pankintalonmies
Jäsen
Ei kyllä tunnu mikään lämpimältä noista jakotukin putkista.
Eihän toi nyt mitään avaruustiedettä ole!
Eli lämmintä on ihan tarpeeks kierrossa ,eikä sen lämpötilan nostaminen ratkaise ongelmaa ,vaan muut tilat tulee liian kuumiksi. Pesuhuone/sauna piiriin pitää saada lisää virtausta , jakotukissa Primex merkki ,eli voisi päätellä kyseessä olevan Primex lattialämmityksen , vähän googlailua niin selviää miten sinne piiriin saa käännettyä lisää veden virtausta. Eli joko valkoisen tai punaisen hatun alta!!
Talon papereista voi löytyä lattialämmityspaprut ,mutta ne ei muuta tuota säätötarvetta mitenkään
Eli lämmintä on ihan tarpeeks kierrossa ,eikä sen lämpötilan nostaminen ratkaise ongelmaa ,vaan muut tilat tulee liian kuumiksi. Pesuhuone/sauna piiriin pitää saada lisää virtausta , jakotukissa Primex merkki ,eli voisi päätellä kyseessä olevan Primex lattialämmityksen , vähän googlailua niin selviää miten sinne piiriin saa käännettyä lisää veden virtausta. Eli joko valkoisen tai punaisen hatun alta!!
Talon papereista voi löytyä lattialämmityspaprut ,mutta ne ei muuta tuota säätötarvetta mitenkään
Viimeksi muokattu:
specialist
Aktiivinen jäsen
Kyllähän putkien lämpimältä pitäisi tuntua jos siellä kiertää 30 asteinen vesi. PE/S putken valkoista hattua voisi kokeilla avata ja katsoa miten vaikuttaa.
pankintalonmies
Jäsen
Sitä tuloilman lämpöä pitää ruuvata ainakin reilusti alas, jotta lattialämmitykselle jäisi jotain hommaa. Ei 22 vaan ennemmin vaikka 17. Se auttaa myös raittiin ilman sekoamisessa huoneilmaan (painuu lattiaa kohti).
Mutta noin muuten tuo on vähän semmoinen toivoton tehtävä. Mieltymyksistä riippuen 30 asteisella vedellä ei vaan pesuhuoneen lattiaa saa tuntumaan lämpimältä. Kun ne mötikät oli lämpimiä, se on merkki siitä että kaikki termostaatit painaa kiertoa kiinni, eli lämpöä olisi 30 asteisella vedellä tulossa kuitenkin aivan liikaa. Silti pesuhuone tuntuu kylmältä. Niin se vaan on. 30 asteinen putki ei kädellä koittamalla tunnu erityisen lämpimältä.
Pitäisi olla erikseen suuntatut piirit, pesutilaan aina joku 32 astetta vähintään ja muualle taas selvästi tähän aikaan pitäisi olla muutama aste vähemmän, ehkä 27 tms. koska kaikki termarit on menneet kiinni.
Meillä omasta mielestäni pesuhuoneen lattia on mukava kun pakkasta on yli kymmenen. Silloin kiertoon menee liki 35. Eli meillä lattia on mukava parina päivänä vuodessa, lopun aikaa se on kylmä. On ollit tarkoitus jakaa tuo kahtia ja suntata erikseen, mutta laiskuus on vielä voittanut.
Mutta noin muuten tuo on vähän semmoinen toivoton tehtävä. Mieltymyksistä riippuen 30 asteisella vedellä ei vaan pesuhuoneen lattiaa saa tuntumaan lämpimältä. Kun ne mötikät oli lämpimiä, se on merkki siitä että kaikki termostaatit painaa kiertoa kiinni, eli lämpöä olisi 30 asteisella vedellä tulossa kuitenkin aivan liikaa. Silti pesuhuone tuntuu kylmältä. Niin se vaan on. 30 asteinen putki ei kädellä koittamalla tunnu erityisen lämpimältä.
Pitäisi olla erikseen suuntatut piirit, pesutilaan aina joku 32 astetta vähintään ja muualle taas selvästi tähän aikaan pitäisi olla muutama aste vähemmän, ehkä 27 tms. koska kaikki termarit on menneet kiinni.
