Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Itse asettaisin puhtaaseen tuloilmaan äänenvaimentimen lähtöpuolelle, siellä se on kauimpana puhaltimesta ja vaimentimesta. Esim 2D päähän ekasta haarasta.

Jäteilmalle sitten oma mittauksessa ennen äänenvaimenninta.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoista keskustelua saunan ilmanvaihdosta, täytyy hyökätä seuraamaan. Itsellä lasiseinä pesuhuoneen ja saunan välissä, hyvin puskee kosteuden pesuhuoneen puolelle ja sitten myös tiivistyy pesuhuoneen seinälaattoihin niin että lorina käy. Saunan katossa saunapoistoventtiili sekä tuloventtiili. Poiston avaan "tuuletusasentoon" jossain löylyjen loppuvaiheessa vielä lauteilla istuessa. Olen myös joskus kokeillut pitää sitä avoinna koko saunomisen ajan sillä olettamalla, että pesuhuoneeseen ei puskisi niin paljoa kosteutta, mutta tuloksetta. Pesuhuoneessa kuitenkin tuplaten poistoa mitä saunassa, tosin ei ole tullut mitattua mikä tilanne kun saunan poisto on tuuletusasennossa. Mutta tuskin saunaa saa koskaan niin "alipaineiseksi", että se voittaisi löylyn tuoman höyrynpaineen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Hiljaa hyvä tulee, pistin juuri tilaukseen tällaisen:


Kätevä, kun kännykkään saa mittaustulokset suoraan. Mittauksen ajattelin toteuttaa niin, että 160mm kanavaa 1,6 metrinen pätkä ja keskelle mittausreikä johon tuota anturia ujuttaa. Putki venttiilin päälle ja mittaamaan, toki putken päähän joku tiiviste joka tiivistyy seinää vasten kun putken sitä vasten painaa, että kaikki ilma varmasti liikkuu vain putkea pitkin venttiilille/venttiililtä. Juutuubista selvisi vähän mittaustapaakin, vaikuttaa ihan helposti toistettavalta menetelmältä:

Sovellukseen kun syöttää vaan tuon mitattavan putken halkaisijan, niin saa suoraan mittaustuloksen l/s. Ei tarvi miettiä mitään k-arvoja tai muutakaan mistä tulos voi heitellä suuntaan tai toiseen. Vain yksinkertainen mittaus.

Vähän tuon mittausputken pituus mietityttää että miten se pysyy paikoillaan noin pitkänä. Yksi vaihtoehto toki olisi metrinen putki jonka toiseen päähän vaikka 20 cm päästä tekisi mittausreiän. Tulon mittaus olisi venttiiliä kauimmaisesta päästä putkea ja poiston mittauksessa taas venttilin puoleisesta päästä. Tarkoituksena siis, että ilmavirralla olisi ainakin 5xD matka aikaa tasoittua. Lähteestä riippuen tuo matka on 3-6 x putken halkaisija mitä olen löytänyt. Sotkeeko esim poistoventtiilin läheisyys tulosta, en osaa edes arvata, mutta helppo ainakin kokeilla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vaikkapa voimalaitosten virtausmittauslaitteet kalibroidaan verkkomittauksella. Siinä mittalaite, yleensä Pitot-putki, työnnetään kanavaan ja mitataan nopeus vaikkapa 3x3 jaolla. Tuosta siis saadaan 9 pistettä, joista otetaan keskiarvo. Jako pitää yrittää tehdä niin, että poikkipinta-ala on sama joka pisteellä. Videon mukaisesti keskeltä viivan ottamalla putken keskikohta yliedustuu ja keskellä nopeus on täysinkehittyneessä virtauksessa selvästi yli keskiarvon. Laminaarisessa tapauksessa jopa 2-kertainen keskiarvoon nähden.

Vilkaisin tuon manuaalia ja en löytänyt kuvausta tuosta mittaustavasta. Ehkä se mittaa koko virtausprofiilin ja laskee sen mukaan olettaen putken pyöreäksi? Eli ei käytä keskiarvoa viivalle vaan huomio pinta-alat?

Noissa voimalaitosmittauksissa harvoin pääsee mittaamaan edes yhden halkaisijan mittaisen suoran jälkeen eli 1 m 160 mm putki on jo luksusta.

