Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

puuhis

Vakionaama
Kokeilin tuossa laittaa vekottimen ensin täysille, +22, puhallus 5 ja puhalsin kämpän lämpimäksi. Sitten pyynti +20, edelleen puhallus 5/5 ja eikun metsästämään databookin osatehoja.

Oottelin stabiileja olosuhteita: Ulkolämpötila -2, puhallus 29, imu 23.2, ottoteho 576. Tästä lämmitysteho 1416W, cop = 2.5.

Databookista löytyy 1390W, otto 330 tuosta -2 asteen kohdalta, cop tuosta kun lisää 100W -> 3.2. No, eroa copissa sen 0.7. Ottotehoa laite ottaa siis 140W enemmän kuin pitäisi.

Mittailin myös stabiileissa olosuhteissa puhalluslämpöjä keskeltä ja molemmilta reunoilta - en kerta kaikkiaan pysty havaitsemaan puhalluslämpötiloissa mitään eroa noiden pisteiden välillä.

Ja kokeilin muuten sekä normimoodia että takka 1 moodia. Ei tässä täyspuhalluksessa sitten mitään eroa tulosten välillä.
Itse itseäni lainaten, löytyihän tuosta datasta vielä parempikin coppi (siis puhallin 5/5), 2.8. Puhallusteholla 1625W. Ilman sulatusvastusta coppi olisi ollut 3.4. Tämä hetkellinen lukema on paras mitä olen tästä ikinä hetkellisesti mittannut.

Taitaa näissä ostehocopeissa olla vähän sama kuin auton polttoaineen kulutusmittauksissa, kevein käivänä rattiin kahden viikon paaston jälkeen. Odotetaan suvituulta oikeasta suunnasta ja sitten tasasella otetaan se hetkellinen pienin kulutus ja laitetaan datalehteen.
 

puuhis

Vakionaama
Tätä minäki epäilen, että databookin arvoissa ei oo pohjavastusta huomioitu ollenkaan.

Mut sitä mä ihmettelen, että kuka tölvänä näitä suunnittelee, ku mukamas brändituote ja sen premiumista kyse? Ei voi käsittää miten on mahdollista, että Toshiba tunkee tälläistä markkinoille :confused:
Ei databookissa tosiaan ole tuota sulatusvastusta - jos on niin sitten ollaan metässä ja reilusti. Omissa pähkimisissä olen vähentänyt tuon 100W pohjavastuksen tehon kun olen osatehoja verrannut databookkiin.

Ja kyllä, pitäs olla lippulaivamalli eikä kenenkään pitäisi mennä pahasti vipuun valitessaan tämän. Jotain on sössitty pahasti, esim tuo tallin Arctic pesee tämän mallin mennen tullen.

Suurin outous minusta tässä pumpussa on se ettei kenno merkittävästi huurru (ei mene lähellekään tukkoon) vaikka ajaa pitkäaikaista hemmo testiä, samalla hetkellä Arcticin kenno on tallissa tasaisella +17 pyynnillä liki tukossa ennen sulatusta. Tämän kävin toteamassa ihan livenä kun hemmoilin tämän plussan kanssa. Ja plussamallin kennoa tarkastelin juuri kun laite siirtyi sulatukselle, siitä kävelin sitten katsomaan tallin ulkoyksikköä.
 

timbba

Vakionaama
Ei databookissa tosiaan ole tuota sulatusvastusta - jos on niin sitten ollaan metässä ja reilusti. Omissa pähkimisissä olen vähentänyt tuon 100W pohjavastuksen tehon kun olen osatehoja verrannut databookkiin.

Aah... ok! Mennyt multa ohi että oot jo COP-vertailuissa ottanu ton pohjavastuksen verran omista pois. Ok, my bad.

Ja kyllä, pitäs olla lippulaivamalli eikä kenenkään pitäisi mennä pahasti vipuun valitessaan tämän. Jotain on sössitty pahasti, esim tuo tallin Arctic pesee tämän mallin mennen tullen.

Suurin outous minusta tässä pumpussa on se ettei kenno merkittävästi huurru (ei mene lähellekään tukkoon) vaikka ajaa pitkäaikaista hemmo testiä, samalla hetkellä Arcticin kenno on tallissa tasaisella +17 pyynnillä liki tukossa ennen sulatusta. Tämän kävin toteamassa ihan livenä kun hemmoilin tämän plussan kanssa. Ja plussamallin kennoa tarkastelin juuri kun laite siirtyi sulatukselle, siitä kävelin sitten katsomaan tallin ulkoyksikköä.