Meillä omasta mielestäni pesuhuoneen lattia on mukava kun pakkasta on yli kymmenen. Silloin kiertoon menee liki 35. Eli meillä lattia on mukava parina päivänä vuodessa, lopun aikaa se on kylmä. On ollit tarkoitus jakaa tuo kahtia ja suntata erikseen, mutta laiskuus on vielä voittanut.
Niissä valkoisissa mötiköissä kiertää sähkö!!
Jos sulla on torpassa vaikka 22 astetta ja kiertävä vesi lähtöpäässä vaikka 30 astetta ,niin ei ne putket tunnu lämpimiltä ,eikä ainakaan kuumilta.
Nibe Pilppien ja muidenkin ongelma on ettei ole erilämpöistä vettä kiertoon , eli saisi kosteisiin tiloihin lämpimämpää vettä kiertämään kuin asuintiloihin. Tästä johtuen jos haluaa kosteisiin tiloihin lämpimämmät lattiat on kiertoja avattava paljon enemmän kuin asuintilojen kiertoja. Tolla yhdenlämpöisellä vedellä ei käytännössä ole saavutettavissa valtavia eroja lattialämmitys lämpöihin . Esim kesät ovat ongelmallisia , ja joutuu tekemään sitäsuntätä että saa kosteat tilat pidettyä lämpimänä
Jos sulla on torpassa vaikka 22 astetta ja kiertävä vesi lähtöpäässä vaikka 30 astetta ,niin ei ne putket tunnu lämpimiltä ,eikä ainakaan kuumilta.
Nibe Pilppien ja muidenkin ongelma on ettei ole erilämpöistä vettä kiertoon , eli saisi kosteisiin tiloihin lämpimämpää vettä kiertämään kuin asuintiloihin. Tästä johtuen jos haluaa kosteisiin tiloihin lämpimämmät lattiat on kiertoja avattava paljon enemmän kuin asuintilojen kiertoja. Tolla yhdenlämpöisellä vedellä ei käytännössä ole saavutettavissa valtavia eroja lattialämmitys lämpöihin . Esim kesät ovat ongelmallisia , ja joutuu tekemään sitäsuntätä että saa kosteat tilat pidettyä lämpimänä
Niin siis asennuksissa on usein tämä ongelma. Kyllähän nuo Niben pilpit saa kahdella suntilla varustettua, lisävaruste löytyy ihan suoraan Niben hyllyltä.
Rahalla sen ongelman saa korjattua.
Juu, ei liity sitten yhtään mitenkään PILP:iin tai Nibeen. Itseasiassa päinvastoin: Nibe on ollut edistyksellinen tässä: jo halvoista PILP:eistä lähtien on ohjaus erillisille suntille.
Mutta ei tuollaisia asennuksia vain juuri tehdä. Etenkään talopakettitaloihin.
pankintalonmies
Jäsen
Nyt tuloilma 17 asteen luokkaa kun ruuvailin taas. Voi tosiaan olla että noista jakotukin putkista ei pysty käsikopelolla sanomaan mitään. Sen huomion tein että PE/S säätökorkki oli aivan löysällä (täysin auki?). Kuin myös muut joissa toi sama säätö.
Olis tosiaan jees kun saisi kylppärin lattiaan lämpöä. Tähän mennessä se on ollut aina viileä eikä kuivakaan niin nopsaan.
nyt nibe näyttää tämmöstä.
Olis tosiaan jees kun saisi kylppärin lattiaan lämpöä. Tähän mennessä se on ollut aina viileä eikä kuivakaan niin nopsaan.
nyt nibe näyttää tämmöstä.
Liitteet
Juu , tarkoitus oli vain yleistää ,ei ole vika Niben ,vaan yleensä se halvimman ja helpoimman asennustavan! Tietty ei olisi haitaksi jos pumpuissa olisi jo lisäshuntti ja ohjaus jo vakiona! Jälkikäteen lisäshuntti on aika hankala asennettava ,ja luulisin että moni olisi ollut valmis investoimaan aloitusvaiheessa sen muutaman satasen ,joka lämpimiin pesutilojen lattioihin olisi tarvittu
Espejot
Hyperaktiivi
Ei se lisäsuntit tai sähkökaapelit poista ongelman perussyytä eli lämmitystarpeen erilaisuutta. Vaikka lattioihin syötetään eri lämpöistä vettä niin tuloksena on että jos kosteiden tilojen lattiat on lämpöisiä niin olohuoneessa on kuuma tai lattiat kylmiä jos lämmitystarvetta ei ole. Olen nyt säätänyt termarit niin että kaikkialle (paitsi kosteat tilat) menee min 12% nimelivirtaamasta.
