Toshiban PKVPG-ND - Daiseikai 9
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Miten se päivitti tuota pumpun ohjelmaa?
Ei tuo ole virtanappula vaan ns. "hätäkytkin" jolla laitteen saa päälle ilman kauko-ohjainta.
Ilmeisesti resetoit nyt tuolla nappulalla tuon sivun 41 Plasma ionizer purifier vikailmoituksen.
http://toshibapro.fi/en/tuotteet/ko...mp Type RAS-25_35PAVPG-ND_EN/at_download/file
Liittyi anturitietoihin, jos käsitin oikein.
Asentajalla oli semmoinen pikkuinen kaukosäätimen tyylinen laite millä hoiti tuon homman.
Tuliko muutosta toimintaan, sitä en tiedä.
Jep. Soitin noista vioista taas myyjälle. Oli ollut yhteydessä maahantuojan huoltopäälikköön. Huoltopäälikkö laittaa huololle tuon kyseisen kaukosäätimen. Tulevat kuulemma loppuviikosta tai alkuviikosta säätämään pumppua.
Eilen kävi huolto paikalla tuon huoltokaukosäätimen kanssa. Ekana huoltomies teki tuon ensinmäisen optimoinin. Eli korjaili noita anturitietoja. Alettiin testaamaan laitetta niin pumppu teki taas sen että ulkoyksikkö pyöri ja sisäyksikkö ei puhaltanut olenkaan.(Kulutus 400-450w) Kaveri pyöritteli päätään ja sanoi että taitaa mennä sisäyksikkö uusiksi. Soitti maahantuojalle huoltopäälikölle. Sieltä sanottiin että tekee tuolla kaukosäätimellä vielä 2 moodin. Eli sillä säädetään tuota lämpötila-anturin toimintoja. Jos tuo ei auta niin sisäyksikkö uusiksi. Tuon 2 moodin toiminnon kun huoltomies teki niin prk pumppu alkoi toimimaan. Ulkoyksikön äänikin hiljeni. Pumppu oli siis tehtaalta tulessa jo vikatilassa. Kyllä nyt tuvassa riittää lämpöä. Katsotaan miten pitkää nyt pumppu kestää
.
.Mulla teki juuri samalla tavalla, mutta mitään kakkos moodia ei väännetty.Eilen kävi huolto paikalla tuon huoltokaukosäätimen kanssa. Ekana huoltomies teki tuon ensinmäisen optimoinin. Eli korjaili noita anturitietoja. Alettiin testaamaan laitetta niin pumppu teki taas sen että ulkoyksikkö pyöri ja sisäyksikkö ei puhaltanut olenkaan.(Kulutus 400-450w) Kaveri pyöritteli päätään ja sanoi että taitaa mennä sisäyksikkö uusiksi. Soitti maahantuojalle huoltopäälikölle. Sieltä sanottiin että tekee tuolla kaukosäätimellä vielä 2 moodin. Eli sillä säädetään tuota lämpötila-anturin toimintoja. Jos tuo ei auta niin sisäyksikkö uusiksi. Tuon 2 moodin toiminnon kun huoltomies teki niin prk pumppu alkoi toimimaan. Ulkoyksikön äänikin hiljeni. Pumppu oli siis tehtaalta tulessa jo vikatilassa. Kyllä nyt tuvassa riittää lämpöä. Katsotaan miten pitkää nyt pumppu kestää
Pumppu alkoi parin tunnin päästä toimimaan eikä ongelmia ole ollut sen jälkeen
Ulkona -31 astetta ja miten porukka toimii, pidättekö pumpun päällä vai sammutatteko? Hyötyä ei tuu enää noissa lämpötiloissa, mutta ajattelin pitää kuitenkin päällä. Pumpun raja tais tulla about -25 asteessa vastaan jossa ei enää pystynyt pitämään talossa 22 astetta. Kysymyksellä lähinnä tarkoitan pumpun uudelleen käynnistämistä kovan pakkasjakson jälkeen.. kompressori varmaan aika tiukilla kun kohmeessa.. kyllä sieltä lämmintä tulee vieläkin jossain määrin vaikka -31 pakkasta. Eilen teki yhden kerran silleen sulatuksen jälkeen että jäi puhaltamaan haaleasti, sammutin pumpun ja käynnistin uudelleen niin puhalsi taas lämmintä. Mikä lie härö ollut..
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Päällä on ja pysyy. Hyötyä ei tuu? Kyllä ainakin mitsun ln25 cop -30 lämpötilassa on vielä noin kaksi eli hyöty on aika iso. En mä näistä tossukoiden copeista tiä mut ite antaisin jauhaa.