Sitten tää onki mysteeri, että miks tää tällee käyttäytyy. Ja ku et ole edes ainoakaa, joka on samaa havainnu :oops:


Tässä vertailuna dataa omasta 12v vanhasta Panasonicista (viimeiset 8h, ulkolämpötila -5 ... -2 välillä). Toki koti-COPpeja nämäki, joten virhemarginaalia en osaa edes sanoa.

1698393705657.png
 
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Tässä omia hajatelmia mahdollisiksi vioiksi; pientä ohivuotoa 4-tieventtiilissä tai jotain häikkää tulistuksen säädössä (=kennoanturi?).

Mikä oli @Derae Toshiban putkipituus?
Putkien pituus on 3.4 metriä

Ei databookissa tosiaan ole tuota sulatusvastusta - jos on niin sitten ollaan metässä ja reilusti. Omissa pähkimisissä olen vähentänyt tuon 100W pohjavastuksen tehon kun olen osatehoja verrannut databookkiin.

Ja kyllä, pitäs olla lippulaivamalli eikä kenenkään pitäisi mennä pahasti vipuun valitessaan tämän. Jotain on sössitty pahasti, esim tuo tallin Arctic pesee tämän mallin mennen tullen.

Suurin outous minusta tässä pumpussa on se ettei kenno merkittävästi huurru (ei mene lähellekään tukkoon) vaikka ajaa pitkäaikaista hemmo testiä, samalla hetkellä Arcticin kenno on tallissa tasaisella +17 pyynnillä liki tukossa ennen sulatusta. Tämän kävin toteamassa ihan livenä kun hemmoilin tämän plussan kanssa. Ja plussamallin kennoa tarkastelin juuri kun laite siirtyi sulatukselle, siitä kävelin sitten katsomaan tallin ulkoyksikköä.

Tätä samaa tässä itsekin ihmetellyt, kennoa ei saa kunnon huurteeseen ns. millään.
 

puuhis

Vakionaama
Kylmätekniikkaa tuntevat voisivat tuota kennon 'huurtumattomuutta' vähän kommentoida :). Toki taustaksi kannattaa lukea tuo ylempi viesti.

Mitähän tuossa varjellaan ja voiko tuo teoriassa tapahtua copin kustannuksella? Lisätietona vielä että ulkoyksikön ropeli pyörii aina samalla nopeudella, ihan sama vedetäänkö napit kaakossa hemmotestiä tuntitolkulla tai himmaillaan osatehoilla takan kupeessa.

Minä mistään kylmätekniikasta tosiaankaan tiedä mutta kenno kunnon huurussa kertoo että töitäkin tehdään ja ihan tosissaan. Tämä plussa tuntuu että on rannalla pina coladaa juomassa koko ajan.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tätä samaa tässä itsekin ihmetellyt, kennoa ei saa kunnon huurteeseen ns. millään.

Kennon huurtumiseen ei vaikuta COP, vaan huurtumiseen vaikuttaa lähinnä kennon pinta-ala ja siirrettävä lämpöteho. Merkistä riippumatta uusissa ylemmän hintapään laitteissa alkaa olla jo niin isot ulkoyksiköt ja kennot, että samalla lämpöteholla huurtuminen on selvästi vanhoja pienikennoisia laitteita vähäisempää. Tämä siksi että lämpötilaero isolla kennolla on paljon vähäisempi pienempikennoisiin laitteisiin verrattuna.

Ulkoyksikön puhaltimen pitäminen isolla on järkevää. Pienentää lämpötilaeroa ja huurtumista. Puhaltimeen menevä teho on hyvin pientä.
 
Viimeksi muokattu:

puuhis

Vakionaama
Kennon huurtumiseen ei vaikuta COP vaan lähinnä kennon pinta-ala ja siirrettävä lämpöteho. Merkistä riippumatta uusissa ylemmän hintapään laitteissa alkaa olla jo niin isot ulkoyksiköt ja kennot, että samalla lämpöteholla huurtuminen on selvästi vanhoja pienikennoisia laitteita vähäisempää.

Ulkopuhaltimen pitäminen isolla on järkevää. Pienentää lämpötilaeroa ja huurtumista. Puhaltimeen menevä teho on hyvin pientä.
Maalainen täällä vaan ihmettelee miksi Arcticissa kenno on tukossa mutta Premium+ pumpussa ei koskaan. Kennot on minusta ihan saman kokoiset, kylmäaine toki eri.