Sivuvaikutuksena sitten kaapeli lämmittää myös kiertovettä ja sitä kautta niitäkin tiloja, joissa on muutenkin turhan lämmintä.
Oma ehdotukseni on säätää veden lämpötila riittävän korkeaksi ja asentaa sähköisten huonetermostaattien ohjaamat venttiilit niihin piireihin, joiden lämmittämät huoneet tulevat liian kuumiksi. Sellaisiakin ratkaisuja on saatava, missä termostaatti lähettää tiedot keskusyksikölle langattomasti (lämpötilatuntoelimissä paristokäyttöinen lähetin) ja verkkovirtakäyttöinen keskusyksikkö voi olla venttiilitoimilaitteiden ja näiden verkkovirtakäyttöisen ohjaimen kanssa jakotukin luona. F470 on näet laite, jonka tuottosuhde ei juuri parane, vaikka lämmitysverkon vain hieman lämpimältä tuntuvan pesutiloissa tarvittavan lämmitysveden asetusta pudottaisi vielä hiukan enemmänkin, lähelle normaalia huonelämpötilaa.
Se sähköteho pitäisi saada siihen kiertoveteen tulopuolelle. Joku tuon kaltainen ratkaisu:
Sekoitusryhmä TMix XS
Thermotech TMix® XS on koottu, pienikokoinen sekoitusryhmä, joka sopii pienemmille pinta-aloille, joissa kaksiputkijärjestelmä kuten esim. eteisiin ja kylpyhuoneisiin. Tähän sekoitusryhmään voi kytkeä maksimissaan 4 piiriä, kun kyseessä on 8 mm putki tai1-2 piiriä, kun kyseessä on 12, 16, 17 ,20...
thermotukku.fi
Morjens! Ajattelin laittaa vinkkiviitosen näiden jäätymisongelmien tiimoilta jonka itse sain ratkottua (hieman) rujolla armaflex teippauksella jo viime talvena. Nibe F470 aparaatti kyseessä, ja viime talven alussa mietiskelin että mikä tuon jäätää. Noh aika selkee oli että tuloilmapuolen kotelo valskaa sen verta, että kohtaa lämpimän sisäilman ja avot huurteet kotelon sisäpinnassa. Toisekseen koteloinnin päällipuolessa eli aparaatin päällä on eristys aivan pellillä tossa tuloilman yläpuolellla ja kolmas oli että tuo tuloilmasuodatin patruunan kotelo ottaa suoraan kiinni paikallaan ollessa takseinän peltiin joka jäätää ja kylmettää kapillaarisesti muovikoteloa jonka vetokahva on suoraan "lämpösellä" puolella. Eli hyvin pitkälti edesauttaa falskaavan tuloilma kotelon jäätymistä eli tuloilmapatruunakotelon perällä myös armaflex.Tuloilmapuolen patruunakotelon edessä myös tuollainen uottinsa veistelty palanen flexiä joka ottaa kiinnii nippa nappa päällyskoteloon eli kotelo painaa sen tiiviiksi Eli kiitos ja anteeks sekavasti selitetty mutta toivottavasti pointti aukesi Viime talvena tällä setupilla ei jäätänyt ollenkaan, ja vahvalla jäätymättömyyden veikkauksella lähdetään tähänkin talveen. Meinasin ensi kesänä avata tuon kotelon palapalalta kokonaisuudessaan auki joka suunnasta ja eristää ajatuksella ja siistimmin mitä nytten on.
Liitteet
pankintalonmies
Jäsen
Kyselen vielä tyhmiä tuosta Nibestä.
Onko 1 asteinen tuloilma liian vähän vai ok näillä etelän nollakeleillä/muutamilla plus-asteilla?
minimi menolämpötila on nyt 27 astetta.
Mikä noiden logiikka oli?
Huonekohtainen anturivalinta on pois päältä ja termarit perusasennossa viivan kohdalla joka huoneessa jossa on (keittiö/oh/mh).
Millä valinnoilla saan sen ajamaaan lattialämmitystä päälle? Viileämpi tuloilma ja sillä painostetaan lattialämmitystä päälle? Millainen lämpökäyrän tulisi tällöin olla?
