Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eipä ollut kauheasti noita tullut vertailtua, kun Setän näytöltä on noita helpompi lukea. Pollu näytti 0,1-0,2 °C Setään korkeampia lukemia, mutta Δt:ssä ero oli vain muutama sadasosa aste. Joka tapauksessa ero on Δt:ssä alle varsinaisen lukematarkkuuden. Tuossa minun Pollussa ja Setässä nämä lämpötilamittaukset esitetään vain kymmenyksen tarkkuudella, mutta Pollu taitaa näyttää Δt:n jopa tuhannesosaasteen tarkkuudella - sikäli kuin näyttöä oikein tulkitsin.
Pollun paluuanturi on minulla taskussa rasvan ja lehtikuparin kanssa. Se ei välttämättä reagoi niin nopeasti kuin uiva anturi mutta eihän tuossa lämpöhäviöitä ole muita kuin se anturin oma johto. Meno anturi on sillä sen omalla läpiviennillään siinä mittarissa alkuperäisellä paikallaan kiinni. Menolämpötila vaihtelee vain hitaasti, mutta paluulämpötilassa on enemmän muutoksia sulatusten vuoksi. Koska virtausmäärä on vakio koko lämmityskauden, tuosta ei mielestäni pitäisi kuitenkaan tulla merkittävää virhettä, paitsi se sulatusten negatiivinen työ, jonka olen arvioinut erikseen.
Pollu mittaa minulla heti kattilan läheltä, joten latauskirtolinjan häviöt eivät kasvata mitattua tuotantoa.
Kirjoitellaan nyt tähän pökö:n ketjun jatkoksi. Minullakin VILP vaihtuu maalämpöön. Joulun pyhinä askartelin kytkennät liki valmiiksi lämmönjakohuoneessa. Nyt sitten on vedetty jäähdytysputkia, jotta vihdoin saadaan jäähdytyskin. VILP:n ulkoyksikön säädin hajosi. Todennäköisesti sen hajoamisen aiheutti kompura. Ei huvittanut lähteä ulkoyksikköä uusimaan niin ja kun se jäähdytyskin oli hakusessa. Nyt odotellaan että kaivoon tulee lupa. MLP:tä ei ole vielä valittu. Tai vaihtoehdot on nibe, Gebwell tai oilon. Oilon taitaa vaan tippua pois kun on liian iso taloon nähden. Taitaa olla aika monta vuotta kulunut kun tänne viimeksi tuli kirjoiteltua.
Vilp:n sisäyksikkö ei saanut enää yhteyttä ulkoyksikköön. Eli ei siis käytännössä lähtenyt enää päälle.
Jäähdytys tulee maakylmästä niin, että konvektori on sellainen hotelli malli, joka on tarkoitettu alakaton sisään. Konvektori asennetaan vaatehuoneen kattoon ja kanavoidaan olohuoneeseen. Siis vaatehuoneella ja olohuoneella on yhteinen seinän pätkä. Kiertoilma otetaan vaatehuoneen ovenpäältä johon tulee säleikkö. Kondensiviemäröinti pikkuvessaan joka on vaatehuoneen vieressä. Konvektori tulee vaatehuoneessa ihan näkyviin, mutta ei haittaa siellä ketään. Konvektorilla 7kw kokonaistehoa ja tuntuvaa noin 4,5kw inhimillisillä äänillä ja 7/12 vedellä.
Jäähdytys tulee maakylmästä niin, että konvektori on sellainen hotelli malli, joka on tarkoitettu alakaton sisään. Konvektori asennetaan vaatehuoneen kattoon ja kanavoidaan olohuoneeseen. Siis vaatehuoneella ja olohuoneella on yhteinen seinän pätkä. Kiertoilma otetaan vaatehuoneen ovenpäältä johon tulee säleikkö. Kondensiviemäröinti pikkuvessaan joka on vaatehuoneen vieressä. Konvektori tulee vaatehuoneessa ihan näkyviin, mutta ei haittaa siellä ketään. Konvektorilla 7kw kokonaistehoa ja tuntuvaa noin 4,5kw inhimillisillä äänillä ja 7/12 vedellä.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #207
Viimeinkin ulkoanturi asennettu.
Omalla ulkokäyrällä mennään, 0 - menovesi 35 ja -20 - menovesi 45.
Nyt ulkona n -10 ja varaajan yläkolmannes n 40 asteinen ja käyttövesi esilämpiää 40 asteeseen, 110 litran metro kulutti vuorokaudessa 3kWh veden loppulämmitykseen. Lämmityksen cop 3.9 ja käyttövesi mukana kok-cop 3.3.
Seurailen miten nämä muuttuilee lämmitystarpeen mukaan, ja pidemmällä ajalla tietysti. Ei vrk totuutta näytä mutta antaa osviittaa kyllä. Selvää on nyt etten mitään vaihtoventtiiliä osta ja asenna, eli mennään käyttöveden suhteen kuten vilpillä aikanaan, loppulämpö priimataan. Ainakin eka talvi.
Omalla ulkokäyrällä mennään, 0 - menovesi 35 ja -20 - menovesi 45.
Nyt ulkona n -10 ja varaajan yläkolmannes n 40 asteinen ja käyttövesi esilämpiää 40 asteeseen, 110 litran metro kulutti vuorokaudessa 3kWh veden loppulämmitykseen. Lämmityksen cop 3.9 ja käyttövesi mukana kok-cop 3.3.
Seurailen miten nämä muuttuilee lämmitystarpeen mukaan, ja pidemmällä ajalla tietysti. Ei vrk totuutta näytä mutta antaa osviittaa kyllä. Selvää on nyt etten mitään vaihtoventtiiliä osta ja asenna, eli mennään käyttöveden suhteen kuten vilpillä aikanaan, loppulämpö priimataan. Ainakin eka talvi.
Olen tuuminut tuota, että onkohan tuo tapa oikeastaan kaikkein järkevin tapa hoitaa käyttövesi kaikilla lämpöpumpuilla.
Yksinkertainen lämpöpumppu riittää. Käyttöveden riittävyys ei ole ongelma. Vuositason kustannukset mitättömät.
3kWh vuorokaudessa (puolet varmaan varaajan häviötä, näin mulla ainakin) tekee reilu 1000kWh vuodessa. MLP:llä se COP3, säästö vähintään 600kWh, eli ehkä 70e. 20 vuoden elinkaaressa 1400e. Kyllä se MLP:n coppi sentään vaihtoventtiilin ostamisen maksaa, VILPin kanssa tilanne on jo vähän niin ja näin.
Kuinka monta kompuran käyttötuntia säästää tuolla tulistusvaraajalla 20 vuodessa... saattaapi aika monta tuntia tulla. Pari vuotta pidempi elinikä?
Samaa olen pohtinut.
Tällä foorumilla ainakin on vakiintunut "totuudeksi" se, että käyttöveden esilämmitys on "ylivertaista" siihen nähden että käyttövettä alettaisiin lämmittämään siitä alle 10 asteen raakavedestä vaikkapa MLP:n käyttövesisyklillä. Vesa tämän joskus muistaakseni kyseenalaisti ja itsekin alan kallistua siihen suuntaan, että eikö ole aivan sama tehdä se kuumennus siitä LKV-pöntön pohjalle kerrostuneesta kylmästä vedestä jonnekin 30 asteen kieppeille, kun MLP:n deltaT on kuitenkin vain se kiinteä 5 astetta tjsp? ON/OFF koneella ajetaan muutenkin aina kaasu pohjassa joten laitteiston kuluminenkaan ei muuksi muutu. Samalla COP:lla esilämmitykseen verrattuna se alkuvaihe tapahtuu, kun ei silloin kuitenkaan pystytä tekemään sitä kuumaa yli 50 asteista vettä jolla COP on huonompi. Tämä tapahtuu vasta KV-syklin lopussa. Onko siis järkeä ainakaan investoida mitään tuota esilämmitystä varten? Kuuman veden riittävyyttä tuo esilämmitys kyllä parantaa.
Lähtökohtia on toki monia, kuten esim. pökön valmis esilämmitysvaraaja + tulistuspönttö, jolloin homma on selvä. Yllä oleva koskee ehkä enemmän "tavallista" tapausta, jossa korvataan esim. öljy- tai sähkökattilaa MLP:llä tai uudiskohdetta.
Tilanne on eri, jos LKV-pöntö kierukka on niin pienitehoinen, että sieltä tulee heti käyttövesisyklin alussa kovin lämmintä takaisin MLP:lle. Tällöinhän tuottolämpötila on olettamaani korkeampi ja COP todella huononee. Onko kellään logia tai muuta tutkimusta tästä? Minulla ei käytännön kokemusta ole mutta asia kiinnostaa teoriatasolla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaihtoventtiilin lisäksi tarvitaan vielä se varaajakin, ellei satu olemaan jo sopivaa sisällä.
Vähän teillä kyllä kuluu veden lämmittämiseen. Meillä on kulunut vettä talviaikaan semmoinen 280 l päivässä ja sitä vastaavasti tulistusvaraaja on vienyt noin 5,5 kWh/d. Tuo on vielä talviaikaan katsottu, kun ei lasketa vettä puutarhassa.
Kyllä Pökön Nibe Figter taitaa elää ikuisessa kesässä. COP 4,5 @ 35 °C:ssa ! Tuolla koneella teho sitten putoaa noin paljon tuottolämpötilan kasvaessa. Setällä tuo tehonpudotus on lähes mitätön tuottolämpötilan kasvaessa. Se vain ottaa sähköä enemmän ja COP retkahtaa.
Vähän teillä kyllä kuluu veden lämmittämiseen. Meillä on kulunut vettä talviaikaan semmoinen 280 l päivässä ja sitä vastaavasti tulistusvaraaja on vienyt noin 5,5 kWh/d. Tuo on vielä talviaikaan katsottu, kun ei lasketa vettä puutarhassa.
Kyllä Pökön Nibe Figter taitaa elää ikuisessa kesässä. COP 4,5 @ 35 °C:ssa ! Tuolla koneella teho sitten putoaa noin paljon tuottolämpötilan kasvaessa. Setällä tuo tehonpudotus on lähes mitätön tuottolämpötilan kasvaessa. Se vain ottaa sähköä enemmän ja COP retkahtaa.
Joo, sulla tosiaan noinja tuo muutta laskut. Aurinkolämmöttömillä tilanne toisenlainen.
Pökön viestistä tuon otin, mutta omani on kyllä kutakuinkin tuota luokkaa myös, mitä olen kesäisin katsonut kun varaajan päälläkäynti kerran vuorokaudessa näkyy erittäin hyvin ihan sähköyhtiön sivulta. Oma ratkaisuni on se että vaikka priimausvaraaja on 60-astetta, niin alla oleva säädin päästää vain 45 hanoille, Näin ollen erittäin suuri osa energiasta on peräisin esilämmityksestä. Tuossa ovalissa on vielä ala- ja yläkierukat, joten sieltäkin saadaan maksimit irti esilämmitykseen.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitä tuommoinen "ovaali" muuten maksaa ? Kaksi kunnollista kierukkaa on varaosina jo melkein tonnin.
Varmaan ihan älyvapaan summan, mutta semmoinen nyt tuossa sattui olemaan kun muutin. Kierukat siihen kyllä piti laittaa, oisko ne ollut 300 euron kieppeillä pala, Kaukoralta suoraan hain. Kaukora teki alimmaisesta kierukasta mittatilaustyönä järeämmän ”aurinkokierukan”, mutta toistaiseksi sekin on nyt käyttöveden esilämmityksessä. Katotaan nyt tuleeko sitä aurinkolämpöä ikinä, ei se oikein kovin kannattavalta näytä.
Eli munkin systeemi on semmoinen, että kukaan semmoista ei tyhjästä rakentaisi, mutta saneeratessa siitä nyt sattui tommonen tulemaan...
Tuli lukaistua Pökön ketju kokonaan läpi. Pökö lataako MLP varaajaa vai onko varaaja vain lisäämässä verkoston vesitilavuutta.
Tuohon käyttövesi kytkentään itselläni lämmin vesi esilämpenee puskurivaraajassa, sitten menee MLP:lle kun MLP tulee hankittua ja siitä sitten vielä 110l tulistus varaajaan. Ajattelin ettei tuosta tulistus varaajasta ainakaan haittaa ole. Voipahan pitää MLP:n käyttöveden lämpötilan vähän matalampana.
Tuohon käyttövesi kytkentään itselläni lämmin vesi esilämpenee puskurivaraajassa, sitten menee MLP:lle kun MLP tulee hankittua ja siitä sitten vielä 110l tulistus varaajaan. Ajattelin ettei tuosta tulistus varaajasta ainakaan haittaa ole. Voipahan pitää MLP:n käyttöveden lämpötilan vähän matalampana.
Milläs anturilla se nyt käynnistyy ja pysähtyy, onko se joku sisäinen menoanturi?
Taitaapi nyt käydä se kierto kokoajan koska haluaa ajo-anturille 'oikeaa' tietoa, ehkä?
Mahtaako tuossa pumpussa olla suoraan joku valinta latauspumpun toiminnalle?
Ymmärsinkö oikein että käyttövetesi kulkee näin: puskurivaraajan esilämmityskierukassa -> mlpn sisäinen varaaja -> tulistusvaraaja? Jos näin niin mielestäni tuo tulistusvaraaja kannattaa ohitusleikata pois sähköä viemästä ellei kyseessä ole jotain todella spesiaalia kuten käyttövedenkiertoa tai poikkeuksellisen suurta käyttöveden kulutusta tms.. MLP:n jaksaa tehdä käyttöveden omaan varaajaansa siihen 50 asteen paikkeille ihan hyvin. Jää sitten yhden turhan varaajan häviötkin pois.
Tässä on myös oleellista se että kuinka lämmintä kaivosta tulee. Vertaa vaikka nykyisiä tuloksia vaikka ensi kevään vastaaviin.
Tässä parin eri on-off koneen valmistajan ilmoittamat arvot eri liuoksen sekä menoveden lämpötiloilla.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #231
Olen ymmärtänyt että mlp-menoanturi määrää käynnistyksen ja paluuanturi pysäytyksen, näin koska eri kytkentävaihtoehdoissa menoanturi siirretään aina sopivaan paikkaan.
Jos mlp laitetaan kiinteälle lauhdutukselle niin pumppu pysää, mutta silloin menetetään ulkolämmön mukaan säätyvä käynti. Tätä silti vielä koitetaan.
Ei haittaa viedä keruu kiertoon vaikka 5kw tehoa, ei paljon parta paukahda lämmössä....
Suurempien kohteiden energiankentän jatkuvuushan taataan näin. Taitaa silti olla hankala pystyä mitenkään osoittamaan onko tuosta pienessä mittakaavassa hyötyä vai ei. Tuskin haittaakaan mutta eipä siinä laitteille tmta tarvi laskeskella, sen verran pieni hyöty on. Ja toki se vaikuttaa myös millainen kaivo on. Sullakin sitä on ihan reippaasti muutenkin.
Vaatii jokatapauksessa väliin lämmönvaihtimen jolloin liuoksen lämpötila ei ole enää lähelläkään aurinkokeräimien lämpötiloja.
Mahdollisen varaajan ylikuumenemisen voi toki estää vaikkapa varaajaan asennetulla lyhyellä lämmönvaihtolenkillä, jonka kautta sitten kierrättää maaliuosta. Tuo vain vaatinee joko oman pumpun tai sitten jonkin mekaanisen tai sähköisen termostaattiratkaisun, jos yhdistää sen vaikkapa raitisilman esilämmitys-kuivaus-kennoratkaisuun.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onko tuo varaajan kiehuminen miten suuri ongelma vai onko kyse vain sen energian jonkin asteisesta hyödyntämisestä? Jos kiehuntaa tapahtuu harvoin ja seuraukset ovat ikävät, entä jos laittaisi jonkin termostaatin ja laskisi kuumaa vettä viemäriin ? Vesi ei tietysti ole kaikille ilmaista niin kuin täällä, mutta arvelisin ettei kyse ole monesta kuutiosta vaan joskus satunnaisesti ilmenevästä hetkittäisestä ongelmasta.
Entäs keräimen kiertopumpun katkaisu? Mitä keräimelle tapahtuu, jos tulee sähkökatko poutapäivänä ?
Entäs keräimen kiertopumpun katkaisu? Mitä keräimelle tapahtuu, jos tulee sähkökatko poutapäivänä ?