Poistoa mitatessa, varsinkin pienillä virtaamilla, virtaus putkessa saattaa olla laminaarinen. Silloin nopeudprofiili on huomattavan erilainen tuloon verrattuna, joka on pitkän kanavan, mutkien ja venttiilin takia varmasti turbulenttinen. Tästä tulee todennäköisesti selkeä ero noin mitattaessa.

Laittaisin putken päähän verkon, jolla varmistetaan turbulentti virtaus pienilläkin nopeuksilla poistoissa. Voit kokeilla vaikkapa keittiösiivilällä vaikutusta.

Imu on aina pallomainen ja puhalluksella on suunta (kokeile imeä kynttilä sammuksiin). Virtaus ei tiedä kohta joutuvansa venttiiliin, mutta muistaa tulleensa sieltä. Ihan hyvältä siis kuulostaa tuo putken kääntö niin, että poisto mitataan 20 cm ja tulo 80 cm venttiilistä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tuossa linkkaamassani mittarissa lähtöasetuksista annetaan kanavan muoto (pyöreä/kantti) ja koko ennen mittausta. Lisäksi on vielä tulo- tai poistoilmavirran valinta, en tiedä sitten mitä eroa noilla on mittauksiin..
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pyöreä vs. kantti tietysti tarvitaan pinta-alan laskemiseen. Oleellista on miten tuo laskee keskimääräisen virtausnopeuden. Jos on pelkkä aikakeskiarvo tuolta viivalta, on tulos liian suuri. Saako tuon viivan myös käyränä? Siis nopeus ajan (eli paikan) funktiona. Tuosta näkisi onko virtaus laminaarinen ja voisi ehkä tarkemmin laskea oikean keskiarvon.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Minä siirtäisin venttiilin putken ulkopäässä olevaan istukkaan , jolloin tilanne on venttiilin kannalta sama kuin katossa.
Lisäksi venttiiliä voi samalla helposti säätää ja seurata tulosta livenä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikö ilmanvaihdolle tehdä koskaan painehäviölaskelmaan perustuvaa säätöä? Kaikissa kanavissahan on sama painehäviö yhteisestä putkelta koneelta huonetilaan. Siitä vaan putken, mutkien, T-kappaleiden ja lopulta venttiilin kertavastukset yhteen ja haetaan virtaussuhteet, joilla tulee kaikille samat painehäviöt. Tai ehkä paremminkin siis venttiilien painehäviöt, joilla saadaan suunnitellut virtaussuhteet. Kokonaisvirtaaman saa painehäviöstä puhaltimen yli ja puhaltimen tehoasetuksesta.

Näitä tuli työkseni laskeskeltua voimalaitoksille, joissa on mitä ihmeellisempiä kanavia. Ei pitäisi olla kovin suuri homma IV-kanaville, joissa kuitenkin yleensä vain muutamia vakio-osia.

Laskemallahan se patteriverkostonkin tasapainotus nykyään tehdään.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vihdoin pääsin mittailuhommiin ja ainakin poiston osalta tuo kuumalankamittari näyttää toimivan hienosti.

Mitta-adapterina 125mm kierressaumakanava metrin pituisena, 20cm toiseen päähän porattu 13mm reikä josta saa tökittyä mittaria sisään ja ulos. Molemmissa päissä yhteet joilla hökötyksen saa kiinni venttiilin paikalle ja venttiilin sitten toiseen päähän.

Säätämään en ole ehtinyt, mutta mittasin kaikki poistot ja ynnäsin ilmamäärät yhteen. Sitten mittasin koneelta lähtevästä poistokanavasta ilmamäärän. Tulos varsin positiivinen: venttiilit -50 l/s vs koneelta -49 l/s.

Tuo mitattu aikakeskiarvolla tasaisesti vetämällä putken läpi keskilinjaa kyljestä kylkeen, kolme kertaa mittaus toistaen ja pahimmillaan arvo heittänyt 1 l/s kun oppi vetämään tikkua ulos 0,5cm/sek. Tikussa mitta-asteikko niin nopeasti oppi tekniikan ja toiston.

Seuraavaksi opetellaan miten nuita poistoventtiilejä saa säädettyä ja sen jälkeen tuloventtiilien kimppuun.
 