Maalaismietelmä 2: Ulkoyksikössä 'lämmitetään' kylmäainetta (tässä vaiheessa kaasua (?)) eli eikö tuo kylmäaine ulkoyksikköön tullessaan olekaan niin kylmää että huurretta kertyisi? Yritetään jollakin keinolla välttää ettei olisi liian kylmää ja aiheuttaisi merkittävää huurtumista?

Minäpä lopetan nämä kylmäainemietinnät, jätän kyllä suosiolla ammattilaisille nämä hommat.
 

jarkko_h

Vakionaama
Jos articissa on identtinen kennokoko, voi siinä olla isompi delta T samalla lämpöteholla, jos tuuletuksen läpivirtaus pienempi.

Huurtumiseen vaikuttaa jonkin verran myös kennon pinnoite ja tasaisuus. Sileällä pinnalla huurtumista tapahtuu jonkin verran vähemmän. Kiteet saavat jalansijan epätasaisuuksista.
 

Derae

Jäsen
Noniin, nyt sain loggerit kiinni ja tässä olisi mittauksia viimeiseltä kuudelta tunnilta. Käppyrät näyttää ennen tätäkin samalta. Sattuipa sopivasti, että molemmille pumpuille on töitä suunnilleen saman verran. Kuten näistä näkee niin eihän tuo toshiba näytä kovin hyvältä, jos vain fd pysyy poissa tuolta huonolta osateho alueeltaan. Näyttää tuo toshiban cop olevan keskimäärin sen 2.3-2.5 mentiin sitten osateholla tai kaasu pohjassa (hemmo testi käyrä näytti samalta, 2kw sisään, 5,5-5.6 ulos). Molemmissa pumpuissa on pohjavastukset päällä ja lämpötila on ollut -3 ja -1 välissä ja ilmankosteus 80 - 65% mittausten aikana. Pitääpä laittaa mitsurunneri FDseen kiinni niin jää nuo sulatukset vielä harvemmaksi näin kuivalla kelillä.

Huomio vielä loggereista, että jos näissä jotain heittoa on niin heitto on samanlainen molemmissa, virtamittarit ja lämpötila-anturit on kyllä kalibroitu.

EDIT: äh unohtui kertoa, että FDssä on puhallus asennossa 3 ja toshibassa 5 + takkatila1
 

Liitteet

  • mittaukset.pdf
    1,5 MB · Katsottu: 196
Eli tuossa PLUS mallissa on ilmeisesti huonompi hyötysuhde, ihan kuten vtt testitkin näyttivät.
Hyvä että tuli hankittua pumppu aiemmin, ja tuo ei plussallinen malli.

Hyvin erikoista että valmistaja menee kehityksessä taaksepäin, kun eteenkin päin olisi mahdollista mennä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikähän tuossa (25) plussassa nyt on? Premium 35 pitäisi olla periaatteessa sama laite kuin tämä Premium 25 plus. Kummatkin on fyysisesti samoja vain kopressorin sukupolvi on vaihtunut. Empä ole verrannut noiden Databookkeja keskenään.

Premium 25 plus kompressori KTN150D63UFZ3 ja Premium 35 KTN150D42UFZ.

Oliko kellään nyt 35 plussan tai ilman plussaa mittaustuloksia tarjolle?
 
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Todella outoa tämä 25+:n huonous. Tuo 35+ näyttää ainakin hetkellisten mittausten perusteella pääsevän ainakin lähelle databookin arvoja. Tällä hetkellä näillä lämmitystarpeilla (viime yönä -5) tämä 25+ häviää jopa vanhalle FD25:lle :confused:. Tuskin Toshiballa on mitään softapäivitystä hihassa mikä korjaisi tilannetta (tosin pitääpä huvikseen kysyä, että mikä homma, odotukset ei ole korkealla). Itsellä ei ole kylmätekniikasta kummoista ymmärystä, mutta tuli mieleen voisiko tätä tilannetta kokeilla korjata huijaamalla jotan lämpötila-anturia? Kolvi kyllä pysyy kädessä ja logiikan kirjoitus mikrokontrolleriinkiin onnistuu. Tällä hetkellä panostaminen lippulaivamalliin oli aivan turhaa :rolleyes:
 

puuhis

Vakionaama
Hyviä mittauksia Derae, iso peukku noista.

