Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt sain aikaiseksi viimein ja vihdoin oleellisen käppyrän, jos jotakuta muuta kiinnostaa:

Kiinnostaapa hyvinkin. Hieno käyrä.

Minulla tuossa vastaavassa päiväkohtaisessa COP käyrässä tuotto on arvioitu lämmitystarvekäyrän mukaan. Ilman sulatuksia olevassa hetkellisten mittausten käyrässä (COP käyttöolosuhteissa) lämmöntuotto perustuu koneen antureiden antamaan lämpötilaeroon.

Tässä kohtuu hyvät mittaukset -15 asti, joista voi COPin laskea. Toisessa prujussa COPit löytyy laskettuna ennen puoltaväliä, mutta vain -15/35.

Ainakaan minä en saa noita auki !

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Aika jännä, kuinka uudemmissa on invertterillä saatu tehoja kovasti lisää. Tuo 408 vaikuttaisi olevan suunnilleen saman kokoinen ja painoinen kuin 520M, mutta tehoja alle puolet.

Ennen noista on annettu asialliset tehokäyrätkin, mutta ei enää. Sinällään harmi, kun tuollainen sopii hyvin omatoimiasentajalle mutta tovin saa päätä raapia, että selviää minkä tehoisen koneen tarvitsee ja mitä koneista voi olettaa irtoavan.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Aika jännä, kuinka uudemmissa on invertterillä saatu tehoja kovasti lisää. Tuo 408 vaikuttaisi olevan suunnilleen saman kokoinen ja painoinen kuin 520M, mutta tehoja alle puolet.

Ennen noista on annettu asialliset tehokäyrätkin, mutta ei enää. Sinällään harmi, kun tuollainen sopii hyvin omatoimiasentajalle mutta tovin saa päätä raapia, että selviää minkä tehoisen koneen tarvitsee ja mitä koneista voi olettaa irtoavan.

Tässä tuleekin vastaan tämä osatehon määritelmä Invertteripumppuja myydään sillä, että laite pyörii osatehoilla paremmalla COPilla. Lämmönvaihtimien jne mitoituksen puolesta näin varmaan onkin, jos luvatut hiuput halutaan saavuttaa. Vaan mikä on kulloisessakin laitteessa kompuran osateho - täysi - ja turboteho. Vaikkapa tuossa Argossa suurin mittaamani ottoteho on 1800W, kompuran nimellisteho on 600W.. onko 1000W osateho vai huonolla puolella ?

 

[Karhu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Komeita käyriä monella mutta olennainen puuttuu järjestäen kaikista eli minkä lämpöistä vettä tehdään missäkin asteessa. Lattialämmitysmiestä ei kiinnosta patteritalon korkeat menovedet ja päinvastoin, menovesi vaikuttaa dramaattiisesti coppiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Minulla veden lämpö on käytännössä 35-37 astetta. Vettäkään ei kuumenneta loppuun saakka, vain haalistetaan. Eli käyrä on melkein vaakasuora.

Sinällään lohdullista, että ilmoitetut tehot ja COPit taitavat laitteista löytyä eikä suurempia Hattiwattimääriä ole mukana. Kuinkahan muuten minimiteho. Itse en saa Setää taipumaan aivan ilmoitettuun 0,9 kW:iin. Ilmoitetun standardin mukaan mainoksissa kerrotuun kulutukseen pitäisi sisältyä myös latauskiertopumppu ja tämäkään ei eroa selittäisi. Tiedä sitten kuinka wanha mekaaninen Valmet mittaa tarkasti taajarin ottamaa kulutusta.

 

[ekkas]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Komeita käyriä monella mutta olennainen puuttuu järjestäen kaikista eli minkä lämpöistä vettä tehdään missäkin asteessa. Lattialämmitysmiestä ei kiinnosta patteritalon korkeat menovedet ja päinvastoin, menovesi vaikuttaa dramaattiisesti coppiin.

