Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

repomies

Hyperaktiivi
No ehjä se sitten on. Kennon tasainen huurtuminen toki kertoo myös paisunnan toiminnasta.

Kone on tosiaan siitä erikoinen, että paras COP ei tuon databookinkaan mukaan tule minimitehoilla. Halpis Seiya, josta puuttuu pohjavastus ja kunnon pakkastoiminta, lämmittää parhaalla COPilla pikkutehoilla. Sen COP rommaa isompien tehojen myötä mojovasti, sitä enemmän mitä konetta kierrättää.

Voi olla että pari Seiyaa kattaisi valtaosan lämmitystarpeesta (pohjavastuksella höystettynä) aika samaan tapaa kuin yksi preemiumi. Kahden halpiksen yhteishinta on about sama kuin lippulaivan. Kovilla pakkasilla yksi preemiumi lienee silti parempi, ja onhan vain yksi pohjavastus tavallaan etu.
 

puuhis

Vakionaama
Kyllä tuo databook ihan selvästi näyttää lukemia jotka eivät pidä paikkaansa. Databookissa 'nominal' teho tuossa mainitsemassani -3 asteen pakkasessa on vähän yli 2kW ja tällöin copin pitäisi olla 4.3, ottoteho siis palttiarallaa 500W. Janti tuossa tuumiskeli että tulokset olisivat täyspuhalluksella tehtyjä - testaan tämän mutta odotukset ei ole korkealla.

Edit: eihän tuossa databookissa ole ottetehoissa sulanapitovastusta ollenkaan, minimitehot ovat taulukossa pakkasella luokkaa 100W. Parhaat copit pitäisi tulla tehon keskialueella.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Kyllä tuo databook ihan selvästi näyttää lukemia jotka eivät pidä paikkaansa. Databookissa 'nominal' teho tuossa mainitsemassani -3 asteen pakkasessa on vähän yli 2kW ja tällöin copin pitäisi olla 4.3, ottoteho siis palttiarallaa 500W. Janti tuossa tuumiskeli että tulokset olisivat täyspuhalluksella tehtyjä - testaan tämän mutta odotukset ei ole korkealla.

Laitatko jakoon kwh mittarin tyypin. Itse en lähtisi yhdellä pumpulla kalibroimattomilla mittareilla tehdyillä mittauksilla kiistämään tyyppitestien tuloksia. Ihan noin suuri ei itseluottamus ole. ;)

VTT testissä premium +:lla -3C oli osatehopiste ja cop noin 2,7. Vanhalla Premiumilla tulos samassa lämpötilassa ja lämpötehopisteessä noin 3,2. Tuossa lämpötilassa lämpötehoa testissä otettiin 2358 W sulatuksen kera ja sovitettu kulutus pohjavastuksen kanssa noin 870W / 740 W Vanha Premium. Vanhan Premiumin VTT:n testissä piste vastasia yllättävän hyvin databookkia (pl pohjavastus) ollen lähellä 50% pistettä.

Onko joku muu vielä saanut tuloksia jonka mukaan cop olisi osaottoteholla olisi täysottotehon tilaa pienempi? Luonnollisesti käyttäen samoja puhallinnopeuksia.
 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Saman huomasin minäkin, niin on pienet ottotehot databookissa pienimmillään, ettei millään ole pohjavastus mukana.

Seiyassa ei ole pohjavastusta, ja nollakelien ylläpitolämpötila-asetuksella pistorasiamittari kertoo minimissään alle 160W. Jännitteen ja virran tuo kertoo myös, ja niistä voi päätellä että vaihe-ero on aika hurja. Toisaalta se lisää uskoa mittauksen oikeellisuuteen. Apinakin osaa kertoa tehollisarvot keskenään, mutta tuo Nedis selvästi huomioi vaihe-eron.
 

puuhis

Vakionaama
Laitatko jakoon kwh mittarin tyypin. Itse en lähtisi yhdellä pumpulla kalibroimattomilla mittareilla tehdyillä mittauksilla kiistämään tyyppitestien tuloksia. Ihan noin suuri ei itseluottamus ole. ;)

Onko joku muu vielä saanut tuloksia jonka mukaan cop olisi osaottoteholla olisi täysottotehon tilaa pienempi? Luonnollisesti käyttäen samoja puhallinnopeuksia.