Samassa veneessä ollaan. Laitoin itsekin viestiä pumpun myyneelle firmalle, lupasivat kysyä Toshibalta tästä huonosta suorituskyvystä. Omatkaan odotukset ei ole korkealla, en usko että mitään päivityksiä softaan olisi tulossa. Vuositasolla kulutus tulee kasvamaan - pitää keskittyä enemmän polttamaan puuta takassa.
 

Sössy

Jäsen
Itsellä tuli hankittua toshiba 25+ syksyllä 2022. Hyvin on toiminut ja kämppä pysynyt lämpimänä mutta en olekaan mittauksiin erikoistunut. Tätä topiccia lueskellessa alkoi jo huolestuttaa, että mitä saissea sitä on tullut ostettua kalliilla rahalla. Saa nähdä tuleeko tähän mitään päivityksiä. Tuo pohjavastuksen ainainen käyminen kuulostaa aivan typerältä toiminnolta. Sähkönkulutus on kyllä laskenut ihan merkittävästi pumpun hankinnan jälkeen sähkölämmitteisessä talossa.
 

puuhis

Vakionaama
Ilman mittareita pumppu toimii ihan mallikkaasti mutta mittaamalla saadut tulokset ovat surkeita verrattuna muihin markkinoilla oleviin lippulaivoihin. "Vähän" soimaan itseänikin koska näin tuon VTT testin tulokset mutta sitä en tiennyt että osatehoilla tämä on näin huono. Meillä asuintalossa mennään osatehoilla, maksimia mennään sitten kovilla pakkasilla. Ja tämä pumppu tuli nimenomaan FD25:n tilalle joka on kiistattta suorituskyvyltään parempi.

Hankala tuote kuluttajalle tämä ilmalämpöpumppu, valmistajan on helppoa kiistää kaikki koska täällä tehdyt mittaukset eivät ole VTT tasoa johtuen virallisesti kalibroimattomista antureista ja puhallusmäärän mittaamisen puutteesta.

Ottaisin ilolla vastaan tämän nykyisen VTT testin lisäksi toisen samanlaisen jossa lämmitystehon tarve olisi matalampi ja näinollen osatehot tulisivat paremmin näkösälle.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ottaisin ilolla vastaan tämän nykyisen VTT testin lisäksi toisen samanlaisen jossa lämmitystehon tarve olisi matalampi ja näinollen osatehot tulisivat paremmin näkösälle.
Valmistajan on vaikea kieltää itse ilmoittamiaan osatehoja.
Tuosta löytyy ainakin osatehoja +2C, -7C, -10C, -15C
 

Liitteet

  • RAS-25N4KVPG-ND.pdf
    215,4 KB · Katsottu: 183
Viimeksi muokattu:

puuhis

Vakionaama
Valmistajan on vaikea kieltää itse ilmoittamiaan osatehoja.
Tuosta löytyy ainakin osatehoja +2C, -7C, -10C, -15C
Joo, ihan totta. Hihittelen täällä itsekseni, esim miinus -7 asteessa lämpöteholla 2.65kW COP = 3.6. Tuo menee jo emävalekategoriaan.

Ja sitten tuo SCOP graafi (tuo web linkki mitä laitoit): esim -3 astetta, lämpöteholla 2.2kW COP = 4.5 :oops:.

Vetää sanattomaksi, miten voi olla mahdollista että tommosia SCOP arvoja julkaistaan, nuo luvatut arvot ei todellakaan pidä paikkaansa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mutta, milläs todistat sillai vedenpitävästi että nuo arvot on vääriä :huh:.
Ei taida onnistua, kun ei ole dT-lukemia tms. Löytyykö vikamuistista mitään 11-4. Self-Diagnos is by Remote Controller
Lämpötila-antureiden läpikäynti pitäisi olla helppoa.
 

Derae

Jäsen
Mutta, milläs todistat sillai vedenpitävästi että nuo arvot on vääriä :huh:.
Tämäpä se ongelma onkin. Noihin ilmoitettuihin arvoihin ei päästä mitenkään päin edes hetkellisesti. Noh pitää katsoa mitä Toshiba / myyjäliike vastaa kysymykseen. Tulee myös mieleen, että onkohan näistä 25+ sattunut joku viallinen erä tai muuta vastaavaa. :hmm:
 

puuhis

Vakionaama
Sen verran selvisi tuosta SCOP arvosta ettei siinä ole sulatuksia mukana eikä pohjan lämmitysvastusta. Jos olisi niin näkyisihän tuossa cop käyrässä selvä pykälä alaspäin kun mennään pakkaselle. Ja löysin tekstin jossa sanottiin että nuo käyrän arvot ovat hetkellisiä (peak) eli siellä on poimittu rusinat pullasta.