Puhallus täysillä?
Nelosella on puhallus ja pyynti 24.
Paljon ottaa tehoja?
Teeppä tämmöinen testi. Resetoi kone. Eli ota töpseli seinästä pois ja laita sitten kone uudestaan käyntiin
Viimeksi muokattu:
Ottotehoista ei oo tietoa.
Johto oli irti reilu 15min jonka jälkeen käynnistin uudelleen ja ulostulo pysyi siinä n.33 asteessa pyynti 25 ja puhallus nelosella.
Laitoin automaatti puhalluksen niin ulostuleva ilma nousi 43 asteeseen.
Meillä on pumppun puhallus automaatilla ja pyynti 22 astetta. Riittä ihan hyvin jos vaan tuo meidän pumppu vaan toimisi aina.
Heh pumppu toimi vuorokauden ok. Pumppu teki taas sen että ulkoyksikkö pyöri ja sisäyksikkö ei puhaltanut olenkaan.(Kulutus 400-450w) .
Taas soitto huoltomiehelle. Epäili että tulevat vaihtamaan ulkoyksikön ja sisäyksikön uuteen. Vielä kysyvät maahantuojalta mitä tehdään.
Viimeksi muokattu:
Mistä kohtaa on tuo pumpun out lämpötila on mitat? Tavottaako pumppu tuota asetettua lämpötilaa koskaan vai puhaltaako sisäyksikkö ja ulkoyksikkö kokoajan?
Mulla alkaa olla nyt kova epäilys että pumpussa ei ole mitään vikaa. Vaan sisäyksikkö on asennettu liian lähele varaavaa takkaa. Epäilin tuota asennuspaikkaa kovasti kun asentaja asensi sisäyksikön tuohon kohtaan. Hän väitti että paikka on todella hyvä sisäyksikölle. Itse takkaan on matkaa noin 1,5 metriä. Sisäyksikön yläreunasta kattoon on matkaa 10cm. Kun lämmitän takan niin sisäyksikön kohdalla on katon rajassa lämpöasteita noin 30 astetta ja välillä on ylite 30 astetta. Kahden päivän lämmityksen jälkeenkin on katon rajassa vielä lämpöä 27-28 astetta. Mitä viisammat sanovat tästä sisäyksikkön sijoittelusta?
Viimeksi muokattu:
Uskaltaisin väittää että kertomasi käytös jossa ulkoyksikkö pyörii ja ottaa huomattavan tehon mutta sisäyksikkö ei pyöri lainkaan, on kyllä merkki viasta eikä väärästä asennuksesta.
Itse olen "tossun" takkatoimintaan oikein tyytyväinen, sisäyksikkö jatkaa puhaltamista samalla nopeudellaan vaikka sisälämpötila nouseekin jostain muusta lämmönlähteestä, tällöin ulkoyksikön tehot putoavat erittäin pieneksi - ehkä jopa pysähtyy. Uskoisin että katonrajan lämpötila alkaa varsin nopeasti madaltua jos sisäyksikön puhallus on enemmän kuin I tai II teholla. Itse käytän lämmityskaudella aina vähintään III tehon puhallusta, pakkaskaudella IV tai V nopeutta - vähän humisee mutta ...
Jos ILPin käynnistää silloin kun takka on lämmin ja katonrajassa kertomasi tavalla lämpöä, voi hyvinkin olla ettei ILP ymmärrä lähteä lämmittämään, mutta en jaksa uskoa että ottaisi kertomasi suuruista tehoa ulkoyksiköllä kuin pienen hetken saadakseen itsensä "käyntilämpöiseksi" jos olisi kunnossa.
Itse olen "tossun" takkatoimintaan oikein tyytyväinen, sisäyksikkö jatkaa puhaltamista samalla nopeudellaan vaikka sisälämpötila nouseekin jostain muusta lämmönlähteestä, tällöin ulkoyksikön tehot putoavat erittäin pieneksi - ehkä jopa pysähtyy. Uskoisin että katonrajan lämpötila alkaa varsin nopeasti madaltua jos sisäyksikön puhallus on enemmän kuin I tai II teholla. Itse käytän lämmityskaudella aina vähintään III tehon puhallusta, pakkaskaudella IV tai V nopeutta - vähän humisee mutta ...