Laitan tyypin kun saan aikaseksi irrottaa sen tuosta laatikosta. Onhan se nyt selvää ettei näissä omavirityksissä ole kalibroituja antureita. Tuon kwh mittarin pitäisi heittää kyllä hurjasti että tulokset muuttuisi toiseen laitaan.
 

jarkko_h

Vakionaama
Laitan tyypin kun saan aikaseksi irrottaa sen tuosta laatikosta. Onhan se nyt selvää ettei näissä omavirityksissä ole kalibroituja antureita. Tuon kwh mittarin pitäisi heittää kyllä hurjasti että tulokset muuttuisi toiseen laitaan.


Pienellä kuormalla ja isolla cosp:lla voi mittari pahimmillaan heittää todella rajusti, 200 % virhe ei ole mahdoton. Täällä oli jokin säiekin aiheesta.

On noita verkkoyhtiöidenkin tarkkoja mittareita mennyt epäkuntoon. Lähihistoriassa oli tapaus, jossa mittari oli näyttänyt tuplamäärän.
 

puuhis

Vakionaama
Pienellä kuormalla ja isolla cosp:lla voi mittari pahimmillaan heittää todella rajusti, 200 % virhe ei ole mahdoton. Täällä oli jokin säiekin aiheesta.

On noita verkkoyhtiöidenkin tarkkoja mittareita mennyt epäkuntoon. Lähihistoriassa oli tapaus, jossa mittari oli näyttänyt tuplamäärän.
Onhan tuohon mittavirheeseen ohut sauma olemassa ettei ole oikein. Ainakin 2kW:n kuormalla mittari näyttää ihan oikein, sama tulos kuin VTT testissä. Alapään lukema on on muistaakseni myös oikein, näyttää pohjavastuksen ottamaa kuormaa. Tuon alapään tarkastan tänään illalla. Mitsussa näytti sulatusvastuksen lukeman oikein, aikaa on tosin tuosta kulunut ja paljon.
 

puuhis

Vakionaama
VTT testissä premium +:lla -3C oli osatehopiste ja cop noin 2,7. Vanhalla Premiumilla tulos samassa lämpötilassa ja lämpötehopisteessä noin 3,2. Tuossa lämpötilassa lämpötehoa testissä otettiin 2358 W sulatuksen kera ja sovitettu kulutus pohjavastuksen kanssa noin 870W / 740 W Vanha Premium. Vanhan Premiumin VTT:n testissä piste vastasia yllättävän hyvin databookkia (pl pohjavastus) ollen lähellä 50% pistettä.
Tuota -3 asteen pistettä on VTT graafista todella hankala 'lukea' koska lämpötila on laskevalla rampilla. -7 astetta on parempi, siinä lämpötila on muutaman tunnin stabiili (tunnit 10-12). Tuossa kohdassa mennään myös osateholla, tosin VTT:n huone vaatii paljon enemmän lämpötehoa kuin oma lämmitystarve. Heti tunti 10:n jälkeen ottoteho piikkaa 2kW:ssa, lämpöteho on tulloin 4 kW -> cop = 2. Sitten tunnin 11 jälkeen juuri ennen sulatusta ottoteho on 1250W, lämpöteho noin 3100 -> cop = 2.5 (pyöristettynä).

Sitten jos mennään databookin arvoihin: Sivu 17. Nähdään että pumppu menee 52:n ja 60:n % osatehon väliin: Tuosta silmämunilla arvioituna näiden välissä ottoteho on 860W, tähän sulatusvastus päälle niin ollaan lukemassa noin 1000W. Tästä tulisi copiksi 3.1. Tämä siis verrattuna tuohon VTT testiin jossa ottoteho 1250 ja lämpöteho 3100. Heittää copissa 0.6, ei paljoa. Mutta tämä siis optimilukema vähän ennen sulatusta, alkupää tunnin 10 jälkeen jotain ihan muuta. Toki -7 ottotehon keskiarvo tiputtaa coppia paljon koska ottoteho piikkaa aina sulatuksen jälkeen. Eli nuo databookin arvot on hetkellisiä ja laitteen kannalta optimaalisia pisteitä, näköjään käytännössä niihin ei ikinä voi päästä.