Joo, väärinkäsitysten välttämiseksi tässä kuvaajaa, josta näkee minkä lämpöstä vettä on tehty missäkin ulkolämpötilassa. Otokset on vähän satunnaisia, jolloin kuvaa sotkee käyttöveden teko, sulatukset ja pätkäkäynti lämpimillä keleillä. Siitä kuitenkin näkee, että tässä lattialämmitystalossa pumppu jaksaa nostaa lattiasta palaavan veden lämpöä lämmitystarpeenmukaisesti -10 ulkolämpötilaan asti, minkä jälkeen jatkaa edelleen lämmittämistä täydellä teholla. Puuttuva lämpö tehty sitten takalla. ILPpiäkin voidaan huutaa mukaan jos ei olla paikalla. Eikä talo silti välttämättä heti jäähdy vaikka olisikin päivän pari lämmittämättä muilla lämmönlähteillä.

Mittausjakso sama kuin edellisessä viestissä, missä COP käyrä ulkolämpötilan suhteen.

edit: Lisätty toteutunut päivittäinen teho vuorokauden keskiulkolämpötilan mukaan. Tässä on välillä kokeilumielessä lämmitetty 35m lämpökanaalin kautta pannuhuonetta ja autotallia. Siksi suuret heitot.

 

[ekkas]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Vertailun vuoksi panasonic mono 6kw asennettuna -1975 tasakattoisessa patteritalossa jossa lattialämmitystä nykyään 30% pinta-alasta (noin 150m2). VILP esihaalistaa käyttöveden.

Laitteessa on jo paperilla kautta linjan 0.35 kehnompi COPpi kuin 5kw pikkusiskollaan. Siihen sitten vielä patteriverkoston vaatimat korkeammat lämpötilat niin COP on mitä kuvaaja kertoo. Jaksaa kuitenkin seurata patteritalossakin -15 asti talon lämmitystarvetta. Kuumempaakin saisi tehtyä, mutta Panan säätökäyrän alhaisin asetteluarvo on -15 pakkasasteessa.

edit: lisätty talon päivittäinen tehontarve ulkolämpötilan mukaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt kun on kuiva ja aurinkoinen sää, sulatukset tuottavat hyvin vähän vettä. Mittasin juuri, että sulatuksesta tuli 256 g/vettä astiaan. Höyrystimen kenno näytti ulkopuolelta täysin puhtaalta mutta sisäpuolella kirkkaassa valossa oli havaittavissa jotain kimmelteleviä kiteitä. Muuten kenno näytti sisäpuoleltakin täysin puhtaalta. Sulatusaika oli normaalia lyhyempi, vain 5'26". Reilun minuutin lyhennys tulee ilmeisesti jäiden sulatteluvaiheeseen. Lämpötilakäyrissä tuo näyttää ihan normaalilta sulatukselta. Tasan tunnin välein kellosulatuksilla mennään.

Ulkoilman lämpötila -4 °C ja kastepiste - 8,4 °C.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Minulla melkein "puhdasta" kennoa sulatellessa lattialämmitysvesi ei laske niin paljoa kuin huurteista kennoa sulatellessa, koska lämpöenergiaa kuluu vähemmän tähän toimenpiteeseen. Väillä jopa 3,5 tunnin lämmitysjakson jälkeen sulatusenergiaa tarvitaan vöhemmän kuin tunnin lämmityssyklin jälkeen. Saati sitten että kovemmilla pakkasilla on myös kennosta revitty enemmän lämpöä tupaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tänään kosteus pyöreät 100%, lämpötila -4,6°C ja kastepiste -4,6°C.
Lauhteen saanto:

Ensimmäisestä mittauksesta 2650 g
Ja toisesta mittauksesta 2590 g

Kennokin jo jossakin määrin huurteinen ennen sulatusta, joten näillä keleillä ilmeisesti suunnilleen tarpeeseen nuo kellosulatukset. Tosin kone käy käyntijaksonsa keskimäärin alle puolella teholla. Kuinkahan jos joutuisi käymään täysillä ?