Koko SCOP lukema on ihan turha ja todella harhaanjohtava. Jos pumppu sulatuksen jälkeen lähtee hitaasti lämmittämään huonolla copilla ja on sitten loppupäässä paras (kuten esim tämä 25+ on) niin eihän tämä SCOP pelleily kerro kokonaiskuvasta mitään kun vain huippulukema otetaan talteen.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitähän tuossa on ryssitty kun toshiban halvinkaan kone ei noin huonoa koticoppia anna?
Voisiko puhallusnopeudet olla väärin Service Manualissa, mutta kuinka väärin niiden pitäisi olla?
Taitaa tuo Scannon testi kyllä kumota tämän virhemahdollsuuden. :(
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sen verran selvisi tuosta SCOP arvosta ettei siinä ole sulatuksia mukana eikä pohjan lämmitysvastusta. Jos olisi niin näkyisihän tuossa cop käyrässä selvä pykälä alaspäin kun mennään pakkaselle. Ja löysin tekstin jossa sanottiin että nuo käyrän arvot ovat hetkellisiä (peak) eli siellä on poimittu rusinat pullasta.
Tätä sivun 20 COP käyrästöäkö nyt kommentoit? Tässäkin puhallus on varmasti täysillä, mutta kompressorin taajuutta muutetaan.
 

Liitteet

  • DSK 9 Plus Heating performance characteristic.pdf
    164,4 KB · Katsottu: 113

Derae

Jäsen
Voisiko puhallusnopeudet olla väärin Service Manualissa, mutta kuinka väärin niiden pitäisi olla?
Taitaa tuo Scannon testi kyllä kumota tämän virhemahdollsuuden. :(
Jos nyt en kiireessä laskenut väärin niin service manualin pitäisi valehdella puhallusnopeus noin 300m3/h alaspäin, jotta oltaisiin lähellä speksejä. Ja tosiaan VTT:hän tuon ilmämäärän jo mittasikin :oops:
 

jarkko_h

Vakionaama
Voisko olla kyse viallisista höyrystimistä tai epäoptimaalinen virtaus höyrystimille? Dimensiot ohi toleranssie, pumppu vaihdettu mutta ei testattu, kylmäaineen määrä...?

Jotaon hämärää noissa on. En usko että databookin arvoja tarkoituksellisesti valehdeltaisiin. 25 premium+:aa lukuunottamatta VTT testit ja koticopit olleet jotakuinkin linjassa datasheetttien kanssa. Myös VTT:n premium 25+ testi poikkeaa datasheetistä siinä missä vanha premium 25:n testitulokset olivat kohtuu lähellä datasheet arvoja.
 

puuhis

Vakionaama
Ei ole takka 2 moodistakaan apua. Liitteen datassa puhallus 3/5, pyynti +21. Tässä on takka kuumana, tosin takka ei ole Tossun lähellä vaan alakerrassa. Lämmitystarve ei ole suuri kuten tehoista näkyy mutta eipä ole hyötysuhdekaan.

Olen nyt kokeillut hipowerin, takkatilat ja normimoodin: Mitään pelastusta ei löydy mistään käyttömoodista. Pitää vielä kokeilla tuo tehonalennus, se on kokeilematta.
 

Liitteet

  • takka2 lämpötilat.pdf
    104,6 KB · Katsottu: 137
  • takka2 tehot.pdf
    101,2 KB · Katsottu: 135
Onko nyt lopputulema se, että tuo premiun 25(plus) versio on hyötysuhteeltaan floppi?

Vai toimiiko se jollakin kutakuinkin speksien mukaan?
Ehkä se vtt testi oli sittenkin luotettava.
 

puuhis

Vakionaama
Onko nyt lopputulema se, että tuo premiun 25(plus) versio on hyötysuhteeltaan floppi?

Vai toimiiko se jollakin kutakuinkin speksien mukaan?
Ehkä se vtt testi oli sittenkin luotettava.
Selkeä floppi tämä mielestäni on. Myös osatehoiltaan jotain ihan muuta kuin mitä databook antaa ymmärtää. Ja kyllä, se VTT testi oli ihan luotettava.
 

Derae

Jäsen
Ei ole takka 2 moodistakaan apua. Liitteen datassa puhallus 3/5, pyynti +21. Tässä on takka kuumana, tosin takka ei ole Tossun lähellä vaan alakerrassa. Lämmitystarve ei ole suuri kuten tehoista näkyy mutta eipä ole hyötysuhdekaan.

Olen nyt kokeillut hipowerin, takkatilat ja normimoodin: Mitään pelastusta ei löydy mistään käyttömoodista. Pitää vielä kokeilla tuo tehonalennus, se on kokeilematta.
Kokeilin power selliä 50% ja 75%. Sama juttu eli hyötysuhde on surkea.
Selkeä floppi tämä mielestäni on. Myös osatehoiltaan jotain ihan muuta kuin mitä databook antaa ymmärtää. Ja kyllä, se VTT testi oli ihan luotettava.
Aivan samaa mieltä kaikesta. Todella paha floppi.
 
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
^Voihan se olla, että otanta on nyt liian lyhyt. Itse toivon ja uskon, että itselläni on tuosta kyse kevään osalta ja asia lutviutuu tässä, vaikka kunnon pakkasia siinä oli 3 viikkoa.
En oikein jaksa uskoa tämmöisiin. Mielestäni mittauksissa/laskelmissa on jotain systemaattisesti väärin, tai laite ei toimi oikein.
Itsellä kokemusta ilpeistä (rw25) tämän syksyn verran ja COP on ollut jotain 3 ja 6 välillä vuorokausitasolla lämpötilasta riippuen. Vähemmän yllättäen aina osuu VTT:n mittausten käyrälle melko hyvällä tarkkuudella.
Näihin suuruusluokka mittauksiin tarvitaan sähköyhtiön tuntidata, arvio peruskulutuksesta ja meteorologian laitoksen säätiedot, sekä aiempien vuosien tiedot sähkönkulutuksesta. Kokeiles näillä työkaluilla mitä tulee tulokseksi.
 

puuhis

Vakionaama
Noita VTT käppyröitä katsotaan jo ihan liiaksi, uskoakseni ne ei vaan vastaa normiasuntojen lämmitystarvetta. Asuntoja joissa ilpin vaikutusalueella lämpöhäviö on 146W/C on takuulla todella vähän.

Otetaan esimerkkinä tuo oma talli jossa lämmitystehontarve on 116W/C. Viime viikonlopppuna talli oli tyhjänä 48 tuntia (ei valoja, ei koneita, ei mitään muuta kuin Arctic lämmittämässä). Tuolloin pumpun kWh mittarin mukaan (din kiskossa oleva mittari) kulutus oli 32.2kWh. Pumpun puhallus 4/5, normimoodi ja pyynti +17. Näillä asetuksilla tallissa on 18-19 astetta. Tallin lattiapinta-ala 125m2, pumppu avoimessa 80m2 tilassa jossa korotettu katto.

Keskilämpötila poissa ollessa -5 astetta, pumpun cop tuossa pisteessä 2.5 (mitattu Arcticissa samalla loggerilla kuin mitä tätä plussaa olen mittaillut).

Keskimääräinen pumpun ottama teho on 670W, copilla 2.5 saadaan keskimääräiseksi lämmitystehoksi vähän alle 1.7kW. Täsmää todella hyvin tuohon laskettuun lämmitystehontarpeeseen.

Eli -5 asteessa talli tarvitsee 1.7kW lämpötehoa (sisälämpötila 18.5 astetta). Jos tallin lämpötila olisi +22, lämpötehoa tarvittaisiin 2.1kW.

Vastaavasti VTT:n "huoneessa" -5 asteen ulkolämpötilassa lämmitystehon tarve on 2.9kW. Tuo VTT:n "huone" olisi oikeasti valtavan kokoinen, vastaa noin 150m2 tilaa jos omaan talliin suoraan vertaa. Monellako on ilppi asennettuna kotona paikkaan jossa ilppi todella lämmittää tuon kokoista tilaa, ottaen huomioon että talot ylipäätään ovat sokkeloisempia? Meillä ei ja veikkaan että suurimmalla osalla ilpin vaikutusalue on todella paljon pienempi. Lisäksi aika harva huudattaa pumppuaan max puhalluksella.

Pointti (jos jaksoit lukea) on että ainakin itsellä tuo VTT käppyrä ei oikein tarkoita yhtään mitään. Mennään huikeasti alle noiden tehoarvojen, osatehot on se juttu mikä merkkaa. Ja noita pitäisi testata enemmän. Tämän plussapumpun pitäisi databookin osatehojen perusteella säästää omassa mörskässä kohtuullisen hyvin, paremmin kuin jo kierrätykseen mennyt FD25.
 
Back
Ylös Bottom