Toinen lukunsa on sitten databookin sivu 17 jossa nominaali arvo antoteholle on tuon 2.16kW (hyvin lähelle omaa toimintapistettä -7 asteessa). Tuo sitten heittää ja rajusti. Mutta tehty täyspuhalluksella kuten Janti arvioi eli ei siten täsmää omiin mittauksiin. Tämän testaan vielä itse uudestaan ja täyspuhalluksella.
 

puuhis

Vakionaama
Oletko nyt niitä kWh-lukemia mittarin näytöllä verrannut pulssien lukemaan, tuleeko samat kulutuslukemat?
Justiinsa viime yönä tein tätä testiä. Jäi tietokanta auki taustalle ja softa ei suostunut kirjoittamaan kantaan mitään kun oli file auki toisaalla. Ensi yönä toistan tämän testin.

8 tunnin kulutus mittarista viime yöltä kuitenkin 6.63kWh. Lämpötila ulkona -8.
 

puuhis

Vakionaama
Ottotehomittarin tyyppiä en muista tähän hätään... Joka tapauksessa se on din-kiskoon liitettävä kulutusmittari jossa on pulssilähtö. Tuo pulssilähtö on kytkettynä dataloggerin laskuri-inputtiin josta sitten timerilla lasketaan ottoteho. Sähkölaitokselta hakemani kulutusmittarin mukaan virhe on todella pieni, muutamia watteja. Lidlistä hakemaani kahteen kulutusmittariin olen myös tuota verrannut - toinen Lidlin kampe näytti justiinsa ja toinen 30W liikaa. Eli kyllä tuo oma kulutusmittari pitäisi olla 'kartalla'. Vertasin sitä vielä sähkönkulutuksen kannalta yhteen pitkään lokiin (äänitettynä Mitsulla) ja lokista laskemalla kulutus oli todella lähelle sama vs. mittarin lukema.
Muistan kun tuota katsoin aikanaan, löysin oman kommentin tuosta kwh pulssitulon tarkkuudesta. Mutta tämä useampi vuosi sitten, katsotaan nyt uudestaan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Toinen lukunsa on sitten databookin sivu 17 jossa nominaali arvo antoteholle on tuon 2.16kW (hyvin lähelle omaa toimintapistettä -7 asteessa). Tuo sitten heittää ja rajusti. Mutta tehty täyspuhalluksella kuten Janti arvioi eli ei siten täsmää omiin mittauksiin. Tämän testaan vielä itse uudestaan ja täyspuhalluksella.
Odotan mielenkiinnolla, että mitä tapahtuu COP:lle, kun puhallusta muuttaa.

Meillä kun lämpö leviää helkutin hyvin tosi pienellä puhalluksella, niin se piisaisi erinomaisesti. Että mitä hittoa tapahtuukaan COP:lle sitten. Oman laitteen manuaalissa ei taida olla tuosta asiasta mitään, että tietäisi yhtään missä mennään.

Osakuorma-asioita muistan selvitelleeni enkä saanut selville, mutta tämä puhalluksen COP vaikutus taisi jäädä täysin hahmottamatta ennenkuin oli myöhäistä.