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tänään kosteus pyöreät 100%, lämpötila -4,6°C ja kastepiste -4,6°C.
Lauhteen saanto:

Ensimmäisestä mittauksesta 2650 g
Ja toisesta mittauksesta 2590 g

Kennokin jo jossakin määrin huurteinen ennen sulatusta, joten näillä keleillä ilmeisesti suunnilleen tarpeeseen nuo kellosulatukset. Tosin kone käy käyntijaksonsa keskimäärin alle puolella teholla. Kuinkahan jos joutuisi käymään täysillä ?

Voipihan sitä koittaa laskea paljonko pumpun läpi menee tunnissa ilmaa niin saa jonkinlaisen ylärajan.. vettä on tarjolla 17g/m3. Täysillä kenno käy kylmempänä ja saa varmaan vähän enemmän vettä kerättyä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt pakkasta -17 °C, kastepiste asteen verran alle, suhteellinen kosteus 91%. (Setän käyrän takana olevassa mittauksessa on förskottia tuo noin 3 astetta)

Lauhdeamme puhdas ja sulatuksen vesisaanto 405 g. Edellytti kolmen sulatusjakson seuraamista, koska ensimmäinen ei edes täyttänyt letkua, toisella tuli jotain ämpäriin ja kolmannella sain jo tuloksen. Setä käy käyntijaksot tässä lämpötilassa täysillä (90 r/s).

Kennoon muodostuu kevyt huurre, joka tuskin haittaisi menoa. Kuvan huurre on kuvattu noin 5 minuuttia ennen sulatusta ja se vastaa tuota 405 gramman sulatusta. Lämpötilakäyrästä voi päätellä, että teho ei aivan kata tarvetta mutta kone ehtii kuitenkin nipin napin nostaa lämmön 35,5 asteeseen ennen uutta sulatusta. Jos sulatuksia olisi vain esim. 2 tunnin välein, teho riittäisi paljon paremmin.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt pakkasta -17 °C, kastepiste asteen verran alle, suhteellinen kosteus 91%. (Setän käyrän takana olevassa mittauksessa on förskottia tuo noin 3 astetta)

Lauhdeamme puhdas ja sulatuksen vesisaanto 405 g. Edellytti kolmen sulatusjakson seuraamista, koska ensimmäinen ei edes täyttänyt letkua, toisella tuli jotain ämpäriin ja kolmannella sain jo tuloksen. Setä käy käyntijaksot tässä lämpötilassa täysillä (90 r/s).

Kennoon muodostuu kevyt huurre, joka tuskin haittaisi menoa. Kuvan huurre on kuvattu noin 5 minuuttia ennen sulatusta ja se vastaa tuota 405 gramman sulatusta. Lämpötilakäyrästä voi päätellä, että teho ei aivan kata tarvetta mutta kone ehtii kuitenkin nipin napin nostaa lämmön 35,5 asteeseen ennen uutta sulatusta. Jos sulatuksia olisi vain esim. 2 tunnin välein, teho riittäisi paljon paremmin.