Jos ILPin käynnistää silloin kun takka on lämmin ja katonrajassa kertomasi tavalla lämpöä, voi hyvinkin olla ettei ILP ymmärrä lähteä lämmittämään, mutta en jaksa uskoa että ottaisi kertomasi suuruista tehoa ulkoyksiköllä kuin pienen hetken saadakseen itsensä "käyntilämpöiseksi" jos olisi kunnossa.
minä olen seurannut alle 500w ottotehoja tuosta omasta koneesta ja sisäyksikkö ei puhaltanut yli 30 min. Taisi pisin olla tunti ja sitten alkoi sulatus, mutta nuo sekoilut on loppuneet kun antoi vaan käydä jumit läpi eikä sammutellut konetta kesken kaiken.
Miten lähellä sinulla on takka sisäyksikköä? On testattu että ei ole sammutettu konetta. Onko sulla takkatoiminto päällä?
Viimeksi muokattu:
Kumpi takkatoiminto sinulla on päällä? Miten lähellä sinun ILP on takasta ja missä tilassa sinulla on sisäyksikkö? Meillä on tuo on ongelma niin kuin kuvassa näkyy. Sisäyksikkö on olohuoneessa ja sohvan takana. Jos laitetaan puhallus kovalle niin ei oikeen voi kunolla TV:tä katsoa.
En käytä takkaa ja takkatoiminnot puhaltavat sulatuksen jälkeen alussa kylmää, eli ei kiinnosta senkään puoleen
Viimeksi muokattu:
Mulla on telldus lämpömittari sisäyksikon päällä ja piuha tulee sieltä alapuolelle ilmaohjaiten väliin. Tuon telduksen mittausväli on vähän turhan hidas -> ei huomaan kaikkia sulatusjaksoja. Sisäyksikkö puhaltaa lähes kokoajan poislukien sulatusjaksot. Sisäyksikkö on tuulikaapin oven päällä eteisen puolella. Takka ei meillä ole käytössä (avotakka). Tossa graaffissa vasemmanpuoleinen asteikko on pumpunlämpötilat ja oikea ulkolämpötila.
Invertteripumput pyrkivät käymään koko ajan mutta jos lämmöntarve on vähäinen kone sammuttaa itsensä.
Täällä nyt pakkasta -25 astetta. Pyynti pumpulla 22 ja puhallus automaatilla. Pumppu ottaa tehoja 1,6 KW. Lämpö mitattu siivekkeiden etuosasta 40 astetta. Rummun pinnasta 53 astetta. Lämmintä piisaa hyvin asunnossa. Eli pumppu toimii näin erittäin hyvin. Vai mitä viisaammat sanovat? Nyt lämmitän takan ja laitan pumppun sitten takka 2. Katsotaan lähteekö pumppu normaalisti puhaltamaan kun se haistelemaan että tarvitaan lämpöä lisää.
Eilen kävi huolto paikalla. Sanoivat että pumpun pitää toimia tuossa asenuspaikassa erittäin hyvin ja saavat toimimaan takan kanssa. Sanoivat että pumpussa on vielä vikaa. Epäilevät ulkoyksikössä jotain vikaa. Nytkin pumppu puskee hyvin lämmintä koko taloon ja on tasaisen lämmintä.
Kyseessä 150m2 + 42m2 talli talossa kiinni 2010 sähkölämmitteinen talo. Ennen pumpun asennusta lämmitetty lattiassa olevilla kaapeleilla siten että yöajan korotus käytössä ja vuosienergiasta yli 2/3 on ollut yösähköä. Elokuu 2018 lähtien talo lämmitetty vain ilmalämpöpumpulla, lattiatermostaatit 0-asennossa. Asumismukavuus on kärsinyt kun lattiat ovat kylmiä pumppu pitää ääniä. Ajattelin tarkastella onko säästöä niin paljon että viitsii kärsiä epämukavuuden.
Otin sähköverkonhaltijan palvelusta ulos datan jossa vuorokauden keskilämpötila ja sähkön kulutus ajanjaksolle 10.8.2016-1.2.2019. Datan perusteella vuorokausittainen energiansäästö olisi noin 5-10kWh. Käytännössä sähkölaskun rahallinen summa vaikuttaa olevan kuitenkin suurempi kuin pelkkää sähkölämmitystä käytettäessä koska pumpun kanssa yösähkön osuus on huomattavasti pienempi. Meillä yösähkö kaikkine kuluineen on noin 1/3 halvempaa kuin päiväsähkö ja pumppua käyttäessä tätä ei pääse hyödyntämään samalla tapaa. Takassa ei ole poltettu yhtään pesällistä puuta kuvaajassa käytetyn datan aikavälillä.