Viimeksi muokattu:

Beezeri

Jäsen
Sattuisiko kukaan tietään mistä voisi vuokrata esim. phm-v1 venttiilinsäätömittarin tai vastaavan(näyttää paine-eron ja virtauksen) Oulun lähistöllä. Itellä Sam41 ja näillä keleillä normisäädöissä aiheuttaa hieman vedon tunnetta sisällä. Vahvasti epäilen, että virtaukset ovat liian voimakkaat ja tarvis mitata venttiilit ovatko lähelläkään pöytäkirjan säätöjä.
Jos virtauksia pitää saada alemmas, niin onnistuuko esim. lisäämällä tuloilmaventtiilien määrää? Pilppi vaatii tietyn ilmamäärän toimiakseen tehokkaasti, niin puhaltimien tehojen säätö pienemmäksi ei oikein tule kysymykseen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Sattuisiko kukaan tietään mistä voisi vuokrata esim. phm-v1 venttiilinsäätömittarin tai vastaavan(näyttää paine-eron ja virtauksen) Oulun lähistöllä. Itellä Sam41 ja näillä keleillä normisäädöissä aiheuttaa hieman vedon tunnetta sisällä. Vahvasti epäilen, että virtaukset ovat liian voimakkaat ja tarvis mitata venttiilit ovatko lähelläkään pöytäkirjan säätöjä.
Jos virtauksia pitää saada alemmas, niin onnistuuko esim. lisäämällä tuloilmaventtiilien määrää? Pilppi vaatii tietyn ilmamäärän toimiakseen tehokkaasti, niin puhaltimien tehojen säätö pienemmäksi ei oikein tule kysymykseen.

Tyrnävä lienee jossakin pohjois pohjanmaalla. Toi siis myös vuokraa.
 
Ei näytä kovinkaan ammattimaiselta touhulta ottaa kuvan missä on käytetty kylkilähtöä ja reikä on kaivettu lähdölle aivan liian pieneksi.
Jos noilta vuokraatte mittareita kysykää että niissä on suoritettu kalibrointi ja se on alle vuoden vanha.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei näytä kovinkaan ammattimaiselta touhulta ottaa kuvan missä on käytetty kylkilähtöä ja reikä on kaivettu lähdölle aivan liian pieneksi.
Jos noilta vuokraatte mittareita kysykää että niissä on suoritettu kalibrointi ja se on alle vuoden vanha.

Kuinka moni IV määrän mittautanut on nähnyt kalibrointitodistuksen - veikkaan että 0,001%. Mittaustarkkuus näissä mittauksissa on luokkaa jotakin mikä ei ole kovin pajon. Mittauspöytäkirjasta ei ole hirveän paljon pääteltävissä, esim mitausten toistettavuuden suhteen eli en näe ammatimaisuudella juurikaan arvoa jos se ei näy tulosten luotettavuudessa.

... ja juu, omat mittaukset on kesken. Kanavissa on nyt mittausyhteen ja niiden kautta toistetavuus vaikuttaa hyvältä jos mittari osaa ottaa ison määrän mittaustuloksia ja laskea keskiarvon.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Teston mukana tuli voimassa oleva kalibrointitodistus ;) Mittauksetkin heitti max 5 l/s yksittäisissä kohdissa kun alakerran sain äsken säädettyä kohdilleen, yleensä heittoa oli 1-3 l/s. Joka venttiilistä otin vähintään 3 kpl mittauksia kunnes sama tulos +-1 l/s tuli peräkkäin. Nopea homma.

Nyt tuntuisi kaikki merkit viittaavan siihen, että homma pelittää.

Kuutioiden mukaan laskin tarvittavan poistoilmamäärän ja 5% alipaineella tuloilmamäärän ja kuumalankamittarilla koneelta lähtevistä pääkanavista mittasin millä nopeuksilla nuo määrät saavutetaan. Tässä vaiheessa kaikki venttiilit oli ruuvattu niin isolleen auki kuin valmistaja on määritellyt.

Sitten venttiilit arvalla kiinni, lähimpänä konetta eniten ja kauimpana jätin auki. Sitten vaan mittariadapteri/jigi kiinni ekaan poistoventtiiliin ja mittasin kaikki läpi ja tulokset ylös. Säädin niitä mitä piti säätää ja taas mittakierros kaikille säätöjen jälkeen. Kolme säätökierrosta piti tehdä poistolle ja tulolle + tarkistukset.