Paljonko on ottoteho verkosta täysillä?
Huurre ei tuossa menoa haittaa.
Esim. Mulla tehot (dt) nousee täyteen n. 15 min ja siitä hitaasti laskee seuraavan 1-3,5 tunnin aikana riippuen huurtumisesta kohti seuraavaa sulatusta. Sulla just meno on "makeimmillaan" kun laitteelle tulee aikaraja täyteen tuolla kylemmässä päässä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Suurin ottoteho lämmityskäynnin aikana näyttää olevan 4,9 kW @ 90 r/s -19 °C:ssa. Enimmillään tuo on vienyt 87 kWh/vrk -12 °C keskilämpötilassa. En ole varma onko käynyt koko vuorokautta täysillä kun nuo lämpötilat seilaavat tänä talvena aika joutuisaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Yön pimeinä tunteina Setä näkyy ottaneen yhden erän ajan lukua mutta on sitten vironnut nopeasti pakkasen hiukan hellittäessä. Tämä on mysteerinen ilmiö. Merkit ei oikein viittaa, että kone pysähtyisi pakkasrajaan, se ei vaan joutavan sulatuksen jälkeen nouse tolpilleen. Ottaa vähän kierroksia, pysähtyy ja alkaa 9 minuutin kuluttua taas käynnistellä itseään. Noin kuvittelen sen viime yönäkin tehneen. Tässä ei ole mitään sen kummepaa virkoamisrajaa. Jo astenkin lämpötilan nousu saa koneen tolpilleen ja suunnilleen -19 °C todellista lämpötilaa Setä kyykkää mutta yrittää kuitenkin aina aika ajoin vääntää konetta käyntiin.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Yön pimeinä tunteina Setä näkyy ottaneen yhden erän ajan lukua mutta on sitten vironnut nopeasti pakkasen hiukan hellittäessä. Tämä on mysteerinen ilmiö. Merkit ei oikein viittaa, että kone pysähtyisi pakkasrajaan, se ei vaan joutavan sulatuksen jälkeen nouse tolpilleen. Ottaa vähän kierroksia, pysähtyy ja alkaa 9 minuutin kuluttua taas käynnistellä itseään. Noin kuvittelen sen viime yönäkin tehneen. Tässä ei ole mitään sen kummepaa virkoamisrajaa. Jo astenkin lämpötilan nousu saa koneen tolpilleen ja suunnilleen -19 °C todellista lämpötilaa Setä kyykkää mutta yrittää kuitenkin aina aika ajoin vääntää konetta käyntiin.

Onkohan kyseessä kennoanturi vai puhtaasti ulkoilman lämpötilaa mittaava anturi mikä tekee päätöksen -19 C kohdalla lämmitetäänkö vai ei?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Koneeseen kuuluu kaksi ulkoilma-anturia. Toinen ulkoyksikölle ja toinen ohjainyksille (=Ecologic). Lisäksi on anturi kennossa. En osaa sanoa minkä mukaan mennään. Käyrää näyttöpaneelille arvelisin piirtävän Ecologicin. Rema on puhunut ulkoyksikön tappimaisen anturin lämmittämisestä, jotta kuittaisi -15 rajan, joten tuo lienee sitten määrävä kun on tullut pakkasraja vastaan.

Tuossa on jotenkin sellainen vaikutelma, että suoranaista päätöstä seisomisesta ei ole. Jostain syystä kone ei vaan lähde ottamaan kierroksia vaan vaappuu ja hoippuu ja sitten seisoo hetken ja taas yrittää.

Huoltonäytöstä näkisi enemmän mutta se on salasanan takana.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Koneeseen kuuluu kaksi ulkoilma-anturia. Toinen ulkoyksikölle ja toinen ohjainyksille (=Ecologic). Lisäksi on anturi kennossa. En osaa sanoa minkä mukaan mennään. Käyrää näyttöpaneelille arvelisin piirtävän Ecologicin. Rema on puhunut ulkoyksikön tappimaisen anturin lämmittämisestä, jotta kuittaisi -15 rajan, joten tuo lienee sitten määrävä kun on tullut pakkasraja vastaan.

Tuossa on jotenkin sellainen vaikutelma, että suoranaista päätöstä seisomisesta ei ole. Jostain syystä kone ei vaan lähde ottamaan kierroksia vaan vaappuu ja hoippuu ja sitten seisoo hetken ja taas yrittää.

Huoltonäytöstä näkisi enemmän mutta se on salasanan takana.

Asennusohjeessa luulisi olevan niitä salasanoja.. eiköhän sille joku testikin ajella ennen luovutusta ?