En ole koskaan minkään laitteen ostamiseen perehtynyt niin paljoa kuin ILP:n enkä minkään laitteen ostamisen jälkeen ole huomannut olevani näin pahasti pihalla - jotenkin erikoinen kapine on ILP :)
 

Username

Aktiivinen jäsen
Tuota -3 asteen pistettä on VTT graafista todella hankala 'lukea' koska lämpötila on laskevalla rampilla. -7 astetta on parempi, siinä lämpötila on muutaman tunnin stabiili (tunnit 10-12). Tuossa kohdassa mennään myös osateholla, tosin VTT:n huone vaatii paljon enemmän lämpötehoa kuin oma lämmitystarve. Heti tunti 10:n jälkeen ottoteho piikkaa 2kW:ssa, lämpöteho on tulloin 4 kW -> cop = 2. Sitten tunnin 11 jälkeen juuri ennen sulatusta ottoteho on 1250W, lämpöteho noin 3100 -> cop = 2.5 (pyöristettynä).

Sitten jos mennään databookin arvoihin: Sivu 17. Nähdään että pumppu menee 52:n ja 60:n % osatehon väliin: Tuosta silmämunilla arvioituna näiden välissä ottoteho on 860W, tähän sulatusvastus päälle niin ollaan lukemassa noin 1000W. Tästä tulisi copiksi 3.1. Tämä siis verrattuna tuohon VTT testiin jossa ottoteho 1250 ja lämpöteho 3100. Heittää copissa 0.6, ei paljoa. Mutta tämä siis optimilukema vähän ennen sulatusta, alkupää tunnin 10 jälkeen jotain ihan muuta. Toki -7 ottotehon keskiarvo tiputtaa coppia paljon koska ottoteho piikkaa aina sulatuksen jälkeen. Eli nuo databookin arvot on hetkellisiä ja laitteen kannalta optimaalisia pisteitä, näköjään käytännössä niihin ei ikinä voi päästä.

Toinen lukunsa on sitten databookin sivu 17 jossa nominaali arvo antoteholle on tuon 2.16kW (hyvin lähelle omaa toimintapistettä -7 asteessa). Tuo sitten heittää ja rajusti. Mutta tehty täyspuhalluksella kuten Janti arvioi eli ei siten täsmää omiin mittauksiin. Tämän testaan vielä itse uudestaan ja täyspuhalluksella.
Näissä omissa mittauksissa on tietysti virhemarginaalia. Mutta uusintalaskennalla sain 3.74 kun polarin databook lupailee 4.
 

puuhis

Vakionaama
En tiedä tuliko täällä aiemmin ilmi mutta pohjan sulanapitovastus on koko ajan päällä vaikka laite on kakesta pois päältä. Ottaa loggerin mukaan 106W.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En tiedä tuliko täällä aiemmin ilmi mutta pohjan sulanapitovastus on koko ajan päällä vaikka laite on kakesta pois päältä. Ottaa loggerin mukaan 106W.
Huh, huh :tonttu: => Vaatii kyllä esim. "janti-modauksen"

1698076796407.png
 

Husky

Hyperaktiivi
En tiedä tuliko täällä aiemmin ilmi mutta pohjan sulanapitovastus on koko ajan päällä vaikka laite on kakesta pois päältä. Ottaa loggerin mukaan 106W.
Oho. Onko tämä Toshiban ominaisuus (on luulo, että oma Pana ei ole noin kaistapäisesti tehty, kunnes joku vetää maton alta:), vai onko tämä joku oma modaus?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Oho. Onko tämä Toshiban ominaisuus (on luulo, että oma Pana ei ole noin kaistapäisesti tehty, kunnes joku vetää maton alta:), vai onko tämä joku oma modaus?
Olisiko Panan ILPeissä sama kuin VILPeissä, ainakin siellä on valittavissa ServiceZone:lla Base pan A tai Base pan B.

Tässä Panan VILPien ohjaus pohjavastukselle

1698078630052.png
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko uusissa Mitsuissa vielä sama homma, aina päällä?
Tämä ei valitettavasti selviä ME:n Service Manuaalista. Pohjavastuksen tehon ovat pudottaneet kyllä 130 W => 60 W. Ohjaus vastuksen pintalämpötila mukaan on edelleen samanlainen kuin FDssä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuo pohjavastuksen päälläolo pakkasilla koko ajan on kyllä järjen köyhyyttä. Vastus päällä vaikka kompura olisi alhaalla tuntikausia takan lämmön vuoksi.

Pääkaupunkiseudulla tuo tekee vuodessa noin 100 kWh turhaa kulutusta talvessa. Nykyisillä sähkön hinnoilla siirtoineen noin 12...14 euroa vuodessa hukkaan. Ei ole maahantuoja eikä tuotepäällikköosasto hereillä kun vuodesta toiseen toistuu sama älyttömyys.

Näyttää että näissä idän ihmeissä kaikilla merkeillä on ihmeellisyyksiä. Ehkä ILPjä ei ole suunnittelemassa alan parhaimisto?
 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Pitääpä verrata omia pistorasiamittareita keskenään. Minulla on niitä nyt kolme erilaista, en ole niitä ikinä verrannut keskenään.

Kuormaksi Haierin ilppi pikkutehoille.

En oikein usko, että eroa on.
 

Husky

Hyperaktiivi
Olisiko Panan ILPeissä sama kuin VILPeissä, ainakin siellä on valittavissa ServiceZone:lla Base pan A tai Base pan B.

Tässä Panan VILPien ohjaus pohjavastukselle

katso liitettä 89336
ILP:n ohjekirjassa on perkale nuo Base pan heater moodit A ja B, mutta ei kerrota, että ovatko samoin kuin tuossa VILP:n ohjeessa eikä että mikä on default.
Kai tässä kohta selviää, että keväällä 400W keskiteholla oli 200W vastus päällä yötäpäivää ja siihen lisukkeeksi väärä puhallus ja väärällä kuormalla ajo mitkä pudottavat myyntiCOP:n kolmaosaan ja päälle katkokäynti, missä stopissa 4min ja sitten 2000watilla minuutin rykäisy, niin ei tarvii ihmetellä jossei teeseitsemies säästänyt mitään :eek:
 

repomies

Hyperaktiivi
No, tulos oli odotettu, eli kolme mittaria antoi 3 eri tulosta.

Jossain vanhassa kuluttajatestissä tarkaksi todettu cost control sanoi 458W. Nedis tarjosi 448W ja langaton uudempi cost control 468W. Otin useamman mittauksen ja ero oli suhteellisen säännönmukainen +-10W.

Nedis kertoi jännitteeksi 232V ja virraksi 2.606A.

Jokainen mittari on hyvin käryllä vaihe-eron vaikutuksesta. Heittoa on, mutta vain vähän päälle 2%.

En jotenkin usko, että Puuhiksen mittari olisi tässä suhteessa oleellisesti huonompi kuin nämä kolme halpaa markettimittaria.
 

puuhis

Vakionaama
Pitäs tilata just tommonen pistorasiamittari, helppo kokeilla kun Tossu on pistorasialiitynnällä kytketty. Mikäs mittari sen TM:n testin voitti, tietääkö kukaan?

Niinku aikasemmin olen maininnut niin tuo käytössä oleva mittari on aikasemmin tarkastettu sähkölaitokselta haetulla mittarilla, sitte pistorasiamittarilla (jota ei enää löydy mistään). Lisäksi näyttää oikein tuon pohjavastuksen mutta se nyt ei ole mikään meriitti kun on suora resistiivinen kuorma.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pitäs tilata just tommonen pistorasiamittari, helppo kokeilla kun Tossu on pistorasialiitynnällä kytketty. Mikäs mittari sen TM:n testin voitti, tietääkö kukaan?
Emax 8774 voitti testin.


Kirjastoista voi lainata myös energiamittareita.

Itselläni on käytössä hyvin tarkka Cost Control. Tuolle on ikää kertynyt jo 20 vuotta, josta ulkosalla 16 vuotta.
Cost Control on hyvin hyvin tarkka. ;)
 
Viimeksi muokattu:

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Reilun vuoden ollut Premium+ 35 talossa. Kolme asiaa muuttaisin:
  • Sulatukset tarpeen mukaan kellon sijasta
  • Pohjavastus päälle ainoastaan sulatuksien yhteydessä
  • Puhalluksen alkamiseen pieni viive sulatuksen jälkeen (takkatila 1)
Muuten ollut hyvä peli. Viime lämmityskaudella sähkön säästö oli n. 8000kWh verrattuna aikaan ennen tätä pumppua.
 

puuhis

Vakionaama
Vertasin tietokannan ja kwh mittarin kulutuslukemia. Eli kannasta laskin kokonaiskulutuksen ja vertasin mittariin, eroa on karvan alle 2% siten että tietokannasta laskettuna kulutus on pienempi.

kWh mittari antoi 12.73kWh, tietokannasta laskettuna 12.45kWh. Tuossa jaksossa mittausaika on 14.3 tuntia.

Ainakin yksi ero tulee siitä kun laite mittaa 30 sekuntia kerrallaan ja keskiarvoistaa dataa tuon ajan. 30 sekunnin jälkeen data lasketaan ja kirjoitetaan kantaan, tämän jälkeen käynnistetään uusi 30 sekunnin mittausjakso. Eli jokaisen kirjoituksen aikana tehoa ei mitata, toki lyhyt aika mutta saisihan tuota optimoitua laittamalla tehomittauksen omaan threadiin.

Tuon tehomittarin tyyppi on DDS-1Y, aika yleisesti saatavilla ja mitä ilmeisimmin halpismittari din-kiskoon liitettävistä. No painoin nappia ja tilasin Carlo Cavazzin EM111 din kiskoon liitettävän laitteen, menköön nyt harrastuksen piikkiin :).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuon tehomittarin tyyppi on DDS-1Y, aika yleisesti saatavilla ja mitä ilmeisimmin halpismittari din-kiskoon liitettävistä.
Tuo on Class 1 eli pitäisi päästä 1% tarkkuuuteen. Ihan riittävä näihin "karkekeloihin". Tuon voi siirtää tallin ILPiä mittaamaan. ;)
 

puuhis

Vakionaama
Eipä toisaalta ole kiire tuota loggerin kwh mittaria vaihtamaan, näyttää pelaavan. Tarkastan sen kuitenkin jollain ulkopuolisella mittarilla.

Tuossa liitteessä yksi sulatus, kestää palttiarallaa 11 minuuttia ennenkuin on sulatuksen jälkeen laite peleissä mukana.

Ajelin viime yön hipower päällä, +19 pyynti ja puhallus kakkosella - ihan vaan kokeilua miten plussa pelaa. Joka laitteella on vähän omanlaiset sulatushommat, softan parametreja pitää vähän säädellä sulatusten osalta. -15 asteessa lämmöt nousee sulatuksen jälkeen armottoman hitaasti. Nyt softa odottaa että puhalluslämpötila on 10 astetta isompi kuin imu ennenkuin alkaa taas mittaamaan lämpötehoa, tuo on näillä kaukosäätimen asetuksilla ihan liian paljon.
 

Liitteet

  • tossu-14 sulatus.pdf
    49,4 KB · Katsottu: 173

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuossa liitteessä yksi sulatus, kestää palttiarallaa 11 minuuttia ennenkuin on sulatuksen jälkeen laite peleissä mukana.
15 minuuttia on kyllä turhan pitkä sulatuksen kesto, tuo taitaakin olla maksimi aika. Oliko kenno todella huurussa, sulasiko kenno kokonaan?
Toshiba sulattaakin hyvin pienellä teholla ~1100-1200W. Muistuu mieleeni mun vanha E9DKEW, sekin sulatti hartaasti ja pitkään. :cool:

1698155153647.png


Nyt vaan -15C hemmoa kehiin. ;)
 

jarkko_h

Vakionaama
15 minuuttia on kyllä turhan pitkä sulatuksen kesto, tuo taitaakin olla maksimi aika. Oliko kenno todella huurussa, sulasiko kenno kokonaan?
Toshiba sulattaakin hyvin pienellä teholla ~1100-1200W. Muistuu mieleeni mun vanha E9DKEW, sekin sulatti hartaasti ja pitkään. :cool:

katso liitettä 89364

Nyt vaan -15C hemmoa kehiin. ;)

Noin sanottu myös vanhassa premiumissa, mutta oikeasti sulatukset olleet todella nopeita. Veikkaan että kyseessä maksimiaika..
 

puuhis

Vakionaama
15 minuuttia on kyllä turhan pitkä sulatuksen kesto, tuo taitaakin olla maksimi aika. Oliko kenno todella huurussa, sulasiko kenno kokonaan?
Toshiba sulattaakin hyvin pienellä teholla ~1100-1200W. Muistuu mieleeni mun vanha E9DKEW, sekin sulatti hartaasti ja pitkään. :cool:

katso liitettä 89364

Nyt vaan -15C hemmoa kehiin. ;)
Enpä ollut näkemässä kennon huurtumista. Data näytti hyötysuhteeltaan niin surkealle etten kehannut tänne laittaa koko 14 tunnin dataa. Nyt ei ole kuin -7 astetta, odotellaan että kylmenee. Takka on kuumana joten lämmitystarvetta ei kamalasti ole, viime yönä puhaltaessa ei tarvinnut kuin 1.5kW tehoja.

Takuulla teen tuon -15 asteen testin, odotellaan että kylmenee.
 

puuhis

Vakionaama
Liitteessä data viime yöltä, ulkolämpötila -11 koko graafissa. Melko vaatimatonta....

Hain verkkokaupasta 'hama' merkkisen pistorasiaan liitettävän tehomittarin. Lukemat täsmäävät erittäin lähelle omia mittauksia, ero on stabiilissa kohdassa katsottuna noin 10W, oma lukema pienempi.

EDIT: Pakkanen oli aamuyöllä sittenkin käynyt -9 asteessa, tippui myöhemmin tuonne -11 asteeseen.
 

Liitteet

  • tossu-11_2.pdf
    77,1 KB · Katsottu: 162
Viimeksi muokattu:

puuhis

Vakionaama
Liitteen datassa alussa pyynti +22, puhallus vitosella. Appropoo puolivälissä pyynti +30 (hemmo testi). Ulkolämpötila -10.5 astetta.

Hemmossa max teho 4.2kW, cop pyöristettynä 2.1.

Pumpussa on kyllä outoa tuo huurtuminen, kenno ei mene tukkoon vaikka mitä tekisi. Hemmon loppupuolella kävin katsomassa kennoa, lamellien väli ihan täysin auki mutta huurretta kuitenkin on. Samalla hetkellä kävin katsomassa tallin Arcticia, siellä kenno tukossa. Arctic tallissa pyynnilllä +17, puhallus 4 (en ole koskenut kaukosäätimeen ainakaan viikkoon). Jotenkin tämä premium + suojelee kennoa ettei menisi tukkoon. Ei tosiaan mene mutta näköjään copin kustannuksella tuota varjellaan.

Hemmon aikana tarkastelin ottotehoa sen ollessa yli 2kW: pistorasiamittari näyttää tässäkin tehoalueessa noin 10W enemmän.
 

Liitteet

  • tossu-11 +22 puh 5 - loppu hemmoa.pdf
    181,7 KB · Katsottu: 152

puuhis

Vakionaama
1. Nyt kun näitä osatehoja katsoo huomioimatta sulatuksia niin puhallus kolmosella normi lämmitysmoodissa cop nousee lähelle kahta (+22 pyynti). Sulatukset toki laskee kokonaiscoppia paljon ja myös se että cop nousee tuohon lukemaan varsin myöhään lämmitysjakson lopussa.

2. Täyspuhalluksella +22 pyynnillä normimoodissa hetkellinen cop nousee 2.2:een (antotehon ollessa noin 2.4kW). Tämän lukeman pitäisi korreloida databookin kanssa. Mutta ei tosiaankaan korreloi.

3. Hemmo testissä cop nousee noin 2.1:een.

Nämä kaikki kolme havaintoa tehty samassa ulkolämpötilassa (eroa on vain max 1 aste kaikkien välillä). Ulkolämpötila siis -11 astetta. Hemmo testin aikana ulkolämpötila noin -10.2 astetta.
 
Back
Ylös Bottom