Laskin mitatut litramäärät yhteen ja sain alipaineeksi noin 6%.
Sitten mittasin vielä koneelta lähtevistä kanavista uudestaan litrat ja vertasin niitä venttiileistä mitattuihin yhteismääriin, poistossa heittoa 1 l/s ja tulossa 0.
Koneen laskemat hyötysuhteet: tulo 80% ja poisto 75%.
Ja se tieteellisin todennustesti: ulko-ovet sulkeutuvat alipaineen vaikutuksesta.

Tämä nyt oli tällainen ensikertalaisen kokeilu, saa ja pitää heittää kommenttia jos joku kohta raadin mielestä meni vikaan. Hommaan tuhrautui kokonaista 5 tuntia ihmettelyineen. Mittaan vielä myöhemmin uudelleen kaikki ihan ajan kanssa ja teen tarvittavat pöytäkirjat, kun jossain vaiheessa LVI-tarkastaja haluanee moisia pällistellä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ainiin, tulipa mieleen: mulla nyt poiston moottori säädetty 6% isommalle kuin tulo. Voiko olettaa, että tuo ero pysyy samana koko skaalalla?

Laitoin poissa-asetukseksi muistaakseni tulo 29% ja poisto 35%, mutta en muistanut mitata ilmamääriä tuolla asetuksella koneelta lähtevistä kanavista. Perusasetukset jolla säädin venttiilit 49%/55% jotka tosin aika reilulla varmuudella laskin yläkanttiin, toimii melkeinpä tehostusasetuksena nuo sitten lopullisessa tilanteessa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
%yks

Eli kunhan pidän tuon moottorien nopeuden erotuksen tuossa 6%yks, niin ilmamääräsuhde pysyy samana kaikilla nopeuksilla?

Nopeahan tuo on mitata kunhan taas koneen luokse pääsen, mutta tälleen kohta entisen kodin sohvalta asiaa pohdin.
 
Viimeksi muokattu:
Lienee tällä hetkellä tuo Teston 510 paras diili IV-säätöihin? Ei oikein mitään lähelläkään tuossa hintaluokassa. Toki reilummin auki olevilla venttiileillä 3 Pa heitto voi jo vaikuttaa tulokseen jopa "merkittävästi? Mutta jos ei parempia ideoita niin taidan laittaa tilaukseen. Tarkoitus myös harrastuksenomaisesti räveltää joku viritys mittaamaan tuota paine-eroa vaipan yli.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Itse suosittelen Teston 405i kuumalankamittaria. Vakio mittaputki venttiilin ja kanavan väliin niin saa vakioidusti mitattua suoraan litraa/sekunnissa ja säädettyä samalla helposti.
 

Fibo

Jäsen
Mielenkiintoista keskustelua saunan ilmanvaihdosta, täytyy hyökätä seuraamaan. Itsellä lasiseinä pesuhuoneen ja saunan välissä, hyvin puskee kosteuden pesuhuoneen puolelle ja sitten myös tiivistyy pesuhuoneen seinälaattoihin niin että lorina käy. Saunan katossa saunapoistoventtiili sekä tuloventtiili. Poiston avaan "tuuletusasentoon" jossain löylyjen loppuvaiheessa vielä lauteilla istuessa. Olen myös joskus kokeillut pitää sitä avoinna koko saunomisen ajan sillä olettamalla, että pesuhuoneeseen ei puskisi niin paljoa kosteutta, mutta tuloksetta. Pesuhuoneessa kuitenkin tuplaten poistoa mitä saunassa, tosin ei ole tullut mitattua mikä tilanne kun saunan poisto on tuuletusasennossa. Mutta tuskin saunaa saa koskaan niin "alipaineiseksi", että se voittaisi löylyn tuoman höyrynpaineen.
Itsellä oli sama ongelma edellisessä asunnossa. Eli lasiseinän ja lasioven välisestä avoimesta raosta karkasi löylyt kylppäriin ja siellä oli sitten melkoiset vesiputoukset seinillä. Asia tuli ratkaistuksi laittamalla tällaisen tiivisteen oven reunoihin, jolloin rako meni umpeen.
Oletin, että tiiviste ei kauaa pysy paikallaan ja sitä saisi olla koko ajan vaihtamassa, mutta kuuden vuoden asumisen aikana taisin joutua yhdelle sivulle tiivisteen vaihtamaan, vaikka siihen joka oven avauksella kohdistuikin sivuttaissuuntaista rasitusta.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Itsekin tuota Omega tiivistettä harkitsin, mutta taitaa tuon tiivisteen laippa tulla yli lasin paksuuden. Nyt kun tässä rupesin googlettelemaan, niin vastaan tuli lasien väliin tarkoitettu tiiviste;

Ainut vaan, että mainospuheessa puhutaan "huonelämpötilasta". Mahtaakohan saunan lämpö tehdä tuotteelle tepposet.