Yllättävää on myös että tammikuu 2019 sähkönkulutus on suurin mitä talossa asutun 8 vuoden aikana on minään kuukautena ollut, vaikka kuukausi ei ollutkaan mikään ennätyskylmä.
Onko raadilla mielipiteitä pumpun toiminnasta? Liitteenä kuva kiinteistön sähkönkulutuksesta. Käyrät Excelin Trendline tekemiä.
Otin sähköverkonhaltijan palvelusta ulos datan jossa vuorokauden keskilämpötila ja sähkön kulutus ajanjaksolle 10.8.2016-1.2.2019. Datan perusteella vuorokausittainen energiansäästö olisi noin 5-10kWh. Käytännössä sähkölaskun rahallinen summa vaikuttaa olevan kuitenkin suurempi kuin pelkkää sähkölämmitystä käytettäessä koska pumpun kanssa yösähkön osuus on huomattavasti pienempi. Meillä yösähkö kaikkine kuluineen on noin 1/3 halvempaa kuin päiväsähkö ja pumppua käyttäessä tätä ei pääse hyödyntämään samalla tapaa. Takassa ei ole poltettu yhtään pesällistä puuta kuvaajassa käytetyn datan aikavälillä.
Yllättävää on myös että tammikuu 2019 sähkönkulutus on suurin mitä talossa asutun 8 vuoden aikana on minään kuukautena ollut, vaikka kuukausi ei ollutkaan mikään ennätyskylmä.
Onko raadilla mielipiteitä pumpun toiminnasta? Liitteenä kuva kiinteistön sähkönkulutuksesta. Käyrät Excelin Trendline tekemiä.
Liitteet
-
Capture.PNG
Viimeksi muokattu:
Kyllä nuo suorat aika outoja ovat, ei tehontarpeen kasvu sään kylmetessä saisi noin mennä ILPin kanssa. Ei se ILP yksinkertaisesti pysty kuluttamaan tuollaista määrää sähköä vaikka kävisi aivan täysillä koko ajan. Nyt pitää sitten selvittää, mihin se sähkö menee. Kulutusmittarin laitto ILPille on yksi hyvä temppu, noin uudessa talossa mittarin saa keskukseen varmaan aika helposti vaikka itse laiteltua - näkee sen ILPin osuuden, mutta joku muu juttu tuossa nyt on.
Tuli tämmöinen mieleen. Mites autotallin lämmitys? Onko lämmitys päällä ja millä lämmitetään? Meillä kulutusmittari pumppussa kiinni. Mitä nyt olen katsonut mittaria kun huolto sai tuon meidän pumpun korjattua. Noin arvoja kun pumppu lämmittää. 750W-1750W. Meillä talo on suorasähkö lämitteinen talo. Katolämmityksen joka huoneessa. (Nyt pois päältä.) Kosteissa tiloissa lattialämmitys. (Päällä.) Varaavaa takkaa nyt alettu lämittimään 3-4 päivän välein.(Ennen pumppua lämitettiin noin 2 päivän välein). Hauska nähdä nyt Tammikuun ja helmikuun sähkölasku. Tippuuko sähkönkulutus vai ei.
Viimeksi muokattu:
"Mites autotallin lämmitys? Onko lämmitys päällä ja millä lämmitetään? "
Kosteissa tiloissa ja autotallissa on sähköinen lattialämmitys päällä. Talli on jatkoa talolle, joten yksi pitkä seinä on taloa vasten. Tallissa samat eristeet kuin talossa, matalaenergiatasoa. Talli on käytännössä varasto, autoa ei ole ollut siellä pariin vuoteen. Lämpötila tallissa 11C.
"Onko sulla ollut kulutusmittaria pumpussa kiinni? Olisi hyvä tietää pelkän pumpun kulutus ajanjaksolla. "
Alkoi kanssa kiinnostaa että ottaako pumppu tehoa ja paljonko.
Pumppu saa sähkönsä pistorasiasta. Laitoin tänään pistorasiaan kiinnitettävän energiamittarin. 5 tunnin kulutus tänään ollut 6kWh, eli keskiteho 1200W. Huippukulutus mittarin mukaan 1700W. Ulkona 5-7 astetta pakkasta.
Kosteissa tiloissa ja autotallissa on sähköinen lattialämmitys päällä. Talli on jatkoa talolle, joten yksi pitkä seinä on taloa vasten. Tallissa samat eristeet kuin talossa, matalaenergiatasoa. Talli on käytännössä varasto, autoa ei ole ollut siellä pariin vuoteen. Lämpötila tallissa 11C.
