Se, niinkuin muutkin mekaaniset mittarit näyttää vanhemmiten alakanttiin, eikä se näytä hetkellistä kulutusta. Tämän vuoksi et tiedä sulatusten aiheuttamaa todellista menetystä etkä tiedä koneesi hetkellistä suorituskykyä/tehoa. Elät arvailujen ja luulojen maailmassa, eikä nuo selviä vaikka millaisen pistekuvaajan laadit.
Ehkä haluat silt juuri tätä?
Kiekon jumiminen:
Tätä nyt ei voi todeta helpolla aivan suoraan. Mikään ei viittaisi että jumittaisi, sillä koneen sähkötehot molemmista päistä hiukan ylittää valmistajan ilmoittaman. Sähkötase vaikuttaisi myös täsmäävän, kun normaaliin kotitalouskäyttöön jää vain ~4000 kWh vuodessa. Onko tämä sitten jotenkin kovin paljon ja täältä uskot löytyvän sen enrgian, jolla pumppu on pyörinyt?
Sulatukset:
Sinähän olet ovela kuin amerikkalainen lakimies, joka virittää jokaiselle selvällekin asialle jonkin sumuverhon yleisöä ja toimittajia hämätäkseen. Tiedät varsin hyvin, että sulatuksen aikainen sähkön kulutus kertyy luonnollisesti sähkömittariin - halusi sitä tai ei. Ei ole kukaan tuonut tällä esille sellaista mittaria, joka tuon edes voisi eritellä. On aivan sama, tiedänkö minä ne vai en, ei ne sieltä mihinkään häviä eikä niitä missään edes kerrota. Oleellista on tietää sulatuksen aikainen lämmön takaisinotto. Vain tällä lämmön takaisinotolla on kokonaisuuden kannalta merkitystä. Sulatuksen aikaista sähkötehoa ei ole missään raportoinnissa sellaisenaan, siitä on kyllä jossakin keskusteltu, kun sitäkin mittailin. Sulatuksen aikaisen sähkönkulutuksen saa sitä paitsi hyvin tarkasti, kun kellottaa koko sulatuksen, montako kertaa kiekko pyörähtää. Ei ole vaikea laskea noin kahtakymmentä kierrosta ~420 s aikana. Vastaavaan et pysty koskaan hetkellistä tehoa näyttävästä mittarista, ellei siinä itsessään ole vähintään sadasosa-kWh näyttöä.
Kännykän kellolla tuon kiekon pyörimisen saa oikein hyvin kellotettua eikä tulos ole arpomista. Varmaan olet itsekin nähnyt lämmityskäynnin aikaisista suorituskykymittauksista, kuinka tarkasti ja toistuvasti tämä onnistuu. Nämä tehomittaukset on tehty vain mielenkiinnosta, jotta näkisi, miten käyttöolosuhteet tuloskuntoon iskevät. Tuo koko käyttökertomuksen tulosraportointi perustuu yksin kumulatiivisiin energiamittareiden mittauksiin, ei mihinkään hetkellisiin lämmityskäynnin aikaisiin tehomittauksiin.
Pollu näyttää hetkellisen tehon ja virtaaman. Tosin virtaama on sinällään vakio, kun Setä ei sitä säätele. Sulatuksen aikainen takaisinotto on mitattu useissa eri lämpötiloissa. Löytyy omasta käyttökertomuksestani, kuva 40. Pollun lukemat ovat tässä tietysti hyvin keskeisessä osassa. Jos niissä on virhettä, kaikkialla on virhettä eikä se virhe käy mistään ilmi.
Hajontaa liittyy jonkin verran sulatusten lukumäärään noin 0-7 °C lämpötilavälillä.
Kysymys omasta seurannastasi:
Miksi et saa luettua niitä kolmea omaa mittariasi, joilla olisi merkitystä. Pelkän sähkön ja veden kulutuksen raportointi on aika hyödytöntä, kun ne voi kulua niin kovin monella tavalla, esim. vesi kylmänä pytystä viemäriin. Miksi sitä MLP tuottoa ja sähkönkulutusta ei voi kertoa, vaikka sinulla on sille mittarit eikä sulatuksiakaan tarvita monimutkaistamaan asiaa?