Edit; löyty vastaus. Siihen näköjään oma tuote:

Melko arvokasta...
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Ilmamäärien mittaus paine-eromittarilla, mikä olisi hyvä paine-ero? Ilmeisesti liian pieni ero aiheuttaa helposti mittavirheitä ilmamääriin ja liian suuri taas on turhaa. Onko joku 10-20Pa jo sopiva?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ilmamäärien mittaus paine-eromittarilla, mikä olisi hyvä paine-ero? Ilmeisesti liian pieni ero aiheuttaa helposti mittavirheitä ilmamääriin ja liian suuri taas on turhaa. Onko joku 10-20Pa jo sopiva?

Jossain täällä foorumin syövereissä pohdin samaa asiaa joskus. Jotain ohjeita taisin löytääkin asiasta ja taisin jotain linkatakin tänne mutta taisin tulla siihen lopputulokseen että pyrin itse saamaan vähintään 10 Pa painetta tuloilmaventtiilille. Toki en ole jaksanut vielä vaihtaa venttiileitä ja tehdä säätöjä.
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Jossain täällä foorumin syövereissä pohdin samaa asiaa joskus. Jotain ohjeita taisin löytääkin asiasta ja taisin jotain linkatakin tänne mutta taisin tulla siihen lopputulokseen että pyrin itse saamaan vähintään 10 Pa painetta tuloilmaventtiilille. Toki en ole jaksanut vielä vaihtaa venttiileitä ja tehdä säätöjä.

10-20Pa voisi siis olla ihan hyvä lähtökohta. Laitoin PHM-V1 mittarin tilaukseen, kallishan tuo on harrastajalle, mutta parempi tehdä itse kuin ottaa joku muu hutiloimaan.
 

Jolberious

Vakionaama
Meneeköhän aiheesta ohi? Toivonmukaan ei. Ihan kiusallani tuli hankittua tälläinenkin päänsärky-työkalu pakkiin.
 

Liitteet

  • HCHOVOC.jpg
    HCHOVOC.jpg
    38,8 KB · Katsottu: 486

Mikki

Hyperaktiivi
Mikäs olisi hinta-laatusuhteeltaan hyvä mittari amatöörin käyttöön näin v.2020?

PILP talossa voisi olla mittari, kun hyvässä säädössä oleva ja pysyvä ilmanvaihto on a ja o.

Mikäs värkki tuo on Jolberius?
 

pökö

Kaivo jäässä
Mikäs olisi hinta-laatusuhteeltaan hyvä mittari amatöörin käyttöön näin v.2020?

PILP talossa voisi olla mittari, kun hyvässä säädössä oleva ja pysyvä ilmanvaihto on a ja o
Tuokin laitos pysyy säädöissään kun se kerran on säädetty. Ei sitä tarvi jatkuvasti tarkastella, mittaritkin vaatii kalibrointinsa vaikka niitä ei käytetä.
 

Mara

Aktiivinen jäsen
Miksi omakotitalossa pitää mitata joka ventiili, eikö riittäisi, että vessassa ja pesuhuneessa pysyy talouspaperi poistoventtiilissä ja mittaus tehdään vain ulkona olevien putkien päästä ja säädetään jollakin ventiilillä, niin että jäteilma on suurempi kuin tuloilma. Aika harva pitää asunnossa huoneiden ovia aina kiinni, jos ovet ovat auki niin ilma virtaa kyllä huoneiden välillä. Mittaustarkkuuskin on huomattavasti parempi kahdesta putkesta mitattuna, kuin 20:stä mitatttu ja yhteen laskettu tulos.
 