"Onko sulla ollut kulutusmittaria pumpussa kiinni? Olisi hyvä tietää pelkän pumpun kulutus ajanjaksolla. "
Alkoi kanssa kiinnostaa että ottaako pumppu tehoa ja paljonko.
Pumppu saa sähkönsä pistorasiasta. Laitoin tänään pistorasiaan kiinnitettävän energiamittarin. 5 tunnin kulutus tänään ollut 6kWh, eli keskiteho 1200W. Huippukulutus mittarin mukaan 1700W. Ulkona 5-7 astetta pakkasta.
Kävin tarkastamassa energiamittarin. Pumpun ottama energia näyttää pyörivän siinä 1,2 kWh tunnissa edelleen. VTT:n testin perusteella tällöin pitäisi tulla noin 2kW ilmaista tehoa, joka tarkoittaisi vuorokaudessa 48kWh energiansäästöä jos tilanne jatkuisi stabiilina. Tälläisiä energiansäästöjä ei ole kylläkään huomattavissa sähkönmittaushistoriasta.
Paaki
Aktiivinen jäsen
Tuo on vähän nurinkurinen ajattelutapa, joka mielestäni altistaa väärille johtopäätöksille. Jos nyt oletetaan, että pumppu ottaisi 24h ajan 1,2kW sähköä verkosta, niin se tarkottaisi pumpun kulutuksena 28,8kWh per vuorokausi. Nyt sitten vertaat tuota lukemaa sähköyhtiön mittaamaan vuorokausilukemaan. Tällöin näet kuinka suuren osan pumppu kuluttaa kokonaissähköstäsi.
Huomioi myös, ettei kaikki pumpun ottama teho tule ns. hyötykäyttöön eikä varsinkaan jollakin tietyllä kiinteällä COPilla. Lisäksi sinun olisi hyvä mitata esim. todellinen 24h kulutus tai mieluiten jopa pidempi aikajakso.
Huomioi myös, ettei kaikki pumpun ottama teho tule ns. hyötykäyttöön eikä varsinkaan jollakin tietyllä kiinteällä COPilla. Lisäksi sinun olisi hyvä mitata esim. todellinen 24h kulutus tai mieluiten jopa pidempi aikajakso.
Tähänhän juuri tähtätäsin edellisessä viestissä. Historiallisen datan mukaan -7,5C lämpötilassa pelkkää sähköistä lattialämmitystä käytettäessä vrk kulutus on ollut keskimäärin 75kWh. Nyt kun pumppu on käytössä ja samassa lämpötilassa pumppu vaikuttaisi ottavan vuorokaudessa 25-30kWh mutta sähkön kulutus oli 80kWh edellisen vuorokauden aikana. Joten mitään säästöä ei vaikuta tulevan, vain epämukavuutta. Pumpun COP vaikuttaisi olevan lähellä 1, koska sisälämpötila on samoissa ja vrk energian kulutuksessa ei muutosta verrattuna sähkölämmitykseen. Jos COP olisi selkeästi yli 1, ja pumpun kulutus koko kiinteistön kulutuksesta 40%, pitäisi sen näkyä selkeästi kokonaiskulutuksen pienentymisenä.
Puhallusta on pidetty nukkuessa 3/5 ja päivisin 4/5 asennoissa.
Lisätietona vielä että talon ilmanvaihdossa pyörivä lämmönsiirrin joka ei vaadi esilämmitystä. Sähköinen jälkilämmitys on ollut poissa käytöstä koko sen ajan kun pumppu on ollut käytössä, jotta pumpulle tulisi mahdollisimman paljon töitä.
Kesäkuukausina kun lämmityksen on kokonaan poissa, kulutus on noin 20kWh vuorokaudessa. Tästä voi päätellä että 20kWh vrk menee veden lämmitykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen ja kodinkoneisiin.
Viimeksi muokattu:
Energiankulutusta mitattu nyt 28h ja energiaa kulunut 33kWh. Toisin sanoen vuorokaudessa pumppu kuluttanut 28,3kWh. Voi siis sanoa että pumppu tekee töitä. kiinteistön kokonaiskulutus saman vuorokauden aikana 80kWh pumppu mukaanluettuna ja tämä vastaa suoralla sähköllä toteutuneita koulutuksia samassa ulkolämpötilassa. Jokin on pumpusta vikana kun COP on todella heikko