Onko 1 asteinen tuloilma liian vähän vai ok näillä etelän nollakeleillä/muutamilla plus-asteilla?
minimi menolämpötila on nyt 27 astetta.
Mikä noiden logiikka oli?
Huonekohtainen anturivalinta on pois päältä ja termarit perusasennossa viivan kohdalla joka huoneessa jossa on (keittiö/oh/mh).
Millä valinnoilla saan sen ajamaaan lattialämmitystä päälle? Viileämpi tuloilma ja sillä painostetaan lattialämmitystä päälle? Millainen lämpökäyrän tulisi tällöin olla?
Liitteet
pankintalonmies
Jäsen
Mistä muuten johtuu noin korkea jäteilman lämpötila (22 astetta)?
No siitä että kompura ei käy. Ihmettelin tuota tosin kun kuvassa näkyi että on lämmitys päällä eikä sulatus.
Onkohan tuo jossain raksa-asetuksissa koko vehje eli kompura estetty tms?
Kompuralla ei ole mitään duunia ko. hetkellä. On niin jyrkkä käyrä että ilmojen lämmetessä käy pätkää kun priorisoi lämmitystä... Pitäis käynnistyä kun kompressorin anturi = laskennallinen menolämpötila. Ja sammua taas kun kompressorin anturi on 8 astetta suurempu kuin laskennallinen menolämpö.
pankintalonmies
Jäsen
Eilen oli sulatus päällä, sitten oli siirto ja nyt lämmitys. Tosin olen tässä välissä säätänyt noita arvojakin hieman.
talo on uudehko puu omakotitalo
talo on uudehko puu omakotitalo
Säädä niin että tuloilma on vaikka 17-19 välillä. Sitten lattiat alkaa lämmetä enemmän kun et lämmitä ilmalla. Kannattaa harkita jos ostaisit halvan infrapunalämpömittarin niin voit mitata lattian lämpötilaa. Voisi auttaa asiassa. Kyllä pesuhuoneen pitäisi olla lämmin jos kiertovesi luokkaa 30 astetta. Jos jakotukki ei ole kiinni.
Ja viivan kohdalla olevista termareista. Mitään en tiiä mikä se viiva on, mutta jos joku huone missä on termari on liian kylmä tai kuuma niin väännä termarista sen mukaan minnepäin sen lämpötilaa haluat
Viimeksi muokattu:
Tuo puoli kierrosta on melkeinpä sama kuin venttiili olisi kokonaan auki. Eli liian isolla skaalalla säädöt. Oma aparaatti reagoi kun vääntää sen kerran kiinni ja siitä lähtee avamaan noin 3mm kerralla aukipäin, niin tolla 3mm avausskaalalla asteet elää noin 2astetta.
Ei ole puoli kierrosta sama kuin kokonaan auki, siellä riittää muistaakseni neljä kierrosta avattavaa. Ja kyllä, niitä kierroksia tarvitaan jos lämpökäyrä on asetettu asuntoa varten (ilman että termarit katkoo tai on jotain minimilämpöä käytössä) ja mikäli ilmamäärät ovat suuret.
Se, että sitä joutuu jatkuvasti säätämään ja että se on vain hieman auki on merkki siitä ettei lämpökäyrä ole oikein vaan lämpimällä kelillä ajetaan termareita vastaan.
pankintalonmies
Jäsen
Kiitos tiedosta. Mistäköhän tuon nyt tietää että jakotukki on varmasti auki? Sininen venttiili oikealla oli melkein kiinni (kireällä).
Joo, tiedän että helpoimmalla pääsisi kun ottais putkarin paikalle mutta jos tässä on joku yksinkertainen juju niin ei viittis sen takia maksellakaan.
tuloilma tällä hetkellä 17 astetta ja pienin menolämpötila sen 28 astetta. Lämpökäyrä 3 ja +1
Joo, tiedän että helpoimmalla pääsisi kun ottais putkarin paikalle mutta jos tässä on joku yksinkertainen juju niin ei viittis sen takia maksellakaan.
tuloilma tällä hetkellä 17 astetta ja pienin menolämpötila sen 28 astetta. Lämpökäyrä 3 ja +1
Liitteet
Espejot
Hyperaktiivi
Siis linjasäätöventiili oli melkein kiinni... arvaan. Oletan että sinulla ei ole kuin yksi jakotukki. Kaiva lattialämmityssuunnitelma esille ja kato sieltä linjasäätöventiilin esisäätöarvo ja ruuvaa kyseinen lukema linjasäätöventiiliin. Jos lämoöä ei tule tarpeeksi niin ruuvaa auki lisää. Jäi nyt sitten epäselväksi mikä se ongelma varsinaisesti on?
pankintalonmies
Jäsen
Jos talossa ei ole kylmä, niin sitten ne toimivat oikein. Ei lattialämmitys lämpimältä tunnu jaloissa jos ei pakkasta ole todella paljon. Huomaa hyvin lämpökameralla, pakkasellakin ne lattiat on n. 24C lämpimiä mitä viimeksi kurkkailin. Ei se silloin lämpimältä jalalle tunnu.
Tämä siis parketilla, laattalattialla voi tuntea hieman paremmin lämmön sitten kun mennään siellä -15C paikkeilla. Jos lattiat on jatkuvasti kuumia, niin kyllä saa kämpässäkin olla sitten +27C.
Espejot
Hyperaktiivi
ES 6. Toi lukema siis laitetaan asennusvaiheessa linjasäätöventiiliin ja mittaaja sitten mittaa virtaaman ja säätää laitteen lopuliseen arvoon. Jos lämpöä tulee liian vähän tai liikaa niin arvoa muutetaa.
Melkoisia oletuksia. Kyllä kylppäriin voi vaatia ja sinne voi toteuttaakin vaikka 40 asteisen lattian keskellä kesää. Kylppäri yksin ei koko taloa lämmitä kohtuuttomasti. Kaikki riippuu toteutuksesta.
Kuulostaa kivuliaalta ja tuollaiseen on jo kerrottu tässäkin threadissa ohjeet. Ne eivät kuitenkaan liity talon lämmitykseen, johon tuo nykyinen asetelma on tehty. Ja kun puhutaan monikosta "lattiat", niin kyllä sillä tarkoitetaan silloin muutakin kuin pelkästään kylppäriä.
Kyllä se lattialämmitys on säädetty niin että talo pysyy lämpimänä ja silloin se toimii oikein. Mikäli tahtoo erillisiä piuhoja muualle muista kuin lämmityksellisistä syistä, niin silloin hankkii sellaiset. Tässäkin ratkaisuna on Nibe ECS40, saa ne kylppäriin lattiat vaikka halki jos mieli tekee. Se ei kuitenkaan ole oletustarkoitus.
pankintalonmies
Jäsen
Kiitos. Jos lämpöä haluaa lisää, niin voinko säätää ES arvoa linjasäätöventtiilistä? Eli tällöin ilmeisesti isompaa arvoa?
ja tosiaan sinisen korkin allahan se säätö oli eikä sinisessä korkissa (vaikka siinä kierteet onkin ja + ja - merkit), ja siellä arvo 6 oli ihan oikein asetettu.
ja tosiaan sinisen korkin allahan se säätö oli eikä sinisessä korkissa (vaikka siinä kierteet onkin ja + ja - merkit), ja siellä arvo 6 oli ihan oikein asetettu.
pankintalonmies
Jäsen
Ja mitä tuohon lattilämmitykseen tulee, niin kyllähän joku säätö on perseellään jos kylppärin lattia ei lämpene ja kuivuu todella hitaasti suihkun jälkeen.
Mitä virkaa lattialämmityksestä tällöin edes on märkätiloissa...
Mitä virkaa lattialämmityksestä tällöin edes on märkätiloissa...
Säädä nyt sinne kylppäriin lisää virtausta! Sillä linjasäätöventtilillä vaikutat koko torppaan ,ja eikös se ollut jo ihan tarpeeksi lämmin ,ihan liiankin kanssa!
laitoin googleen primex lattialämmitys....ja ohjeita löytyi kuvien kera ,säätämiseen ym ym ,vaikka kuinka paljon. Kannattaisi varmaan tutustua niihin ,tai sitte soittaa se kallis putkari paikalle
pankintalonmies
Jäsen
Olen tutustunut kyllä. Mutta voinko säätää esim. kylppärin virtausta suoraan isommalle arvolle ilman että se vaikuttaa negatiivisesti koko piirin keskinäiseen tasapainoon?