pökö

Kaivo jäässä
Miksi omakotitalossa pitää mitata joka ventiili, eikö riittäisi, että vessassa ja pesuhuneessa pysyy talouspaperi poistoventtiilissä ja mittaus tehdään vain ulkona olevien putkien päästä ja säädetään jollakin ventiilillä, niin että jäteilma on suurempi kuin tuloilma
Mulla on rungoista mitattu. Eikä kokonaismäärät juur muutu vaikka venttiileistä muuttelee huoneissa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Itse säädin ensin kaikki tulo- ja poistoventtiilit maksimiinsa auki, sitten koneen puhaltimet silleen että haluttu ilmamäärä ja alipaine saavutetaan ja nämä mitattu runkokanavasta heti koneen jälkeen. Sitten venttiilien säädöt huonekohtaisesti mittaamalla ja sitten vielä tarkistus runkokanavista. Lopuksi vielä summasin venttiileistä saadut tulokset ja vertasin runkokanavasta saatuihin ja olivat parin l/s sisällä toisistaan eli omasta mielestä aika luotettava mittaus ja säätö. Asukkaat on samaa mieltä.
 

kuumitta

Jäsen
Mittaillaan formaldehydi ja voc-päästöjä tälläi "joko on tai ei ole ongelmia"-tyyppisiin mittauksiin.
Juuri tuohon ihan toimiva. Valmistajat yleensä kertovat anturin hyvyyttä laitteen tarkkuudeksi, joten numeroilla on harvoin toistettavuutta. Yritin etsiä jossain vaiheessa sellaista, mistä numeroista voisi piirtää jotain kuvaa, mutta koska nuo mittarit lämpeävät, muovit sitten kaasuttavat itse ilmaisinta ja tulos vääristyy. Samoin vaikuttaa kosteus ja ympäristön lämpötila.
 

MikkoM513

Aktiivinen jäsen
Juuri tuohon ihan toimiva. Valmistajat yleensä kertovat anturin hyvyyttä laitteen tarkkuudeksi, joten numeroilla on harvoin toistettavuutta. Yritin etsiä jossain vaiheessa sellaista, mistä numeroista voisi piirtää jotain kuvaa, mutta koska nuo mittarit lämpeävät, muovit sitten kaasuttavat itse ilmaisinta ja tulos vääristyy. Samoin vaikuttaa kosteus ja ympäristön lämpötila.
Itsellä nyt ollut muutaman viikon käytössä Airthings Wave plus. paljon vaihtelee vuorokaudenajan mukaan TVOC (45-800) ja Radon (50-250). en tiedä mikä on mittauksen luotettavuus Ja miksi tällainen vaihtelu?

CO2 vaihtelee aikalailla järkevästi (405-900) riippuen paljonko ihmisiä tilassa.

 

Lappanen

Hyperaktiivi
Itsellä nyt ollut muutaman viikon käytössä Airthings Wave plus. paljon vaihtelee vuorokaudenajan mukaan TVOC (45-800) ja Radon (50-250). en tiedä mikä on mittauksen luotettavuus Ja miksi tällainen vaihtelu?

CO2 vaihtelee aikalailla järkevästi (405-900) riippuen paljonko ihmisiä tilassa.


Omalla asuinpaikalla vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat aika suuria olleet nyt useana vuorokautena peräkkäin. Nytkin on koko viikko yöllä pudonnut ulkolämmöt lähelle -15 astetta ja päivällä sitten oltu ihan 0..-2 asteessa.

Radon taitaa ainakin "tykätä" pakkasista, joka voisi selittää noita sun radonvaihteluita:

Rakennuksen alla huokosilma on aina hyvin radonpitoista. Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta asunnon alipaineisuuden vuoksi. Alipaineen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero sekä koneellinen ilmanvaihto. Talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisälle enemmän kuin kesällä. Tällöin myös radonpitoisuudet asunnoissa ovat talvella korkeampia kuin kesällä.
https://www.stuk.fi/aiheet/radon/radonin-lahteet

Itsellä ei tosin radonia juurikaan ole (parin kk keskiarvo 30) enkä ole arvon heilahduksia havainnut pakkasillakaan vaikka talo rakennettu suoraan kalliolle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Radon taitaa ainakin "tykätä" pakkasista, joka voisi selittää noita sun radonvaihteluita:
Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa yleensä myös paljon. Tuuli voi aiheuttaa paine-eroja muuria vasten, jolloin radon joko pakkautuu sisään tai laimenee tapauksesta riippuen. Viralliset suositukset ja rajathan perustuvat vuosikeskiarvoihin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Testo 521 paine-eromittari suuttui jostakin ja sanoi sopimuksen irti. Valo sammu.... huutokaupasta ton uutena hankin hintaan 50EUR että menetys ei ole suuri mutta ihmetyttää kyllä Teston laatu. Ja mikä toss oikein hajos.

Edit: näköjään "akku" vain reistaili.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom