokseen.

En tiedä mikä puhallusnopeuden huojunta/heilunta ei tässä Toshiban teettämässä testissä nyt näy?

En kyllä ymmärrä mitä tarkoitat? Olen koko ajan puhunut tuosta vtt:n mittaamasta puhallusmäärästä ja sen heijaamisesta puhallslämpötilan funktiona. Sanoit että se johtuu 'cold draft:sta mutta kerroin että ei selity koska ne ovat aina askelmaisia ja näkyvät tuossa datassa helposti puhallusmäärässä etenkin tuossa alussa. En ole missään sanonut että heilunta ei näkyisi.

Ehkäpä se sun sähkömittaus ei ole riittävän tarkka noihin muutosten mittauksiin. Tarkoittanet näitä portaita, jotka tulevat ottotehossa vastaavassa tilanteessa kuin tuo puhalluksen portaittainen nousu. VTT käyttää Norma D4155 -mittaria.

Miten tämä nyt millään lailla liittyy sähkönkulutuksen mittaamiseen? Noita ottotehon askeleita näkyy ihan selvästi omissa mittauksissa....

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Toshiban testauttamassa Toshiba Arctic -testissä laite puhaltaa yli manuskan nopeuden. Manuska sanoo 4:lle 551m3/h ja testissä mennään keskimäärin ~145-165dm3/s = 522-594m3/h. Tästä seuraa, että
[list type=decimal]
[*]laite on joku testilaite, jota on muutettu viel jälkeenpäin?
[*]softaa on muutettu jälkeenpäin?
[*]hi-power on ollut päällä?
[*]tms..
[/list]

Harmi ku Toshiba ei itse kommentoinut mulle mitään vaikka kyselin. Vaikenivat vaan, joka on merkki siitä että ei oikein luotettavalla pohjalla ole homma

Tuo on ärsyttävää ettei voi olla avoin tehtyjen mittausten suhteen, pitäisi pystyä seisomaan testiensä takana vaikka ovatkin teetettyjä. Luoja tietää miksi puhalsi kovempaa....

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Puuttuisiko virtausmittauksista lämpötilakompensointi kun tätä tapahtuu myös Boschin kohdalla?
Eli kun puhalluslämpötila nousee, niin virtausnopeus laskee ja kun puhalluslämpötila laskee, niin virtaus nousee.

Täsmälleen tästä on kysymys ja tätä yritin alunperin selittää. Sori jos en osannut selväsanaisemmin tuota jo alussa kertoa... Yritän opetella kirjoittamaan .

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

En ole missään sanonut että heilunta ei näkyisi.

Mitä tässä sitten sanoit? ???

Lisäksi, toshibafinlandin teettämissä tossu mittauksissa ei tuollaista heiluntaa ole ollenkaan.

Miten tämä nyt millään lailla liittyy sähkönkulutuksen mittaamiseen? Noita ottotehon askeleita näkyy ihan selvästi omissa mittauksissa....

Eli onko askelia vai ei?

Ja neljänneksitoista - en itse näe yhdessäkään loggauksessa antotehossa tuollaista ramppimaista nousua kuten noissa VTT:n mittauksissa näkyy, viittaan tässä noihin omatekemiin mittauksiin (osittain tämä tietysti johtuu siitä kun lämptilaa jatkuvasti nostetaan ja lasketaan...).

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Mitä tässä sitten sanoit? ???

Sanoin mitä ottamssasi lainauksessa lukee. Siinä tuota vtt:n mittausonglemaa ei näy lähellekään siinä mittakaavassa kuin näissä uudemmissa.

Eli onko askelia vai ei?

Vastaushan näkyy jo tuossa ottamassasi lainauksessa. Miksi tuo on nyt jotenkin tärkeää? Edelleenkään en ymmärrä mitä tekemistä ottoteholla on tämän viimeisimmän asian kanssa.

Antotehon ramppimaisella nousulla viittasin sulatuksen jälkeisestä jaksosta seuraavaan sulatukseen jolloin teho lineaarisesti nousee tai laskee. Mutta kuten korjasin, osittain tämä johtuu tuosta vtt kammion ulkolämpötilan lämpötilan noususta tai laskusta.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Siinä tuota vtt:n mittausonglemaa ei näy lähellekään siinä mittakaavassa kuin näissä uudemmissa.

Mielestäni puhallusnopeuden "heilunta" on Toshiban tilaamissa mittauksissa aivan samanlaista kuten kuvista käy ilmi. Itse oli sitä mieltä ettei "heiluntaa ole ollenkaan". Ja "heilunnalla" tässä tarkoitan tätä puhallusnopeuden muutosta 110 l/s => 150 l/s. Tarkoitatko nyt jotain muuta heiluntaa?
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19885.msg301858#msg301858

VTT mittaa/määrittää laitteen antotehon epäsuorasti ilmastointihuoneen (lisä-)lämmitystehontarpeen kautta ja puhallusilman määrämittausta ei antotehon määrittämisessä käytetä hyväksi ollenkaan. Antoteho mitataan suoralla entalpia-menetelmällä ja puhallusnopeus on tässä käytössä. Laitteiden puhallusmäärämittaus on ilmeisesti tilaajien haluama lisätieto, nyt kun on valittuna vakio manuaalinen puhallusnopeus. Testiraporteissa ei ole kerrottu millä mittareilla tuo puhallusmäärämittaus on tehty, vain on kerrottu että kompensaatiomenetelmää on käytetty mittarin kalibroinnissa. VTT testiraporteista saa sen käsityksen että kyseessä olisi vain yksi anturitieto.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Mielestäni puhallusnopeuden "heilunta" on Toshiban tilaamissa mittauksissa aivan samanlaista kuten kuvista käy ilmi. Itse oli sitä mieltä ettei "heiluntaa ole ollenkaan". Ja "heilunnalla" tässä tarkoitan tätä puhallusnopeuden muutosta 110 l/s => 150 l/s
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19885.msg301858#msg301858

Kyse on tuosta puhallusmäärämittarin lämpötilakompensoinnista. Ja juuri tuossa esittämässäni mittauksessa se on pienempää. Kts esimerkiksi tunti 35 ja vertaa sitä uudempiin mittauksiin. Mielestäni ihan selvä ero.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

VTT mittaa/määrittää laitteen antotehon epäsuorasti ilmastointihuoneen (lisä-)lämmitystehontarpeen kautta ja puhallusilman määrämittausta ei antotehon määrittämisessä käytetä hyväksi ollenkaan. Laitteiden puhallusmäärämittaus on ilmeisesti tilaajien haluama lisätieto, nyt kun on valittuna vakio manuaalinen puhallusnopeus. Testiraporteissa ei ole kerrottu millä mittareilla tuo puhallusmäärämittaus on tehty, vain on kerrottu että kompensaatiomenetelmää on käytetty mittarin kalibroinnissa. VTT testiraporteista saa sen käsityksen että kyseessä olisi vain yksi anturitieto.

Miten on mahdollista että 64m3 huone reagoi niin nopeasti puhallusmäärän muutokseen? Käytän esimerkkinä vaikka tuota Scanofficen 35 tossun testiä. Siinä alussa kun laite menee katkolle kaksi kertaa niin antoteho reagoi lähes viiveettä askelmaisesti. Ei ole mitenkään mahdollista että 64m3 huone reagoi toissijaisesti mittaamalla tuolla nopeudella. Tuohon en usko.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Miten on mahdollista että 64m3 huone reagoi niin nopeasti puhallusmäärän muutokseen? Käytän esimerkkinä vaikka tuota Scanofficen 35 tossun testiä. Siinä alussa kun laite menee katkolle kaksi kertaa niin antoteho reagoi lähes viiveettä askelmaisesti. Ei ole mitenkään mahdollista että 64m3 huone reagoi toissijaisesti mittaamalla tuolla nopeudella. Tuohon en usko.

Ei se huone reagoinutkaan vaan laite reagoi ja meni katkolle. Ilmeisesti puhalluksen suuntaus aiheutti oikosukua laitteessa ja imuanturin mittaus nousi.

Tuo laitteen imulämpötila oli tuossa testin alussa noin 23 C ja pyyntinä 20C => kyllä se tuossa menee helposti katkoille plussa keleillä.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Ei se huone reagoinutkaan vaan laite reagoi ja meni katkolle.

Ei tuosta nyt ole kysymys. Katso antotehokäyrää joka reagoi askelmaisesti tuohon katkokäyntiin. Vaste on ihan välitön ja siten tuota vastetta (eli antotehoa) ei ole mitenkään voitu mitata kuvaamallasi toissijaisella tavalla. Erittäin vahvasti näyttää sille että VTT käyttää nimenomaan tuota mittaamaansa puhallusmäärää antotehon laskentaan.

 

[janti]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Erittäin vahvasti näyttää sille että VTT käyttää nimenomaan tuota mittaamaansa puhallusmäärää antotehon laskentaan.

Oikeassa olet! Antoteho mitataan suoralla entalpia-menetelmällä tämä on kerrottu testiraportin alussa.

Sellainen huomio noista 25 Articin mittauksista että plussakelillä näyttäisi että Scannon tilaamissa mittauksissa oli imuilma 1-2 C korkeampi kuin Toshiban tilaamissa. Pakkasella ei ollut eroa.

 

[jja]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Eli onko askelia vai ei?

Ainakin vanhemmassa (Daiseikai VI) on ottotehossa selkeästi noin 100w välein olevat askeleet, jotka näkyy realiaikaisessa kulutusmittarissa. Tämä piiloutuu kuitenkin helposti painevaihteluiden aiheuttaman todellisen ottotehon alle. Siis tarkemmin sanottuna askeleet on kompuran pyörintänopeuden säädössä.

 

[mstr]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Ainakin vanhemmassa (Daiseikai VI) on ottotehossa selkeästi noin 100w välein olevat askeleet, jotka näkyy realiaikaisessa kulutusmittarissa. Tämä piiloutuu kuitenkin helposti painevaihteluiden aiheuttaman todellisen ottotehon alle. Siis tarkemmin sanottuna askeleet on kompuran pyörintänopeuden säädössä.

Tässä mun mittauksessa Daiseikai PAPV ottotehossa esiintyy kyllä kaikkia arvoja. Tämä mittaa energiamittarin S0 pulssien välin pituuden ja laskee siitä yhtä väliä vastaavan tehon.
Otto
2016-01-23 10:01:00 r 24.2 o 21.6 s 21.9 k 23.2 i 27.4 p 53.3 y 22.1 v 2.3 t 22.3 1759 5263 W 3.0 1205 u -3.9 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:02:00 r 24.2 o 21.6 s 21.9 k 23.2 i 27.5 p 53.5 y 22.1 v 2.4 t 22.3 1760 5297 W 3.0 1210 u -3.9 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:03:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.7 p 53.7 y 22.1 v 2.4 t 22.3 1761 5291 W 3.0 1210 u -3.8 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:04:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.5 p 53.9 y 22.1 v 2.4 t 22.4 1763 5357 W 3.0 1210 u -3.8 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:05:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.5 p 54.1 y 22.1 v 2.4 t 22.4 1763 5406 W 3.1 1210 u -3.8 R 90 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:06:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.7 p 54.2 y 22.1 v 2.5 t 22.4 1765 5381 W 3.0 1210 u -3.8 R 90 s 1 of 09:37:36

Sori, olin jo unohtanut että tämä oletuksena laskee keskiarvoja minutin ajalta.

Nyt pitäisi tulostaa hetkellisiä arvoja; nuo näkyy olevan tuollaisia 11...17...27 W askelia.

 

[puuhis]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Tässä mun mittauksessa Daiseikai PAPV ottotehossa esiintyy kyllä kaikkia arvoja. Tämä mittaa energiamittarin S0 pulssien välin pituuden ja laskee siitä yhtä väliä vastaavan tehon.
Otto
2016-01-23 10:01:00 r 24.2 o 21.6 s 21.9 k 23.2 i 27.4 p 53.3 y 22.1 v 2.3 t 22.3 1759 5263 W 3.0 1205 u -3.9 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:02:00 r 24.2 o 21.6 s 21.9 k 23.2 i 27.5 p 53.5 y 22.1 v 2.4 t 22.3 1760 5297 W 3.0 1210 u -3.9 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:03:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.7 p 53.7 y 22.1 v 2.4 t 22.3 1761 5291 W 3.0 1210 u -3.8 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:04:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.5 p 53.9 y 22.1 v 2.4 t 22.4 1763 5357 W 3.0 1210 u -3.8 R 92 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:05:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.5 p 54.1 y 22.1 v 2.4 t 22.4 1763 5406 W 3.1 1210 u -3.8 R 90 s 1 of 09:37:36
2016-01-23 10:06:00 r 24.2 o 21.7 s 21.9 k 23.2 i 27.7 p 54.2 y 22.1 v 2.5 t 22.4 1765 5381 W 3.0 1210 u -3.8 R 90 s 1 of 09:37:36

Sori, olin jo unohtanut että tämä oletuksena laskee keskiarvoja minutin ajalta.

Nyt pitäisi tulostaa hetkellisiä arvoja; nuo näkyy olevan tuollaisia 11...17...27 W askelia.

Mulla on ihan sama periaate tuossa tehomittauksessa, luetaan pulsseja ja mitataan niiden välinen aika. Ja noita askeleita tosiaan näkyy. Montako pulssia /kWh tuo tehomittarisi antaa? Itsellä 2000 pulssia / kWh.

 

[mstr]

Vs: Toshiba DaiSeiKai 8

Mulla on ihan sama periaate tuossa tehomittauksessa, luetaan pulsseja ja mitataan niiden välinen aika. Ja noita askeleita tosiaan näkyy. Montako pulssia /kWh tuo tehomittarisi antaa? Itsellä 2000 pulssia / kWh.

Tämä energiamittari antaa S0 pulsseja 1000 kpl/kWh. Pulssin laskeva reuna keskeyttää Arduinon joka tekee pikku suodatuksen ja lähettää aikaleiman (ms counter) eteenpäin Raspille. Suodatus kestää arviolta 0,4 ms joten siitäkään ei paljon heiluntaa tule jos ei sitten Arduino reagoi erityisen hitaasti INT:iin. Tuskin niinkään. Raspi laskee tehon powin = 1000.0 * 3600 / dif, missä dif on kahden peräkkäisen pulsiin välinen aika. Voiko noin helpossa jokin mennä vikaan?
Olisiko sopivassa tilaisuudessa koestettava energiamittari esim. sähköpatterin avulla?

Testasin vielä mitä näyttää kun komennan kaikki mitatut ottotehot raakana tulostettavaksi, tuossa noin min ajalta.
Lukemat eivät heilu miten sattuu vaan liikkuvat yhteen suuntaan liki minuutin, sitten toiseen. Onkohan tämä pumppu edes samalta tehtaalta kuin sulla?

Print all heat pump power values
Power 1345 W
Power 1344 W
Power 1342 W
Power 1340 W
Power 1341 W
Power 1339 W
Power 1339 W
Power 1338 W
Power 1340 W
Power 1336 W
Power 1336 W
Power 1336 W
Power 1344 W
Power 1352 W
Power 1360 W
Power 1369 W