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Eilinen pakkaspäivä, kosteus 87-93 %: 8 sulatusta.
Tänään 0-keliä, kosteus 98 %, klo 8:00 mennessä jo 7 sulatusta.
Ilmankosteus säätää...

 

[jannu93]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Asennusohjeessa luulisi olevan niitä salasanoja.. eiköhän sille joku testikin ajella ennen luovutusta ?

Kokeileppas 0014, näkyykö tarkempaa tietoa?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kappas, totta tosiaan. Kompressorin valikkoon avautuu monta uutta mittausta ! Harmi kun noita ei voinut seurata pakkasten aikaan. Ehkä jotain olisi voinut saada selville, miksei se lähtenyt nostamaan kierroksia.

Eilinen pakkaspäivä, kosteus 87-93 %: 8 sulatusta.
Tänään 0-keliä, kosteus 98 %, klo 8:00 mennessä jo 7 sulatusta.
Ilmankosteus säätää...

Jostakin tuommoisesta voi vain nähdä märkää unta. Kun lämpötila on reilusti plussan puolella, sulatusvälit alkavat hiukan venyä vaikka olisi kuinka kosteaa ja kosteus jäätyy kennoon. Kone käy tuolloin toki aika pienellä teholla mutta sulatuksen vesisaanto nousee.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kappas, totta tosiaan. Kompressorin valikkoon avautuu monta uutta mittausta ! Harmi kun noita ei voinut seurata pakkasten aikaan. Ehkä jotain olisi voinut saada selville, miksei se lähtenyt nostamaan kierroksia.

Jostakin tuommoisesta voi vain nähdä märkää unta. Kun lämpötila on reilusti plussan puolella, sulatusvälit alkavat hiukan venyä vaikka olisi kuinka kosteaa ja kosteus jäätyy kennoon. Kone käy tuolloin toki aika pienellä teholla mutta sulatuksen vesisaanto nousee.

Mulla on +3 C rajana kun lämmöntarpeessa ja ottotehossa päästään niin alas, että kenno ei huurru vaan siitä lorottaa solkenaan vettä ( tästäkö se ilmavesilämpöpumppu on saanut nimensä) : ilmankosteden ollessa lähes sata.

 

[jussi]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tämmösessä pikkupakkasessa kosteuden ollessa 98-99, tämän mun on/off pumpun sulatusväli (todellisen tukkeentumisen mukaan) on alle puoli tuntia. Onneksi se sulatus ei kestä näissä ulkolämmöissä edes kahta minuuttia.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Invertterillä on etunsa ja varsinkin jos pystyy jotenkin sitä säätämään.
Eilinen vuorokausi sisälsi 15 sulatusta.
Ilmankosteus aikalailla 95-98 %. Iltapäivä ja ilta +3 C ja kun tehoissa pääsi alemmaksi (vihreä viiva) ei ulkoyksikkö enää huurtunut.
Yksi lämmityssykli oli jo maksimi 3,5 tuntia (liittessä klo 16-19.40). Sitten ilma jo jäähtyi.
Tällä kelillä compressor capacity 30-33 %:in max ottotehoasetuksella (n. 700 W) saavutetaan minimiottoteho verkosta.
Noin +5 C tai lämpimämpää, asetuksilla 3 % - 30 % pääsee ottotehoissa vielä alemmaksi aina 340 W asti kesäkelillä.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Invertterillä on etunsa ja varsinkin jos pystyy jotenkin sitä säätämään.
Eilinen vuorokausi sisälsi 15 sulatusta.
Ilmankosteus aikalailla 95-98 %. Iltapäivä ja ilta +3 C ja kun tehoissa pääsi alemmaksi (vihreä viiva) ei ulkoyksikkö enää huurtunut.
Yksi lämmityssykli oli jo maksimi 3,5 tuntia (liittessä klo 16-19.40). Sitten ilma jo jäähtyi.
Tällä kelillä compressor capacity 30-33 %:in max ottotehoasetuksella (n. 700 W) saavutetaan minimiottoteho verkosta.
Noin +5 C tai lämpimämpää, asetuksilla 3 % - 30 % pääsee ottotehoissa vielä alemmaksi aina 340 W asti kesäkelillä.

Näitä on mielenkiintoinen vertailla, mitäs tuottoihin suhteutettuna? Mulla on-off masiinan käynnit parina viime päivinä:
Ke (pakkaskeliä): 57kWh tuotto, käyntiaika n. 9h, 10 sulatusta
To (plussakeliä): 32kWh tuotto, käyntiaika n. 4h, 5 sulatusta.

Toisaalta sitten että kuinka cop käyttäytyy tuossa muutaman tunnin vedossa invertterillä? Mulla coppi laskee ku lehmän häntä, esim. eilen puhtaalla kennolla 3.6, mutta kolmen varttin aikana laski 3.0:n. Sulatusten kanssa vuorokauden kokonaiscoppi jäi sitten aika tarkasti kolmeen, vaikka käyntiaikainen keskiarvo oli n. 3.3 tjsp.

Kuinka paljon huonompi on/off lopulta on?

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tuottoihin suoraan suhteutettuna; ei ole siihen mittaria.
Joskus suorasähköllä olen nollakelillä mitannut niin siihen verrattuna reilu 2 olisi coppi.
Alle 3 kuitenkin sulatusten takia.
(VTT:n testeissä 0- asteessa tällä ulkoyksiköllä COP oli 3,2 kuivassa ilmassa).

Kumpainenkin kone, invertteri ja on-off mennee aika samalla, mutta kun tulee rajalämpötila, missä invertteri voi ajaa kennoa jäätämättä tuntitolkulla, niin siinä eroa syntynee jonkin verran on/off:iin verrattuna.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

mutta kun tulee rajalämpötila, missä invertteri voi ajaa kennoa jäätämättä tuntitolkulla, niin siinä eroa syntynee jonkin verran on/off:iin verrattuna.

Juu,siinä tulee. Esim toi mun vilp puhtaalla kennolla tuossa eilen 3.6 cop, mutta toteuma sulatuksineen n. 3. Taasen ilp tallin seinässä raksutteli hiljalleen vettä tiputellen jäätymättä lainkaan. Koko toteutumut cop varmaankin se 3.6 tai ylikin, voipi vedellä nelosellakin. Juuri tässä kohtaa invertteri on ylivertainen.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä aamuisia mittauksia kelin ollessa +0,5 C ja kosteus 98 %, räntäsadetta.
Ottotehoina 100 % (2,8 kw) ja 50 % (1,2 kW) teholliselta alueelta mitattuna, ei siis sisällä sulatuksen aikaista tehoa eikä kiihdytystä valittuun tehoon sulatuksen jälkeen.
Havaintona: sulatusväli tihenee kovemmalla ottoteholla ja hyötysuhde huononee.
100 % teholla dt oli parhaalla alueella 7,0 astetta ja 50 % teholla dt oli 3,6 astetta.
Ottotehon tarve yhtä dt astetta kohti 100 % teholla oli 0,4 kW ja 50 % teholla 0,33 kW.
COPpiinkiin vaikutus on jo jonkinmoinen.
Sulatuksissa vettä kertyi 1,0 litraa 100 % tehoajon jälkeen ja 1,2 litraa 50 % tehoajon jälkeen.

Valokuvat:
-mittaus 100 % ja 50 % teholla
-huurtuminen
-sulatusvesi
-sulatusveden määrämittaus

100 % teho on "luonnottaman" kova minulle 0-kelillä vajaa 50 % riittää.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Paninpa ylös sulatusveden kippauksen. Perjantai puolesta päivästä tiistai puoleen päivään, eli tasan 4 vrk. ja 90 litraa, eli n. 22 litraa vuorokaudessa. Aika tasaseen 50-55kWh vuorokaudessa on pumpattu, lämpötila on pyörinyt -2 ja +2 välissä ja kosteus on aikalailla tapissa.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Paninpa ylös sulatusveden kippauksen. Perjantai puolesta päivästä tiistai puoleen päivään, eli tasan 4 vrk. ja 90 litraa, eli n. 22 litraa vuorokaudessa. Aika tasaseen 50-55kWh vuorokaudessa on pumpattu, lämpötila on pyörinyt -2 ja +2 välissä ja kosteus on aikalailla tapissa.

Nyt kun kurakelit niin tuolla määrällä säästää n. 0,7 €/vrk, jos huuhtoo auton kyljistä liat pois.
(Kunnallistekniikan vesimaksu 3 €/kuutio täällä).
Että ei ihan hukkaan välttämättä menisi.
Sähköä toimitettuna kotiin saisi tuolla rahalla n. 6 kWh.
Eli eli sulatukseen käytettä energiaa saisi palautettua.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Paninpa ylös sulatusveden kippauksen. Perjantai puolesta päivästä tiistai puoleen päivään, eli tasan 4 vrk. ja 90 litraa, eli n. 22 litraa vuorokaudessa. Aika tasaseen 50-55kWh vuorokaudessa on pumpattu, lämpötila on pyörinyt -2 ja +2 välissä ja kosteus on aikalailla tapissa.

Nollakelillä meillä menee juuri saman verran. Minulla on mennyt pumppaussähköä aika tarkaan 50 kWh, mutta on tuossa vaihtelua enkä edes tiedä miksi. Sitten veden varistus lisäksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Auringon aiheuttama lämpötilannousu oli sen verran huomattava että kone kävi nätisti neljä tuntia alkuillasta. Tässä miltä parametrit näyttivät viimeisellä käyntijaksolla, noin 40 minuutin käynnin jälkeen eli noin 20 minuuttia ennen sulatusta. Mitään erityistä syytä kyykkämiseen ei näyttäisi olevan ja tämä mitattu lämpötila vastaa hyvin omaa käsitystäni ulkolämpötilasta noihin aikoihin.

*Ulkolämpötila -17,7 °C
*Kuumakaasu 74,9 °C
*Imukaasu -23,8 °C
*Tuotto +34,9 °C

Mielestäni erittäin normaalit arvot. Tuossa liitteen kuvassa on tarkemmin, mitä saan näkyviin kompressorin tiedoista.

Täytyypä katkaista aamulla poltin niin ilmeisesti päivällä lähtee käyntiin.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Pakkasta pukkaa melkein -13. Näyttäis muodostuvan tämän talven kolmas jääpala. Eka tuli lokakuussa (vai oliko se marraskuussa) pakkasjaksolla ja on sulannut jo pois. Toinen tuli tammikuun alun pakkasjaksolla ja siitä on vielä pihassa rippeet jäljellä. Kolmas alkaa olla laatikossa valmiina. Tuon lisäksi on kipattu vesiä nelinumeroinen litraluku, kun 90 litran laatikko täyttyi parhaimmillaan 4 vuorokaudessa.

Joskus muuten se onoffikin onnistuu. Pitkin iltaa ja yötä keräsi latausta varaajaan pakkasen kiristyessä, kunnes logiikka laittoi sen katkolle aamulla kaikkein kovimman pakkasen aikaan. 3 tuntia riitti varaajassa latausta ennenkuin lähti taas pöhisemään, n. 7 astetta näyttäis olleen purkaus (36->29), joten 14kWh purettiin, vajaa 5kW teho siis lattiassa.

Ja ennenkuin kukaan kysyy, niin kiertovesipumppu vilpille oli seis tuon 3 tuntia ja vilpin sisuksissa levarin ja eristeen väliin tuikattu lämpöanturi ei pudonnut alle 20 asteen missään vaiheessa vaikka pakkasta oli tuo -13. Vapaakierto.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kuuluko teillä muuten millaista napsetta sulatuksen aikana? Setä pitää aikamoista napsetta varsinkin sulatuksen alkaessa. Sulatuksen loppuessa kuuluu vain pientä ritinää kennon alkaessa jäähtyä. Itselläni tuo ei kuulu sisälle, mutta jos sattuu olemaan koneen luona sulatuksen alkaessa niin nämä äänet kyllä varastavat huomion. Sulatuksen loppuvaiheessa, kun höyrystin kuumennetaan oikein kunnolla, ei kuulu mitään.

Epäilen tuon aiheutuvan siitä, kun höyrystymimen putket akavat pidentyä ja ne sulavat irti päistään. Osa höytytimen pilleistä lämpenee oleellisesti muita nopeammin. Mitä kovempi pakkanen, sitä kovempi natina.

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Sulatuksen jälkeen ritisee. Lie jään ritinää.

Kysytäämpäs ovelasti täs säikeessä; voiko ylimittainen/kuuma sulatus paskottaa tevin/kuivaimen/tms?

Ed pakkasjakso pisti todnäk vääränlaisten kennon antureiden ja kylmäjuotoksen vuoksi ceeteeseen morjensmoodiin. Ny kuumat nousee alta 60max ja tuotto sen mukainen. Jos kylmäkkö ensviikol tietää osien saatavuuden...

 

[Riku84]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kyllä mulla ainakin atlanticki vähä naksuu ja samoin teki panakin.

Kyllhän tuossa lämpötilaerossa kupari/alumiini laajenee melkolailla jos kenno on -20 pakkasella ja varmaa sulatuksessa nousee saman mokoman plussalle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tänään oli vähän kuivempi päivä. Käyristä päätellen tuntikausiin ei ole ollut mitään sulatettavaa, mutta pieni sulatuskokeilu on kuitenkin pidetty tunnin välein. Eihän tuo kauhesti menoa ole haitannut turhuudestaan huolimatta.

Lämpötila-anturi on saanut ilmeisesti säteilylämpöä auringon lämmittämästä seinästä, sillä aivan plussan puolelle ei täällä tänään taidettu päästä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Aamulla oli tullut ämpäriin pieni tilkka, illan aikana (6 sulatusta) ei pisaraakaan. Veden tulo loppunut ilmeisesti tyystin jo aamupäivällä. Kenno edelleen täysin puhdas molemmin puolin. Ilmatieteenlaitoksen mukaan lämpötilan ja kastepisteen ero on noin 6 astetta, mikä siis riittää pitämään kennon kuivana. Täytyi käydä oikein katsomassa, että ei ole letku jäässä (ei ole koskaan ollut) mutta kaikki oli kunnossa ja jos vettä heruisi, se myös ämpäriin lirisisi.

Sulatukset kulkevat tunnin välein ja pakkasta muutama aste. Käyrien mukaan sulatukset ovat kevyempiä kuin huurteisella kennolla. Ilman kellosulatuksia olisi voinut vedellä pyöreän päivän ilman ainuttakaan sulatusta 0-5 asteen pakkasessa.

Aamun sarastaessa pakkanen oli käynyt 19 asteessa, mikä oli johtanut kyykkäämiseen noin kahdeksi tunniksi. Tämä vaikuttaa lähtevän käyntiin heti olosuhteiden salliessa ja tekee rajalämpötilan lähellä muutaman minuutin mittaisia käyntiinlähtöyrityksiä 9 minuutin viiveen välein. Jokohan talven viimeinen kylmä yö ?

 

[Suunnittelija75]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tuli aika hyvä ja pitkä ajo ~7C lämpötilassa. Keskiteho 1.54kw ja COP on vitosen paremmalla puolella 6½ tuntia. Jos suomen syksy ja kevät pitenevät, maalämpö on etelässä aivan turha kapistus.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Ei huono. Mikä vilppi sulla on?